Työturvallisuuden ennakoivan ohjauksen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työturvallisuuden ennakoivan ohjauksen kehittäminen"

Transkriptio

1 Työturvallisuuden ennakoivan ohjauksen kehittäminen 10. Turvallisuusjohdon koulutusohjelma Teknillinen korkeakoulu Koulutuskeskus Dipoli Tutkielma (julkinen versio) Reino Ratilainen

2 2 Tiivistelmä Työturvallisuutta on perinteisesti arvioitu erilaisten työturvallisuuden tunnuslukujen, kuten työtapaturmien lukumäärän ja tapaturmataajuuden perusteella. Tällaisten reagoivien mittareiden ongelmana on mittaamisen jälkikäteisyys. Työturvallisuustyön tavoitteena on vaaratilanteiden ja tapaturmien ennaltaehkäisy eikä ainoastaan niiden tilastointi. Erilaiset tapaturmatunnusluvut voivat myös eri syistä antaa vääristyneen kuvan turvallisuuden tilasta. Viime vuosina turvallisuuden tutkimuksessa ovat nousseet esiin käsitteet resilienssi ja resilientit organisaatiot. Resilientiksi on alettu kutsua organisaatiota, järjestelmää tai yksilöä, jolla on turvallisuuteen liittyen kykyä ennakoida, tarkkailla, reagoida ja oppia. Taustalla on ajatus, että monimutkaistuva toimintaympäristö ja organisaatioihin kohdistuvat taloudelliset paineet edellyttävät näiltä jatkuvaa sopeutumista. Onnistuminen turvallisuuden hallinnassa edellyttää tällöin kykyä ennakoida muuttuvaa riskiä ennen kuin vahinko sattuu, sekä mahdollisuutta reagoida muuttuneeseen riskiin joustavasti. Resilientin turvallisuuden johtamisen näkemyksen mukaan vaaratilanteessa tai onnettomuudessa on yksinkertaistettuna kyse tämän ennakointikyvyn puutteesta joko tilapäisesti tai pysyvästi. Resilienssilähestymistavan otollisimmaksi sovellusalueeksi on nähty toisaalta turvallisuuden johtamisessa edistykselliset toimialat, joissa vanhat menettelyt eivät enää tuo merkittäviä turvallisuusparannuksia, ja toisaalta toimialat, jotka perinteisillä tunnusluvuilla mitattuna eivät ole onnistuneet turvallisuuden hallinnassa perustellen sitä toimialan ominaispiirteillä. Tässä tutkielmassa luodaan ensin katsaus sekä perinteiseen turvallisuuden mittaamiseen että resilienssilähestymistapaan ja arvioidaan tämän jälkeen työturvallisuuden menettelytapoja ja kehittämistarpeita yhdessä organisaatiossa, Securitas Oy:ssä. Johtopäätöksenä on, että monet arvioidun organisaation menettelytavoista eivät tällä hetkellä tue ennakoivaa turvallisuuden ohjausta. Kehittämisehdotuksina nousevat esille muun muassa vaarojen arviointiprosessin uudistaminen sekä organisaation turvallisuuskulttuurin monipuolinen kehittäminen ennakoivampaan suuntaan. Tutkielmaprosessi vahvisti siten näkemystä, että ennakoivan toiminnan lisääminen tulee olemaan yksi organisaation työturvallisuuden meneillään olevan kehittämisprojektin teemoista.

3 Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä Johdanto Työturvallisuuden mittaaminen Mittaamisen tarkoitus Mittaustapojen perinteinen jaottelu Reagoiva ja ennakoiva mittaaminen Määrällinen ja laadullinen mittaaminen Objektiivinen ja subjektiivinen mittaaminen Indikaattorijärjestelmä Työturvallisuuden ennakoiva kehittäminen Vaaratekijöiden tunnistaminen Vaarojen arviointi Vaaratilanneraportointi Resilienssi Resilienssi käsitteenä Varhainen ja joustava reagointi Ennakointikyky Ennakointihalu Ennakointimahdollisuus Tarkkailu Reagointivalmius Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri käsitteenä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Ennakoinnin kehittäminen Securitas Oy:ssä (luku 4 poistettu julkisesta versiosta) Securitas lyhyesti Työturvallisuus Securitas Oy:ssä Lähtökohdat Pääperiaatteet Työturvallisuuden ohjauksen käytäntöjä Mittarit ja tarkkailu Vaarojen arvioinnit Läheltä piti -ilmoituskäytäntö Koulutus ja perehdytys Turvallisuuskulttuuri Pohdintaa ja parannusehdotuksia Ennakointikyvyn lisääminen Ennakointihalun lisääminen...22

4 Ennakointimahdollisuuksien lisääminen Turvallisuuskulttuurin kehittäminen Yhteenveto...23 LÄHTEET...24

5 5 1 Johdanto Organisaatioiden onnistumista työturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä on perinteisesti arvioitu erilaisten työturvallisuuden tunnuslukujen, kuten työtapaturmien lukumäärän ja tapaturmataajuuden perusteella. Tällaisten tunnuslukujen hyvänä puolena voidaan nähdä niiden objektiivisuus; mittaajan subjektiiviset arviot eivät vaikuta tulokseen. Perinteisiin tunnuslukuihin perustuvan arviointitavan vakavana puutteena on kuitenkin mittaamisen jälkikäteisyys. Kun arvioidaan toteutuneiden työtapaturmien määrää ja tämän pohjalta laskettuja erilaisia tunnuslukuja, vahinko on jo tapahtunut. Työturvallisuustason mittaamisen perimmäisenä tarkoituksena pitäisi kuitenkin olla vaaratilanteiden ja tapaturmien ennaltaehkäisy, ei ainoastaan niiden tilastointi. Jälkikäteisiin tunnuslukuihin ei sitä paitsi voi täysin luottaa. Tapaturmaton kausi voi olla tilastoharhaa, koska niin sanotun jäävuoriteorian mukaan jokaista tapaturmaa kohti tapahtuu merkittävästi suurempi joukko erilaisia vaaratilanteita, jotka eivät johda vahinkotapahtumaan. Tapaturmien vähäisyys jollakin aikajaksolla ei siis välttämättä kerro koko totuutta työturvallisuuden tasosta tai kehityksen suunnasta. Näihin perinteisiin tunnuslukuihin sisältyy kehittämisen näkökulmasta toinenkin ongelma. Yleensä turvallisuustavoitteet määritellään siten, että pyrkimyksenä on vähentää jotakin, kuten tapaturmien lukumäärää. Tämä on sikäli ongelmallista, että turvallisuuden parantuessa toiminnan ohjaamisessa käytettävät mittaushavainnot vähenevät. Voidaankin kysyä, pitäisikö samalla hyödyntää mittareita, joissa havaintojen lukumäärät kasvavat turvallisuuden parantuessa. Tämän tutkielman aihevalinta liittyy osana laatijan oman organisaation, Securitas Oy:n työturvallisuuden kehittämisprojektiin. Tutkielman tavoitteena on arvioida Securitas Oy:n työturvallisuuden seurannan ja ohjauksen käytäntöjä sekä pyrkiä esittämään uusia menettelytapoja, joiden avulla työturvallisuustoimintaa voitaisiin kehittää nykyistä ennakoivampaan suuntaan. Tutkielman tavoitteeseen pyritään seuraavien osatavoitteiden kautta: 1. Työturvallisuuden seurantaan ja ohjaukseen liittyvien käytäntöjen kartoittaminen 2. Securitas Oy:n työturvallisuuden seurannan ja ohjauksen nykytilan arviointi 3. Kehittämiskohteiden identifiointi ja konkreettisten parannusehdotusten esittäminen

6 2 Työturvallisuuden mittaaminen Mittaamisen tarkoitus Mitään toimintaa ei voi johtaa tehokkaasti, jos toiminnan tasoa ja suoritettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ei pystytä seuraamaan. Mittaamisella on keskeinen rooli myös työturvallisuudessa. Työturvallisuudesta huolehtivan organisaation odotetaan (ja sertifioitaessa työturvallisuusjärjestelmää myös edellytetään) luovan ja ylläpitävän menetelmiä toiminnan tason jatkuvalle mittaamiselle. Näin kyetään varmistamaan määriteltyjen toimintaperiaatteiden, päämäärien ja vaatimusten noudattaminen. Mittaustuloksia voidaan hyödyntää myös toiminnan kehittämisessä. Mittauksesta on hyötyä esimerkiksi (vrt. OHSAS 18001, BS 8800, Liuhamo & Santonen 2007) arvioitaessa suunnitelmien toteutumista ja päämäärien saavuttamista tarkistettaessa toimenpiteiden toteutusta ja tehokkuutta haluttaessa oppia johtamisen virheistä ja vaarallisista tapahtumista edistettäessä suunnitelmien ja toimenpiteiden toteuttamista palautetiedon avulla hankittaessa informaatiota, jota voidaan käyttää työturvallisuuden johtamisjärjestelmän arviointiin ja parantamiseen Turvallisuuden mittausmenetelmät ja mittarit jaetaan tavallisesti reagoiviin ja ennakoiviin, määrällisiin ja laadullisiin sekä objektiivisiin ja subjektiivisiin. 2.2 Mittaustapojen perinteinen jaottelu Reagoiva ja ennakoiva mittaaminen Reagoivalla eli jälkikäteisellä mittaamisella tarkoitetaan toteutuneiden vahinkotapahtumien tilastointia ja analysointia. Tapahtumien analysoinnilla pyritään arvioimaan esimerkiksi hallintakeinojen vaikuttavuutta. Ennakoivalla mittaamisella tarkoitetaan organisaation toimintatapojen turvallisuuden selvittämistä. Tämän mittaamisen tulosten perusteella pyritään vaikuttamaan vaarallisiin käyttäytymismalleihin ennen kuin ne johtavat onnettomuuteen. Tehokas turvallisuuden johtaminen voi perustua sekä reagoiviin että ennakoiviin mittareihin. Ennakoivien mittareiden keskeinen haaste on niiden validiteetti eli kertovatko mittarit jotakin turvallisuudesta ja sen kehittymisestä. (Uusitalo ym. 2009)

7 Oheisessa taulukossa (taulukko 1) on esitetty esimerkkejä työturvallisuuden tyypillisistä reagoivista ja ennakoivista mittareista. (vrt. BS 8800, Henttonen 2000, Liuhamo & Santonen 2007) 7 REAGOIVA ENNAKOIVA tapahtuneet tapaturmat turvallisuuskoulutusta saaneet läheltä piti tilanteet suoritetut riskiarvioinnit sairauspoissaolot lakisääteisten vaatimusten täyttyminen vaaralliset toimintatavat ylimmän johdon turvallisuuskierrokset vaaralliset olosuhteet henkilöstön turvallisuusaloitteet materiaalivahingot henkilöstön turvallisuusasenteet tuotantohäiriöt työturvallisuusauditointien taajuus asiakasreklamaatiot terveysseurantaraportit viranomaisten kritiikki työpaikan altisteiden mittaukset viranomaisten määräykset henkilösuojainten käyttö työsuojelutoimikunnan kokoukset TTT-henkilöstön raportit Taulukko 1. Työturvallisuuden reagoivat ja ennakoivat mittarit Määrällinen ja laadullinen mittaaminen Määrälliset eli kvantitatiiviset mittarit voidaan esittää lukuarvoina ja niitä voidaan siten helposti vertailla keskenään. Laadulliset eli kvalitatiiviset mittarit ovat kuvauksia olosuhteista, toiminnasta tai tilanteista, eikä niitä voida esittää lukuarvoina. Niitä ei siten pysty suhteuttamaan muihin mittaustuloksiin. Oheisessa taulukossa (taulukko 2) on esitetty esimerkkejä työturvallisuuden määrällisistä ja laadullisista mittareista. (vrt. BS 8800, Henttonen 2000, Liuhamo & Santonen 2007) MÄÄRÄLLINEN LAADULLINEN tapaturmat (taajuus, vakavuus, kust.) tapaturmien syyt sairauspoissaolot (määrä, kustann.) sairauspoissaolojen syyt työkyky (indeksi, kävelytesti, barom.) työilmapiiri riskiarvioinnit asenteet turvallisuuskoulutus sitoutuminen työhygienia (melu ym.) järjestys ja siisteys Taulukko 2. Työturvallisuuden määrälliset ja laadulliset mittarit.

8 2.2.3 Objektiivinen ja subjektiivinen mittaaminen 8 Objektiivisessa mittaamisessa arvioijan oma näkemys ei pääse vaikuttamaan mittaustulokseen. Subjektiivisen mittaamisen tulos voi vaihdella arvioijasta riippuen. Sekä objektiivinen että subjektiivinen mittaaminen voi olla luonteeltaan laadullista tai määrällistä. Oheisessa taulukossa (taulukko 3) on esitetty esimerkkejä työturvallisuuden objektiivisista ja subjektiivisista mittareista. (vrt. BS 8800, Henttonen 2000, Liuhamo & Santonen 2007) OBJEKTIIVINEN MÄÄRÄLLINEN SUBJEKTIIVINEN MÄÄRÄLLINEN vaarojen arvioinnit vaaratilanteet tapaturma- ja sairauspoissaolot sisäiset katselmukset työhygieeniset mittaukset asenne- ja työilmapiirikyselyt menetelmäauditoinnit reklamaatiot käyttäytymisen havainnointi sanktiot OBJEKTIIVINEN LAADULLINEN SUBJEKTIIVINEN LAADULLINEN tapaturmatutkimukset turvallisuuskierrokset työpaikkaselvitykset työpaikkahavainnoinnit turvallisuuskoulutuksen riittävyys viranomaisten lausunnot Taulukko 3. Työturvallisuuden objektiiviset ja subjektiiviset mittarit. 2.3 Indikaattorijärjestelmä Työturvallisuustoiminnan arvioinnissa suositellaan yleensä käytettäväksi sekä ennakoivaa että jälkikäteen tapahtuvaa seurantaa. Näillä on toisiaan täydentävä rooli riskien arvioinnissa ja hallinnassa. Ennakoivien mittareiden avulla saadaan tietoa esimerkiksi siitä, noudatetaanko työturvallisuusasioiden hallintaohjelmaa, toiminnallisia vaatimuksia sekä soveltuvia lakeja ja viranomaismääräyksiä. Näitä tietoja voidaan käyttää apuna parannettaessa toimintaa ja kehitettäessä tehokkaampia riskinhallintakeinoja. (vrt. OHSAS 18001, BS 8800) Jälkiseurantatiedon (reagoivien mittareiden) avulla seurataan onnettomuuksia, terveydentilan huonontumista, vaarallisia olosuhteita, vaaratilanteita (mukaan lukien läheltä piti -tilanteet) ja muuta näyttöä puutteellisesta työturvallisuustoiminnasta. Tämä auttaa tekemään arviointeja vaaratilanteiden todennäköisyyksistä ja seurauksista sekä valitsemaan sopivia riskienhallintakeinoja. Ajatuksena on, että näitä jälkiseurantatietoja käytetään pitkäjänteisesti hallintatoimenpiteiden tehokkuuden seurantaan. (vrt. OHSAS 18001, BS 8800)

9 9 Toiminnan tason ennakoivassa ja reagoivassa mittaamisessa suositellaan käytettäväksi harkittua yhdistelmää kaikista neljästä erilaisesta mittarityypistä: objektiivisista, subjektiivisista, määrällisistä ja laadullisista. (vrt. BS 8800) Seurattavien mittareiden valinta riippuu lopulta organisaation omista päämääristä. Mittariston kehittämisessä on syytä lähteä yrityksen omista tarpeista, eikä mittaristoa kannata kopioida muilta yrityksiltä. Mittaristoa voidaan kuitenkin vertailla muiden yritysten käyttämiin mittareihin, jotta voidaan arvioida sen kattavuutta. (vrt. Henttonen 2000, BS 8800) Mittaamisen lähtökohtana on yrityksen turvallisuustason arviointi esimerkiksi riskinarvioinnin avulla. Lisäksi on huomioitava yrityksen sidosryhmien kuten henkilöstön, asiakkaiden, viranomaisten ja ympäristön asukkaiden mahdolliset tiedontarpeet. Mittareita kehitettäessä on hyvä kartoittaa ensin normaalin toiminnan ohessa syntyviä dokumentteja ja tilastoja sekä arvioida niiden kehittämistarpeita ja soveltuvuutta turvallisuusmittareiksi. (vrt. Henttonen 2000) Indikaattorijärjestelmän rakentamisen lähtökohtana on aina indikaattorijärjestelmän hyödyntämisen ja toiminnan tavoitteiden määrittely. Eräs kahtiajako on se, onko indikaattorien tehtävänä olemassa olevan turvallisuustason vai toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta. Turvallisuustasolla viitataan vallitsevan tilanteen kuvaukseen ja indikaattorien tehtävä on tällöin kertoa systeemin nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Vaikuttavuudella etsitään tietoa siitä, miten eri toimintatavat turvallisuustasoon vaikuttavat ja mihin voidaan ylipäätänsä vaikuttaa. Vaikuttavuuden seurannassa tähdätään selkeästi sellaisen tiedon tuottamiseen, joka auttaa suunnittelemaan uusia toimenpiteitä. (Lonka, Gilbert & Hjelt 2004) Suurin osa yleisesti kerättävistä tiedoista keskittyy juuri turvallisuustason monitorointiin (esim. onnettomuuksien lukumäärä). Indikaattoriksi tällainen tieto muuttuu vasta sitten, kun tilastotietoja käyttäen vedetään esimerkiksi johtopäätöksiä nykyisestä tilanteesta tai ennustetaan tulevaisuutta. (Lonka, Gilbert & Hjelt 2004) Indikaattorien tulkinnan ja vertailtavuuden parantamiseksi on myös tärkeää, että pyritään käyttämään suhteutettuja indikaattoreita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että onnettomuuksien määrä on suhteutettu esimerkiksi työntekijämäärään tai tuotannon määrään. Yleisesti indikaattoreita, joita ei ole suhteutettu ei pitäisi käyttää vertailuun. (vrt. Lonka, Gilbert & Hjelt 2004) Yksittäinen indikaattori on harvoin päätöksentekijälle riittävä. Indikaattoreita on valittava

10 10 suurempi joukko monimutkaisen systeemin ymmärtämiseksi. Joukko indikaattoreita yhdessä muodostaa systemaattisen indikaattorijärjestelmän, joka kattaa myös toiminnot liittyen indikaattoritiedon keruuseen ja hyödyntämiseen. Indikaattorijärjestelmä on hyödyllinen päätöksenteon tuki, mikäli se on selkeästi kytketty laajempaan turvallisuuden seuranta- ja hallintajärjestelmään. Turvallisuuden seurantajärjestelmillä tarkoitetaan toimintoja, joilla kerätään seurantatietoa turvallisuudesta (esimerkiksi indikaattorijärjestelmän tuottamaa tietoa) ja hyödynnetään tätä tietoa turvallisuutta parantavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi. Turvallisuuden hallintajärjestelmällä viitataan laajempaan kokonaisuuteen, joka kattaa edellisten lisäksi myös erilaisten toimenpiteiden toteutuksen. Tämä kokonaisuus on kuvattu alla olevassa kuviossa 1. (Lonka, Gilbert & Hjelt 2004) Kuvio 1. Turvallisuuden indikaattorijärjestelmän kokonaisuus

11 11 3 Työturvallisuuden ennakoiva kehittäminen 3.1 Vaaratekijöiden tunnistaminen Vaarojen arviointi Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työympäristöstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä poistettava ne, mikäli mahdollista. (Työturvallisuuslaki, soveltamisopas) Käytännössä kaikkia vaara- ja haittatekijöitä ei voida poistaa, joten työnantajan on arvioitava jäljelle jääneen haitan tai vaaran merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Järjestelmällisyys tarkoittaa menetelmää, joka voidaan toistaa sen arvioimiseksi, onko työpaikka kehittynyt. (Työturvallisuuslaki, soveltamisopas) Arvioinnin seurauksena työnantajan on alennettava riskit sille tasolle, että lain ja säännösten edellyttämät vähimmäisvaatimukset täyttyvät ja että työntekijän turvallisuus ja terveys vaarantuvat mahdollisimman vähän. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, jos muutosten voidaan olettaa vaikuttavan selvityksen ja arvioinnin tulokseen. (Työturvallisuuslaki, soveltamisopas) Muutoinkin tulee huolehtia siitä, että selvitys ja arviointi ovat ajan tasalla, mikä osaltaan korostaa toiminnan jatkuvuutta ja prosessinomaisuutta. Kertaluonteinen vaarojen tunnistaminen ja arviointi ei riitä, vaan toiminnan on oltava jatkuvaa ja järjestelmällistä. (Työturvallisuuslaki, soveltamisopas) Vaarojen selvitys ja arviointi voivat sisältyä johonkin muuhun työpaikalla tehtävään asiakirjaan tai olla sen osa. (Työturvallisuuslaki, soveltamisopas) Vaaratilanneraportointi Vaaratilanteella tarkoitetaan epätavallista tai odottamatonta tapahtumaa, josta voi seurata loukkaantuminen, omaisuuden merkittävä vahingoittuminen, vahinkoa ympäristölle tai merkittävä prosessihäiriö. Vaaratilanteet jaetaan onnettomuuksiin ja läheltä piti -tilanteisiin sen mukaan, toteutuuko haitallinen seuraus vai ei. Onnettomuudessa tämä seuraus, kuten loukkaantuminen,

12 toteutuu. Läheltä piti -tilanteessa vahingolta vältytään täpärästi, mutta toisenlaisten olosuhteiden vallitessa vahinko olisi todennäköisesti tapahtunut. (vrt. Lanne ym. 2008) 12 Vaaratilanteen syntyyn vaikuttavat tilannetta edeltäneen toiminnan ja tapahtumahetken olosuhteiden lisäksi erilaiset organisaation yleiseen toimintaan liittyvät tekijät. Vaaratilanneraportoinnilla tarkoitetaan systemaattista menettelytapaa työpaikalla havaittujen vaaratilanteiden ilmoittamiseen ja käsittelyyn sekä vaaratilanteista saadun tiedon hyödyntämistä organisaatiossa. (Lanne ym. 2008) Vaaratilanteiden raportoinnin tarkoituksena on tuottaa organisaatiolle tietoa erilaisista turvallisuutta uhkaavista tapahtumista ja auttaa näin oppimaan virheistä. Saatava tieto voi liittyä tapahtumien tai niiden taustalla olevien tekijöiden yleisyyteen sekä tapahtuman kehittymis- ja seurausketjuihin. Vaaratilanneraportointi auttaa organisaatiota myös ylläpitämään tietoisuutta toimintaan liittyvistä riskeistä. (Lanne ym. 2008) Eri tutkimuksissa on havaittu, että läheltä piti -tilanteista ilmoittamisen lisääntyessä organisaation tapaturmataajuus laskee. Tällöin ongelmista saadaan ajoissa tietoa ja tilanne ehditään korjata ennen kuin vahinkoja aiheuttavia onnettomuuksia sattuu. Yleensä vaaratilanneraportoinnin tavoitteena onkin kerätä mahdollisimman paljon ilmoituksia läheltä piti -tilanteista ja turvallisuuspoikkeamista. Toisaalta pelkkä ilmoitusten määrä ei riitä raportoinnin tavoitteeksi, vaan myös ilmoitusten sisältö, tilanteiden huolellinen analysointi sekä tiedon hyödyntäminen vaikuttavat tilanteista oppimiseen ja turvallisuuden parantamiseen. (Lanne ym. 2008) 3.2 Resilienssi Resilienssi käsitteenä Aivan viime vuosina turvallisuuden tutkimuksessa ovat nousseet esiin käsitteet resilienssi ja resilientit organisaatiot. Resilienssi -termiä on käytetty ekologiassa kuvaamaan eräänlaista selviytymiskykyä: kykyä selvitä suuresta muutoksesta, sopeutua muuttuviin oloihin ja kehittää uusia tapoja menestyä. Turvallisuuden tutkimuksessa resilientiksi on alettu kutsua organisaatiota, järjestelmää tai yksilöä, jolla on turvallisuuteen liittyen kykyä ennakoida, tarkkailla, reagoida ja oppia. Resilientti turvallisuuden johtaminen pyrkii osittain kritisoimaan ja muuttamaan vanhaa turvallisuusajattelua ja -käytäntöjä. Se voidaan nähdä uutena tapana ajatella turvallisuutta. Siinä missä perinteinen lähestymistapa perustuu puutteiden korjaamiseen ja korostaa virheiden rekisteröintiä

13 13 sekä todennäköisyyksien laskentaa, resilienssissä etsitään keinoja laajentaa organisaation kykyä luoda prosesseja, jotka ovat turvallisia, mutta joustavia. Taustalla on ajatus, että monimutkaistuva toimintaympäristö ja organisaatioihin kohdistuvat taloudelliset paineet edellyttävät näiltä jatkuvaa sopeutumista. Onnistuminen turvallisuuden hallinnassa edellyttää tällöin kykyä ennakoida muuttuvaa riskiä ennen kuin vahinko sattuu sekä mahdollisuutta reagoida muuttuneeseen riskiin joustavasti. Resilientin turvallisuuden johtamisen näkemyksen mukaan vaaratilanteessa tai onnettomuudessa on yksinkertaistettuna kyse tämän ennakointikyvyn puutteesta joko tilapäisesti tai pysyvästi. Jos resilienssi tarkoittaisi vain vastoinkäymisistä selviämistä, se ei olisi hyödyllinen käsite turvallisuuden parantamisessa. Keskeistä on sopeutuminen ja joustavuus. Resilienssi voidaan nähdä organisaation kyvyksi toimia lähellä aluetta, jossa onnettomuuksia sattuu, kuitenkaan ajautumatta tälle vaaralliselle alueelle. Tätä varten tarvitaan tarkka tieto siitä, missä organisaation toiminta on suhteessa vaara-alueeseen sekä nopeaa ja tehokasta reagointia, kun havaitaan merkkejä vaaraalueen lähestymisestä. (vrt. Uusitalo ym. 2009) Turvallisuus on pohjimmiltaan sitä, mitä jokin sosiotekninen järjestelmä tekee ei niinkään siitä millainen se on tai mitä resursseja sillä on. Turvallisuus ei ole järjestelmän sisäänrakennettu ominaisuus siinä mielessä, että kerran luotu turvallisuus olisi pysyvää, vaan sitä luonnehtii järjestelmän kulloinenkin suoritustaso, se mitä järjestelmä tuottaa. Ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen edellyttääkin organisaation kaikilta tasoilta jatkuvaa (vrt. Uusitalo ym. 2009) ennakointia tietoa siitä, mitä odottaa; mahdollisia uhkia, häiriöitä ja epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä tarkkaavaisuutta riskien jatkuvaa ja kehittyvää tarkkailua varautumista kykyä tehokkaasti ja joustavasti vastata tavanomaisiin ja yllättäviin uhkiin Resilienssilähestymistavan otollisimmaksi sovellusalueeksi on nähty toisaalta turvallisuuden johtamisessa edistykselliset toimialat ja toisaalta toimialat, joissa tavanomaiset menetelmät eivät näytä tuovan tuloksia. Tyypillisiä turvallisuuden johtamisessa edistyksellisiä toimialoja ovat turvallisuuskriittiset alat kuten ydinvoima ja lentoliikenne. Niissä turvallisuuden tunnusluvut ovat jo hyvällä tasolla ja uudet parannukset vaativat uutta lähestymistapaa. Joillakin toimialoilla turvallisuuden tunnusluvut kuten tapaturmien lukumäärä näyttävät keskimääräistä huonommilta, mitä saatetaan perustella toimialan luonteella. Kuitenkin esimerkiksi rakennusalalla on esimerkkejä kohteista ja toimijoista, jotka ovat päässeet turvallisuudessa hyvälle tasolle. Verkostomaisen

14 14 toiminnan ja monitoimijaympäristöjen voidaan ajatella monimutkaisina sosioteknisinä järjestelminä olevan ennakoivan turvallisuuden johtamisen omimpia kohteita (vrt. Uusitalo ym. 2009) Varhainen ja joustava reagointi Resilientissä toiminnassa pyritään varhaiseen ja joustavaan reagointiin. Varhaisen ja joustavan reagoinnin kannalta keskeistä on se, miten varhaisessa vaiheessa vaaratilanteisiin johtavia tekijöitä voidaan tunnistaa. Vaaratilanteen kehittymisvaiheet voidaan jakaa varhaisiin muutoksiin ja poikkeamiin sekä varsinaisen vaaratilanteen kehitysvaiheisiin. Lisäksi vaaratilanteen kehittymiseen vaikuttavat erilaiset olosuhdetekijät. Yhtenä olosuhdetekijänä voidaan tuoda esiin yrityksessä vallitseva turvallisuuskulttuuri. Vaaratilanteen vaiheet on kuvattu oheisessa kuviossa 2. Kuvio 2. Vaaratilanteen vaiheet resilienssilähestymistavan mukaan. Siinä missä perinteisessä riskinarvioinnissa pyritään ennakoimaan vaaratilanteita, resilientisti toimiva organisaatio pyrkii ennakoimaan niitä muutoksia, joihin liittyy riskin todennäköisyyden kasvua. Tutkimusten mukaan yrityksillä ei yleensä ole riittävästi keinoja varhaisten muutosten tai vaaratilanteiden kehittymisen tunnistamiseen. Varhaisten muutosten tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä silloin on vielä aikaa reagoida. Kaikkiin eteen tuleviin tilanteisiin ei tällöin tarvitse olla valmista toimintamallia. Riittää, kun vaaratilanteeseen johtava prosessi saadaan katkaistua, sillä sen jälkeen on käytettävissä aikaa löytää turvallisempi ratkaisu (vrt. Uusitalo ym. 2009) Resilientti toiminta vaatii yritykseltä riittävää tietoa ja ymmärrystä toimintaprosesseista. Ennakointia auttaa, mikäli hyödynnettävissä on tietoa vaaratilanteista ja niihin johtaneista syistä muista vertailukelpoisista organisaatioista tai -toiminnoista. (vrt. Uusitalo ym. 2009) Resilienssin peruskysymys on, millaiset mahdollisuudet organisaatiolla on selvitä toimintakykyisenä sen toimintaan vaikuttavien tekijöiden vaihdellessa joskus yllätyksellisestikin. Tämä riippuu siitä, miten organisaatio on varautunut erilaisten tekijöiden vaihteluun. Organisaatiolla ja siihen kuuluvilla henkilöillä on yleensä eri tehtäviin omat toimintamallinsa, joiden mukaan tehtävä on

15 15 tarkoitus normaalitilanteessa toteuttaa. Resilienssimielessä ennakointi tarkoittaa, että (Uusitalo ym. 2009) ymmärretään, että voi sattua jotakin, joka vaatii poikkeamista normaalista toimintamallista ja tunnistetaan ennakolta ainakin jollakin tasolla, mitä poikkeavaa voi sattua Ennakointi edellyttää organisaatiolta kykyä, halua ja mahdollisuutta Ennakointikyky Ennakointikykyyn vaikuttavat käytössä olevat menettelytavat, työvälineet ja osaaminen. Vaaroihin liittyvää ennakointikykyä on erilaisissa organisaatioissa pyritty lisäämään kehittämällä, kouluttamalla ja ottamalla käyttöön muun muassa erilaisia riskinarviointimenetelmiä ja -välineitä. Esimerkiksi rakennusteollisuuden yrityksissä riskinarvioinnit on kytketty suunnittelun eri tasoille ja vaiheisiin aina tarjoussuunnittelusta työtehtävän toteutussuunnitteluun asti. Ennakointikykyä kehitetään myös levittämällä tietoa ja analysoimalla sattuneita tapauksia, esimerkiksi vaaratilanteita ja työtapaturmia. Aktiivisen tiedottamisen lisäksi joissakin organisaatioissa esimerkiksi vaaratilanneilmoitukset ovat tietojärjestelmän kautta vapaasti koko henkilöstön tarkasteltavissa. Myös tiettyjen auditointi- ja mittausmenettelyiden, kuten esimerkiksi TR-mittauksen ja safety walkien rakentaminen on ennakointia ja niiden käyttö kehittää sekä niiden toteuttajien että kohteessa toimijoiden ennakointikykyä kohdistamalla huomiota asioihin, joiden osalta poikkeamat ovat merkittäviä. (Uusitalo ym. 2009) Keskeistä ennakointikyvyn rakentamisessa on koko henkilöstön saaminen mukaan ennakointitoimintaan. Organisaation asiantuntijoiden tehtävänä on hankkia tietoa ja välineitä sekä toimia aktiivisessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Ennakointikykyä edesauttaa ennakoinnin sisällyttäminen päivittäiseen toimintaan, esimerkiksi toistuviin suunnittelutoimenpiteisiin ja palavereihin. (vrt. Uusitalo ym. 2009) Ennakointihalu Halu ennakoida vaaroja rakentuu kahdesta osatekijästä. Ensinnäkin henkilöstön on koettava tarpeelliseksi tehdä töitä turvallisuuden eteen ylipäätään ja toiseksi henkilöstön on koettava tarpeelliseksi erityisesti tunnistaa vaaroja ennakolta sekä varautua niihin. Kyse on siis asenteesta ja sitoutumisesta. Näihin on perinteisesti pyritty vaikuttamaan erilaisilla kampanjoilla, palkitsemisella ja aktiivisella esimiestyöllä. Henkilöstön asenneilmapiiriä on pystytty muuttamaan turvallisuusmyönteisemmäksi siirtymällä määräys- ja valvontakäytännöistä pitkäjänteiseen, näkyvään

16 16 työhön turvallisuuden varmistamiseksi. Riskien arvioinnin sisällyttämisellä päivittäisen toiminnan luonnolliseksi osaksi ja sen säännöllisellä kouluttamisella on pystytty kyvykkyyden lisääntymisen ohella kehittämään ennakointitoiminnan arvoa henkilöstön silmissä. Aktiivisen esimiestyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Myös esimiehet tarvitsevat koulutusta. Ylimmän johdon näkyvä esiintyminen turvallisuuden puolesta ja osallistuminen omalta osaltaan toimintaan lisää sen arvoa työyhteisössä. (vrt. Uusitalo ym. 2009) Tavoitteilla ja niiden määrätietoisella tavoittelulla on myös merkitystä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita nolla tapaturmaa -ajattelu. Nimensä mukaisesti se lähtee siitä, että jokainen tapaturma on estettävissä. Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen vapaaehtoisesti muodostama verkosto, joka kokoaa yhteen työturvallisuuden kehittämisestä ja nolla tapaturmaaajattelusta kiinnostuneita yrityksiä. (www.nollatapaturmaa-foorumi.fi) Mikäli toimijan asiakas, esimerkiksi rakennuttaja tai palvelun tilaaja, on itse aktiivinen turvallisuuden kehittämisessä, se monesti edellyttää tiettyjä toimintamalleja myös toimittajiltaan. Edistykselliset organisaatiot pystyvät tällä tavalla ohjaamaan turvallisuuden arvostusta koko hankintaketjussa. Ennakointitoiminnan tulokset eivät useinkaan ole samalla tavalla konkreettisia kuin muun tuottavaksi koetun työn tulokset. Ennakointiin uhrattu aika ja raha koetaan helposti organisaation ja yksilön tasolla turhaksi. Ennakointitoiminnan arvostusta onkin syytä rakentaa ennen kaikkea tuomalla esiin ennakointitoiminnan hyötyjä ja tuloksia. (Uusitalo ym. 2009) Ennakointimahdollisuus Ennakointimahdollisuus tarkoittaa sitä, että ennakointitoiminnalle on olemassa resurssit ja toisaalta ennakoitavat asiat kohteessa ovat ennakoitavissa. (Uusitalo ym. 2009) Resursointi riippuu pitkälti siitä, miten tärkeänä ennakointi kussakin organisaatiossa nähdään. Kannustetaanko henkilöstöä käyttämään aikaa ennakoivaan vaarojen arviointiin? Vaatiiko esimiestaso aktiivisesti näyttöä siitä, mitä ennakoivia toimenpiteitä on suoritettu? Ennakoitavien asioiden ennakoitavuus käytännössä on mielenkiintoinen kysymys. Toimintaympäristö saattaa olla jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi rakennustyömaa muuttuu koko ajan. Myös henkilöstön osaamistason vaihtelu, tuotantoprosessin vaikea hallittavuus tai muiden toimijoiden toiminta esimerkiksi niin sanotuilla yhteisillä työpaikoilla tekevät ennakoinnista ajoittain haasteellista.

17 17 Resilienssin kannalta oleellista ennakoinnissa on tunnistaa se, mitä pitäisi ennakoida mikä on kriittistä, millä tasolla vaihtelua voidaan ennustaa ja miten vaihtelua mahdollisesti voidaan hallita. Esimerkiksi tuotannollisessa toiminnassa raaka-aineen laadun vaihtelua pyritään hallitsemaan siten, että raaka-aineelle on määritelty hyväksymiskriteerit. Näistä poikkeavaa raaka-ainetta hankitaan vain, jos siitä on ennakkoon neuvoteltu tuotannon kanssa. Henkilöturvallisuudessa monia vaaroja on vaikea kokonaan ennustaa tai poistaa. Esimerkiksi hyvinkin hallitulla rakennustyömaalla saattaa pudota tai lentää esineitä. Henkilökohtaiset suojavälineet ja varovaisuus ovat siis kaikesta huolimatta tarpeen. Uusi työtehtävä voi vaatia sen arviointia kokeneiden työntekijöiden kanssa. (vrt. Uusitalo ym. 2009) Tarkkailu Tarkkailulla tarkoitetaan sitä, että organisaation toiminnasta ja toimintaympäristöstä pyritään havaitsemaan asioita tai kehityssuuntia, joihin tulisi reagoida vahinkojen välttämiseksi. (vrt. Uusitalo ym. 2009) Eri organisaatiot käyttävät monia erilaisia menettelytapoja turvallisuustason ja sen kehityksen seurantaan. Näitä ovat esimerkiksi tapaturmien, vaaratilanneilmoitusten ja turvallisuushavaintojen seuranta määrät, taajuudet, tyypit, tutkinnat, tiedottaminen sekä käsittely esimerkiksi johtoryhmissä turvallisuustarkastukset, TR-mittaukset, järjestys- ja siisteystarkastukset, havainnointi- ja palautemenettelyt, tiedottaminen sekä käsittely esimerkiksi johtoryhmissä melun sekä myrkyllisten ja altistavien aineiden pitoisuuksien mittaukset terveystarkastukset työtyytyväisyyskyselyt turvallisuustoiminnan (kokoukset, koulutukset, turvallisuuskeskustelut, safety walkit ) toimenpiteiden ja kustannusten seuranta organisaation eri osien toimintatapojen vertailu, benchmarking ja parhaiden käytäntöjen tunnistaminen nimetyt turvallisuus- ja laatuhenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu seurata tilannetta Edellä kuvatuilla menettelytavoilla toimintaympäristöstä löydetään asioita, joita parantamalla voidaan parantaa turvallisuutta. Samalla kuitenkin kehitetään myös toimintaan osallistuvien henkilökohtaista tarkkailukykyä eli kykyä tunnistaa ja välttää työhön liittyviä vaaroja. (vrt. Uusitalo ym. 2009)

18 3.2.7 Reagointivalmius 18 Reagointivalmiudella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan kykyä selvitä nopeasti kehittyvistä ongelmatilanteista mahdollisimman vähillä vahingoilla. Kehitettäessä ennakoivaa organisaatiota reagointivalmius voidaan kuitenkin nähdä laajemmin valmiutena kehittää ratkaisuja turvallisuuden tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on vaaratilannetiedon kerääminen. Tietoa kyllä kerätään yleisesti, mutta tiedon käsittelyssä ja hyödyntämisessä on monesti kehitettävää. (vrt. Uusitalo ym. 2009) Nopeasti syntyvissä tilanteissa reagointikykyyn vaikuttavat merkittävästi ennakkoon suunnitellut ja harjoitellut toimintamallit sekä toimintaan varatut resurssit. Tärkeää on myös tilanteen ymmärtäminen missä vaiheessa vaarallisella kehityspolulla ollaan ja mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Useat vaihtoehtoiset toimintamallit ja kyky poiketa normaalista toiminnasta mahdollistavat tilanteen mukaisen joustavan toiminnan. Kokemus kerryttää toimintamalleja ja tuo usein tiettyä rauhallisuutta toimimiseen poikkeuksellisissa tilanteissa. 3.3 Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri käsitteenä Turvallisuuskulttuuri terminä syntyi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tutkinnan yhteydessä. Ydinturvallisuuden ohella turvallisuuskulttuuri on ollut tunnettu myös ilmailussa, jossa on oltu pitkään kiinnostuneita esimerkiksi lentoyhtiöiden ja ohjaamomiehistöjen toimintakulttuureista. Tsernobylin onnettomuuden keskeinen opetus oli, että järjestelmän turvallisuutta ei voida varmistaa pelkästään teknisten järjestelmien ja normien kautta, vaan ihmisten toiminnalla on lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys. Niin sanottua inhimillistä tekijää on perinteisesti käytetty selittäjänä onnettomuuksien tapahtumiselle. Tähän selitykseen ei enää tyydytä, vaan inhimillinen tekijä nähdään vasta lähtökohtana onnettomuuden todellisten syiden selvittämiselle. Olisiko onnettomuus ollut estettävissä? Miten? Miksi sitä ei estetty? (vrt. Kuusisto & Ruuhilehto 1998) Ihmisten sitoutuminen, asenteet ja riskien hahmottaminen ovat tärkeitä tekijöitä turvallisuuden varmistamisessa. Taustalla vaikuttaa yrityksessä vallitseva kulttuuri. Yritys- ja organisaatiokulttuuri määritellään tavallisesti niiksi organisaatiossa yhteisesti omaksutuiksi arvoiksi, uskomuksiksi, oletuksiksi ja normeiksi, jotka ylläpitävät organisaation kiinteyttä. Vastaavasti turvallisuuskulttuuri voidaan määritellä meidän tavaksemme toimia turvallisuusasioissa. Turvalli-

19 19 suuskulttuuri muodostuu yhteisöjen, organisaatioiden ja yksilöiden näkyvästä toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä tätä toimintaa ohjaavista arvoista, asenteista ja uskomuksista. Teoreettisista määritelmistä ei ole paljoa apua käytännön kehittämistoimenpiteille. Turvallisuuskulttuuri -käsitteen sisältö on jäänyt usein epämääräiseksi samalla, kun sitä on alettu käyttää yleisesti uusien turvallisuuden johtamisen suuntausten iskulauseena. Turvallisuuskulttuurille asetetaan suuria odotuksia: onnettomuudet johtuvat turvallisuuskulttuurin puutteesta. Turvallisuuskulttuurista haetaan selittäjää, kun muuta selitystä ei löydetä. Ratkaisun odotetaan löytyvän ihmisten asenteiden ja motivaation kehittämisestä turvallisuusmyönteisemmiksi. Turvallisuuskulttuuri ei kuitenkaan synny tyhjästä, eikä se ole muusta toiminnasta irrallinen asia. Johto tarvitsee konkreettisia indikaattoreita turvallisuuskulttuurikäsitteelle. Turvallisuuskulttuuriin liittyvät myös näkyvät toimintatavat kuten turvallisuuspolitiikka ja sitä toteuttava järjestelmä, turvallisuusviestintä sekä auditoinnit. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän (safety management system) välittämiä visioita turvallisuudesta ylläpidetään ja vahvistetaan johtamisella (safety leadership). Hyvän turvallisuuskulttuurin on esitetty rakentuvan seuraavassa luetelluista osa-alueista, joiden olemassaolo toimii samalla indikaattorina turvallisuuskulttuurin tilasta (vrt. Kuusisto & Ruuhilehto 1998): 1. Organisaatiolla on turvallisuuspolitiikka. 2. Turvallisuuspolitiikkaan perustuva toimintasuunnitelma integroi turvallisuuden kaikkeen organisaation toimintaan. 3. Ylin johto johtaa turvallisuutta ( safety leadership ) organisaation eri tehtäväalueita ja tasoja vaaditaan laatimaan tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, joissa turvallisuus on huomioitu, suunnitelmien toteutumista valvotaan säännöllisesti ja henkilöstöä informoidaan meneillään olevista asioista. 4. Henkilöstö on koulutettu esimiehet ovat saaneet koulutusta turvallisuuden johtamiseen ja työntekijät on koulutettu sekä perehdytetty työhönsä (työ- ja turvallisuusohjeet). 5. Organisaatiossa on toimiva järjestelmä, jolla voidaan tunnistaa ja arvioida esiintyvät riskit sekä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraamiseksi. 6. Tapaturmat ja onnettomuudet tutkitaan siten, että tutkinta ulottuu myös piileviin organisatorisiin syytekijöihin ja että tutkinnasta saatava oppi leviää organisaatiossa.

20 20 7. Organisaatiossa on järjestetty tehokas toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta sekä tiedonvälitys vaaratilanteiden ja epäkohtien korjaamista sekä työolojen yleistä kehittämistä varten siten, että tieto välittyy organisaatiossa sekä pysty- että vaakasuunnassa. 8. Turvallisuuden johtamisjärjestelmän toimintaa arvioidaan säännöllisesti, havaittuihin kehittämiskohteisiin osoitetaan tarvittavat resurssit ja kehittämistoimenpiteet toteutetaan. 9. Organisaatiossa on hyvä turvallisuusilmapiiri mitattuna henkilöstön havainnoilla turvallisuusasioiden hoitamisesta organisaatiossa ja asennoitumisella turvallisuuteen. Turvallisuusilmapiiri kuvaa henkilöstön näkemyksiä organisaatiossa toteutettavan turvallisuustoiminnan tehokkuudesta. Hyvää turvallisuuskulttuuria osoittaa jo se, että organisaatiossa halutaan selvittää, millaisia henkilöstön käsitykset työhön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista ovat. Vielä parempaa turvallisuuskulttuuria osoittaa se, että toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon selvitetyt käsitykset. 10. Henkilöstö ottaa päivittäisessä toiminnassaan huomioon turvallisuuden ja osoittaa sitoutuneensa turvallisuuden edistämiseen suunnittelemalla työnsä turvallisen suorittamisen, tekemällä työnsä turvallisella tavalla ja toimimalla aloitteellisesti turvallisuutta vaarantavien tekijöiden havaitsemiseksi sekä poistamiseksi Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Monet turvallisuuskulttuurit ovat jälkikäteen reagoivia tulipalojen sammuttajia, jolloin vasta vakava onnettomuus käynnistää toimenpiteet. Ennakoivalle turvallisuuskulttuurille on sen sijaan ominaista keskittyminen prosessiin, jolla hyvä turvallisuustaso saavutetaan. Tällaiselle organisaatiolle tuloksen mittaaminen jälkikäteen esimerkiksi tapaturmien lukumääränä ei enää riitä. Oheisessa kuviossa (kuvio 3) on kuvattu perinteisen jälkikäteen reagoivan ja ennakoivan turvallisuuskulttuurin eroja (Ruuhilehto & Vilppola 2000)

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteen tapaturma-, onnettomuusja vauriotilastoilla. Yleisimmät turvallisuutta kuvaava mittarit ovat tapaturmatunnuslukuja tai vahinkotietoja.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen

Ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen Ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen Teuvo Uusitalo, VTT RATUKE seminaari 12.11.2009 Esityksen sisältö Ennakoiva turvallisuuden johtaminen tutkimushanke Mitä ennakoiva ja joustava turvallisuuden

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015 Työympäristötoiminta Suomi Oy Oulu 20.05.2015 Liikevaihto Suomessa 521 milj. EUR vuonna 2014 VAHVA markkina-asema Suomessa. kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluiden markkinajohtaja. Suomessa kolme

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Ville Peijariniemi 3.12.2015 Strategia 2 Liiketoiminta ja ihmiset Johdamme liiketoimintaamme johtamisperiaatteidemme mukaisesti. Empowerin henkilöstön odotetaan

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Turvallisuuspäällikkö Tiina Ranta ja lehtori Soili Martikainen 20.04.2015 www.laurea.fi

Lisätiedot

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 Teemu Lehto, Vice President, QPR Software Oyj Antti Leino, Turvallisuuspäällikkö, Skanska Finland Oy QPR Software Plc QPR Quality. Processes. Results

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot