Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Transkriptio

1 (päivitetty ) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen toimintaan kohdistuu kansainvälisistä sitoumuksista johtuvia tilastojen kehittämis- ja laajennustarpeita, joita Suomi on ollut osaltaan hyväksymässä. Relevanssivaatimusten ohella tilastojen nopeus- ja laatuvaatimukset kasvavat. Vaikka Tilastokeskuksen tilastojen laatu onkin monissa EU:n vertailuissa todettu hyväksi, eräissä taloustilastoissa nykyinen tuotantonopeus ei ole riittävä. Myös tilastojen keskinäistä koherenssia joudutaan parantamaan. Lisäksi EU:n käytännesäännöt (CoP) asettavat uudenlaisia vaatimuksia tilastojen laadulle, sen kuvaamiselle ja arvioinnille. Samoin kasvussa olevat vastauskadot edellyttävät toimenpiteitä. EU osallistuu nykyisin vähemmässä määrin uusien tilastojen kehittämisen ja tuottamisen rahoitukseen. Samalla EU:ssa ollaan luopumassa tilastojen kehittämisestä ns. herrasmiessopimusten nojalla, jolloin tilastojen laatiminen säädösten nojalla laajenee ja tulee siten aiempaa velvoittavammaksi. TTS-kaudella valmistuu lisäksi useita uusia EU-säädöksiä, joiden voimaantulo, tietotarpeet ja kustannusarviot täsmentynevät suunnitelmakauden aikana. Valmistelussa tai suunnitteilla ovat: muuttoliike- ja siirtolaisuustilastoja koskeva tilastoasetus, direktiivi EU:n paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE), koulutustilastoasetus, terveystilastoasetus, vuoden 2010 väestö- ja asuntolaskentaa koskeva asetus ja tähän liittyen uusi kansainvälinen ammattiluokitus (ISCO) ja uusi sosioekonomisen aseman luokitus, kansantalouden varallisuustilinpito, matkailutilastodirektiivin päivitys, energiatilastot ja televiestintätilastot sekä mahdollisesti materiaalivirtatilinpito ja ilmapäästötilinpito. Näiden hankkeiden vaikutukset täsmentyvät myöhemmin ja tarvittaessa ne sisällytetään tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksiin. Yleisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat EU:n ja talous- ja rahaliiton edellyttämien tilastolaajennusten lisäksi globalisaation asettamat haasteet tilastokuvaukselle sekä tietoteknologian muutokset. Kansallisesti meneillään on joukko julkisen sektorin uudistushankkeita, jotka vaikuttavat tilastotoimeen ja tilastokuvauksiin. Tällaisia ovat mm. kuntaja palvelurakenteen uudistaminen, julkisen sektorin tuottavuushankkeet, koulujärjestelmäuudistukset sekä palvelukeskus- ja IT-kehittämishankkeet.

2 2 Hallinnollisten ja muiden tietoaineistojen käyttöön liittyy riskejä silloin, kun aineistojen haltija tekee suunnitelmia, joiden tuloksena aineisto muuttuu tai saanti heikkenee tai loppuu. Tällaisissa tilanteissa Tilastokeskus joutuu kehittämään tiedon tuottamiseen vaihtoehtoisen tavan, joka voi olla olennaisesti nykyistä kalliimpi. Tietoyhteiskuntastrategia sekä EU:n kansalliset uudet tiedon jakelupolitiikkalinjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden ja maksuttomuuden merkitystä yhteiskunnan kehitykselle. Vaatimukset yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien mikro-aineistojen saatavuuden parantamiseksi ovat lisääntyneet niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Samoin kansallisesti ja kansainvälisesti tilastojen maksuttomaan saatavuuteen kohdistuu suuria odotuksia. Nämä vähentäisivät Tilastokeskuksen maksullisen toiminnan tuloja. Tilastokeskuksen toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä. Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia kehittämispanokset järjestelmiin ja näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä. Samoin suunnitelmakaudella on lisättävä panostuksia tietoturvaan. Valmiudet sähköiseen tiedonkeruuseen siirtymiseen on rakennettu suunnitelmakauden alkuun mennessä. Laskelmat eivät sisällä tilastotoimen työnjakojen kehittämisestä mahdollisesti seuraavia hallinnonalojen välisiä siirtoja eikä tilastopalvelujen mahdollisen laajentamisen vaikutuksia muulle tilastotoimelle ja valtionhallinnolle. Tilastokeskus on sopeuttanut toimintaansa tiukempiin rahoitus- ja henkilötyövuosikehyksiin, mutta lisääntyvät tehtävät yhdessä tuotantoprosessien kehittämisen kanssa ovat olleet vaikeasti ratkaistava yhtälö. Myöskään eläköityminen ei tuo asiaan ratkaisua suunnitelmakauden alkupuolella. 2. Toiminnan strategiset suuntaviivat 2.1. Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää tietovarantojensa relevanssia ja laadukkuutta, jotta ne mahdollisimman hyvin palvelisivat niin valtiovarainhallinnon kuin muidenkin keskeisten kansallisten tilastotietoja tarvitsevien käyttäjien tarpeita ja samalla täyttäisivät Suomen kansainväliset velvoitteet. Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen sekä tehostamalla omaa toimintaansa että osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen kehittämällä julkisen sektorin tuottavuustilastointia Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS-kaudelle 1. Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tietojen relevanssista ja laadusta siten, että ne täyttävät keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kansainväliset sitoumukset. Tilastokeskus tuottaa peruskehyksellä vuonna 2005 voimassa olevien EUsäädösten ja -sitoumusten sekä keskeisten kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut ja tekee tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja uudistukset.

3 3 2. Tilastokeskus varmistaa ministeriön kanssa rahoituksen riittävyyden uusien EU- vaatimusten, muiden kansainvälisten sopimusten ja kansallisten tarpeiden johdosta aiheutuville toiminnan laajennuksille, tutkijapalvelujen parantamiselle sekä mahdollisten maksuperusteiden muutosten kompensoimiseksi. 3. Tilastokeskus toimii siten, että sen tunnettuus ja uskottavuus sekä luottamus tilastojen laatuun säilyvät edelleen hyvänä. Tiedonantajien vastausmotivaatiota ylläpidetään myös huolehtimalla heidän tietosuojastaan kaikissa tiedonkäsittelyn vaiheissa. Tiedonantajia rohkaistaan siirtymään tietojen antamiseen sähköisesti. 4. Tilastokeskus pyrkii käytettävissään olevilla keinoilla vaikuttamaan kansainvälisen ja erityisesti Euroopan tilastojärjestelmän kehittämiseen siten, että tilastoja kehitetään koordinoidusti päällekkäistä tilastointia välttäen ja olemassa olevia tilastosäädöksiä yksinkertaistaen ja karsien. Suomalaisen tilasto-osaamisen tunnettuutta ja hyviä käytäntöjä kansainvälisessä tilastoyhteistyössä edistetään. Tilastokeskus kuuluu parhaiden maiden joukkoon kansainvälisten tilastovelvoitteiden toteuttajana. 5. Tilastokeskus kehittää kansallista tilastotointa laadukkaana, tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena ja edistää EU:n käytännesääntöjen (CoP) soveltamista tilastotoimessa. 6. Tilastokeskus parantaa tilastojen laatua tilastomenetelmällisin keinoin ja panostamalla tilastojen keskinäiseen koherenssiin. Toiminnan kokonaislaatua parannetaan EFQM -laatupalkintokehikkoa käyttäen. 7. Tilastokeskus parantaa tuottavuuttaan, huolehtii toimintansa taloudellisuudesta ja voimavarojen parhaasta mahdollisesta kohdentamisesta. 8. Tilastokeskus saattaa loppuun tietovarasto-ajatteluun perustuvan tuotantomallin rakentamiseen liittyvät tietojärjestelmien siirrot avoimeen ympäristöön sekä ottaa laajamittaisesti käyttöön tuotantomallihankkeessa kehitetyt välineet. 9. Tilastokeskus kehittää tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti yhteistyössä muiden Suomen virallisen tilaston tuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa ottaen huomioon niin kansalliset kuin kansainväliset tiedonkäyttäjät. Maksutonta julkispalvelua laajennetaan siten, että yleiseen käyttöön tarkoitetut tilastotiedot ovat saatavissa itsepalveluna maksutta. Siirto toteutetaan maksuasetuksen ja rahoituskehyksen sallimissa puitteissa. 10. Tilastokeskus selvittää mahdollisuudet laajentaa Tilastokeskuksen tiedonkeruu- ja jakelupalveluja sekä tietojärjestelmäpalveluja muulle tilastotoimelle ja valtionhallinnolle. 11. Tilastokeskus parantaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien tilastoaineistojen saatavuutta. 12. Tilastokeskus kehittää toimintaansa oppivana organisaationa ja toteuttaa Henkilöstö 2010-ohjelmaa. Avainosaaminen pidetään ajan tasalla ja henkilöstön osaamista kehitetään tavoitteellisella koulutuksella ja työssä oppimisen avulla. Tilastokeskus huolehtii perustehtävän suorittamisen kannalta välttämättömän tieteellisen osaamisen ylläpidosta ja lisäämisestä sekä osaamisen siirrosta eläköitymisen lisääntyessä suunnitelmakauden lopulla.

4 4 13. Tilastokeskus kehittää työyhteisön hyvinvointia, työn organisointia ja työilmapiiriä yhteistoiminnallisesti sekä huolehtii sisäisestä synergiasta ja kehittää ammattitaitoista esimiestyötä ja johtamista Tilastokeskuksen johtamispolitiikan mukaisesti. 14. Tilastokeskus huolehtii kilpailukyvystään työnantajana sekä jatkaa palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämistä kannustavammaksi ja strategisia tavoitteita paremmin tukevaksi. 3. Vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.1. Peruslaskelma Tilastokeskus tuottaa peruslaskelman kehyksellä vuonna 2005 voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut ja toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset. Peruslaskelma esitetään liitteessä 1. Tilastotuotanto A. Tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä vuosina toteutettavat uudet hankkeet Merkittävimmät suunnitelmakauden alkuun mennessä käynnistyvät voimassa olevien EU-asetusten mukaiset tilastolaajennukset koskevat palvelualojen tilastoja, kansantalouden ¼-vuosittaista sektoritilinpitoa, aikuiskoulutustutkimusta ja kansainvälisten yritysryhmien rekisteröinnissä yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Näiden tilastojen tuotannon käynnistyminen merkitsee tilastoinnin pysyvää laajentumista ja lisätyöpanosta sekä mahdollisesti lisärahoitustarvetta vuodesta 2009 eteenpäin. EU:n tai muu ulkopuolinen rahoitustuki loppuu EU-asetuksen mukaisissa palvelujen ulkomaankauppatilastossa, yritysten antaman koulutuksen tilastossa (CVTS), kansainvälisessä hintavertailussa sekä ns. herrasmiessopimuksen nojalla nykyisin tuotettavassa avoimien työpaikkojen tilastossa, joten nämä siirtyvät vuoden 2007 alusta Tilastokeskuksen toimintamenoilla rahoitettavaksi. Henkilötyövuosia lisäävää vaikutusta ei tässä mainituilla hankkeilla ole. Lisärahoitustarve vuodesta 2009 eteenpäin esitetään toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille Välttämättömiä muutoksia suunnitelmakaudella ovat mm. vanhentuneiden tietojärjestelmien uudistamiset, indeksien perusvuosiuudistukset ja korvausinvestoinnit sekä lähinnä EU:sta johtuvat tilastojen nopeutukset ja muut laadunparannukset. Viime mainittuihin sisältyvät myös toimialaluokituksen (Nace Rev2) ja tuoteluokituksen (CPA) uudistaminen ja vieminen ko. luokituksia käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin (esim. Nace- Rev2 noin 60 tilastosysteemiin). B. Muut lisärahoitusta edellyttävät uudet hankkeet Merkittävimmät tiedossa olevat uusien EU-asetusten mukaiset tilastot/ laajennukset (suluissa arvioitu alkamisajankohta) käynnistyvät suunnitelmakauden aikana palvelualojen tilastossa (vuosina 2008 ja 2010), työvoimakustannusindeksissä (vuonna 2008), ansio- ja työvoimakustannustilaston

5 5 kattavuuden lisäämisessä alle 10 hengen yrityksiin (vuonna 2008) ja rakentamisen hintaindeksissä (vuonna 2009). Näiden tilastojen siirtyminen tuotantoon merkitsee tilastoinnin pysyvää laajentumista ja lisätyöpanosta. EU:n tai muu ulkopuolinen rahoitustuki loppuu näillä näkymin EUasetuksen mukaisessa EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC), tietoyhteiskuntatilastoissa ja innovaatiotutkimuksessa (vuoden 2007 jälkeen) sekä rajatutkimuksessa (vuoden2008 jälkeen), jolloin nämä on rahoitettava kokonaan Tilastokeskuksen toimintamenoilla. Rajatutkimuksen tiedot tarvitaan maksutaseen palvelukaupan tilastointiin. Rahoitustarve on mainituista vuosista eteenpäin pysyvä. Henkilötyövuosia lisäävää vaikutusta ei tässä mainituilla hankkeilla ole. Kansallisia tarpeita palvelemaan Tilastokeskus on kehittänyt julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Valtiosektorin tilastointia laajennetaan hallinnonaloittain siten, että nykyisillä voimavaroilla, johon on tässä laskettu myös valtiovarainministeriön rahoitustuki kehittämisvaiheelle, kaikki hallinnonalat kattava laajuus saavutettaisiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Tämän jälkeen jatkuvan tuotannon rahoitus samoin kuin kuntasektorin tuottavuustilaston ennakkotilaston tuotannon rahoitus ovat avoimia kysymyksiä. Kohdassa B. lueteltujen hankkeiden lisärahoitustarpeet täsmentynevät suurelta osin vuoden kuluessa. Niitä koskeva kehittämisvaihtoehto tullaan esittämään toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille Toiminnallinen tehokkuus Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen sekä tehostamalla omaa toimintaansa että osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen kehittämällä julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Tilastokeskus toteuttaa tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä. Tuottavuuden arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella keskimäärin 2 prosentilla vuodessa. Tuottavuushyödyillä ja säästöillä toteutetaan EU:n edellyttämät tilastojen nopeutukset ja laajennukset sekä laadulliset sopeutukset, jotka ilmenevät tarkemmin liitteestä 3. Suunnitelmakaudella integroidaan tietojärjestelmiä siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Välineistöä yhtenäistetään ja käytetään standardeihin perustuvia ratkaisuja. Prosessien hallintaa parannetaan dokumentaatiolla, prosessikuvauksilla ja vastuuttamalla prosessinomistajat. Tilastokeskus ottaa käyttöön palvelutoiminnan tehostamiseksi työkalut, jotka on kehitetty tuotantomalliprojektin yhteydessä, ja jatkaa keskuskoneesta luopumisen toteuttamista. Keskuskoneesta luovutaan vuonna Tuotantoketjun digitaalisuusastetta nostetaan ja edistetään sähköisen tiedonkeruun käyttöä. Tietoturvaa kehitetään lainsäädännön asettamien vaatimusten, yleisten ohjeiden ja niiden perusteella laaditun Tilastokeskuksen tietoturvapolitiikan mukaisesti vastaamaan yhä kasvaviin tietoverkkovälitteisiin uhkiin. Toteutetaan Tilastokeskuksen valmiussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä.

6 6 Tuotokset ja laadunhallinta Tilastokeskus laajentaa tilastotuotantoaan EU:n edellyttämässä aikataulussa pitäen tiedonkeruiden lisäyksen aiheuttaman vaivan tiedonantajille mahdollisimman vähäisenä. Uusissa keruissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kotimaiset tarpeet. Kotimaisista tarpeista johtuen laajennetaan julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Tilastokeskuksen toimintamenoista tai yhteisrahoitteisesti tuotetuista tuotoksista tilastojulkistusten, tilastosivustojen, maksuttomien tietokantapalvelujen, Kv-raportointien sekä EU-lainsäädäntötyön volyymin arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella. Muiden tuotosten volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan (tilastojen arkistoinnit, kirjastopalvelut, kv-konsultoinnit). Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla. Tilastokeskus selkiinnyttää palveluvalikoimaa sekä kehittää tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti yhteistyössä muiden Suomen virallisen tilaston tuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa Tilastokeskuksen tiedonkeruu- ja jakelupalveluja sekä tietojärjestelmäpalveluja muille viranomaisille. Tähän liittyvät mahdolliset kehysvaikutukset sisällytetään toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille Tietopalvelutarjontaa täydennetään yhteistyössä muiden tilastontuottajien kanssa ja kehitetään Suomen virallista tilastoa (SVT) korkeat laatukriteerit täyttävänä tilastokokonaisuutena. Tilastojen laatua parannetaan panostamalla tilastojen relevanssiin ja keskinäiseen koherenssiin sekä parantamalla prosesseja ja osaamista. Näillä ja tilastomenetelmien alueilla tehdään yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tiedeyhteisöjen kanssa. Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan ja parannetaan Euroopan laatupalkintokriteerein. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien tilastoaineistojen saatavuutta parannetaan. Tavoitteena on kehittää Tanskan ja Ruotsin mallien mukainen palvelu, mikäli tarvittava lisärahoitus järjestyy. Tätä koskevat ehdotukset sisällytetään toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotukseen vuosille Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärän arvioidaan olevan suunnitelmakauden alussa 925 htv. Henkilötyövuosikehyksen mukaisesti henkilötyövuosien pitäisi vähentyä suunnitelmakauden lopussa 900 htv:een. Epävarmuutta henkilötyövuosikehitykseen aiheuttavat maksullisen palvelutoiminnan ja haastattelupalvelujen kysynnän kehitys, EU-lisävelvoitteet sekä tilastopalvelujen ja tutkijapalvelujen mahdolliset laajennukset. Osaamisen hallinta, kehittäminen ja työhyvinvointi Suunnitelmakauden aikana toteutetaan henkilöstö 2010 ohjelmaa. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti oppivan organisaation periaatteet. Tilastokeskuksen avainosaaminen pidetään ajantasalla käyttäen apuna osaamiskartoituksia ja suuntaamalla osaamisen kehittämistä tavoitteiden mukaisesti koulutuksella (mm. tilasto-osaamisen koulutusohjelma), haasteellisilla työ-

7 7 tehtävillä, sisäisellä liikkuvuudella, rekrytoinnilla sekä panostamalla tiedon ja osaamisen siirtoon. Samalla tuetaan sisäistä liikkuvuutta ja panostetaan muutenkin monipuolisen asiantuntijauran luomiseen. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä kehitetään viraston johtamispolitiikan linjausten mukaisesti. Mm. työsuojelun keinoin toteutetaan työhyvinvointia lisääviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan mm. henkilöstötutkimuksilla. Liitteenä 1 on peruslaskelman mukainen voimavaralaskelma. Laskelma sisältää vuonna 2004 tehtyjen työ- ja virkaehtosopimusten vaikutukset vuoteen 2007 saakka. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan erikseen ottamaan huomioon tulevien VES/TES -sopimusten palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan sekä eläkkeenhoitokulu.

8 Ydintoiminto/ ydinprosessi tilastotuotanto Perussuunnitelma TTSkaudelle asetettu tavoite täyttää keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kvsitoumukset Taulukko 1 Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTSkaudesta sekä muutoksen syyt uudet säädökset uusien tilastojen kehittäminen, tilastojen laajentaminen ja nopeuttaminen, tilastojen ajantasaistaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTSkaudelle esitettävä määräraha 1 (1000 e) Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha (1000 e) Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen (1000 e) lisäys(+), vähennys (-) Tulosprisman osaalue vaikuttavuus palvelukyky ja laatu suoritteet henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2011 säädökset toteutettu -Suomi EU:n kärkeä -tilastotuotanto vastaa kansallisia tarpeita -koulutustasoindeksi 6 -työilmapiiri 3,6 tilastotuotanto tilastojen käytön edistäminen tilastojen käytön edistäminen tilastojen käytön edistäminen tilastotoimen kehittäminen tilastotoimen kehittäminen Ydintoiminnot ja tukitoiminnot muutoskestävyyden hallinta/ tuottavuuden parantaminen automatisoitu monikanavainen sähköinen jakelu maksuttoman palvelun lisääminen maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Suomen virallisesta tilastosta (SVT) yhtenäinen, laadukas brändi tilastopalvelut muulle tilastotoimelle Tuottavuus 2010 muun osa toteuttaminen - -tuotantomallin standardiratkaisujen käyttöönotto, -tietojärjestelmien siirto avoimeen ympäristöön -avoimen ympäristön tietojärjestelmien uudistaminen -sähköisen keruun edistäminen - standardiratkaisujen käyttöönotto kansainvälinen ja kotimainen paine ilmaispalvelun lisääntyessä tulomenetyksiä -maksuasetuksen tarkistus -StatFin kehittäminen toimintojen tehostaminen - SVT-yhteistyön jatkaminen kohti tavoitetta - mallin kehittäminen, neuvottelut tuottavuus taloudellisuus palvelukyky laatu suoritteet henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen tuottavuus taloudellisuus palvelukyky laatu - tuotantoprosessin digitaalisuusaste noussut merkittävästi -tuottavuuden muutos ka 2% vuosina ja (henkilöstö ks. edellä) tavoitevuosi 2008 (ks. tuottavuus edellä) +400 palvelukyky toteutus 2008 mennessä palvelukyky kannattavuus vaikuttavuus, palvelukyky vaikuttavuus, palvelukyky suoritteet tuottavuus kustannusvastaavuustavoite 100 SVT-sarjojen kattavuus, laatuselosteet, portaali toteutettu malli toiminnassa - toimenpideehdotusten toteuttaminen ajoitussuunnitelman toteutuminen 1 Tilastokeskus on nettobudjetoitu virasto, jonka kehysrahoitusta ei ole jaettu ydintoiminnoille ja tukitoiminnoille eikä eri prosesseille. 2 Energiatilastojen siirto momentilta 32.10

9 9 Tukitoiminnot -talous- ja henkilöstöhallinto -osallistutaan palvelukeskushankkeeseen -talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien uusiminen - -tehtävien ulkoistaminen mahdollisuuksien /suunnitelman mukaan -järjestelmien yhteishankinta tehtyjen selvitysten ja mahdollisuuksien mukaan taloudellisuus ja tuottavuus htvt / kustannukset - tietohallinto - valtionhallinnon yhteiset ratkaisut sekä muut erilaiset mahdollisuudet perustietohallinnon järjestämiseksi (laitteiden vuokraaminen, palveluiden ulkoistaminen) -toimitilat toimitilojen käytön tehostaminen nykyisissä tiloissa; - valtion itlinjausten, ohjeiden ja hankkeiden seuraaminen -vaihtoehtolaskelmien tekeminen ennen hankintapäätöstä / resurssointia - pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa käytön tehostaminen taloudellisuus ja tuottavuus tarjolla olevat palvelut/ näistä käytössä htvt / kustannukset taloudellisuus nykyinen reaalinen vuokrataso säilyy - hankintatoimi -hankintatoimen tehostaminen VM:n linjausten mukaisesti - -osallistutaan yhteishankintoihin -Hanselsopimusten käytön lisääminen -ostotilausjärjestelmän käyttöönotto (VK:n yhteishankintana) -hankintaprosessin tehostaminen taloudellisuus ja tuottavuus Hanselsopimusten osuus hankinnoista, 3.2. Kehittämissuunnitelma (muutettu ) Ilmaispalvelujen lisääntyminen Tietoyhteiskuntastrategia sekä EU:n ja kansalliset uudet tiedon jakelupolitiikkalinjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden ja maksuttomuuden merkitystä yhteiskunnan kehitykselle. Samoin kansallisesti ja kansainvälisesti tilastojen maksuttomaan saatavuuteen kohdistuu suuria odotuksia. Veloitukseton tarjonta onkin laajentunut kansainvälisesti huomattavasti. Muissa Pohjoismaissa tilastotietojen ilmaisen jakelun kehittämistä ja ylläpitoa verkossa on tuettu budjettivaroin. Lokakuusta 2004 lähtien Eurostatin kaikki tietokannat ja julkaisut ovat olleet saatavissa veloituksetta verkon kautta. Tilastokeskus on selvittänyt maksullisuuden ja maksuttomuuden rajausta omassa palvelutuotannossaan. Pääperiaate olisi, että yleiseen käyttöön tarkoitetut tilastotiedot olisivat maksutta saatavilla itsepalveluna. Tämä supistaisi maksullisen toiminnan tuottoja noin 0,7 miljoonaa euroa. Muutos edellyttää muutosta myös Tilastokeskuksen maksuasetukseen. Summasta noin 0,3 milj. euroa hoidetaan menosäästöillä ja tuottavuushyödyillä. Muutos toteutettaisiin vaiheittain, jolloin vaikutukset kohdistuisivat useammalle vuo-

10 10 delle vuodesta 2008 alkaen. Kehittämisvaihtoehto sisältää maksullisen toiminnan tulomenetykselle vuosittaista kompensaatiota 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 0,4 miljoonaa euroa vuodesta 2009 alkaen. 4. Kehysehdotus Liitteenä 2 on kehittämissuunnitelman mukainen tarkistettu liite. 5. Tietojärjestelmähankkeet Tilastokeskuksella ei ole suunnitteilla ohjeen mukaisia kokonaiskustannuksiltaan yli 1 miljoonan euron hankkeita.

11 11 LIITE 1 PERUSLASKELMA TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS Menot - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) **) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu **)HTV:t ilmoitettu kokonaismääränä eli sisältävät myös muulla rahoituksella kuin toimintamenolla rahoitettavat htvt

12 12 LIITE 2 KEHITTÄMISLASKELMA ( ) TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS Menot - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV)**) *) Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu **) HTV:t ilmoitettu kokonaismääränä eli sisältävät myös muulla rahoituksella kuin toimintamenolla rahoitettavat htv:t

13 13 LIITE 3 TUOTTAVUUSHYÖTYJEN JA SÄÄSTÖJEN KÄYTTÖ Hankkeiden arvioidut kustannusvaikutukset, 1000 euroa 2007 TA Uusi EU-säädös tai ulkopuolinen rahoitus loppuu Avoimet työpaikat Kv-hintavertailu Palvelujen ulkomaankauppa EU-SILC Tietoyhteiskuntatilasto Innovaatiotutkimus Rajahaastattelututkimus CVTS Aikuiskoulutustutkimus Ansio- ja työvoimakustannustilaston kattavuus Työvoimakustannusindeksi /4-v sektoritilit Palvelujen hyödyketilasto Yritysrekisteri (emot ja tyttäret) Rakentamisen hintaindeksi Palvelujen tuottajahintaindeksin laajennus Suunnitteilla olevat EU-säädökset, joiden kustannusvaikutuksia ei vielä voida arvioida Muuttoliike- ja siirtolaisuustilastot INSPIRE Koulutustilastot Terveystilastot Väestö- ja asuntolaskenta ja siihen liittyvät luokitukset Varallisuustilinpito Matkailutilastot 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS Peruslaskelmaan sisältyvät Peruslaskelmaan sisältyvät Kehittämisvaihtoehtoa edellyttävät Kehittämisvaihtoehtoa edellyttävät Kehittämisvaihtoehtoa edellyttävät 2011 TTS

14 14 Energiatilastot Televiestintätilastot Materiaalivirtatilinpito Ilmapäästötilasto Kustannusvaikutus yht Peruslaskelmaan sisältyvä osuus Peruslaskelmaan sisältyvä osuus Peruslaskelmaan sisältyvä osuus Peruslaskelmaan sisältyvä osuus Maksullisen toiminnan sopeuttaminen Toimialaluokitusuudistus (NaceRev2) Tuotantomallihankkeet ja keskuskoneesta irtautuminen Peruslaskelmaan sisältyvä osuus