Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Transkriptio

1 (6) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmien (TTS) ja menokehysten valmisteluohjeet (valtiovarainministeriön kirje VM 35/01/2002, ) sekä valtiovarainministeriön vahvistamat menokehykset vuosille (valtiovarainministeriön kirje VM 17/01/2002). Tilastokeskuksen reaalinen talousarviokehys on laskenut vuodesta 2000 lähtien ja laskisi talousarvioesityksen mukaan edelleen vuonna Samanaikaisesti Tilastokeskus on kehittänyt voimakkaasti prosessejaan ja toimintansa laatua (esim. talous- ja rahaliiton edellyttämät keskeiset lyhyen aikavälin talous- ja yritystilastot ja yritysten rakennetilastot on saatettu Euroopan huipputasolle), toteuttanut vuoden 2000 väestölaskennan ja mittavat eurosiirtymän edellyttämät tietojärjestelmäuudistukset sekä kehittänyt merkittävästi muuta tilastotuotantoa, sähköistä tiedonkeruuta ja sähköisiä palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Tilastokeskuksen tuottavuus on kasvanut huomattavasti. Tuottavuushyötyjen lisäksi tilastotuotannon ja toimintojen kehittämiseen ja kustannusten nousun kompensaatioon on käytetty siirtomäärärahakantaa, joka on supistumassa alle siedettävän tason. Tilastokeskuksen toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä. Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia investoinnit sekä laitteisiin, ohjelmistoihin ja järjestelmiin että näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä. Sähköisen asioinnin edistäminen tiedonkeruussa lisää Tilastokeskuksen kokonaiskustannuksia, koska siirtymäkauden aikana joudutaan ylläpitämään paperilomakkeisiin perustuvia rinnakkaisia tiedonkeruujärjestelmiä. Ohjelmistojen ja järjestelmien kustannustason nousun ohella lisenssimaksut ja maksut palveluoperaattoreille sekä hallinnollisten aineistojen toimittajille muodostavat yhä suuremman vuosittaisen menoerän. Näin ollen käytännössä ei ole mahdollisuuksia supistaa tietotekniikkaan ja tiedonsiirtoon liittyviä kulutus- ja investointimenoja. Paineet tilastotuotannon jatkuvaan kehittämiseen ja laajentamiseen ovat edelleen huomattavat. Yleisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat EU:n ja talous- ja rahaliiton edelleen lisääntyvät tietotarpeet ja globalisaation ja ns. uuden talouden asettamat haasteet tilastokuvaukselle sekä tietoteknologian muutokset. Tilastokeskus seuraa jatkuvasti tietotuotantonsa relevanssia ja uudistaa tilastoja tarvittavilta osin sekä pyrkii karsimaan sellaista, mikä on menettänyt merkitystään. Tilastotuotannon karsiminen nykyisestään on kuitenkin osoittautunut hyvin hankalaksi. Valtaosa nykyisestä tilastotuotannosta perustuu EU-lainsäädännön tai tehtyjen sopimusten asettamiin velvoitteisiin joko suorasti (mm. talous-, työmarkkinaja yritystilastot kokonaisuudessaan) tai epäsuorasti, joten karsintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Tilastotuotannon supistaminen voisi olla mahdollista vain alentamalla voimakkaasti laatutasoa ja palvelukykyä mm. supistamalla otoskokoja ja samalla siten alueellista tietotuotantoa, harventamalla joidenkin tilastojen julkistamistiheyttä tai vähentämällä joissakin tapauksissa raportointia. Näin saadut säästöt ovat kuitenkin marginaalisia. Toimintojen supistaminen (esim. sähköiset

2 (6) palvelut, kirjasto, aluepalvelut jne.) tarkoittaisi lähinnä palvelujen supistamista, millä olisi suora kielteinen vaikutus viraston palvelukykyyn. Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen toimintaan kohdistuu kansainvälisistä sitoumuksista johtuvia tilastojen kehittämis- ja laajennustarpeita, joita Suomi on ollut osaltaan hyväksymässä ja joita ei voida toteuttaa ilman lisärahoitusta. EU:n uudet vaatimukset työmarkkina-, sosiaali- ja taloustilastoille merkitsevät oleellista tilastotuotannon laajentamista. Samoin kansainvälisen ilmastosopimuksen edellyttämä kasvihuonekaasujen inventointi ja raportointi edellyttävät merkittävää lisäpanostusta. Kertaluontoista lisäpanostusta tarvitaan myös tuotantoprosessien kehittämiseen ja keskuskoneesta irtaantumiseen, jotta tulevina vuosina menopaineita voitaisiin paremmin hallita. Tilastokeskus selvittää parhaillaan keinoja tilastollisten aineistojen käytön edistämiseksi empiirisessä yhteiskuntatutkimuksessa. Selvitystyö saattaa aiheuttaa muutostarpeita voimavarakehyksiin toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella. 2. Voimavarakehykset TTS-kaudella Perusvaihtoehto 2.2. Kehittämisvaihtoehto Perusvaihtoehdon mukainen vuoden 2003 talousarvion taso on euroa alempi (pl. hallinnonalojen väliset siirrot) kuin keväällä 2002 annettu TTS - kehystaso. Reaalisesti voimavarat alenevat vuonna 2004 vuosien 2001 ja 2002 tasolta erityisesti vuosien 2002 ja 2003 ylimääräisen eläkevakuutusmaksun ja näistä seuraavan korotetun eläkevakuutusmaksun sekä muiden kustannusten ja vuokrien nousun vuoksi. Jotta VM:n vahvistamaan kehystasoon päästäisiin, jouduttaisiin palkkaus-, kulutus- ja investointimenoja leikkaamaan tuntuvasti vuosina Tämä tarkoittaisi noin 65 henkilötyövuoden supistamista. Koska tilastotuotanto on työvaltaista ja tietotekniikkaintensiivistä, leikkaukset merkitsisivät sitä, että palvelukyky romahtaisi eikä kansainvälisistä sitoumuksista enää kyettäisi huolehtimaan. Vaihtoehto tuntuu siten epärealistiselta. Liitteenä 1 on perusvaihtoehdon mukainen voimavaralaskelma. Laskelma ei sisällä vuonna 2002 tehtyjen työ- ja virkaehtosopimusten vaikutuksia. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan ottamaan huomioon palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan. Kehittämisvaihtoehto sisältää lisäyksenä perusvaihtoehtoon kustannustason nousua vastaavan korjauksen Tilastokeskuksen talousarviokehykseen, EU lainsäädännöstä johtuvat välttämättömät tilastotuotannon laajennukset, kasvihuonekaasujen inventaario- ja raportointijärjestelmään liittyvän toiminnan laajentamisen sekä tuotantomallin kehittämisen ja keskustietokoneesta luopumisen. 1. Kehyksen korjaaminen vuoden 2003 hinta- ja kustannustasoon Voimavarakehyslaskelmaan vuodelle 2004 sisältyvät ylimääräinen eläkevakuutusmaksu vuodelle euroa ylimääräinen eläkevakuutusmaksu vuodelle 2003 (arvio) euroa - korotetun eläkevakuutusmaksun vaikutus euroa Tilastokeskuksen muiden kustannusten nousu (pl. palkkausmenot) euroa edelliseen sisältymätön vuokramenojen nousu euroa.

3 (6) Kustannustason noususta johtuva lisämäärärahatarve on yhteensä euroa, josta ylimääräisten eläkevakuutusmaksujen osuus euroa on kertaluontoinen, tavoitetasosta olennaisesti alentuneen siirtomäärärahakannan tason korjaamiseen käytettävä erä. 2. EU-lainsäädännöstä johtuvat välttämättömät toiminnan laajennukset EU-jäsenyydestä aiheutuu jatkuvasti lisääntyviä ja uusia tilastointitehtäviä, jotka merkitsevät toiminnan laajentumista. Erillisessä liitteessä on kuvattu EU:n tilastoohjelman vaatimuksia ja Tilastokeskukselle jäsenyysaikana aiheutuneita lisätehtäviä (ks. liite 3). Suunnitelmakaudella merkittävimmät tiedossa olevat toiminnan laajennusvaatimukset kohdistuvat työmarkkinatilastoihin (avoimien työpaikkojen tilastointi), sosiaalitilastoihin (tulo- ja elinolotilasto eli ns. EU-SILC, yritysten henkilöstökoulutustutkimus ja EU:n aikuiskoulutustutkimus) sekä edelleen taloustilastoihin (julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpito, palvelualojen ulkomaankauppatilaston ja hintaindeksien tuotanto sekä rajatutkimuksen jatkaminen ulkopuolisen rahoituksen loputtua). 3. Kasvihuonekaasujen inventaario ja raportointijärjestelmä Kioton pöytäkirjan toimeenpano edellyttää uusia viranomaistehtäviä, joiden hallinnollisten puitteiden kehittäminen on kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman Ilmastopolitiikan viranomaistoimet toimikunnan tehtävänä. Toimikunta esittänee, että kasvihuonekaasujen kansalliseksi inventaarioyksiköksi tulisi nimetä Tilastokeskus. Mikäli tehtävä Tilastokeskukselle osoitetaan, on lisärahoitustarve euroa vuonna 2003, euroa vuonna 2004 ja vuodesta 2005 alkaen vuosittain euroa. 4. Tuotantomallin kehittäminen ja keskuskoneen käytöstä luopuminen Strategiansa ja laatimansa keskuskoneselvityksen mukaisesti Tilastokeskus luopuu keskuskoneesta osin vuoden 2004 loppuun mennessä. Kokonaan keskuskoneen nykymuotoisesta käytöstä voidaan luopua vasta vuonna Tämä edellyttää, että keskuskoneympäristössä olevat tilastosysteemit suunnitellaan ja toteutetaan avoimeen ympäristöön kehitettävän tuotantomallin määrittelemällä tavalla. Tuotantomallihanke koostuu tiedonkeruuta, tiedonhallintaa, ohjelmistotuotantoa ja tiedon jakelua sekä näiden rajapintoja kehittävistä tehtävistä. Hanke on investointi avoimen ympäristön kapasiteettiin ja uusiin ohjelmistoihin, osaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Sen tavoitteena on varmistaa hyödyt IT -investoinneista ja saada niiden kasvupaineet hallintaan. Keskuskoneesta luopuminen ei vähennä Tilastokeskuksen kokonaiskustannuksia, mutta selkeyttää tietotekniikainfrastruktuuria. Pidemmällä aikavälillä hanke on välttämätön tulevaisuuden osaamisen turvaamiseksi. Kehittämisvaihtoehdossa esitetään lisärahoitusta tuotantomalli- ja keskuskonehankkeelle vuosina yhteensä 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi keskuskoneesta luopumisen arvioidaan merkitsevän tietojärjestelmien uudistustyötä yhteensä 75 henkilötyövuoden verran. Suurimmat uudistettavat tilastojärjestelmät ovat väestölaskentakokonaisuus, oikeus- ja rikostilastot sekä työvoimatutkimus. Uudistustyö edellyttää myös nykyisten voimavarojen merkittävää uudelleensuuntaamista.

4 (6) Kehittämisvaihtoehto yhteensä verrattuna perusvaihtoehtoon, 1000 euroa Perusvaihtoehto Kustannustason nousu EU-laajennukset Kasvihuonekaasuinventaario Tuotantomalli Kehittämisvaihtoehto yht Liitteenä 2 on kehittämisvaihtoehdon mukainen voimavaralaskelma. Laskelma ei sisällä vuonna 2002 tehtyjen työ- ja virkaehtosopimusten vaikutuksia. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan ottamaan huomioon palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan. 3. Yhteenveto Tilastokeskuksen toiminnan painopisteistä vuosina Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 3.2 Asiakasvaikuttavuus Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä keskeisten kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut ja tekee tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja uudistukset. Tällaisia välttämättömiä muutoksia ovat mm. vanhentuneiden tietojärjestelmien uudistamiset, perusvuosiuudistukset ja korvausinvestoinnit. Suunnitelmakauden alkuvuosina jatkuvat Suomen EUvelvoitteisiin liittyvät palvelujen hintaindeksijärjestelmän, matkustustaseen ja palvelujen ulkomaankaupan tilastojen sekä julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen. Tätä kehittämistyötä rahoitetaan merkittävältä osin ulkopuolisella rahoituksella. Näiden tilastojen siirtyminen tuotantoon merkitsee toiminnan pysyvää laajentumista, mikä sisältyy kehittämisvaihtoehtoon. Suunnitelmakaudella järjestetään Suomessa kaksi suurta kansainvälistä kokousta. Nämä ovat Pohjoismainen tilastokokous vuonna 2004 ja IARIW:n (The International Association for Research in Income and Wealth) kokous vuonna Molempiin kokouksiin odotetaan noin 300 osallistujaa. Asiakassuhdejohtamista kehittämällä parannetaan erityisesti avainasiakkaiden palvelua. Verkkopalvelujen kehittäminen nivotaan aiempaa tiiviimmin osaksi toimintastrategiaa julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman mukaisesti. Maksuttomana julkispalveluna tarjotaan keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston tiedot nykyisessä laajuudessaan. Maksullisen toiminnan laajuus pyritään säilyttämään nykyisellään. Tietopalvelutarjontaa täydennetään yhteistyössä muiden tilastontuottajien kanssa ja kehitetään Suomen Virallista Tilastoa (SVT) korkeat laatukriteerit täyttävänä julkaisusarjana. Tavoitteena on, että vuonna 2005 kaikissa tilastotuotteissa on laatukriteerien mukaiset tuoteselosteet. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on kolmevuotisjaksoittain keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina

5 (6) 3.3. Prosessit ja rakenteet 3.4. Osaaminen ja uudistuminen 4. Muita kehittämispaineita Tilastokeskuksen tavoitteena on parantaa jatkuvasti toiminnan tuottavuutta. Suunnitelmakaudella lisätään tietovarantojen monikäyttöisyyttä standardoimalla käsitteitä sekä hyödyntämällä tehokkaammin tietojen yhdistelyä. Sisäisen tehokkuuden parantamiseksi kehitetään prosessien sujuvuutta ja virheettömyyttä sekä dokumentointia. Välttämättömät tietojärjestelmäuudistukset toteutetaan. Keskuskoneelta avoimeen ympäristöön siirretään Ideal Datacom -lisenssisopimusten päättymisen takia väestönmuutostilasto, tulonjakotilasto sekä palkka-, vuokra- ja majoitustilastot vuoden 2004 loppuun mennessä. Näiden mainittujen tietojärjestelmien uudistaminen avoimeen ympäristöön on järkevämpää kuin uusien ja kalliiden keskuskonelisenssien hankinta. Muilta osin keskuskoneesta luopumisen aikataulu määräytyy käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti. Suoran tiedonkeruun osuus koko Tilastokeskuksen tiedonkeruusta on hyvin pieni, noin 5-6 prosenttia. Sähköisen tiedonkeruun osuutta suorassa tiedonkeruussa kasvatetaan edelleen siten, että vuoden 2006 loppuun mennessä yrityksiltä, kunnilta ja oppilaitoksilta tapahtuvassa tiedonkeruussa on tarjolla sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva vaihtoehto. Erityisesti tiedonkeruussa yrityksiltä joudutaan ylläpitämään kahta rinnakkaista järjestelmää, mikä lisää kustannuksia. Hallinnollisia prosesseja kehitetään mm. ottamalla käyttöön paperiton kirjanpito. Tietoturvaa kehitetään yleisten ohjeiden ja niiden perusteella laaditun Tilastokeskuksen tietoturvapolitiikan mukaisesti. Internet-teknologian yleistyminen niin tiedonkeruussa, prosessoinnissa kuin palvelutoiminnassa edellyttää myös Tilastokeskukselta huomattavia vuosittaisia investointeja. Tilastokeskus huolehtii siitä, että käyttöön otettavat tekniset ratkaisut ovat luotettavia, toimintavarmoja ja riittävästi muualla testattuja. Suunnitelmakaudella selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön uusi työasemien käyttöjärjestelmä siten, ettei muutoksesta aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia. Henkilöstön ikääntyminen edellyttää työhyvinvointiin ja muuhun työkykyä ylläpitävään toimintaan panostamista. Tilastokeskuksen osaamisstrategian ja valtion henkilöstöpoliittisten linjausten mukaisesti lisätään sisäistä liikkuvuutta, tarjotaan erilaisia työssä oppimisen tilaisuuksia ja joustavia opiskelumuotoja. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä seurataan ja parannetaan sekä kehitetään käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä niin, että ne tukevat motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Myös uusien henkilöiden rekrytointi on tärkeää valmistautumista osaamisen ylläpitoon jo nykyisen henkilöstön ikärakenteen vuoksi. Johtamisen kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään esimiestyöhön sekä osaamisen ja projektien johtamiseen. Tilastokeskuksen tutkimustoimintaa harjoitetaan yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tiedeyhteisöjen kanssa. Tutkimustoiminta palvelee tilastojen laadun ja analyysimenetelmien kehittämistä ja aineistojen yhdistelyä ja tietojen mallintamista. Perusvaihtoehtoon enempää kuin kehittämisvaihtoehtoonkaan ei sisälly EU:n piirissä esitettyjä kaavailuja alkuperämaan mukaiseen arvonlisäverojärjestelmään

6 (6) siirtymisestä. Järjestelmässä verot kerättäisiin tavaroiden ja palvelujen tuottajilta kussakin maassa ja verokertymä jaettaisiin jäsenmaille makrotilastojen perusteella. Järjestelmän toimivuus edellyttää laajoja hyödyke- ja kulutuseräkohtaisia tilastoja jokaisesta jäsenmaasta. Järjestelmän edellyttämä tilastoinnin kehittäminen tulisi viemään vuosia, laajentamaan tiedonkeruuta olennaisesti nykyisestään sekä aiheuttamaan jopa 5-10 miljoonan euron vuosittaiset lisämenot Tilastokeskukselle. Laskelmat eivät sisällä tilastotoimen työnjakojen kehittämisestä mahdollisesti seuraavia hallinnonalojen välisiä siirtoja. Neuvotteluja on käynnissä kulttuuri- ja joukkoviestintätilastojen osalta. Näköpiirissä on myös muita tietotarpeita, jotka liittyvät mm. EU:n sisämarkkinapolitiikkaan, rakennerahastoihin, perhepolitiikkaan ja kuluttajasuojaan sekä EU:n laajuiseen rikosten torjuntaan. Kansantalouden tilinpitoa ollaan laajentamassa varallisuustilinpitoon ja EKT95n mukaisiin neljännesvuosittaisiin sektoritileihin ja hintaindeksejä kaavaillaan täydennettäväksi euro/ei-euro aluejaolla. Samoin EU:n lyhyen aikavälin yritystilastoja koskeviin säädöksiin on tulossa muutoksia. Näitä koskevat tietotarpeet tullevat täsmentymään suunnitelmakauden aikana.

7 LIITE Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella, peruslaskelma Momentti Tilastokeskus TP TP TP ENN TAE TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot ISI-kokouksen tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys**) Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) *Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu. TUPO-korotuksia ei ole otettu huomioon. ** Annettuun kehykseen (36,572 milj. euroa) on lisätty vuonna 2003 toteutettavat budjettisiirrot muilta hallinnonaloilta, yhteensä euroa.

8 LIITE Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella, kehittämisvaihtoehto Momentti Tilastokeskus TP TP TP ENN TAE TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot ISI-kokouksen tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys**) Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) *Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu. TUPO-korotuksia ei ole otettu huomioon.