Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Transkriptio

1 (5) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmien (TTS) ja menokehysten valmisteluohjeet (valtiovarainministeriön kirje VM 34/01/2003, ) sekä valtiovarainministeriön vahvistamat menokehykset vuosille (valtiovarainministeriön kirje VM 18/01/2003). Tilastokeskuksen taloudellinen tilanne heikkeni huomattavasti vuonna 2002 kustannusten nousun ja tiukan rahakehyksen välisen epäsuhdan vuoksi. Tämän johdosta Tilastokeskus on joutunut sopeuttamaan toimintaansa monin tavoin. Investointien taso on laskettu alle korvausinvestointien tason. Kulutusmenoissa on tingitty lähes kaikesta mahdollisesta. Samanaikaisesti erityisesti sähkön ja tietotekniikan käytön hinnat ovat nousseet ja nousevat edelleen. Henkilöstövoimavaroja on supistettu noin 40 henkilötyövuoden verran, josta merkittävä osa projektien valmistumisen myötä tehtyjä supistuksia. Uusia hankkeiden aloittamisia on puolestaan siirretty ja meneillään olevia hidastettu. Rationalisointisäästöjä on haettu myös mm. arvioimalla tilastojen relevanssia, otoskokojen supistamisesta, julkistamistiheydestä ja raportoinnin vähentämisestä. Viime mainituilla tavoilla saavutetaan kuitenkin vain marginaalisia säästöjä. Paineet tilastotuotannon jatkuvaan kehittämiseen ja laajentamiseen ovat edelleen huomattavat. Yleisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat EU:n ja talous- ja rahaliiton edelleen lisääntyvät tilastovaatimukset ja globalisaation ja ns. uuden talouden asettamat haasteet tilastokuvaukselle sekä tietoteknologian muutokset. Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen toimintaan kohdistuu kansainvälisistä sitoumuksista johtuvia lisärahoitusta edellyttäviä tilastojen kehittämis- ja laajennustarpeita, joita Suomi on ollut osaltaan hyväksymässä. Vuoden Tilastokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen erillisessä liitteessä (liite 3) on kuvattu EU:n tilasto-ohjelman vaatimuksia ja Tilastokeskukselle jäsenyysaikana aiheutuneita lisätehtäviä. Vuosina valmistuu useita EU-säädöksiä, jotka merkitsevät niiden implementoinnin käynnistymistä ja siten lisätehtäviä Tilastokeskukselle. Näiden lisäksi myöhemmin suunnitelmakaudella siirtyy kansallisesti rahoitettavaksi useita tilastoja. Kotimaisia tarpeita palvelemaan suunnitteilla on ammattirekisterin perustaminen, jolla vastataan lisääntyviin tietotarpeisiin tilanteessa, jossa ammattitiedon tuotantokustannukset ovat nousseet johtuen perustietojen heikkenemisestä. Tilastokeskuksen toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä. Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia investoinnit sekä laitteisiin, ohjelmistoihin ja järjestelmiin että näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä. Sähköisen asioinnin edistäminen tiedonkeruussa lisää Tilastokeskuksen kokonaiskustannuksia, koska siirtymäkauden aikana joudutaan ylläpitämään paperilomakkeisiin perustuvia rinnakkaisia tiedonkeruujärjestelmiä. Ohjelmistojen ja järjestelmien kustannustason nousun ohella lisenssimaksut ja maksut palveluope-

2 (5) raattoreille sekä hallinnollisten aineistojen toimittajille muodostavat yhä suuremman vuosittaisen menoerän. Toiminnan painopisteet ja kehittämislinjaukset perustuvat syksyllä 2003 päivitettyyn Tilastokeskuksen toimintastrategiaan. 2. Voimavarakehykset TTS-kaudella Perusvaihtoehto 2.2. Kehittämisvaihtoehto Toteutettujen merkittävien säästöjen ansiosta Tilastokeskus arvioi selviytyvänsä vuodesta 2005 vuoden 2004 reaalitasoisella kehyksellä. Perusvaihtoehdon mukainen vuoden 2004 talousarvion taso on euroa. Se kattaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten edellyttämät tilastot ja palvelut, niiden välttämättömät ajanmukaistukset ja meneillään olevat EU-hankkeet sovittujen siirtymäaikojen puitteissa. Samoin perusvaihtoehdon rahoituksella toteutetaan vuonna 2004 kansalliselle rahoitukselle siirtyvien tilastojen tuotanto ja kehittäminen, yritysten lyhyen aikavälin tilastojen kehittäminen, kasvihuonekaasujen inventaariolaitoksen tehtävät sekä tuotantomallihanke ja siihen liittyvät tietojärjestelmien siirrot avoimeen ympäristöön. Viime mainitun toteutuksen aikataulu sopeutetaan käytettävissä oleviin voimavaroihin. Liitteenä 1 on perusvaihtoehdon mukainen voimavaralaskelma. Laskelma sisältää vuonna 2002 tehtyjen työ- ja virkaehtosopimusten vaikutukset. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan ottamaan lisäksi huomioon tulevien VES/TES - sopimusten palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan sekä muu kustannustason nousu. Kehittämisvaihtoehto sisältää lisäyksenä perusvaihtoehtoon EU lainsäädännöstä johtuvat välttämättömät tilastotuotannon laajennukset sekä suunnitelman ammattirekisterin perustamisesta. Kehittämisvaihtoehdon mukainen lisärahoitus tarvitaan vuodesta 2006 eteenpäin. 1. EU-lainsäädännöstä johtuvat välttämättömät toiminnan laajennukset ja EU- ja muun rahoituksen loppumisesta johtuvat muutokset EU-jäsenyydestä aiheutuu jatkuvasti lisääntyviä ja uusia tilastointitehtäviä, jotka merkitsevät toiminnan laajentumista. Suunnitelmakaudella merkittävimmät uudet tiedossa olevat toiminnan laajennusvaatimukset tai siirrot kansallisella rahoituksella tuotettaviksi tilastoiksi kohdistuvat taloustilastoihin (kansantalouden tilinpidon ¼-vuosittainen sektoritilinpito, palvelujen ulkomaankaupan tilastointi ja EU:n toimialaluokituksen (NACE 2007) vieminen taloustilastoihin), työmarkkinatilastoihin (¼-vuosittaiseen työvoimakustannusindeksi), tiede- ja teknologiatilastoihin ja tietoyhteiskuntatilastoihin. Rajatutkimuksessa loppuu ulkopuolinen rahoitussopimus vuoden 2004 lopussa. Neuvottelut rahoituksen jatkamisesta on käynnistetty. Rajatutkimuksen tiedot tarvitaan maksutaseen palvelukaupan tilastointiin. Suunnitelmakauden loppupuolella kansallisesti rahoitettavaksi siirtyvät mm. kansainvälinen hintavertailu, EU:n tulo- ja elinolotutkimus (EU-SILC) ja palvelujen tuottajahintaindeksin laajennus. Näiden ajoitus ja rahoitustarpeen suuruus täsmentyvät myöhemmin. 2. Ammattirekisterin perustaminen

3 (5) Ammattitiedon ja sosioekonomisen tiedon merkitys esimerkiksi työvoimapoliittisessa suunnittelussa, koulutussuunnittelussa ja monentyyppisten tutkimusten ja selvitysten perustietona on viime vuosina koko ajan kasvanut, kun talouden rakenteet, työvoiman saatavuus sekä osaamistarpeet ovat muuttuneet ja niiden ennakoinnin merkitys on entisestään korostunut. Samalla ovat korostuneet alueittaisten tietojen tarpeet mm. hallituksen alueelliseen tasapainoon tähtäävän politiikan tietopohjaksi. Samanaikaisesti rekisteripohjaisen lähdeaineiston laatu on heikentynyt, kun verotuksessa on asteittain siirrytty veroehdotusmenettelyyn. Siksi tietoja joudutaan osittain keräämään suoraan yrityksiltä, mikä nostaa tiedon tuotantokustannuksia. Käyttäjien (OPM, TM, SM, KTM, STM ja aluehallinnon toimijat) taholta korostetaan myös, että ammattitietoa tarvitaan yhteiskunnallisten muutosten vuoksi useammin kuin viiden vuoden välein. Ammattitiedon tuottaminen vuosittain Tilastokeskuksen peruskehyksen puitteissa ei ole mahdollista. Tiedon tuottamiseen tarvitaan resursseja mm. tiedon keruussa eri rekistereistä ja osin lomakkeilla, aineistojen yhdistelyssä, koodittamisessa ja ammattinimikkeistön ylläpitämisessä ajantasaisena. Vuosittainen ammattitiedon ylläpito parantaisi myös tiedon laatua ja eri tilastojen välistä koherenssia. Kehittämisvaihtoehto yhteensä verrattuna perusvaihtoehtoon, 1000 euroa Perusvaihtoehto EU-laajennukset Ammattirekisteri Kehittämisvaihtoehto yht Liitteenä 2 on kehittämisvaihtoehdon mukainen voimavaralaskelma. 3. Yhteenveto Tilastokeskuksen toiminnan painopisteistä vuosina Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tilastokeskus tuottaa perusvaihtoehdon kehyksellä nykyisin voimassa olevien EUsäädösten ja -sitoumusten sekä keskeisten kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut ja tekee tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja uudistukset. Tällaisia välttämättömiä muutoksia ovat mm. vanhentuneiden tietojärjestelmien uudistamiset, perusvuosiuudistukset ja korvausinvestoinnit. Nykykehyksen puitteissa hoidetaan myös kasvihuonekaasujen inventaariolaitoksen tehtävät. Suunnitelmakauden alkuvuosina jatkuvat Suomen EU-velvoitteisiin liittyvät yritysten lyhyen aikavälin tilastojen, palvelujen hintaindeksijärjestelmän ja julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen. Uusien asetusten mukainen tuotanto käynnistyy kansallisella rahoituksella palvelujen ulkomaankaupan tilastoissa, tiede- ja teknologiatilastossa, tietoyhteiskuntatilastossa, ¼-vuosittaisessa sektoritilinpidossa ja ¼-vuosittaisessa työvoimakustannusindeksissä. Näiden tilastojen siirtyminen tuotantoon merkitsee tilastoinnin pysyvää laajentumista. EU:n toimialaluokituksen (NACE2007) vieminen taloustilastoihin on käynnistettävä viimeistään vuonna Rajatutkimuksessa loppuu ulkopuolinen rahoitus vuoden 2004 lopussa. Kansallisia tarpeita palvelemaan on suunnitteilla ammattirekisterin perustaminen. Näitä koskevat esitykset sisältyvät kehittämisvaihtoehtoon.

4 3.2 Asiakasvaikuttavuus 3.3. Prosessit ja rakenteet (5) Suunnitelmakaudella järjestetään Suomessa ns. rotaatioperiaatteen mukaisesti suuri kansainvälinen IARIW:n (The International Association for Research in Income and Wealth) kokous. Kokoukseen odotetaan noin 300 osallistujaa. Kokousten järjestäminen merkitsee Tilastokeskukselle panostusta sekä organisointiin liittyviin henkilöstövoimavaroihin että jossain määrin myös kokouksista aiheutuviin muihin menoihin. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuonna 2006 aiheuttaa Tilastokeskukselle lisätehtäviä. Tilastokeskus täyttää 140 vuotta vuonna 2005 ja käyttää tilaisuutta toimintansa laajempaan esittelyyn. Toteutetaan uuden tilastolain voimaantulon edellyttämät toimenpiteet. Asiakassuhdejohtamista kehittämällä parannetaan erityisesti avainasiakkaiden palvelua. Verkkopalveluja kehitetään hyväksyttyjen kehittämislinjausten mukaisesti keskeisenä tilastotiedon jakelukanavana mm. yhtenäistämällä ja selkeyttämällä palvelukokonaisuutta ja rationalisoimalla päivitysprosesseja. Maksuttomana julkispalveluna tarjotaan keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston tiedot vähintään nykyisessä laajuudessa. Tietopalvelutarjontaa täydennetään yhteistyössä muiden tilastontuottajien kanssa ja kehitetään Suomen Virallista Tilastoa (SVT) korkeat laatukriteerit täyttävänä tilastokokonaisuutena. Tavoitteena on, että vuonna 2005 kaikkiin tilastotuotteisiin voidaan liittää laatukriteerien mukaiset tuoteselosteet. Maksullista palvelutoimintaa pyritään laajentamaan. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on kolmevuotisjaksoittain keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina ja Tilastokeskuksen tavoitteena on parantaa jatkuvasti toiminnan tuottavuutta. Tuottavuushyödyt on käytetty tietotekniikan ja muiden kustannusten nousun kompensoimiseen sekä prosessien ja toiminnan kehittämiseen. Kustannuslaskennan kehittämistyön tuloksia hyödynnetään toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamisessa. Tilastokeskus selvittää vuoden 2004 aikana, voidaanko sen eri toimintoja edelleen tehostaa ja kustannuksia alentaa esimerkiksi toimintoja alueellistamalla. Palveluprosessin tehostamiseksi Tilastokeskus jatkaa tietovarasto ajatteluun perustuvan tuotantomallin rakentamista ja luopuu keskuskoneesta niin nopeasti kuin se voimavarojen puitteessa on mahdollista. Tavoiteaikataulu on vuoden 2009 loppu. Suunnitelmakaudella integroidaan tietojärjestelmiä siten, että tietovarantojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Välineistöä yhtenäistetään ja käytetään standardeihin perustuvia ratkaisuja. Prosessien hallintaa parannetaan kehittämällä dokumentaatiota, kuvaamalla prosessit ja vastuuttamalla prosessinomistajat. Suoran tiedonkeruun osuus koko Tilastokeskuksen tiedonkeruusta on hyvin pieni, noin 5-6 prosenttia. Sähköisen tiedonkeruun osuutta suorassa tiedonkeruussa kasvatetaan edelleen siten, että vuoden 2006 loppuun mennessä yrityksiltä, kunnilta ja oppilaitoksilta tapahtuvassa tiedonkeruussa on tarjolla sähköiseen tiedonsiirtoon

5 3.4. Osaaminen ja uudistuminen 4. Muita kehittämispaineita (5) perustuva vaihtoehto. Erityisesti tiedonkeruussa yrityksiltä joudutaan ylläpitämään kahta rinnakkaista järjestelmää, mikä lisää kustannuksia. Verkkopalvelulinjausten toteuttaminen palvelutuotannossa sekä sisäisissä prosesseissa edellyttää useampivuotista investointiohjelmaa ja hankintasuunnitelmaa. Tätä koskevat esitykset valmistellaan suunnitelmakauden alkuun mennessä. Suunnitelmakaudella selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön uusi työasemien käyttöjärjestelmä siten, ettei muutoksesta aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia. Hallinnollisia prosesseja kehitetään mm. ottamalla käyttöön paperiton kirjanpito. Tietoturvaa kehitetään yleisten ohjeiden ja niiden perusteella laaditun Tilastokeskuksen tietoturvapolitiikan mukaisesti. Tilastokeskusta kehitetään oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmakauden aikana toteutetaan henkilöstö 2010 ohjelman tavoitteita. Tilastokeskuksen avainosaaminen pidetään ajantasalla. Henkilöstön osaamista kehitetään tavoitteellisella koulutuksella, haasteellisilla työtehtävillä, sisäisellä liikkuvuudella, rekrytoinnilla, luomalla mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sekä panostamalla tiedon ja osaamisen sukupolvi-siirtoon. Myös uusien henkilöiden rekrytointi on tärkeää valmistautumista osaamisen ylläpitoon jo nykyisen henkilöstön ikärakenteen vuoksi. Johtamista, esimiestyötä ja työyhteisöjä kehitetään. Toteutetaan työhyvinvointia lisääviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämistä jatketaan kannustavammaksi ja strategisia tavoitteita paremmin tukevaksi. Tilastokeskuksen tutkimustoimintaa harjoitetaan yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tiedeyhteisöjen kanssa. Tutkimustoiminta palvelee tilastojen laadun ja analyysimenetelmien kehittämistä ja aineistojen yhdistelyä ja tietojen mallintamista. Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan ja parannetaan Euroopan laatupalkintokriteerein. Perusvaihtoehtoon enempää kuin kehittämisvaihtoehtoonkaan ei sisälly EU:n piirissä esitettyjä kaavailuja alkuperämaan mukaiseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymisestä. Järjestelmässä verot kerättäisiin tavaroiden ja palvelujen tuottajilta kussakin maassa ja verokertymä jaettaisiin jäsenmaille makrotilastojen perusteella. Järjestelmän toimivuus edellyttää laajoja hyödyke- ja kulutuseräkohtaisia tilastoja jokaisesta jäsenmaasta. Järjestelmän edellyttämä tilastoinnin kehittäminen tulisi viemään vuosia, laajentamaan tiedonkeruuta olennaisesti nykyisestään sekä aiheuttamaan jopa 5-10 miljoonan euron vuosittaiset lisämenot Tilastokeskukselle. Laskelmat eivät sisällä tilastotoimen työnjakojen kehittämisestä mahdollisesti seuraavia hallinnonalojen välisiä siirtoja. Näköpiirissä on myös muita tietotarpeita, jotka liittyvät mm. EU:n sisämarkkinapolitiikkaan, rakennerahastoihin, perhepolitiikkaan, kuluttajasuojaan, maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin sekä EU:n laajuiseen rikosten torjuntaan. Kansantalouden tilinpitoa ollaan laajentamassa varallisuustilinpitoon. Valmisteilla on myös koulutustilastoja koskevia säädöksiä. Samoin EU:n alueluokitus (NUTS) pitää päivittää kaikkiin aluetietoja koskeviin tilastoihin. Näitä koskevat tietotarpeet ja kustannusarviot täsmentynevät suunnitelmakauden aikana.

6 LIITE Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella, peruslaskelma Momentti Tilastokeskus TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys**) Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) *Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu **) Kehykseen on lisätty vuoden 2003 lisätalousarvioehdotus (1,518 milj. euroa) sekä hallituksen esitys v 2004 talousarvion täydentämisestä ( e).

7 LIITE Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella, kehittämisvaihtoehto Momentti Tilastokeskus TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys**) Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) *Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu **) Kehykseen on lisätty vuoden 2003 lisätalousarvioehdotus (1,518 milj. euroa) sekä hallituksen esitys v 2004 talousarvion täydentämisestä ( e).