Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksessa jatkuvat usean EU-säädöksen toimeenpanotehtävät, joilla on kustannusvaikutuksia tilastotuotannon laajentamisen tai ulkopuolisen rahoituksen päättymisen takia. EU:ssa valmistuneet uudet sosiaali- ja taloustilastoja koskevat säädökset näyttävät Suomessa aiheuttavan vuosina aiempia arvioita vähemmän lisätyötä tai se siirtyy myöhemmäksi. Näiden lisäksi tilastoja on ajanmukaistettava ja uusittava yhteiskunnan muutosten myötä, jotta tilastot säilyttävät relevanssinsa. Globalisaatio, yritysten uudet liiketoimintamallit, teollisten palvelujen ja aineettomien tuotannontekijöiden merkityksen kasvu, tuotekehitys ja laadunmuutoksien vaikutus ja mm. suurten kansainvälisten yritysten käsittelyongelmat vaikeuttavat tilastokuvausta. Tämä on edellyttänyt lisäpanostuksia taloutta kuvaavien tilastojen kehittämiseen, jotta tilastojen relevanssi voidaan turvata. Taloustilastoihin kohdistuu myös laatuun, keskinäiseen koherenssiin ja ajantasaisuuteen liittyviä kehittämistarpeita. Ilmastomuutoksia ja energiapolitiikkaa koskevat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö lisäävät puolestaan tietotarpeita ympäristötilastoja kohtaan. Myös lukuisat julkisen sektorin uudistushankkeet vaikuttavat tilastotoimeen ja tilastokuvauksiin. Tällaisia ovat mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, julkisen sektorin tuottavuushankkeet, koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkkomuutokset, yliopistojen ja korkeakoulujen rakenteelliset muutokset, valtionosuusuudistus, aluehallinnon uudistus, alueellistamishankkeet sekä palvelukeskus- ja IT-kehittämishankkeet. Merkittävä haaste on esimerkiksi kunnista ja niiden tuottamista palveluista tarvittava mahdollisimman ajantasainen ja yhteismitallinen, eri yksiköiden välisen vertailukelpoisuuden mahdollistava tieto ohjauksen tarpeisiin. Samoin tarvitaan tietoa kansalaisten peruspalvelujen saatavuudesta. Tietoyhteiskuntastrategia sekä EU:n jakelupolitiikkalinjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden ja maksuttomuuden merkitystä yhteiskunnan kehitykselle. Myös paineet yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien mikro-aineistojen saatavuuden parantamiseksi ovat lisääntyneet niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tilastokeskuksen toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä. Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia kehittämispanokset järjestelmiin ja näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä. Suunnitelmakaudella kilpailu osaajista kiristyy työmarkkinoilla. Samoin suunnitelmakaudella on lisättävä panostuksia tietoturvaan.

2 2 2. Toiminnan strategiset suuntaviivat Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon tilastotoimen selvityshankkeen johdosta tehtäviä ratkaisuja Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Tilastokeskuksen tavoitteena on toimia siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin ja asiantuntemukseen säilyy edelleen hyvänä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja että tilastot mahdollisimman hyvin palvelisivat niin valtiovarainhallinnon kuin muidenkin keskeisten kansallisten ja kansainvälisten tiedonkäyttäjien tarpeita. Tilastokeskus pyrkii VM:n tuella vaikuttamaan Euroopan tilastojärjestelmän kehittämiseen siten, että tilastoja kehitetään koordinoidusti päällekkäistä tilastointia välttäen ja olemassa olevia tilastosäädöksiä yksinkertaistaen ja karsien. Tilastokeskuksen tavoitteena on kuulua maailman parhaiden tilastovirastojen joukkoon. Tilastokeskus kehittää kansallista tilastotointa laadukkaana, tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena ja edistää EU:n käytännesääntöjen (CoP) soveltamista tilastotoimessa. Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen sekä tehostamalla omaa toimintaansa että osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen tuottamalla tietoa julkisen sektorin tuottavuudesta Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS-kaudelle 1. Laadukkaiden perustietojen turvaamiseksi Tilastokeskus ylläpitää tiedonantajien vastausmotivaatiota käyttämällä tiedonantoa helpottavia ja tiedonantorasitusta vähentäviä menettelyjä. Toimintaympäristön muutoshaasteisiin vastataan myös kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia tilastointimenetelmiä. 2. Yhtenäisen ja tarpeita vastaavan tilastotuotannon parantamiseksi Tilastokeskus arvioi ja uudistaa tilastojen tarjontaa käyttäjien tarpeiden ja toimintaympäristön muutosten perusteella sekä lisää tilastojen vertailukelpoisuutta ja yhdisteltävyyttä niiden laadun ja asiakaspalvelun parantamiseksi. 3. Palvelukokonaisuuden täydentämiseksi Tilastokeskus parantaa kansalaispalveluja ja tilastotietojen käytettävyyttä ja saatavuutta itsepalveluna, laajentaa tilastointipalvelujen tarjontaa muille viranomaisille sekä parantaa palveluja tutkimustoiminnalle ja muille käyttäjäryhmille. 4. Lisätäkseen toimintansa joustavuutta Tilastokeskus parantaa ennakoivaa henkilöstövoimavarojen määrän ja laadun suunnittelua sekä hankkii ostopalveluina lisää sellaista osaamista ja palveluja, joita ei ole tarkoituksenmukaista pitää yllä omin voimin. 5. Tuottavuuden parantamiseksi Tilastokeskus tehostaa yhtenäisten tuotantomenetelmien ja sovellusten käyttöä ja lisää kustannustehokkuutta. 6. Tilastotuotantoprosessin tehostamiseksi Tilastokeskus kehittää prosesseja ja prosessijohtamista sekä hyödyntää yrityksiä ja henkilöitä koskevia tilastollisia perusrekistereitä laajasti ja yhtenäisesti.

3 3 7. Tavoitteellisen ja hallitun muutoksen aikaansaamiseksi Tilastokeskus parantaa projektien ja projektisalkun hallintaa kehittämällä projektien hallintajärjestelmää, projektien priorisointia ja resurssien kohdentamista sekä käyttää ohjelmajohtamista keinona saada aikaan koordinoituja muutoksia. 8. Osaavan henkilöstön turvaamiseksi Tilastokeskus huolehtii kilpailukyvystään työnantajana sekä monipuolistaa henkilöstön osaamista urasuunnittelun, liikkuvuuden, koulutuksen ja rekrytoinnin avulla. 9. Kehittyäkseen oppivana organisaationa Tilastokeskus vahvistaa toisilta oppimista, tallentaa tarvittavan tietämyksen järjestelmiin, kuvauksiin ja menettelytapoihin sekä parantaa toimintaansa käyttämällä Suomen laatupalkintokriteereitä. 10. Turvatakseen henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin Tilastokeskus lisää keskinäistä luottamusta ja työilmapiirin avoimuutta sekä kehittää edelleen ammattitaitoista ja vuorovaikutteista johtamista. 11. Kansallisen ja kansainvälisen luottamuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa sekä lisää tilastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia. 3. Vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.1. Peruslaskelma Tuotokset ja laadunhallinta Tilastokeskus tuottaa peruslaskelman kehyksellä noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkaisemisesta julkishyödykkeenä. Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan ja parannetaan käyttäen Euroopan laatupalkintokriteereitä. Tilastokeskus panostaa erityisesti siihen, että sen tuottamat tilastot ovat mahdollisimman laadukkaita. Suunnitelmakaudella haetaan Suomen laatupalkintoa. Tilastokeskuksen toimintamenoista tai yhteisrahoitteisesti tuotetuista tuotoksista tilastojulkistusten, tilastosivustojen, maksuttomien tietokantapalvelujen ja kv -raportointien volyymin arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella. Kvkonsultointien volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan sekä EUlainsäädäntötyön aiheuttaman työmäärän ja kirjastopalvelujen laskevan. Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla tai kasvavan hieman. Tilastokeskus selkiinnyttää palveluvalikoimaansa. Erityisesti lisätään julkishyödykkeenä maksutonta tietotarjontaa. Tietopalvelutarjontaa täydennetään yhteistyössä muiden tilastontuottajien kanssa ja kehitetään Suomen virallista tilastoa (SVT) korkeat laatukriteerit täyttävänä tilastokokonaisuutena. Office- päivitys toteutetaan ja ValtIT:n kehittämiä valtionhallinnon yhteisiä ratkaisuja otetaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Tietoturvaa kehitetään lainsäädännön asettamien vaatimusten, yleisten ohjeiden ja niiden pe-

4 4 rusteella laaditun Tilastokeskuksen tietoturvapolitiikan mukaisesti vastaamaan yhä kasvaviin tietoverkkovälitteisiin uhkiin. Toteutetaan Tilastokeskuksen valmiussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Tilastokeskus on toimeenpannut tuottavuushyödyillä kertyneillä säästöillä mittavan määrän EU-säädöksiä. Tämä on merkinnyt uusia tiedonkeruita, tilastojen kuvausalueen laajennuksia tai tuotannon nopeutuksia. Samoin on toteutettu tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia, laadullisia parannuksia ja tietojärjestelmien uudistamisia sekä maksettu mm. lisenssien, hallinnollisten aineistojen ja muiden kustannusten nousut. Nämä kaikki on toteutettu ilman, että Tilastokeskus on saanut palkankorotuksia lukuun ottamatta lisärahoitusta kehykseensä. Jatkossa tuottavuushyödyillä on tarkoitus kattaa pakolliset tilastojen ajanmukaistukset, laadulliset parannukset ja tietojärjestelmien uudistamiset, jotta normaali tuotanto voidaan ylläpitää. Tuottavuushyötyjen ohella jo toteutettuihin EU-säädösten toimeenpanoihin on käytetty kertyneitä säästöjä, jotka ovat vuoteen 2010 mennessä käytännössä lopussa. Rahoitus ei myöskään riitä voimaan tulevien uusien EU-säädösten toteuttamiseen. Tilastokeskus on saanut EU:n tilastosäädöksistä aiheutuneiden uusien tehtävien ja tilastojen laajentamiseksi lisärahoitusta menokehykseen viimeksi 1990-luvulla. EU-säädösten määrä on kasvanut kuitenkin räjähdysmäisesti 2000-luvulla paitsi yritys-, talous- ja työmarkkinatilastoinnin alueella, myös sosiaali- ja väestötilastojen alueella. Nämä EU:n tilastosäädökset ovat merkinneet ja merkitsevät Tilastokeskuksen tilastotuotannon pysyvää laajennusta. Säädökset on tällä vuosikymmenellä toimeenpantu Tilastokeskuksen tuottavuustoimenpitein ja kertyneitä säästöjä hyödyntämällä. Tästä syystä Tilastokeskuksen menokehys on jäänyt todellisten pysyvien menojen tasoa selvästi alemmaksi. Ehdotuksilla ei ole lisäysvaikutuksia Tilastokeskuksen henkilöstökehykseen. Myös toiminnan rationalisointia ja karsintaa joudutaan jatkamaan. Tilastokeskus on todennut alla esitettävät peruslaskelmaan sisältyvät lisärahoitustarpeet jo vuonna 2005 ministeriölle laatimassaan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille sekä toistanut ehdotuksensa päivitettyjen laskemien perusteella vuosittain. Koska Tilastokeskuksen siirtomäärärahakanta tulee käytettyä loppuun vuonna 2009, tarvitaan Tilastokeskuksen menokehykseen pysyvä lisäys, joka kattaa peruslaskelmassa esitettyjen pysyvien uusien ja laajentuneiden tehtävien rahoituksen Peruslaskelman hankkeet A. Tilastojen laajennukset (Hanke 1) Tilastokeskus on viime vuosien aikana toteuttanut joukon voimassa olevien EU-asetusten mukaisia tilastolaajennuksia ja on siirtänyt tuotannossa olevia tilastoja toimintamenorahoitukselleen EU-avustusten loputtua. Tällaisia tilastoja ovat kansantalouden ¼-vuosittainen sektoritilinpito, kansainvälisten yritysryhmien rekisteröinti yritys- ja toimipaikkarekisteriin, palvelujen ulkomaankauppatilasto, innovaatiotutkimus, muuttoliike- ja siirtolaisuustilastot, yritysten henkilöstölleen tarjoaman koulutuksen tilasto (CVTS) sekä ns. herrasmiessopimuksen nojalla käynnistetyt, nykyisin säädöspohjaiset avoimien työpaikkojen tilasto, aikuiskoulutustutkimus ja koulutustilastot. Ne on toteutettu vuosina tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä

5 5 sekä nykyisen henkilötyövuosikehyksen puitteissa. Jatkossa määrärahat eivät enää riitä niiden toteuttamiseen. Vuodesta 2010 eteenpäin tarvitaan lisärahoitusta noin euroa/vuosi. Henkilötyövuosien määrä on 10 htv/ vuosi, jotka sisältyvät nykyiseen kehykseen. B. Toimialaluokitus (NaceRev2) (Hanke 2) EU-asetuksen mukaisen toimialaluokituksen (Nace Rev2) uudistaminen ja vieminen ko. luokituksia käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin (noin 60 tilastosysteemiin) ajoittuu pääosin vuosille Työ jatkuu mm. aikasarjojen ja kansantalouden tilinpidon osalta vielä vuosina Työ toteutetaan tuottavuushyödyillä nykyisen henkilötyövuosikehyksen puitteissa. Vuonna 2010 toimialaluokitusuudistuksen loppuunsaattamiseen käytetään noin euroa ja 2011 noin euroa. Henkilötyövuosien määrä on vastaavasti 7 htv ja 4 htv. Ne sisältyvät nykyiseen kehykseen. C. Tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset, laadulliset parannukset ja tietojärjestelmien uudistaminen (Hanke 3) Välttämättömiä muutoksia suunnitelmakaudella ovat keskuskoneesta irtaantumisen aiheuttamat muutokset, Office 2007migraatio, integroidun tuotantomallin toteuttaminen sekä eräiden merkittävien tilastojen tietojärjestelmäuudistukset tietojärjestelmien ylläpidon ja jatkuvuuden parantamisen lisäksi. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Välineistöä yhtenäistetään ja käytetään standardeihin perustuvia ratkaisuja. Tilastokeskus jatkaa tuotantomalliprojektin yhteydessä kehitettyjen työkalujen käyttöön ottamista palvelutoiminnan tehostamiseksi. Tuotantoketjun digitaalisuusastetta nostetaan ja edistetään sähköisen tiedonkeruun käyttöä. Edellä mainittujen hankkeiden vuotuisten lisämenojen arvioidaan vaihtelevan vuosina noin euroa vuosittain ja henkilötyövuosien määrän htv/vuosi. Hankkeet ovat pakollisia. Ne pyritään jaksottamaan eri vuosille siten, että ne pystytään toteuttamaan olemassa olevan henkilöstökehyksen puitteissa ja käyttämällä tuottavuushyötyjä ja mahdollisesti kertyviä säästöjä. D. Lisärahoitusta edellyttävät tilastojen EU-laajennukset ja muutokset niiden rahoituksessa (Hanke 4) Tilastokeskus on käynnistänyt suunnitelmakauden alkuun mennessä joukon voimassa olevien EU-asetusten mukaisia tilastolaajennuksia ja on siirtänyt tuotannossa olevia tilastoja toimintamenorahoitukselleen EU-rahoituksen loputtua. Tällaisia tilastoja ovat palvelujen hyödyketilasto, EU:n tulo- ja elinolotutkimus (EU-SILC) ja tietoyhteiskuntatilastot. Rajatutkimuksessa nykyisen sopimuksen mukainen rahoitus päättyy vuoden 2010 lopussa. Rajatutkimuksen tiedot tarvitaan maksutaseen palvelukaupan tilastointiin. Edellä mainitut hankkeet on käynnistetty osin ulkopuolisen rahoituksen turvin, osin käyttäen tuottavuushyötyjä ja kertyneitä säästöjä nykyisen henkilötyövuosikehyksen puitteissa (v euroa =10 htv ja v euroa = 20 htv). Kertyneiden säästöjen määrä on supistunut siinä määrin, että lisärahoitusta tarvitaan vuonna 2010 noin euroa ja ulkopuolisen rahoituksen kokonaan loputtua kokonaan vuodesta 2011 eteenpäin

6 euroa/vuosi. Henkilötyövuosien määrä on 20 htv/vuosi. Htv:t sisältyvät nykyiseen kehykseen. E. Lisärahoitusta edellyttävät muut hankkeet ja uudet EU-laajennukset (Hanke 6) Tilastokeskus ja Suomen Pankki ovat valmistelemassa työnjaon muutosta siten, että neljännesvuosittainen rahoitustilinpito siirrettäisiin Tilastokeskukseen. Siirto toteutettaisiin vuonna Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että Tilastokeskuksesta siirtyy sijoitusrahastojen tilastointi vastaavasti Suomen Pankkiin. Kansallisia tarpeita palvelemaan Tilastokeskus on kehittänyt valtion ja kuntasektorin tuottavuustilastointia valtiovarainministeriön rahoitustuen turvin. Vuonna 2009 valtion tuottavuustilastoinnin kehittämishanke päättyy, mutta kuntien tuottavuustilastoinnin hanke jatkuu. Vuodesta 2010 lähtien jatkuvan tuotannon rahoitus on avoin. Tuotannon vakiinnuttamiseksi vuodesta 2010 alkaen tarvitaan lisärahoitusta yhteensä noin 55 t euroa. Henkilötyövuosien määrä on 1 henkilötyövuotta, mikä sisältyy nykyiseen henkilövuosikehykseen. Keskeisten suhdannetilastojen laatu ja keskinäinen koherenssi eivät ole enää vastanneet käyttäjien edellyttämää tasoa. Kansantalouden tilinpidon ja yritysten suhdanne- ja hintatilastojen kehittämiseksi Tilastokeskus toteutti välittömät toimenpiteet vuosina 2007 ja 2008 sekä käynnisti pidemmän ajan ohjelman näiden tilastojen edelleen kehittämiseksi. Toimenpiteiden seurauksena on jouduttu laajentamaan yritystiedonkeruuta sekä panostamaan menetelmien edelleen kehittämiseen niin kansantalouden tilinpidossa kuin yritystilastoissa. Vuosina 2007 ja 2008 kehittäminen ja tilastoinnin laajennukset on toteutettu tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä sekä nykyisellä henkilötyövuosikehyksellä. Suhdannetilastojen kehittämiseen tarvitaan lisärahoitusta vuosina noin euroa/vuosi. Henkilötyövuosien määrä on 5 htv/vuosi, jotka sisältyvät nykyiseen htv-kehykseen. Uusien EU-tilastosäädösten toimeenpano ajoittuu vuosille Tällaisia tilastoja ovat väestö- ja asuntolaskenta, energiatilastot, televiestintätilastot, materiaalivirtatilinpito, ilmapäästötilastot, suomalaisyritysten ulkomailla toimivien tytäryritysten tilastointi (outward-fats), Klems - tuottavuustilasto, yritysdemografia, ansio- ja työvoimakustannustilaston kattavuuden parantaminen ja palvelujen tuottajahinta- ja volyymi-indeksin laajennus. Yritysten antamaa koulutusta koskeva haastattelututkimus (CVTS) siirtyy kokonaan kansalliselle rahoitukselle. Osassa raportointivelvollisuudet eivät laajene nykyisestään tämän hetkisen arvion mukaan. Osassa suunnittelukauden alkupuolella on saatavissa EU:n avustuksia. Yhteensä näiden hankkeiden vuotuisten lisämenojen arvioidaan vaihtelevan vuosina noin eurosta euroon vuodessa ja henkilötyövuosien määrä on noin 5-11 htv/vuosi. Osa hankkeista on aloitettu EU:n myöntämien avustusten turvin ja nykyisen henkilötyövuosikehyksen puitteissa. Vuonna 2010 tarvitaan edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseen noin euroa lisärahoitusta ja vuodesta 2011 eteenpäin euroa/vuosi. Henkilötyövuosien määrä on htv/vuosi. Hankkeet pyritään toteuttamaan nykyisen htv-kehyksen puitteissa.

7 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstömäärän arvioidaan olevan suunnitelmakauden alussa 905 htv. Suunnitelmien mukaan henkilötyövuosien pitäisi vähentyä suunnitelmakauden loppuun mennessä 897 htv:een. Epävarmuutta henkilöstötarpeen arviointiin aiheuttavat nähtävissä oleva eläköitymisvauhti, maksullisen palvelutoiminnan, haastattelupalvelujen ja tutkijapalvelujen kysynnän kehitys, EU:n tilastolainsäädännöstä aiheutuvat mahdolliset uudet muutostarpeet sekä tilastotoimen selvityshankkeesta mahdollisesti aiheutuvat toimenpiteet. Henkilöstön kehittämisessä toteutetaan valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan ja Tilastokeskuksen toimintastrategian mukaisia linjauksia. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti oppivan organisaation periaatteet ja kilpailukyky työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen ydinosaaminen pidetään ajan tasalla käyttäen apuna osaamismalleja ja suuntaamalla osaamisen kehittämistä tavoitteiden mukaisesti koulutuksella (mm. tilasto-osaamisen koulutusohjelma), rekrytoinnilla sekä panostamalla tiedon ja osaamisen siirtoon ja muilta oppimalla. Samalla tuetaan sisäistä liikkuvuutta ja panostetaan monipuolisen asiantuntijauran luomiseen. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä kehitetään VM:n hallinnonalan ja viraston johtamispolitiikan linjausten mukaisesti. Mm. työsuojelun keinoin toteutetaan työhyvinvointia lisääviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan mm. henkilöstötutkimuksilla.

8 Ydintoiminto/ ydinprosessi tilastotuotanto Perussuunnitelma TTSkaudelle asetettu tavoite täyttää keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kvsitoumukset Taulukko 1 Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTSkaudesta sekä muutoksen syyt - uudet EUsäädökset -tilastojen relevanssin ja koherenssin parantaminen uusien tilastojen kehittäminen, tilastojen laajentaminen ja nopeuttaminen, tilastojen ajantasaistaminen (hankkeet 1,2,3,4,6) Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi TTSkaudelle esitettävä määräraha 1 (1000 e) Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha (1000 e) Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen (1000 e) lisäys(+), vähennys (-) Tulosprisman osaalue vaikuttavuus palvelukyky ja laatu suoritteet henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2013 säädökset toteutettu -Suomi EU:n kärkeä -tilastotuotanto vastaa kansallisia tarpeita -koulutustasoindeksi 5.4 -työilmapiiri 3,6 tilastotuotanto tilastojen käytön edistäminen tilastojen käytön edistäminen tilastojen käytön edistäminen tilastotoimen kehittäminen muutoskestävyyden hallinta/ tuottavuuden parantaminen automatisoitu monikanavainen sähköinen jakelu maksuttoman palvelutarjonnan lisääminen maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus Suomen virallisesta tilastosta (SVT) yhtenäinen, laadukas brändi - -tuotantomallin standardiratkaisujen käyttöönotto, -avoimen ympäristön tietojärjestelmien uudistaminen -sähköisen keruun edistäminen (osa hankkeesta 3) - standardiratkaisujen käyttöönotto (sisältyy hankkeeseen 3) - nykyisen tarjonnan lisääminen - toimintojen tehostaminen (osa hanketta 3) - SVT-yhteistyön jatkaminen kohti tavoitetilaa tuottavuus taloudellisuus palvelukyky laatu suoritteet henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen tuottavuus taloudellisuus palvelukyky laatu vaikuttavuus, palvelukyky palvelukyky kannattavuus vaikuttavuus, palvelukyky - tuotantoprosessin digitaalisuusaste noussut merkittävästi; suoran tiedonkeruun sähköisesti vastaavien osuus 90% -tuottavuuden muutos ka 2% vuodessa vuosina kiinteiden kustannusten osuus 68% (henkilöstö ks. edellä) ratkaisut käytössä 2010 (ks. tuottavuus edellä) - asiakastyytyväisyys 8,2 asiakastyytyväisyys 8,2 kustannusvastaavuustavoite 100 keskimäärin 3 -vuotisjaksoittain SVT-sarjojen kattavuus, laatuselosteet, portaali toteutettu Tukitoiminnot -talous- ja -palvelukes- - suunnitelma -tehtävien ulkois- taloudellisuus htvt / kustan- 1 Tilastokeskus on nettobudjetoitu virasto, jonka kehysrahoitusta ei ole jaettu ydintoiminnoille ja tukitoiminnoille eikä eri prosesseille. 2 Lisätty lisätalousarviosta johtuva työnantajapoliittisten toimenpiteiden mukainen lisäys 551 te ja LVM:stä budjettisiirtona toteutettu rahoitus 64 te.

9 9 henkilöstöhallinto palvelukeskuksen palvelut käytössä -talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien uusiminen olemassa taminen suunnitelman mukaan -järjestelmien yhteishankinta tehtyjen selvitysten ja mahdollisuuksien mukaan ja tuottavuus nukset - kiinteiden kustannusten osuus 68% - tietohallinto - valtionhallinnon yhteiset ratkaisut sekä muut erilaiset mahdollisuudet perustietohallinnon järjestämiseksi (laitteiden vuokraaminen, palveluiden ulkoistaminen) -toimitilat toimitilojen käytön tehostaminen nykyisissä tiloissa; - hankintatoimi -hankintatoimen tehostaminen VM:n linjausten mukaisesti - valtion itlinjausten, ohjeiden ja hankkeiden seuraaminen -vaihtoehtolaskelmien tekeminen ennen hankintapäätöstä / resurssointia - pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa käytön tehostaminen - -osallistutaan yhteishankintoihin -Hanselsopimusten käytön lisääminen -ostotilausjärjestelmän käyttöönotto (VK:n yhteishankintana) -hankintaprosessin tehostaminen taloudellisuus ja tuottavuus tarjolla olevat palvelut/ näistä käytössä htvt / kustannukset - kiinteiden kustannusten osuus 68% taloudellisuus nykyinen reaalinen vuokrataso säilyy -kiinteiden kustannusten osuus 68% taloudellisuus ja tuottavuus Hanselsopimusten osuus hankinnoista, 3.2. Kehittämissuunnitelma Tilastointipalvelujen tuottaminen (Hanke 7) Tilastokeskus on kehittänyt tiedonkeruu- ja tilastointipalvelujaan muille viranomaisille. Erityisesti Tilastokeskuksen haastatteluorganisaation käyttö laadukkaana palveluna on saanut ja saamassa uutta kysyntää. Myös tilastojen laadintapalvelut maksullisena toimintana on saanut uusia asiakkaita valtionhallinnosta. Tilastokeskus laajentaa tilastojen tiedonkeruu-, tuotanto- ja jakelupalveluja muille viranomaisille, mikäli Tilastokeskuksen henkilötyövuosikehys voi joustaa. Tällöin usein muut viranomaiset vastaavasti säästävät henkilötyövuosikehyksessään osatessaan palvelun Tilastokeskukselta. Merkittävin uusi hanke on OECD:n koordinoima Aikuisten taitotasotutkimus (PIAAC), johon OPM ja TEM ovat osallistumassa ja rahoittajina sitoutuneet. OPM ja TEM ovat pyytäneet Tilastokeskusta varautumaan henkilöstöresursseja koskevissa suunnitelmissaan PIAACin tiedonkeruuseen. Tiedonkeruun hoitaminen edellyttää hankkeen rahoituksen järjestämistä sekä Tilastokeskukselle lupaa saada ylittää henkilötyövuosikehyksensä vuosina yhteensä 40 htv:llä (suurin ylitys noin 30 htv on vuonna 2011), mikäli tiedonkeruu tulee Tilastokeskuksen tehtäväksi.

10 10 Kuntatilastoinnin kehittäminen (Hanke 8) Kuntasektorin toiminta- ja taloustietoihin ja palvelujen tuotantoon liittyy niin olennaisia muutostarpeita, ettei Tilastokeskus pysty niihin perustoimintansa menokehyksen puitteissa vastaamaan. Muutostarpeet johtuvat sekä kunta- ja palvelurakenteen muutoksista että valtionosuusuudistuksesta. VM:n talouspolitiikan strategian mukaan peruspalvelujen kehittäminen edellyttää tietojärjestelmää, joka tarjoaa mahdollisimman ajantasaista tietoa kustannuksista, asiakasmääristä, suoritteista ja resurssien käytöstä. Lisäksi tarvitaan vertailutietoa palvelujen laadusta, vaikuttavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Asiakkaiden ja kuntalaisten näkökulmasta on tärkeää, että järjestelmän tarjoama tieto on puolueetonta, luotettavaa, ymmärrettävää ja käyttäjän kannalta relevanttia. VM:n strategiassa malliksi esitetään Norjan ns. KOSTRA-tietojärjestelmää. Tilastokeskus on ottanut asiaan kantaa päivätyssä muistiossaan sekä esittänyt siinä ensin tehtäväksi esiselvitystä ja tämän jälkeen alustavan 3-vaiheisen suunnitelman kuntatilastojen kehittämiseksi. Mikäli ministeriö ottaa positiivisen kannan hankkeeseen, on mahdollista jatkaa suunnittelua ja kustannusarvion laadintaa. Tämän mukaisesti Tilastokeskus esittää vuoden 2009 esiselvitystä tehtäväksi konsulttiselvityksenä, johon varattaisiin erillisrahoitusta euroa. Vuonna 2010 kehykseen tarvitaan euroa ja vuodesta 2011 eteenpäin 1 miljoona euroa vuosittain ja vastaavasti vuonna htv ja 2011 eteenpäin 15 htv. Norjan kokemusten valossa hanke on pitkäkestoinen ja edellyttää useamman vuoden siirtymäkautta. Tässä esitetyt arviot ovat hyvin suuntaa antavia. Tutkimuspalvelun kehittäminen (Hanke 9) Tilastokeskus on rakentamassa tutkijapalvelujen parantamiseksi etäyhteyden. Palvelun käytettävyys ja varsinkin sen laajentaminen edellyttävät mittavaa työmäärää aineistojen saattamiseksi sellaiseen kuntoon, että tutkijat voivat niitä etäyhteyden kautta käyttää ja sen jälkeen jatkuvan palvelukapasiteetin ylläpitoa. Toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista peruskehyksen puitteissa. Aineistojen kuntoon saattamiseksi tarvitaan vuosina 2010 ja 2011 lisärahoitusta euroa/vuosi ja lisää henkilötyövuosia 5htv/vuosi. Tämän lisäksi palvelujen tuottamiseen tarvitaan vuodesta 2012 eteenpäin euroa/vuosi ja lisää henkilötyövuosia 10 htv/vuosi. Varallisuustutkimus (Hanke 10) Euroopan Keskuspankki on valmistellut Euroopan laajuisen kotitalouksien varallisuustutkimuksen toteuttamista vuonna Tutkimus on tarkoitus toteuttaa EKP:n koordinoimana, mutta kansallisella rahoituksella. Suomen Pankki on esittänyt, että Suomessa Tilastokeskus vastaisi tutkimuksen toteutuksesta. Tilastokeskus olisi tähän halukas, mikäli rahoitus järjestyy. Tutkimus olisi myös kansallisesti ajankohtainen, kun varallisuusveron poistuttua kotitalouksien varallisuustietoja ei ole enää saatavissa verohallinnon aineistoista. Koska hanketta ei ole mahdollista rahoittaa Tilastokeskuksen peruslaskelman menokehyksellä, Tilastokeskus sisällyttää tutkimuksen toiminta- ja taloussuunnitelman kehittämisvaihtoehtoon. Tutkimuksen menot ovat yhteensä noin euroa, joista valtaosa ajoittuu vuodelle Henkilötyövuositarve on vastaavasti 11. Suomen Pankin mahdollinen ra-

11 11 hoitusosuus on avoin kysymys. Tilastokeskus toteuttaa tutkimuksen, mikäli esitetty euron lisärahoitus ja 11 htv:n lisäys vuodelle 2010 hyväksytään. Kehittämissuunnitelma Ydintoiminto/ ydinprosessi tilastointipalvelujen tuottaminen kuntatilastoinnin kehittäminen Tutkijapalvelun kehittäminen Varallisuustutkimus Tukitoiminnot - talous- ja henkilöstöhallinto - tietohallinto - toimitilat - hankintatoimi Taulukko 2 TTS-kaudelle asetettu tavoite valtionhallinnon palvelun parantaminen ja rationalisointi palvelukyvyn parantaminen palvelukyvyn parantaminen palvelukyvyn parantaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi (=kehittämishanke) tarjonnan lisääminen (hanke7) hankkeen 8 toteuttaminen hankkeen 9 toteuttaminen hankkeen 10 toteuttaminen TTS-kaudelle esitettävä määräraha 3 (1000 e) Tähän Tulosprisman osa-alue - palvelukyky ja laatu v v /v v /v v /v v palvelukyky ja laatu palvelukyky ja laatu Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2013 asiakastyytyväisyys 8.2 asiakastyytyväisyys 8.2 asiakastyytyväisyys Kehysehdotus Liitteenä 1 on Cognos Planningin mukainen peruslaskelma. Laskelma on laadittu saakka voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten mukaisena. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan erikseen ottamaan huomioon tulevien VES/TES -sopimusten palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan sekä eläkkeenhoitokulu. Laskelma ei sisällä tilastotoimen työnjakojen kehittämisestä mahdollisesti seuraavia hallinnonalojen välisiä uusia siirtoja eikä tilastointipalvelujen mahdollisen laajentamisen vaikutuksia muille viranomaisille. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon tilastotoimen selvityshankkeen johdosta tehtäviä ratkaisuja. Liitteenä 2 on kehittämissuunnitelman mukainen liite. Laskelma on laadittu saakka voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten mukaisena. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan erikseen ottamaan huomioon tulevien VES/TES -sopimusten palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan sekä eläkkeenhoitokulu. Laskelma ei sisällä tilastotoimen työnjakojen kehittämisestä mahdollisesti seuraavia hallinnonalojen välisiä uusia siirtoja eikä tilastointipalvelujen mahdollisen laajentamisen vaikutuksia muille viranomaisille 3 Tilastokeskus on nettobudjetoitu virasto, jonka kehysrahoitusta ei ole jaettu ydintoiminnoille ja tukitoiminnoille eikä eri prosesseille.

12 12 5. Tietojärjestelmähankkeet Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon tilastotoimen selvityshankkeen johdosta tehtäviä ratkaisuja. Tilastokeskuksella on suunnitteilla yksi ohjeen mukainen kokonaiskustannuksiltaan yli 1 miljoonan euron hanke, yritysrekisterin tietojärjestelmäuudistus (ks. Liite 3). Suunnitelma täsmentyy ensi vuonna tehtävässä selvityksessä.

13 13!"#$$%&$#' 6::C,#'#8 6::7,1D&/' 6::E,244%%8 6:-:,**? 6:--,**? 6:-6,**? 6:-9,**? B+FG*,,< $# 9E,HEH, H9,6I7, HH,69:, H9,E7J, H9,E7J, H9,77J, H9,79J,,,K4'3D1# H,J::, H,I::, H,C::, H,C::, H,C::, H,C::, H,C::,,,B44#,3404#42;$%'# E,-I:, -:,I::, E,E6:, -:,-7:, -:,66J, E,79J, -:,:7J,,,)%&$2#'/%%/# CJ-, J::, J::, J::, J::, J::, J::, B+FG*,!L*++F?M J9,E:J, J7,EI7, JE,9J:, JE,9IJ, JE,H-:, J7,E6:, JE,-6:, 8 *>(G*,,B132400/%$%,#'/;/%#1 7,H-C, 7,I::, 7,6::, 7,9::, 7,9::, 7,9::, 7,9::,,,+>N#40'# :, :, :, :, :, :, :,,,!"#$/2D1"'/##$/%$%,#'/;/%#1 6,JJJ, -,CI:, -,C::, -,JJ:, -,7J:, -,HJ:, -,IJ:,,,B44#,#40'# -IE, 6E:, -:, -:, -:, -:, -:, *>(G*,!L*++F?M --,-H-, -:,IJ:, E,E-:, E,7I:, -:,-I:, E,CI:, E,EI:,,8 F+**GB+FG* H6,CIH, H7,9-7, HE,HH:, HE,J:J, HE,6J:, HE,-I:, HE,-I:,,,8 =@LG)*>?,,*10'421D&/' H-,IJJ, H9,I9J, HI,:C6, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',) :, :, :, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',)) :, I79, :, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',))) :, :, :, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',)K 96E, :, :, :, :, :, :,,,A$"P2QOO#R2 :, :, :, HI,II:, HI,9:J, HI,6-J, HI,6-J, =@LG)*>?,!L*++F?M H-,E7H, HH,9-7, HI,:C6, HI,II:, HI,9:J, HI,6-J, HI,6-J,,,,8?))=*GBMM=M=@L@A@F*@,,?//D#',$S$00/2$0#O,&4'S$0#1 7,IH7, C,7I7, 9,7I7, J::, N6,9HJ, NJ,6E:, N7,69J,,,?//D#';OODOD1"131%%1%,;44#'2 NC7:, NH,:::, N9,9I7, N6,7HJ, N6,EHJ, N6,EHJ, N6,EHJ,,,?//D#';OODOD1"131%#1, C,7I7, 9,7I7, J::, N6,9HJ, NJ,6E:, N7,69J, N--,-7:,,,,,,8,+LTG*>A?+F,B>A@)F+F,?))=*GBMM=M=@L@A@F*@,,,,+"S'#42 :, :, :, HE,J:J, HE,6J:, HE,-I:, HE,-I:,,,,,?//D#',$S$00/2$0#O,&4'S$0#1 7,IH7, C,7I7, 9,7I7, J::, J::, J::, J::,,,,,?//D#';OODOD1"131%%1%,;44#'2 NC7:, NH,:::, N9,9I7, :, :, :, :,,,,,?//D#';OODOD1"131%#1, C,7I7, 9,7I7, J::, J::, J::, J::, J::,,,,,,,8 L$%3/0R2#R;OODO,UL*KV :, E6:, E:J, E::, E::, 7E7, 7EC,

14 14!"#$$%&$#' 6::C,#'#8 6::7,1D&/' 6::E,244%%8 6:-:,**? 6:--,**? 6:-6,**? 6:-9,**? B+FG*,,< $# 9E,HEH, H9,6I7, HH,69:, HJ,JIJ, HI,67J, HI,::J, HJ,79J,,,K4'3D1# H,J::, H,I::, H,C::, H,C::, H,C::, H,C::, H,C::,,,B44#,3404#42;$%'# E,-I:, -:,I::, E,E6:, -:,-7:, -:,66J, E,79J, -:,:7J,,,)%&$2#'/%%/# CJ-, J::, J::, J::, J::, J::, J::, B+FG*,!L*++F?M J9,E:J, J7,EI7, JE,9J:, I:,EHJ, I-,C-:, I-,:H:, I-,-6:, 8 *>(G*,,B132400/%$%,#'/;/%#1 7,H-C, 7,I::, 7,6::, 7,9::, 7,9::, 7,9::, 7,9::,,,+>N#40'# :, :, :, :, :, :, :,,,!"#$/2D1"'/##$/%$%,#'/;/%#1 6,JJJ, -,CI:, -,C::, -,JJ:, -,7J:, -,HJ:, -,IJ:,,,B44#,#40'# -IE, 6E:, -:, -:, -:, -:, -:, *>(G*,!L*++F?M --,-H-, -:,IJ:, E,E-:, E,7I:, -:,-I:, E,CI:, E,EI:,,8 :, :, :, :, :, :, :, F+**GB+FG* H6,CIH, H7,9-7, HE,HH:, J-,:7J, J-,JJ:, J-,67:, J-,-I:,,,8 =@LG)*>?,,*10'421D&/' H-,IJJ, H9,I9J, HI,:C6, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',) :, :, :, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',)) :, I79, :, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',))) :, :, :, :, :, :, :,,,(/2O#10'421D&/',)K 96E, :, :, :, :, :, :,,,A$"P2QOO#R2 :, :, :, HI,II:, HI,9:J, HI,6-J, HI,6-J, =@LG)*>?,!L*++F?M H-,E7H, HH,9-7, HI,:C6, HI,II:, HI,9:J, HI,6-J, HI,6-J,,,,8?))=*GBMM=M=@L@A@F*@,,?//D#',$S$00/2$0#O,&4'S$0#1 7,IH7, C,7I7, 9,7I7, J::, N9,E6J, NE,-C:, N-H,69J,,,?//D#';OODOD1"131%%1%,;44#'2 NC7:, NH,:::, N9,9I7, NH,H6J, NJ,6HJ, NJ,:IJ, NH,EHJ,,,?//D#';OODOD1"131%#1, C,7I7, 9,7I7, J::, N9,E6J, NE,-C:, N-H,69J, N-E,-7:,,,,,,8,+LTG*>A?+F,B>A@)F+F,?))=*GBMM=M=@L@A@F*@,,,,+"S'#42 :, :, :, HE,J:J, HE,6J:, HE,-I:, HE,-I:,,,,,?//D#',$S$00/2$0#O,&4'S$0#1 7,IH7, C,7I7, 9,7I7, J::, N-,:7:, N9,97:, NJ,J::,,,,,?//D#';OODOD1"131%%1%,;44#' NC7:, NH,:::, N9,9I7, N-,J7:, N6,9::, N6,-6:, N6,:::,,,,,?//D#';OODOD1"131%#1, C,7I7, 9,7I7, J::, N-,:7:, N9,97:, NJ,J::, NC,J::,,,,,,,8 L$%3/0R2#R;OODO,UL*KV :, E6:, E:J, E6E, EJ:, E6C, E66,

15 15 LIITE 3 TTS : Tietojärjestelmä-, perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet v5.21 OSA A OBS! På grund av orsaker som gäller den tekniska kompatibiliteten finns blanketten endast på finska. Päiväys Hankkeen nimi Tilastollinen yritysrekisteri yritystilastotietojen ytimeksi 2 Hankeen nimilyhenne 3 Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) 4 Virasto tai laitos 3.1 Ydintoiminnon tietojärjestelmä Tilastokeskus Hallinnoala (PL) PL 28 VM 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja s-posti 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) 10 Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset hyödyt virastolle ja mahdollisille muille tahoille 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset Hannele Orjala Tuula Viitaharju Ei ole Ei ole EU:n yritysrekisteri asetus (EY 177/2008) Tuula.Viitaharju@stat.fi Uudistetaan tilastollisen yritysrekisterin tietojärjestelmä vastaamaan uusiin haasteisiin. Haasteita tuovat mm. EU:n yritysrekisteriasetuksen muutokset, muutokset muissa EU:n yritystilastoasetuksissa ja yleensä laatu-, tehokkuus- ja koherenssivaatimukset tilastoissa. Määrittely Määrittelyvaiheen projektin käynnistämiskokous joulukuussa 2008 Yhtenäisemmät ja laadukkaammat taloustilastot, tehokkuuden säilyttäminen jatkossa, EU:n yritysrekisteriasetuksen toteutuminen. Uudistettu yritysrekisterin tietojärjestelmä. Perustettu yritystietovarasto. Tilastotuotantoprosessin uudistus yritystilastojen ja tiedonkeruiden osalta. 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen Toteutetaan EU:n yritysrekisteriasetus. Noudattaa Tilastokeskuksen toimintastrategian mukaista linjaa. ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin sekä päätöksiin. 16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2009 Suunn. käyttöönottovuosi: 2012

16 16 OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) TP 2007 TA 2008 TAE 2009 TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 Yhteensä a Ostetun työn arvo (1000 /v) 0 b Muut kustannukset, laitteet, kertalisenssit yms. (1000 /v) 0 c Hankintamenot yhteensä (1000 /v) d Oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) e Oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) f Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 0 g Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 Arvioidut vuotuiset käyttömenot TP TA TAE TTS TTS TTS TTS 18 Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 /v) c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) Lisätietoja tai huomautuksia ei muutosta nykyiseen Invest. arv. pitoaika, vuotta OSA C Päiväys Hankkeen nimi Tilastollinen yritysrekisteri yritystilastotietojen ytimeksi Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan rahoitusta tuottavuuden edistämiseen tarkoitetuista varoista, esim. VM:n 20 momentti ) TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 Yhteensä a Ostetun työn arvo (1000 /v) 0 b Muut kustannukset, laitteet, kertalisenssit yms. (1000 /v) 0 c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) d Rahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet e Hankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma E K/E Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. Lomakkeen täyttöä helpottava lisäselite on sisällytetty valtiovarainministeriön verkkosivuilta ( ladattavissa olevan sähköisen lomakkeen yhteyteen.