Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Transkriptio

1 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.2 Väylärakenteen toteutusmallin vaatimukset ja - ohjeet

2 JA PINTA- RAKENTEET 1 (20)

3 2 (20) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Sami Snellman Mallinnusohjeen perusohjeet

4 3 (20) SISÄLLYS 1 johdanto Yleistä 4 2 toteutusmallin sisältö Mallinnettavat kohteet Mallinnettavat taiteviivat Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus Taiteviiva- aineiston geometrinen tarkkuus Kolmioverkon säännönmukaisuus tilaajalle luovutettava aineisto Aineiston tarkastaminen Toteutusmalliselostus Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Lähdeluettelo... 20

5 4 (20) 1 JOHDANTO Tässä osassa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaati- mukset tie-, katu- ja rataväylien sekä - alueiden pintojen osalta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoittee- na saada rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleista yhdenmukaisia ja suoraan työ- koneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D- toteutusmalleja. Vaatimukset koskevat vain rakennussuunnitteluvaiheessa laadittavia toteutusmalleja. Muilta osin raken- nussuunnitteluhankkeiden luovutusaineistojen sisällöissä noudatetaan tilaajien voimassa olevia ohjeita ja vaatimuksia. 1.1 Yleistä Työkoneautomaatiolla tarkoitetaan infrarakentamisessa 3D- ohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Au- tomatisoidulla työmaalla perustyökoneketju on varustettu anturijärjestelmällä, paikannuslaitteilla ja tieto- koneilla, joihin suunnitelmatieto tuodaan digitaalisessa muodossa. Koneenkuljettaja näkee kolmiulotteisen toteutusmallin (koneohjausmalli) ja työkoneen reaaliaikaisen aseman koneessa olevalta näytöltä, joten maastoon merkintää ei enää tarvitse tehdä. Työkoneautomaatio on tapa toteuttaa rakennussuunnitelma maastossa koneohjausmallin avulla, entistä nopeammin ja tarkemmin. Toteutusmalli on suunnittelujärjestelmän sisältämästä suunnitelmamallista muodostettava rakennettavan kohteen malli. Rakennepintojen toteutusmallit muodostuvat kauttaaltaan jatkuvista 3D- taiteviivoista ja niiden kolmioverkkomalleista. Työmaa voi hyödyntää käyttötarkoituksesta riippuen pelkästään taiteviiva- maista 3D- aineistoa, pelkkiä kolmioverkkomalleja tai molempia.

6 5 (20) 2 TOTEUTUSMALLIN SISÄLTÖ Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien sekä - alueiden rakennusosia. Väylärakenteen toteu- tusmalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma toteutusmalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennettavan kohteen toteutusmallin. 2.1 Mallinnettavat kohteet Vaatimus Kaikki ne rakennettavan kohteen rakennusosat on mallinnettava, joiden toteutuksessa hyödynnetään työ- koneohjausta. Ohje Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosa- ja han- kenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja - kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2100 Päällysrakenteen osat 2400 Ratojen päällysrakenteet. Muissa rakennusosissa voidaan noudattaa samoja periaatteita. Rakennusosista 1400, 1600, 1800, 2100 ja 2400 yleisimmin mallinnettavia pintoja ovat (InfraBIM- nimikkeistön mukaisesti): Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Maapenger, yläpinta Roudaneristys, alapinta Eristyskerros, yläpinta Välikerros, yläpinta Tukikerros, yläpinta Tukikerroksen alaosa, yläpinta. Avo- ojat ja uomat

7 6 (20) Lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Rakennekerroksista ja pengerrakenteista mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä raken- neosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrospaksuuksien muutokset sisällytetään toteutusmalliin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi moot- toritien ja rampin liitoskohdat, joissa ramppien kerrospaksuudet ovat usein moottoritien rakennekerros- paksuuksia ohuempia. Samoin sivutien rakenteet voivat olla eri paksuiset kuin päätien. Rakennekerroksen paksuuden muutos suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Sellaisissa rakennekerrosten pak- suuden muutoskohdissa, joihin ei rakenneta siirtymäkiilaa, paksuusmuutos tehdään 5 m:n matkalla kanta- vamman alusrakenteen puolella [2]. Siirtymäkiilat suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Suunnitelma- asiakirjoihin merkitään suunnitteluohjeiden mukaisesti siirtymäkiilojen sijainnit, jotka InfraRYL:n mukaisesti tarkistetaan työmaalla maasto- olosuhteiden mukaiseksi siten, että kiilan syvin kohta tehdään alusrakenteen vaihtumiskohtaan [2]. Mikäli siirtymäkiila tarkka sijainti tiedetään jo suunnitteluvaiheessa, tulee siirtymäkiila sisällyttää toteutus- malliin. Usein esimerkiksi rummun yhteydessä siirtymäkiilan sijainti tiedetään tarkasti, jolloin se sisällyte- tään toteutusmalliin. Joidenkin siirtymäkiilojen todellinen sijainti selviää kuitenkin vasta työmaalla. Tämän tyyppiset mallinnukset voidaan tehdä vasta rakentamisen aikana. Esimerkki Kallioleikkauksen tarkkaa vaihtumiskohtaa ei yleensä rakennussuunnitteluvaiheessa tiedetä vaan suunnitte- lu perustuu tulkittuun kallionpintaan. Siirtymäkiila voidaan tarvittaessa mallintaa siinä vaiheessa kun kalli- onpinta on kaivettu esiin. Siirtymäkiilat voidaan mallintaa myös tulkittujen pintojen mukaisesti jos niin erik- seen sovitaan. Tällöin asiasta on kerrottava myös malliselostuksessa. Ohje Maakaivannot suunnitellaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja niistä laaditaan toteutus- mallit omina pintoinaan. Mallintamisessa vastuun jako on sama kuin suunnittelussa. Toteutusmalli ei kor- vaa kaivantosuunnitelmaa eikä siinä määriteltyjä vastuita. Mikäli mallintaminen perustuu tulkittuun pin- taan, siitä on mainittava malliselostuksessa. Asfalttipäällysteiden osalta mallinnetaan aina ylin päällystepinta (Kulutuskerroksen asfalttibetoni, yläpinta). Mikäli alempien päällystekerrosten leveys poikkeaa ylimmästä pinnasta, myös alemmat päällystekerrokset mallinnetaan. Toinen InfraBIM- nimikkeistön mukainen käytettävissä oleva päällystekerroksen pinta on Kan- tavan kerroksen asfalttibetoni ABK, yläpinta.

8 7 (20) 2.2 Mallinnettavat taiteviivat Vaatimus Jokaisesta pinnasta mallinnetaan lähtökohtaisesti vain ne viivat, joiden kohdalla on rakenteen pinnassa taite tai viiva on muulla tapaa merkityksellinen. Väylän mittalinjan kohdan taiteviiva mallinnetaan aina, vaikka väylä olisi yksipuolisesti kalteva. Samalla rakennepinnalla ei myöskään saa olla päällekkäisiä taitevii- voja. Esimerkki Ylimmässä yhdistelmäpinnassa maaliviivan kohdalle ei yleensä tule taiteviivaa, koska kyseisessä kohdassa tierakenteessa ei ole taitetta, toisin sanoen tien kaltevuus ei muutu. Taiteviivan nimi ja koodi määräytyvät mittalinjan sijainnin mukaan, InfraBIM- nimikkeistön mukaisesti. Kuva 2.1 Linja-autopysäkin kohdalla on pinnassa taite, joka tulee mallintaa. Aluemaisissa kohteissa kuten kaatopaikoissa, kaivoksissa, erilaisissa imeytyskentissä, hulevesialtaissa, kier- toliittymissä ja parkkialueilla mallinnetaan lähtökohtaisesti ainoastaan ne taiteviivat, joissa rakenteessa kaltevuus muuttuu eli pinnassa on taite.

9 8 (20) 2.3 Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Vaatimus Toteutusmallien rakennepinnoissa ja taiteviivoissa noudatetaan InfraBIM- nimikkeistön mukaisia numeroin- ti- ja nimeämiskäytäntöjä. Ohje Eri rakennepinnoilla voi olla samannimisiä ja samalla numerokoodilla olevia taiteviivoja. Jokainen rakenne- pinta kuvautuu toteutusmallissa omana erillisenä pintanaan. Rakennekerrosten toteutusmallit ovat itsenäi- siä pintoja. Ne eivätkä ole riippuvaisia toisistaan, vaikkakin niiden tulee olla keskenään yhteensopivia. Taiteviivojen osalta nimikkeistö pohjautuu Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot - mittausohjeeseen. Toteu- tusmallissa esimerkiksi päällysteen reunan koodina käytetään numeroa 122 ja ojan pohjassa numeroa 141. Taiteviivoilla on sama numerokoodi riippumatta siitä, kummalla puolella tietä taiteviiva sijaitsee. Taiteviivan sijainti suhteessa esimerkiksi väylän mittalinjaan voidaan graafisesti tarkistaa. Taiteviivojen nimeämisen ja koodauksen tavoitteena on, että kaikissa mallinnusvaiheissa käytetään samaa nimeämis- ja numeroimiskäy- täntöä. Kuva 2.2 Toteutusmallin ylimmän yhdistelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.

10 9 (20) Kuva 2.3 Tien toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Rakennepintojen nimet ja koodit määräytyvät Infra 2006 Rakennusosanimikkeistön mukaisesti. Toteutus- malleissa käytettävät rakennepinnat on esitetty InfraBIM- nimikkeistössä. Kuva 2.4 Tien toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.

11 10 (20) Kuva 2.5 Radan toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Kuva 2.6 Radan toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.

12 11 (20) 3 TOTEUTUSMALLIN TARKKUUSVAATIMUKSET Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin sekä taiteviivojen ja pintojen geometrisiin vaatimuksiin. Rakennettavien väylien ja alueiden rakenteiden lopulliset tarkkuusvaatimukset määräytyvät julkaisun Infra- RYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 mukaisesti. Laatuvaatimuksissa on määritelty val- miin rakenteen sallitut poikkeamat ja rakenneosien kelpoisuuden osoittaminen. Tarkkuusvaatimukset on esitetty valmiin rakennusosan poikkeamina suunniteltuun. Tässä luvussa määritellään suunnitellun toteu- tusmallin tarkkuusvaatimukset. 3.1 Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus Taiteviivalla tarkoitetaan useista suorista viivoista koostuvaa ketjua, joilla on keskenään täsmälleen samat x,y,z koordinaatit edellisen viivan loppupisteen ja seuraavan viivan aloituspisteen kesken. Näiden taitevii- vojen kautta muodostuu pintoja. Vaatimus Toteutusmallissa on kaikki taiteviivat ja pinnat oltava kauttaaltaan jatkuvia. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa päällekkäin. Ohje Taiteviivojen tulee olla kauttaaltaan jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), er- kanemis- ja liittymisrampeilla sekä rakenne tyypin vaihtumiskohdissa. Mikäli taiteviiva ei ole jatkuva ja yh- densuuntainen tai taiteviiva- aineistossa on aukkoja, ei toteutusmalli muodostu (kolmioidu) oikein eikä näin ollen ole sellaisenaan soveltuva työkoneohjaukseen. Tavoitteena on myös, että väylämäisissä kohteissa taiteviivat ovat yhdensuuntaisia (mittalinjan suuntaisia). Esimerkki Taiteviivoihin ja pintoihin ei saa muodostua missään epäjatkuvuuskohtia. Myös siis esimerkiksi kaikki liitty- mäalueet tulee suunnitella siten että päätien taiteviivat yhdistyvät sivutien taiteviivoihin saumattomasti.

13 12 (20) Kuva 3.1 Taiteviivojen tulee olla jatkuvia ja väyläkohtaisesti yhdensuuntaisia.

14 13 (20) Kuva 3.2 Esimerkkejä taiteviivojen ja pinnan jatkuvuudesta liittymäalueella.

15 14 (20) 3.2 Taiteviiva- aineiston geometrinen tarkkuus Vaatimus Toteutusmallin taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä (kuva 9). Yksittäinen taiteviiva ei saa olla yli 10m pitkä. Ohje Poikkeamat laskennalliseen geometrialinjaan syntyvät ympyräkaarteissa (vaaka- ja pystykaarteissa). Sopi- vaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3 mm teoreettinen tarkkuus. Tällöin toteutus- mallit ovat riittävän tarkkoja suhteessa suunnitelmamalliin mutta eivät liian raskaita työkoneiden ohjauslai- tejärjestelmissä hyödynnettäviksi. Toteutusmallin laadinnassa on otettava huomioon sekä vaaka- että pys- tygeometrian arvot. Pienempi säteen arvo on määräävä. Kuva 3.3 Taiteviivan etäisyys ei saa poiketa yli 3 mm suunnitelmamallin kaaresta. Tarkkuusvaatimukseen päästään usealla tapaa suunnittelujärjestelmästä riippuen. Ohjelmistollisesti voi- daan esimerkiksi lisätä piste aina kun etäisyys ylittää vaaka- tai pystygeometriaan nähden 3 millimetrin etäisyyden. Tarkkuusvaatimukseen päästään myös noudattamalla tiettyjä taiteviivan enimmäispituuksia suhteessa kaarre- ja pyöristyssäteisiin (Taulukko 3.1). Taiteviivan minimipituutena voidaan pitää 0,5 metriä, jollei jokin erityinen kohde, kuten esimerkiksi melu- vallin harjan kaarre, tiukka liittymäkaari tms. edellytä tiheämpää taiteviivaketjua mallintamisen onnistumi- seksi.

16 15 (20) Taulukko 3.1 Toteutusmallin taiteviivojen enimmäispituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla. Kaarresäde R / Pyöristyssäde S Taiteviivan enimmäispituus (m) 1 39 R / 40 (0,5 m minimi) m m m m Siirtymäkaarien (klotoidit) kohdilla noudatetaan samoja periaatteita kuin kaarresäteiden osalla. Taulukossa 2 on määritelty enimmäisarvot, joilla päästään riittävään tarkkuuteen. Taulukko 3.2 Tien suuntaisten taiteviivojen enimmäispituudet eri siirtymäkaarien arvoilla. Klotoidin parametri A (m) Taiteviivan enimmäispituus (m) m m m m Maastopintoihin rajautuvissa taiteviivoissa, kuten leikkausluiskan yläreuna tai penkereen alareuna, voidaan käyttää taiteviivan pituutena noin yhtä metriä, jolloin taiteviivaketju noudattelee riittävän tarkasti maaston muotoja. 3.3 Kolmioverkon säännönmukaisuus Ohje Työkoneen ohjauslaitteissa käytetään taiteviivamallin lisäksi rakennepintojen kolmioverkkomalleja, jotka muodostetaan kolmioimalla taiteviiva- aineisto. Kolmioinnin voi suorittaa useilla eri sovelluksilla, ja pää- sääntöisesti kolmioituminen tapahtuu eri sovelluksilla samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Tavoit- teena on muodostaa mahdollisimman säännönmukainen kolmioverkkomalli, eli kolmioiden tulee kiinnittyä tasaisin välimatkoin samaan taiteviivaan. Tavoitteeseen pääsee parhaiten kun taiteviivaketjujen pituus- suuntaiset taitteet on määritelty tasapaaluille, esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin välein. Kolmiomallin säännönmukaisuuteen vaikuttaa myös se, onko taiteviiva- aineistossa ylimääräisiä taitepistei- tä. Säännönmukaisen kolmiomallin avulla rakennepinnan pystyy hahmottamaan hyvin.

17 16 (20) Kuva 3.4 Esimerkkikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista. Kuva 3.5 Perspektiivikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista.

18 17 (20) 4 TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO 4.1 Aineiston tarkastaminen Ohje Ennen aineiston luovuttamista, suunnittelijan on tarkastettava toteutusmallista seuraavat asiat: Kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu. Kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia. Päällekkäisiä taiteviivoja ei ole samassa pinnassa. Aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä Pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia. Pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla). Kolmioverkko on riittävän säännönmukainen. Toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimuksen mukaisesti. Aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Aineisto on oikeassa formaatissa. Vaatimus Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin jää poikkeamia, ne on kirjattava toteutusmal- liselostukseen perusteluineen ja merkitä aineistoon. 4.2 Toteutusmalliselostus Vaatimus Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus. Toteutusmalliselostuksessa esite- tään toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennussuunnitelman / toteutusmallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla toteutusmalli on tuotettu toteutusmallin poikkeamat perusteluineen toteutusmallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä toteutusmallin tiedostojen nimet toteutusmallin sisällön kuvaus. Toteutusmalliselostus laaditaan kohdan XXX mukaisesti. 4.3 Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Vaatimus Toteutusmallitiedostot ja - kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä ai- neistosta on kyse.

19 18 (20) Toteutusmallien rakennepinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: Tie: Vt4_Yyp_ eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa ku- vaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) Rata: Kpa- Tuo_Yyp_ eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa- Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli ( ). Ohje Toteutusmallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin pinnoittain eriteltyinä: Esimerkiksi Ylin yhdistelmäpinta ; Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta ; Sitomaton kantava ker- ros, yläpinta ; Tukikerroksen alaosa, yläpinta ovat omia kansioitaan. Kansiot voidaan nimetä myös väylittäin. Jokainen toteutusmallin rakennepinta mallinnetaan omaksi erilliseksi toteutusmallitiedostoksi väylittäin. Rakennepintojen nimet, numerot ja lyhenteet nimetään InfraBIM- nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Taulukko 4.1 Rakennepinnan nimi Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Tukikerroksen alaosa ratarakenteissa, yläpinta Tukikerros ratarakenteissa, yläpinta Välikerros ratarakenteissa, yläpinta Eristyskerros ratarakenteissa, yläpinta Esimerkkejä toteutusmallien nimeämisessä käytettävistä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisista rakennepintojen nimistä, koodeista ja lyhenteistä. Yyp Kant1 Sitk Jak Suod Ayp Lyhenne Tukao * Tuk * Val * Eris * Koodi (240000) Suodatinkangas Skang * Suodatinkerros ratarakenteissa, Suod *

20 19 (20) yläpinta Alusrakenteen ylin Ayyp * yhdistelmäpinta Väylärakenteen Vap alapinta Esikuormituspenger Epe * Vastapenger Vpe * Maapenger, yläpinta Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Roudaneristys, alapinta Mpe Mv * Putk Routa * * ehdotus InfraBIM- nimikkeistöön lisättävistä lyhenteistä 4.4 Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Geometrialinjat Geometrialinjat toimitetaan tilaajalle LandXML- standardin mukaisessa InfraModel- tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin taiteviiva- aineisto Toteutusmallin taiteviiva- aineisto toimitetaan tilaajalle LandXML- standardin mukaisessa Inframodel- tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin kolmioverkkoaineisto Toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle LandXML- standardin mukai- sessa InfraModel- tiedonsiirtoformaatissa.

21 20 (20) LÄHDELUETTELO TÄYDENTYY 1 InfraBIM-nimikkeistö 2 InfraRYL 3 Liikennevirasto (2011) Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot 4 Tiehallinto (2008) Tierakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje