Built Environment Process Re-engineering PRE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Built Environment Process Re-engineering PRE"

Transkriptio

1 Built Environment Process Re-engineering PRE AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Sami Snellman Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Yleistä 4 2. TOTEUTUSMALLIN SISÄLTÖ Mallinnettavat kohteet Mallinnettavat taiteviivat Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit 8 3. TOTEUTUSMALLIN TARKKUUSVAATIMUKSET Taiteviivan ja pintojen jatkuvuus Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Kolmioverkkomallin säännönmukaisuus TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO Aineiston tarkastaminen Toteutusmalliselostus Toteutusmallitiedostojen nimeäminen 18 LÄHTEET 21 2 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

3 Built Environment Process Re-engineering PRE VÄYLÄRAKENTEEN TOTEUTUSMALLIN LAATIMISOHJE Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 3

4 1. Johdanto Tässä julkaisussa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden pintojen osalta. Julkaisun mukaisilla, yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleista yhdenmukaisia ja suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja. Ohjeluonnos liittyy vuonna 2010 käynnistettyyn InfraFinBIM hankkeeseen. Ohjeen ovat laatineet Destia Oy:stä Sami Snellman ja Sami Stenius. Rataväylien sisällöstä on työssä vastannut VR Track Oy:stä Jussi Heikkilä. Toteutusmallin laatimisohjetta on tarkoitus pilotoida useassa rakennussuunnitelmassa ja toteutuksessa. Saatujen palautteiden perusteella ohjetta voidaan muuttaa, jonka jälkeen se voidaan julkaista virallisena ohjeena tai sisällyttää osaksi laajempaa julkaisua. Samaan aikaan on InfraFinBIM:ssä käynnissä toinen ohjetyö InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö), jossa on esitetty väylärakenteiden numerointi- ja nimeämiskäytännöt. Muilta osin rakennussuunnitteluhankkeiden luovutusaineistojen sisällöissä noudatetaan tilaajien voimassa olevia ohjeita ja vaatimuksia Yleistä Työkoneautomaatiolla tarkoitetaan infrarakentamisessa 3D-ohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Automatisoidulla työmaalla perustyökoneketju on varustettu anturijärjestelmällä, paikannuslaitteilla ja tietokoneilla, joihin suunnitelmatieto tuodaan digitaalisessa muodossa. Koneenkuljettaja näkee kolmiulotteisen toteutusmallin (koneohjausmalli) ja työkoneen reaaliaikaisen aseman koneessa olevalta näytöltä, joten maastoon merkintää ei enää tarvitse tehdä. Työkoneautomaatio on tapa toteuttaa rakennussuunnitelma maastossa koneohjausmallin avulla, entistä nopeammin ja tarkemmin. Toteutusmalli on suunnittelujärjestelmän sisältämästä suunnitelmamallista muodostettava rakennettavan kohteen malli. Rakennepintojen toteutusmallit muodostuvat kauttaaltaan jatkuvista 3D-taiteviivoista ja niiden kolmioverkkomalleista. Työmaa voi hyödyntää pelkästään taiteviivamaista 3D-aineistoa tai pelkkiä kolmioverkkomalleja tai molempia, käyttötarkoituksesta riippuen. 4 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

5 2. Toteutusmallin sisältö Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden rakennusosia. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma toteutusmalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennettavan kohteen toteutusmallin Mallinnettavat kohteet Lähtökohtaisesti kaikki kohteen rakennusosat, joiden toteutuksessa hyödynnetään työkoneohjausta, tulee mallintaa. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2100 Päällysrakenteen osat 2400 Ratojen päällysrakenteet Muissa rakennusosissa voidaan noudattaa samoja periaatteita ja ohjetta voidaan niiltä osin myöhemmin päivittää. Rakennusosista 1400, 1600, 1800, 2100 ja 2400 yleisimmin mallinnettavia pintoja ovat (InfraBIM nimikkeistön mukaisesti): Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Maapenger, yläpinta Roudaneristys, alapinta Eristyskerros, yläpinta Välikerros, yläpinta Tukikerros, yläpinta Tukikerroksen alaosa, yläpinta Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 5

6 Lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Rakennekerroksissa ja pengerrakenteissa mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrospaksuuksien muutokset sisällytetään toteutusmalliin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi moottoritien ja rampin liitoskohdat, joissa ramppien kerrospaksuudet ovat usein moottoritien rakennekerrospaksuuksia ohuempia. Samoin sivutien rakenteet voivat olla eri paksuiset kuin päätien. Rakennekerroksen paksuuden muutos suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Mikäli toisin ei ole mainittu, voidaan muutos tehdä 5 metrin matkalla. Toteutusmallin kannalta tärkeintä on, että pinnoista muodostuu kauttaaltaan jatkuvia. Rakennekerroksissa ei saa olla pystysuoria muutoksia. Siirtymäkiilat, joiden tarkka sijainti tiedetään jo suunnitteluvaiheessa, tulee mallintaa rakennusosakohtaisten suunnitteluohjeiden mukaisesti. Joidenkin siirtymäkiilojen todellinen sijainti selviää vasta työmaalla. Tämän tyyppiset mallinnukset voidaan tehdä vasta rakentamisen aikana. Esimerkiksi kallioleikkauksen tarkkaa vaihtumiskohtaa ei yleensä rakennussuunnitteluvaiheessa tiedetä vaan suunnittelu perustuu tulkittuun kallionpintaan. Siirtymäkiila voidaan tarvittaessa mallintaa työmaalla siinä vaiheessa kun kallionpinta on kaivettu esiin. Maakaivannot suunnitellaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja niistä laaditaan toteutusmallit omina pintoinaan. Mallintamisessa vastuun jako on sama kuin suunnittelussa. Toteutusmalli ei korvaa kaivantosuunnitelmaa eikä siinä määriteltyjä vastuita. Mikäli mallintaminen perustuu tulkittuun pintaan, on siitä mainittava malliselostuksessa. Asfalttipäällysteiden osalta mallinnetaan aina ylin päällystepinta (Kulutuskerroksen asfalttibetoni, yläpinta). Mikäli alempien päällystekerrosten leveys poikkeaa ylimmästä pinnasta, niin ne mallinnetaan. Toinen InfraBIM nimikkeistön mukainen käytettävissä oleva pinta on Kantavan kerroksen asfalttibetoni ABK, yläpinta. Sillan maarakenteet mallintaa sillansuunnittelija vastaavilla perusteilla kuin tässä ohjeessa on määritelty. Väylän- ja sillansuunnittelijoiden tulee vuoropuhelulla varmistaa, että toteutusmallit ovat yhteensopivia. Vastuu mallien yhteensopivuudesta on molemmilla osapuolilla. Tilaaja voi 6 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

7 erikseen edellyttää, että väylän ja sillan mallit yhdistetään keskenään. Yhdistämistyön voi tehdä väylän- tai sillansuunnittelija Mallinnettavat taiteviivat Jokaisesta pinnasta mallinnetaan lähtökohtaisesti vain ne viivat, joiden kohdalla on rakenteen pinnassa taite tai yhdistelmäpinnassa viiva on maaliviivan muulla kohdalle tapaa ei tule merkityksellinen. taiteviivaa, Esimerkiksi koska kyseisessä ylimmässä kohdassa tierakenteessa ei ole taitetta, toisin sanoen tien kaltevuus ei muutu. Samalla rakennepinnalla ei myöskään saa olla päällekkäisiä taiteviivoja. Väylän mittalinjan kohdan taiteviiva mallinnetaan aina, vaikka väylä olisi yksipuolisesti kalteva. Taiteviivan nimi ja koodi määräytyy mittalinjan sijainnin mukaan, InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Kuva 1. Linja-autopysäkin kohdalla on pinnassa taite, joka tulee mallintaa. Aluemaisissa kohteissa kuten kaatopaikat, kaivokset, erilaiset imeytyskentät, hulevesialtaat, kiertoliittymät ja parkkialueet mallinnetaan lähtökohtaisesti ainoastaan ne taiteviivat, joissa rakenteessa kaltevuus muuttuu eli pinnassa on taite. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 7

8 2.3. Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Eri rakennepinnoilla voi olla samannimisiä ja samalla numerokoodilla olevia taiteviivoja. Jokainen rakennepinta kuvautuu toteutusmallissa omana erillisenä pintanaan. Rakennekerrosten toteutusmallit ovat itsenäisiä pintoja (taiteviiva-aineistoa) eivätkä ne ole riippuvaisia toisistaan, vaikkakin niiden tulee olla keskenään yhteensopivia. Toteutusmallien rakennepinnoissa ja taiteviivoissa noudatetaan InfraBIM -nimikkeistön mukaisia numerointi- ja nimeämiskäytäntöjä. Taiteviivojen osalta nimikkeistö pohjautuu Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohjeeseen. Toteutusmallissa esimerkiksi päällysteen reunan koodina käytetään numeroa 122 ja ojan pohjassa numeroa 141. Taiteviivoilla on sama numerokoodi riippumatta siitä, kummalla puolella tietä taiteviiva sijaitsee. Taiteviivan sijainti suhteessa esimerkiksi väylän mittalinjaan voidaan graafisesti tarkistaa. Taiteviivojen nimeämisen ja koodauksen tavoitteena on, että kaikissa mallinnusvaiheissa käytetään samaa nimeämis- ja numeroimiskäytäntöä. Kuva 2. Toteutusmallin ylimmän yhdistelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBIM - nimikkeistön mukaisesti. 8 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

9 Kuva 3. Tien toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Rakennepintojen nimet ja koodit määräytyvät Infra 2006 Rakennusosanimikkeistön mukaisesti. Toteutusmalleissa käytettävät rakennepinnat on esitetty InfraBIM -nimikkeistössä. Kuva 4. Tien toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 9

10 Kuva 5. Radan toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. Kuva 6. Radan toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. 10 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

11 3. Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin sekä taiteviivojen ja pintojen geometrisiin vaatimuksiin. Rakennettavien väylien ja alueiden rakenteiden lopulliset tarkkuusvaatimukset määräytyvät julkaisun InfraRYL - Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 mukaisesti. Laatuvaatimuksissa on määritelty valmiin rakenteen sallitut poikkeamat ja rakenneosien kelpoisuuden osoittaminen. Tarkkuusvaatimukset on esitetty valmiin rakennusosan poikkeamina suunniteltuun. Tässä määritellään suunnitellun toteutusmallin tarkkuusvaatimukset. Lopullisten rakenteiden tarkkuusvaatimuksia verrataan suunniteltuun toteutusmalliin Taiteviivan ja pintojen jatkuvuus Toteutusmallissa on erittäin tärkeää, että kaikki taiteviivat ovat jatkuvia. Tavoitteena on myös, että taiteviivat ovat yhdensuuntaisia (mittalinjan suuntaisia). Taiteviivalla tarkoitetaan useista suorista viivoista koostuvaa ketjua, joilla on keskenään täsmälleen samat x,y,z koordinaatit edellisen viivan loppupisteen ja seuraavan viivan aloituspisteen kesken. Taiteviivojen tulee olla kauttaaltaan jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), erkanemis- ja liittymisrampeilla, rakenteen vaihtumiskohdissa jne.. Mikäli taiteviiva ei ole jatkuva ja yhdensuuntainen tai taiteviiva-aineistossa on aukkoja, ei toteutusmalli kolmioidu oikein eikä näin ollen ole sellaisenaan soveltuva työkoneohjaukseen. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 11

12 Kuva 7. Taiteviivojen tulee olla jatkuvia ja yhdensuuntaisia. Taiteviivoihin ja pintoihin ei saa muodostua missään epäjatkuvuuskohtia. Myös siis esimerkiksi kaikki liittymäalueet tulee suunnitella siten että päätien taiteviivat yhdistyvät sivutien taiteviivoihin saumattomasti. 12 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

13 Kuva 8. Esimerkkikuvia taiteviivojen jatkuvuudesta liittymäalueella Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 13

14 3.2. Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus on määritelty rakentajilta saatujen useiden vuosien kokemusten perusteella. Sopivaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3 mm teoreettinen tarkkuus eli taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä (kuva 9). Poikkeamat laskennalliseen geometrialinjaan syntyvät ympyräkaarteissa (vaaka ja pysty). Kuva 9. Taiteviivan etäisyys ei saa poiketa yli 3mm suunnitelmamallin kaaresta. Taiteviivojen enimmäispituudet on määritelty siten, että toteutusmallit ovat riittävän tarkkoja suhteessa suunnitelmamalliin, mutta ei liian raskaita työkoneiden ohjauslaitejärjestelmissä hyödynnettäviksi. Taiteviivan minimipituutena voidaan pitää 0,5 metriä, jollei jokin erityinen kohde, kuten esimerkiksi meluvallin harjan kaarre, edellytä tiheämpää taiteviivaketjua mallintamisen onnistumiseksi. Taiteviivan maksimipituutena voidaan pitää 10 metriä. Taulukko 1:ssä on määritelty taiteviivan tavoitepituuksia eri kaarresäteillä siten, että toteutusmallin 3 mm:n tarkkuustaso saavutetaan. Toteutusmallin laadinnassa on otettava huomioon sekä vaaka- että pystygeometrian arvot. Pienempi säteen arvo on määräävä. 14 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

15 Toteutusmallin taiteviivojen tavoitepituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla Kaarresäde R / Taiteviivan Pyöristyssäde S tavoitepituus (m) 1-39 R / 40 (0,5m minimi) m m m m Taulukko 1. Tien suuntaisten taiteviivojen tavoitepituudet eri kaarresäteiden arvoilla. Siirtymäkaarien (klotoidit) kohdilla noudatetaan samoja periaatteita kuin kaarresäteiden osalla. Taulukossa 2 on määritelty tavoitearvot, joilla päästään riittävään tarkkuuteen. Toteutusmallin taiteviivojen tavoitepituus eri siirtymäkaarien arvoilla Klotoidin parametri A Taiteviivan (m) tavoitepituus (m) m m m m Taulukko 2. Tien suuntaisten taiteviivojen tavoitepituudet eri siirtymäkaarien arvoilla. Taulukoiden tavoitearvoihin ei aina, esimerkiksi suunnittelujärjestelmästä johtuen, ole täsmällisesti mahdollista päästä. Tällöin taiteviivojen pituutta määritettäessä tulee käyttää taulukkoon nähden pienempiä arvoja toteutusmallin riittävän tarkkuuden varmistamiseksi. Taiteviivat voivat koostua osittain lyhyistäkin pätkistä, mutta taiteviivojen minimipituutena voidaan pitää noin yhtä metriä (kun R>40m). Maastopintoihin rajautuvissa taiteviivoissa, kuten leikkausluiskan yläreuna tai penkereen alareuna, voidaan käyttää taiteviivan pituutena noin yhtä metriä, jolloin taiteviivaketju noudattelee riittävän tarkasti maaston muotoja. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 15

16 3.3. Kolmioverkkomallin säännönmukaisuus Työkoneen ohjauslaitteissa käytetään taiteviivamallin lisäksi rakennepintojen kolmioverkkomalleja, jotka muodostetaan kolmioimalla taiteviiva-aineisto. Kolmioinnin voi suorittaa useilla eri sovelluksilla ja pääsääntöisesti kolmioituminen tapahtuu samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman säännönmukainen kolmioverkkomalli eli kolmioiden tulee kiinnittyä tasaisin välimatkoin samaan taiteviivaan. Tavoitteeseen pääsee parhaiten kun taiteviivaketjujen pituussuuntaiset taitteet on määritelty tasapaaluille, esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin välein. Kolmiomallin säännönmukaisuuteen vaikuttaa myös se onko taiteviiva-aineistossa ylimääräisiä taitepisteitä. Säännönmukaisen kolmiomallin avulla rakennepinnan pystyy hahmottamaan hyvin. Tärkeintä on kuitenkin taiteviiva-aineiston jatkuvuus ja tarkkuusvaatimukset eli kolmioverkon säännönmukaisuus on toissijainen tavoite. Kuva 10. Esimerkkikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista. 16 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

17 Kuva 11. Perspektiivikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista. 4. TILAAJALLE LUOVUTETTAVA AINEISTO 4.1. Aineiston tarkastaminen Ennen aineiston luovuttamista, tulee suunnittelijan tarkastaa toteutusmallista seuraavat asiat: kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia ei ole päällekkäisiä taiteviivoja samassa kerroksessa aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla) kolmioverkkomalli on riittävän säännönmukainen toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimusten mukaisesti aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä aineiston formaatti on oikea Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin kuitenkin jää poikkeamia, on ne kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen. Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 17

18 4.2. Toteutusmalliselostus Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus. Toteutusmalliselostuksessa esitetään toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: Suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti Rakennussuunnitelman / toteutusmallin laatija Suunnitteluohjelmisto, jolla toteutusmalli on tuotettu Toteutusmallin poikkeamat perusteluineen Toteutusmallin formaatti Käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Toteutusmallin tiedostojen nimet Toteutusmallin sisällön kuvaus Toteutusmalliselostuksesta tullaan laatimaan tarkempi sisältövaatimus InfraFINBIM työryhmässä (AP1, 2 tai 3) Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Nimeäminen voidaan tehdä alla esitetyn mallin mukaisesti. Alla esitetystä käytännöstä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli toisella esitystavalla saavutetaan perustellusti osuvampi hankekohtainen kuvaus. Toteutusmallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin pinnoittain eriteltyinä: Esimerkiksi Ylin yhdistelmäpinta ; Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta ; Sitomaton kantava kerros, yläpinta ; Tukikerroksen alaosa, yläpinta ovat omia kansioita. Toteutusmallien rakennepinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: Tie: Vt4_Yyp_ eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000). Rata: Kpa-Tuo_Yyp_ eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa-Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli ( ). Jokainen toteutusmallin rakennepinta mallinnetaan omaksi erilliseksi toteutusmallitiedostoksi väylittäin. Rakennepintojen nimet, numerot ja lyhenteet InfraBIM nimikkeistön mukaisesti. 18 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

19 Rakennepinnan nimi Lyhenne Koodi Ylin yhdistelmäpinta Yyp (240000) Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Kant Sitomaton kantava kerros, yläpinta Sitk Jakava kerros, yläpinta Jak Suodatinkerros, yläpinta Suod Alin yhdistelmäpinta Ayp Tukikerroksen alaosa ratarakenteissa, yläpinta Tukao * Tukikerros ratarakenteissa, yläpinta Tuk * Välikerros ratarakenteissa, yläpinta Val * Eristyskerros ratarakenteissa, yläpinta Eris * Suodatinkangas Skang * Suodatinkerros ratarakenteissa, yläpinta Suod * Alusrakenteen ylin yhdistelmäpinta Ayyp * Väylärakenteen alapinta Vap Esikuormituspenger Epe * Vastapenger Vpe * Maapenger, yläpinta Mpe Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Mv * Putki- ja johtokaivanto Putk Roudaneristys, alapinta Routa * Taulukko 4. Esimerkkejä toteutusmallien nimeämisessä käytettävistä InfraBIM nimikkeistön mukaisista rakennepintojen nimistä, koodeista ja lyhenteistä. *) Rakennepintojen lyhenteet ehdotettu lisättäväksi InfraBIM-nimikkeistöön) Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 19

20 4.4 Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Toteutusmallin tiedonsiirto tullaan määrittelemään tarkemmin InfraFinBIM:n alatyöpaketti 2:n toimesta. Ennen julkaisun valmistumista voidaan toimia alla olevan ohjeistuksen mukaisesti. Siirtymävaiheessa voi olla tarve käyttää myös formaatteja dxf, dwg, vgp ja ascii. Geometrialinjat Geometrialinjat toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel2- tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin taiteviiva-aineisto Toteutusmallin taiteviiva-aineisto toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa Inframodel2 tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin kolmioverkkoaineisto Toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel2 tiedonsiirtoformaatissa. Lisäksi toimitetaan kaikki edellä kuvattu aineisto yhtenä InfaModel 2 tiedostona. 20 Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

21 Lisätietoja ohjeesta antaa: Sami Snellman Destia Oy Infrasuunnittelu Åkerlundinkatu 11 A PL 403, TAMPERE Tel LÄHTEET InfraBIM -nimikkeistö InfraRYL Liikennevirasto (2011) Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Tiehallinto (2008) Tierakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Built Environment Process Re-engineering PRE Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 21

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP2 Standardit ja rajapinnat 5.3.2012 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) 2 Built Environment Process Re-engineering PRE

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 30.4.2014 1 (31) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 30.4.2014 Petteri Palviainen Ohjeen ensimmäinen

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-toteutus, esimerkkitiedostot 1.3.2013 Built Environment Process Innovations Reengineering Esimerkit

Lisätiedot

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.2 Väylärakenteen toteutusmallin vaatimukset ja - ohjeet JA PINTA- RAKENTEET 1 (20) 2 (20) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1 Liite 1 Kittilän kunta Tekninen osasto Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi Katusuunnitelma 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 3 1000.01 Mittaustyöt

Lisätiedot

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan

Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan 1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Seminaariesitelmät. Sessio: Tietomallit väylähankkeissa

Seminaariesitelmät. Sessio: Tietomallit väylähankkeissa Seminaariesitelmät Sessio: Tietomallit väylähankkeissa KOKEMUKSIA TIETOMALLIN KÄYTTÄMISESTÄ INFRAHANKKEESSA...2 CASE FINBIM PILOTTI VT8 KOTIRANTA STORMOSSEN...2 TIETOMALLIT TYÖMAALLE...6 VÄYLÄRAKENTEEN

Lisätiedot

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

BuildingSMART Finland. InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6

BuildingSMART Finland. InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.5 5.3.2012 1.51 21.1.2014 Juuso Virtanen Liitteiden (mallikuvien)

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 5 Ilkka Puustinen, Harri Sivonen 9.8.2013 1 (12) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 0.2 10.09.2013 12.9.2013 Aki Leislahti Ilkka Puustinen

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Laturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS

Laturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS Laturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS 25.3.2015 2 (10) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT...

Lisätiedot

InfraTM / SKOL. InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö)

InfraTM / SKOL. InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) InfraTM / SKOL InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) Versio 1.2 Muutoshistoria Versio Päivämäärä Selitys Tekijä(t) 1.1 25.1.2010 Loppuraportti JLi, SLa 1.2 2.2.2010 InfraBIM-nimikkeistö

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 Road Pro, W&S, VM6.0 KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAATIMUKSET SUUNNITTELUSSA... 4 2.1. Geometrian suunnittelu... 4 2.2.

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Kiviaines- ja murskauspäivä 19.1.2018 Juha Liukas Johtava asiantuntija, InfraBIM Dokumenttien hallinnasta

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4 RAKENNUS- JA LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET LUONNOS URAKKALASKENTAA VARTEN 31.8.2009 Destia Oy Oravakivensalmen

Lisätiedot

BuildingSMART Finland. InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.71

BuildingSMART Finland. InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.71 BuildingSMART Finland InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.71 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.5 5.3.2012 1.51 21.1.2014 Liitteiden (mallikuvien)

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 8 15.4.2015 Tekla Oy/ Erkki Mäkinen, Sito Oy / Ilkka Tieaho, Proxion Oy/ Juha Parkkari 1 (18) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN OSASTO TIETOMALLIPOHJAISEN AUTOMAATION KEHITTÄMINEN RAUTATIEN MAARAKENNUSTYÖHÖN. Jussi Heikkilä

KONETEKNIIKAN OSASTO TIETOMALLIPOHJAISEN AUTOMAATION KEHITTÄMINEN RAUTATIEN MAARAKENNUSTYÖHÖN. Jussi Heikkilä KONETEKNIIKAN OSASTO TIETOMALLIPOHJAISEN AUTOMAATION KEHITTÄMINEN RAUTATIEN MAARAKENNUSTYÖHÖN Jussi Heikkilä Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan osastolla 4.10.2012. Ohjaajat:

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

MÄÄRÄLUETTELO. Suodatus: V6

MÄÄRÄLUETTELO. Suodatus: V6 MÄÄRÄLUETTELO Projekti: 12 Konsulttien työkansiot > Sito Oy > 03 Kaakkois-Suomen ELY-keskus > Vt 6 Hevossuo-Nappa > Tiesuunnittelu > Laskelma: Rakennusosalaskelma, päivitetty Työnumero: Hankkeen tyyppi:

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Käyttäjälle... 3

Sisällysluettelo. Käyttäjälle... 3 Käyttäjälle..................................... 3 Sisällysluettelo................................. 5 Johdanto..................................... 19 Tekniset vaatimukset........................... 29

Lisätiedot

MALLIPOHJAISEN SUUNNITTELUN HYÖDYNTÄMINEN SAVARI 3 -ALUEEN SUUNNITTELUPROJEKTISSA

MALLIPOHJAISEN SUUNNITTELUN HYÖDYNTÄMINEN SAVARI 3 -ALUEEN SUUNNITTELUPROJEKTISSA MALLIPOHJAISEN SUUNNITTELUN HYÖDYNTÄMINEN SAVARI 3 -ALUEEN SUUNNITTELUPROJEKTISSA Toteutusmallien laatiminen Toteutusmallin laatiminen suunnitelmamallista ohjeen päivittäminen Kurkinen Jonne Opinnäytetyö

Lisätiedot

InfraModel 2 LIITE Taulukko: Määrittelyn tarkennus 1/6. Luokka Vaatimus Tunnus Kuvaus Kommentti

InfraModel 2 LIITE Taulukko: Määrittelyn tarkennus 1/6. Luokka Vaatimus Tunnus Kuvaus Kommentti InfraModel 2 LIITE Taulukko: Määrittelyn tarkennus 1/6 Luokka Vaatimus Tunnus Kuvaus Kommentti Ylset vaatimukset LandXML-formaatin käyttäminen Y1 Tiedonsiirto suunnittelujärjestelmien välillä tapahtuu

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS

KAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN RAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Päivämäärä 31.5.2016 Laatija Tarkastaja Eino Kattilakoski Mikko Uljas Kuvaus

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006

Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiepiirit 1 (1) 15.11.2007 15977/2006/30/5 Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiehallinto, Ratahallintokeskus; Inframodel-ohje

Lisätiedot

KAISTAT. Ensimmäinen numero määräytyy seuraavasti: 1X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaan 2X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaa vastaan

KAISTAT. Ensimmäinen numero määräytyy seuraavasti: 1X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaan 2X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaa vastaan KAISTAT Jokaisella kaistalla tulee olla numero, joka on aina kaksimerkkinen. Kaistanumeroa 1 ei enää käytetä, vaan ajosuunnat erotetaan omiksi kaistoiksi. Normaalilla 1-ajorataisella tiellä on siis kaksi

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

14341 Sivu- ja niskaojat

14341 Sivu- ja niskaojat InfraRYL, Päivitys 21.11.2017 / SHV 1 14341 Sivu- ja niskaojat Määrämittausohje 1434. 14341.1 Sivu- ja niskaojien materiaalit 14341.2 Sivu- ja niskaojien alusta 14341.3 Sivu- ja niskaojien tekeminen 14341.3.1

Lisätiedot

ym -suunnittelu oy Teerikorventie Mänttä

ym -suunnittelu oy Teerikorventie Mänttä Mänttä-Vilppulan kaupunki Miinanpellonkadun ja Niittykadun saneeraus ym ym -suunnittelu oy Teerikorventie 74 35820 Mänttä OHJEELLINEN MÄÄRÄLUETTELO 20.12.2016 Miinanpellonkatu Tunniste Yksikkö Määrä 1000

Lisätiedot

Laadunhallinta Infratyömaalla

Laadunhallinta Infratyömaalla Laadunhallinta Infratyömaalla Mittaamaalla, mallintamalla, yhteensovittamalla 6.11.2018 BIM KEHITYS 2 TERMIT JA FORMAATIT Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä.

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

HOIVAKODIN KATUYHTEYDEN RAKENNUSURAKKA RAKENNUSSSUUNNITTELU URJALA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL mukaan

HOIVAKODIN KATUYHTEYDEN RAKENNUSURAKKA RAKENNUSSSUUNNITTELU URJALA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL mukaan 1 Urjalan kunta HOIVAKODIN KATUYHTEYDEN RAKENNUSURAKKA RAKENNUSSSUUNNITTELU URJALA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL mukaan Infrasuunnittelu Tampere 2018 A 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN MITTAUKSET

INFRARAKENTAMISEN MITTAUKSET INFRARAKENTAMISEN MITTAUKSET Ohjeistukset ja mittausaineiston sisältö Petri Kuusela Opinnäytetyö Tekniikka ja liikenne Maanmittaustekniikka Insinööri (AMK) 2017 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikka ja liikenne

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito

Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS

SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi Teknologioilla tuottavuutta VR Track Oy Ville Saksi 8.4.2014 Miten tuottavasti muutos tapahtuu Nykyiset prosessit eivät ole kaikista tuottavampia käytettäville ja kehitysvaiheessa oleville teknologioille.

Lisätiedot

Tienrakentamisen mittaussuunnitelman

Tienrakentamisen mittaussuunnitelman Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2008 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 5 5.3.2014 Pöyry Finland Oy / Aki Leislahti, Ilkka Puustinen, Harri Sivonen, Markus Lakanen, 1 (16) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus

Lisätiedot

23.5.2012. Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita.

23.5.2012. Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita. YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (5) YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan Nurmijärven Syrjälän koulun lähiliikuntaalueen rakennusurakan lisä- ja muutostyöt tämän yksikköhintaluettelon

Lisätiedot

järjestelmät. Betonikaivojen purku ( kuljetus < 5 km ) kpl 1 104, Kaivo (laatu määrittelemättä)

järjestelmät. Betonikaivojen purku ( kuljetus < 5 km ) kpl 1 104, Kaivo (laatu määrittelemättä) KUSTANNUSARVIO NIMIKKEITTÄIN Projekti: Pöytyä > Laurilantie kt Laskelma: Laurilantie kt/vaihe 1 Työnumero: 20601549 Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas:

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006.

30.10.2009. InfraRYL mitä ja kenelle? RYL:n oikeudellinen asema. Yhteisen infranimikkeistön etuja. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006. Uudet laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Hulevesiviemärin rakentamisen uudet laatuvaatimukset -InfraRYL 2006 Reijo Järvinen 30.10.2009 Sisältö Mikä on InfraRYL Rakennusosanimikkeistö Määrämittausohje Tekniset

Lisätiedot

Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU

Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU Mt 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama vt22, OULU TIESUUNNITELMA SUUNNITTELUPERUSTEET 15.5.2017 2(6) 1. SUUNNITTELUSSA ERITYISESTI HUOMIOITAVIA ASIOITA Kohde sijaitsee taajamassa, vilkkaasti

Lisätiedot

POIKKITIEN PARANTAMINEN, VAIHE 3

POIKKITIEN PARANTAMINEN, VAIHE 3 1 (10) POIKKITIEN PARANTAMINEN, VAIHE 3 Liittyen 26.2.2015 päivättyyn tarjouspyyntöön koskien Poikkitien parantaminen välillä Poikkitie pl. 1680 - Pohjoisväylä ja Pohjoisväylä 0-480, vaihe 3, sekä pohjanvahvistustyöt

Lisätiedot

Viikinrannan koira-aitaus

Viikinrannan koira-aitaus HELSINGIN KAUPUNKI Katu- ja puisto-osasto MA403-3 Viikinrannan koira-aitaus TYÖSELOSTUS 20.10.2014 HELSINGIN KAUPUNKI Työselostus 2 (10) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS...

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset 3D-Road projekti Oulun tiepiirin pilottihanke: Vt 4 parantaminen Haurukylän kohdalla (levennys+rp) Infra2010 -pilottihanke: Tiehallinto / Oulun Yliopisto Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu-

Lisätiedot

Vanha-Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde. Sauli Hakkarainen, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu

Vanha-Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde. Sauli Hakkarainen, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu Tuotemallikohteiden rakentaminen Vanha Kirkkotie Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen rakentaminen

Lisätiedot

Akkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459. Sillan määräluettelo. KaS (Kaakkois-Suomi)

Akkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459. Sillan määräluettelo. KaS (Kaakkois-Suomi) Sivu 1 (6) KaS (Kaakkois-Suomi) Akkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459 Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys

Lisätiedot

20TT-9-3 TS-malliluettelo

20TT-9-3 TS-malliluettelo 1/5 20TT-9-3 TS-malliluettelo HANKE Maantien 8155 (Poikkimaantie) parantaminen välillä Oulun Satama - Valtatie 22, Oulu LAATIJA Ramboll Finland Oy PVM 25.8.2017 Koordinaatistojärjestelmä Korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

TYÖSELOSTUS. Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE

TYÖSELOSTUS. Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE TYÖSELOSTUS 7693 Ähtärin kaupunki MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7.8.2017 MOKSUNNIEMEN LP-ALUE 7693 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYÖT... 3 1.1. Yleiset työselitykset... 3 1.2. Asetuksia ja määräyksiä... 3 2. KUIVATUSTYÖT...

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa timo takala, luento teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, kadut ja aukiot kurssi 12.12.2006 Maastomalli = tietokoneelle luotu kolmiulotteinen

Lisätiedot