Seminaariesitelmät. Sessio: Tietomallit väylähankkeissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seminaariesitelmät. Sessio: Tietomallit väylähankkeissa"

Transkriptio

1 Seminaariesitelmät Sessio: Tietomallit väylähankkeissa KOKEMUKSIA TIETOMALLIN KÄYTTÄMISESTÄ INFRAHANKKEESSA...2 CASE FINBIM PILOTTI VT8 KOTIRANTA STORMOSSEN...2 TIETOMALLIT TYÖMAALLE...6 VÄYLÄRAKENTEEN TOTEUTUSMALLIN VAATIMUSMÄÄRITTELY OSANA MUUTTAVAA TILAUSKÄYTÄNTÖÄ TIETOMALLIN KÄYTTÖ JORVAKSEN RATASUUNNITELMAN LAATIMISESSA... 16

2 Kokemuksia tietomallin käyttämisestä infrahankkeessa Case FINBIM pilotti Vt8 Kotiranta Stormossen Seppo Parantala Merja Sivonen Ramboll Finland Oy Kohteen esittely Suunnittelukohde sijaitsee Vaasan ja Mustasaaren kunnissa. Hanke on yleisesti tunnettu nimellä Sepänkylän ohikulkutie, sillä toteutuksen myötä valtatie siirtyy uudelle linjaukselle Sepänkylän taajaman kohdalla noin 6 km. matkalla. Kohteeseen sisältyy : kaksiajorataisen valtatien suunnittelu noin 8 km matkalla neljän eritasoliittymän suunnittelu katu- ja yksityistieverkkoa noin 6 km siltapaikkoja 10 Kohde on geoteknisesti erityisen haastava johtuen kivisyydestä ja sulfidisavikoista. Hanke toteutetaan ST- urakkana, jossa päätoteuttajana on Skanska Infra Oy ja suunnittelijana Ramboll Finland Oy Oulun toimisto. Kohde on Liikenneviraston kehittämishanke ja valittu RYM Oy: n PRE (Built Environment Process Re engineering) tutkimusohjelmaan yhdeksi Infra FINBIM työpaketin pilottihankkeeksi. Valmisteluvaihe Tavoitteet Pilottihankkeen päätavoitteeksi asetettiin eri suunnitelman osien kokoaminen samaan tietomalliin, suunnittelutoimintojen ja työmaatoimintojen kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon mallipohjaisesti tietomallin vieminen tuotantoon sekä lopputuotemallin laatiminen. Lopputuotemallin avulla seurataan takuuajan ja mahdollisesti takuuajan jälkeisen ajan muodonmuutoksia. Suunnittelun osalta pilotissa on tavoitteena mallintaa suunnitelmat NovaPoint ja TeklaStuctures- ohjelmien avulla ja koota suunnitelman eri osa-alueet samaan tietomalliin (koordinointimalliin). Projektisuunnitelma Aloitusvaihe luodaan pelisäännöt mallien luomiseen ja käyttämiseen järjestetään malleja hyödyntävien ohjelmien käyttökoulutus tehdään excursio Norjaan ja haetaan sieltä käyttökokemuksia Tietomallin sisältö Tietomalliin tallennetaan saatavilla oleva lähtödata: maastopinnat ja maaperätiedot

3 olemassa oleva kunnallistekniikka tiealueen rajat ja muut tärkeät aluerajaukset Tietomallin lähtötietoja päivitetään sitä mukaan, kun ne rakentamisen myötä varmistuvat tai muuttuvat Tietomalliin mallinnetaan eri suunnitelman osa-alueet: väylämallin leikkauspohjan, yläpinnan ja kerrosrakenteet kuivatusrakenteet siltojen näkyvät pinnat pohjanvahvistusrakenteet; paalulaatat, stabiloinnit valaisinten ja liikenteenohjauslaitteiden jalustat meluntorjuntarakenteet tiekaiteet Tietomallin käyttö Tietomallista tuotetaan mittausaineisto InfraModel 2 mukaisessa LandXML- formaatissa. Hankkeen rakenteiden valmistuttua Tilaaja mittaa kaikki näkyvät pinnat laserkeilauksena. Suunnittelija siirtää mittausaineiston koordinointimalliin ja laatii lopputuotemallin. Suunnitelman laatiminen Suunnitteluprosessin kulku: Suunnittelu väyläsuunnittelu NP 18.1 kunnallistekniikan suunnittelu NP WS:llä geotekniikan suunnitelmat AutoCAd ja Tekla siltasuunnitelmat Tekla Structure Mallin laatiminen mallien yhdistäminen koordinointimalliksi, VirtualMap mallikoordinaattorin rooli mallipalaverit kahden viikon välein suunnitelmaosien tarkastus ja yhteensovittaminen Suunnitelm a piirustukset Mittausainei sto perinteiseen tapaan AutoCad:llä LandXML muotoinen koneohjausaineisto aineiston tarkastaminen 3DWIN:ssä Tahys- aineisto takymetrimittausta varten Miten tietomallipohjainen suunnittelu poikkeaa perinteisestä suunnittelusta? Suunnittelun alkuvaiheessa on tehtävä tarkat ohjeet mallinnuksen periaatteista sekä ohjeistettava suunnittelijat mallipohjaisen suunnittelun tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Suunnittelijat on koulutettava ohjelmien käytössä sille tasolle, että he hallitsevat perusteet

4 mallin rakentamisesta. Tässä vaiheessa on sovittava malliin toimitettavan aineiston formaatti, tarkkuus, mallikoordinaattorin tehtävistä sekä oman työn tarkastusmenettelyistä. Suunnittelutyö on jatkuvasta mallista johtuen selvästi tarkempaa ja samalla hitaampaa, kuin perinteinen poikkileikkaussuunnittelu. Suunnitelmien yksityiskohtien tarkasteluun joutuu käyttämään aikaa, koska kaikki epäjatkuvuuskohdat näkyvät. Aikaisemmin 2d suunnitelmana laaditut suunnitelmaosat, kuten pohjanvahvistukset, melusuojausrakenteet ja kunnallistekniikka suunnitellaan 3d- maailmaan, mikä osaltaan vaatii myös lisää ohjelmisto-osaamista ja työpanosta. Samalla suunnittelijalla on myös mahdollisuus paremmin tarkastella itsenäisesti työnsä laatua. Tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen myötä on sekä suunnitteluun, että työmaalle varattava mallikoordinaattori ylläpitämään ja käsittelemään mallia. Suunnittelussa hänen tehtävänä on koota suunnittelijoiden mallit yhteen ja tarkastaa, että aineisto on oikeassa muodossa ja vietävissä malliin. Työmaan mallikoordinaattori vastaa työkoneille toimitettavasta mittausaineistosta ja hänellä tulee olla valmiudet tuottaa aineistot tietomallista. Määräajoin pidettävien mallipalavereiden myötä suunnitelmien tarkastaminen ja yhteensovittaminen muuttuu jatkuvaksi toiminnaksi. Mallipalavereissa käsitellään suunnitelman sen hetkinen tila, tarkastetaan yhteensopivuus osa-alueittain sekä tehdään tarvittaessa törmäystarkastelut. Mittausaineistojen tuottamisesta on tullut aikaisempaa huomattavasti merkittävämpi osa suunnittelua. Koneohjauksessa käytettävän aineiston oikeellisuus sekä toimivuus ja yhteensopivuus työmaan mittauskaluston kanssa asettavat uusia haasteita. Mallin esittely Vuorovaikutus tilaajan kanssa ja mallin siirtäminen tuotantoon Suunnittelukokouksissa suunnitelmaa käydään läpi mallin avulla. Mallin avulla seurataan suunnittelun edistymistä sekä aineistojen oikeellisuutta ja yhteensopivuutta. Malli tallennetaan määrävälein projektipankkiin, josta se on haettavissa kaikilla, joilla on pääsy projektipankkiin. Mallin katselu voidaan tehdä ilmaissovelluksella. Tavoitteena on, että tuotettava mittausaineisto soveltuu suoraan koneohjauslaitteisiin. Työmaalla on käytössä oma sovellus (SiteTool tai Civil Construction), jonka avulla työmaan mittausvastaava tarkastaa aineiston ja lukee ulos haluamansa väylän mittausaineiston laitetyypille sopivaksi koneohjausta varten. Toimitetaan tietokanta ja väylämalli. Perinteistä gps/takymetrimittausta varten tuotetaan dwg-aineisto työmaalla 3DWIN ohjelmalla tehtävää aineistoa varten. Työn etenemisen myötä maastossa mitataan tarkemittaukset kalliopinnoista ym. lähtötietoja tarkentavat olosuhdetiedot ja toimitetaan suunnittelijalle, joka päivittää tiedot lähtötietomalliin ja edelleen päivittää suunnitelman vastaamaan tarkasti maastoolosuhteita. Rakennetuista väylistä mitataan näkyvät pinnat esim. laserskannaamalla ja mitatun datan perusteella suunnittelija muodostaa kohteesta toteutumamalli. Sen avulla tarkastetaan, miten suunnitellut pinnat vastaavat suunnitelmaa ja tuotevaatimuksia sekä myöhemmin takuuajan jälkeen muodonmuutoksia.

5 Kokemuksia Suunnitteluprosessin muuttuminen on asettanut uusia haasteita suunnittelijoiden tietotekniselle osaamiselle. Suunnittelijoiden toimiminen tarkasti samojen toimintaohjeiden mukaan on haastava, ja totuttujen toimintatapojen muuttaminen on hidasta. Suunnittelutyön määrä on lisääntynyt johtuen siirtymisestä 3d- maailmaan sekä suunnitelman tarkkuusvaatimusten ja yksityiskohtien suunnittelun lisääntymisestä. Suunnitelmien laatu ja prosessin hallinta ovat parantuneet säännöllisten mallipalavereiden myötä. Mahdolliset virheet yhteensopivuudessa ja laitteistojen törmäyksissä on saatu kiinni jo varhaisessa vaiheessa ja on pystytty sopimaan korjaustoimenpiteistä riittävän ajoissa. Suunnitelman siirtäminen tuotantoon ei toimi vielä toivotulla tavalla. GPS /takymetrimittausta varten tuotetun mittausaineiston tekemisessä käytetyt ohjelmistot (NovaPoint / 3DWIN ) eivät ole yhteensopivia ja aineistin tuottamiseksi on jouduttu hakemaan laitekohtaisia ratkaisuja. Myöskään kaikki mittalaitteet eivät ole yhteensopivia käytetyn ohjelmiston kanssa. LandXML- aineistosta saadaan kokemuksia myöhemmin, kun kerrosrakenteiden rakentaminen käynnistyy. Muissa kohteissa aineisto on kokemuksiemme perusteella toiminut. Työnjohdolle suunnitelmien hakeminen sähköisinä projektipankista on edelleen haaste. Työnjohdolle ei vielä ole käytettävissä työkalua, jolla suunnitelman tarkastelu sähköisenä maastossa olisi mahdollista, joten siltä osin eletään edelleen paperiaikakautta ja suunnitelmat haetaan mapista. Tällöin on vaarana, että tuotannossa eivät ole aina viimeisimmät suunnitelmat, koska viimeisin tieto saattaa olla malliaineistona, ei suunnitelmapiirustuksena.

6 Tietomallit työmaalle Juha Parkkari VR Track Oy Nykyaikaisen infratyömaan työkoneet on varustettu koneohjausjärjestelmillä, joiden avulla työn tehokkuus ja laatu kiistattomasti paranevat. Tämä on aiheuttanut painetta suunnittelijoille muuttaa nykyistä suunnitteluprosessia. Suunnittelussa on pitkään ollut vallalla toimintatapa, jossa tuotetaan läjä paperia ja jätetään paljon yksityiskohtia työmaan ratkaistavaksi. Koneohjauksen käyttöönotto on ollut positiivinen kannustin myös suunnittelun kehittämisessä, koska se edellyttää suunnittelua tuottamaan jatkuvia ja aukottomia pintamalleja, jolloin hankalia yksityiskohtia ei voida enää jättää työmaan ratkaistavaksi. Projektin kustannuksista suurin osa määräytyy jo projektin alkuvaiheessa, joten panostamalla suunnitteluun hieman enemmän aikaisemmassa vaiheessa, voidaan vaikuttaa myös projektin kokonaiskustannuksiin. Tällöin kokonaisprosessi tehostuu huomattavasti. Merkittävä rooli muutoksessa on myös tilaajalla, jonka täytyy paperisuunnitelmien sijaan tilata suunnittelijalta mallipohjaista palvelua. Tällä hetkellä suunnitteluohjelmistot mahdollistavat monimutkaistenkin yksityiskohtien mallintamisen kohtuullisella työmäärällä. Mallintamisen avulla suunnitelmien laatutasoa saadaan nostettua, koska suunnittelija pystyy tarkastamaan suunnitelman toimivuuden kolmiulotteisesti ja erilaisia mallipohjaisia tarkastuskeinoja käyttäen. Mallintamisella tavallaan pakotetaan suunnittelija tarkastelemaan rakenteita jatkuvana mallina, kun aikaisemmin suunnittelija on tarkastellut suunnitelmaa poikkileikkauksittain esimerkiksi 20 metrin välein. Tämä asettaa korkeita vaatimuksia myös lähtöaineiston, kuten esimerkiksi maastomallin laadulle. Jos maastomalli mitataan poikkileikkauksittain esimerkiksi 50 metrin välein, jää poikkileikkausten väliin runsaasti vaihtelevia maaston kohtia, jolloin muun muassa kuivatusratkaisut eivät välttämättä ole maastoon optimaalisia. Myös urakkalaskennassa epätarkat maastomallit voivat aiheuttaa suuriakin poikkeavuuksia massamääriin. Osassa kohteita mallintaminen tehdään jälkikäteen, jolloin lähtötietona voivat olla esimerkiksi paperiset poikkileikkaukset ja mittalinjan geometria. Tällaisessa kohteessa mallintajan on tarkastettava myös mallin tekninen toimivuus, jolloin kohde joudutaan ainakin osittain suunnittelemaan uudestaan. Kuva 1. Jälkikäteen mallintaminen paperisten suunnitelmien pohjalta.

7 Varsinkin nuoremmille suunnittelijoille, joilla ei ole vielä valmiuksia hahmottaa paperista suunnitelmaa kolmiulotteisena, on mallintaminen tärkeä työkalu jo suunnittelun aikana. Eri suunnittelualojen mallit voidaan yhdistää samaan koordinointimalliin, jolloin törmäykset ja ristiriidat on helposti löydettävissä sekä visuaalisella tarkastuksella että ohjelmallisella törmäyslaskennalla jo suunnitteluprosessin aikana. Näin virheelliset suunnitelmat eivät päädy työmaalle, jolloin ne aiheuttaisivat paljon suurempia kustannuksia. Suunnittelun laadun parantuminen tähtää koneohjauksen käytön ohella rakentamisen eli lopputuotteen laadun parantumiseen. Ydinajatuksena - rakennetaan kerralla oikein! Kuva 2. Törmäystarkastelu koordinointimallissa. Koordinointimallia voidaan käyttää suunnittelun lisäksi yleisötilaisuuksissa, mikä on huomattavasti paperisuunnitelmia havainnollisempi tapa esitellä suunnitelmaa yleisölle. Koordinointimalli voidaan myös jakaa suunnitteluprojektin internet-sivulla, jossa yleisö voi käydä tutustumassa suunnitelmaan ja jättää omat kommenttinsa suoraan malliin. Kommentin mukana tallentuu näkymä mallista, jolloin suunnittelijan ja tilaajan on helpompi ymmärtää yleisön kommentteja. Kun koordinointimalli on käynyt läpi tarvittavan määrän iterointikierroksia ja kaikki suunnitteluvaiheet, voidaan mallista julkaista aineisto työmaan käyttöön.

8 Kuva 3. Koordinointimalli on havainnollinen työkalu yleisötilaisuuksissa. Kuva 4. Kolmioverkkoaineisto voidaan julkaista koordinointimallista. Työmaalla koneohjauksessa suunnitelmasta hyödynnetään pintamallit ja taiteviivat, jolloin suunnitelma on suoraan koneen tai koneen kuljettajan käytettävissä ilman erillisiä maastoon merkkausvaiheita. Rakentamisen tarkkuus näin toimien on luonnollisesti huomattavasti parempi, jolloin lopputuotteen laatu parantuu ja materiaaleja säästyy. Tietomalli on myös työnjohdolle visuaalinen työohje sekä hyödynnettävissä

9 projektipalavereissa, jolloin voidaan varmistua, että jokainen osapuoli hahmottaa tilanteen samalla tavalla. Suunnittelijan mallista tuotettujen koneohjausmallien laatu on tällä hetkellä kirjavaa, koska ohjelmistoilla ja käyttäjillä on omia tapojaan tuottaa aineistoa. InfraFINBIM:ssä ollaan luomassa alalle yhtenäisiä ohjeita tuotemallin laatimiseen, jolloin työmaalla pystytään luottamaan aineiston laatuun. Yhtenäiset nimeämiskäytännöt ja tuotemallien tasalaatuisuus vähentävät hankekohtaisten käytäntöjen luomisen tarvetta. Kuva 5. Pintamalli suunnittelijan tarkastuksessa ennen työmaalle siirtoa. Koneohjausmallit voidaan siirtää suoraan toimistolta etäyhteyden avulla työkoneisiin ja työkoneilla mitatut tarkkeet voidaan siirtää takaisin toimistolle. Etäyhteys mahdollistaa myös koneohjausjärjestelmän näytön tarkastelun ja hallinnan toimistosta käsin. Tämä helpottaa kommunikointia, jos työkoneen kuljettajalla on ongelmia järjestelmän toimivuuden tai mallien kanssa. Työmaan tukihenkilö tai suunnittelija pystyy tekemään tarvittavat korjaukset ilman matkustamista, jolloin ongelmatilanteiden korjaus on nopeaa. Kuva 6. Etäyhteys työkoneisiin.

10 Jo tällä hetkellä massansiirtojen toteumatieto voidaan kerätä GPS-laitteella suoraan maansiirtokaluston liikkeiden perusteella. Palvelimelle tallentuu kuljetettu maalaji ja paikkatiedot, jotka voidaan tuoda palvelimelta massansiirtojen aikatauluohjelmistoon, jolloin työmaan valmiusasteen seuranta helpottuu paperisiin kuormakirjoihin verrattuna huomattavasti. Kuva 7. Massansiirtojen toteutumatiedon keräys ja reaaliaikainen seuranta. Muutaman vuoden kuluttua työkone voi kommunikoida itsenäisesti suoraan mallipalvelimen kanssa ja noutaa sieltä suunnittelijan julkaisukelpoiseksi määrittelemää aineistoa. Työkone myös havaitsee automaattisesti, jos suunnitelmiin on tullut päivityksiä. Tällöin ei voi enää käydä tilannetta, jossa työmaalla käytetään pari viikkoa vanhoja suunnitelmia. Työkoneesta välittyy myös toteutuman mittaus ja paikannuksen laskennallinen tarkkuustieto automaattisesti mallipalvelimelle, josta annetaan hälytys koneen kuljettajalle ja työnjohdolle, jos määritetyt toleranssit ylittyvät. Haasteena tällaisen digitaalisen toimintakulttuurin luomisessa on useiden laite- ja ohjelmistovalmistajien välinen yhteensopivuus. Tällä hetkellä jokainen keskittyy oman koneohjausjärjestelmän tai suunnitteluohjelmiston ja sen oheispalveluiden kehittämiseen. Alalle täytyisi saada laajemmat kansainväliset standardit, jotta eri valmistajien välinen tiedonsiirto toimisi nykyistä kattavammin.

11 Väylärakenteen toteutusmallin vaatimusmäärittely osana muuttavaa tilauskäytäntöä Sami Snellman Destia Oy Johdanto Infrarakentamisessa on jo vuosia hyödynnetty työkoneissa 3D-ohjausjärjestelmiä. Yleisesti puhutaan työkoneautomaatiosta, jolla tarkoitetaan tapaa toteuttaa rakennussuunnitelma maastossa toteutus-/koneohjausmallin avulla. Työkoneautomaation yleisesti havaittuja hyötyjä ovat toteutettujen rakenteiden parempi laatu sekä työkohteen läpimenoajan nopeutuminen. Suuret infran haltijat ovat, Infra FINBIM vision mukaisesti, siirtymässä tilaamaan vain mallipohjaista palvelua. Toteutusmalli on suunnittelujärjestelmän suunnitelmamallista muodostettava rakennettavan kohteen (digitaalinen 3D) malli (koneohjausmalli). Nykytilanteessa toteutusmalleille ei ole yksikäsitteistä, riittävän yksityiskohtaista määrittelyä (Tierakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohjeessa on samoja periaatteita). Rakentajien saaman aineiston laatu vaihtelee nykytilanteessa todella paljon ja rakentajat joutuvat usein itse laatimaan koneohjaukseen soveltuvia malleja. Pahimmillaan aloitetaan tyhjältä pöydältä 2D kuvista. Tarjouspyynnöissä on hyvin yleisellä tasolla pyydetty koneohjaukseen soveltuvia malleja, esim. mittaussuunnitelma koneohjausmalleineen tai koneohjausmalli InfraModel muodossa. Toteutusmallien sisältö saattaa olla täysin määrittelemättä. Tämä vääristää myös suunnittelukonsulttien välistä kilpailua, kun tarjotaan eri työtä. Myös tilaajien taholta on toivottu selkeätä ohjetta, jonka voisi lisätä osaksi tarjouspyyntöä. Destia laati, osana Infra FINBIM hanketta, Toteutusmallin vaatimusmäärittelyn edellä kuvattuun tarpeeseen. Julkaisussa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset väylien ja alueiden pintojen osalta. Samanaikaisesti on Infra FINBIM:ssä ollut käynnissä toinen ohjetyö, jossa keskityttiin toteutusmallien nimeämiseen ja kooditukseen. Nämä yhdessä ovat ensimmäinen konkreettinen askel kohti Infra FINBIM 2014 visiota. Tavoite Toteutusmallin vaatimusmäärittelyn mukaisten yhtenäisten menettelytapojen myötä on tavoitteena saada rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleista yhdenmukaisia ja suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3Dtoteutusmalleja. Tavoitteena on, että kaikille vaatimusmäärittelyn lukeneille muodostuisi samanlainen käsitys siitä millainen toteutusmallin tulee olla. Tämä puolestaan tasoittaa kilpailutilannetta ja sitä kautta suunnitelmien ja rakentamisen laatu paranee. Vaatimusmäärittelystä on pyritty tekemään käytännönläheinen työkalu sekä suunnittelun tilaajille että suunnittelijoille. Toteutusmallin sisältö Vaatimusmäärittelyssä on pyritty yksityiskohtaisesti ja esimerkein kertomaan mitä mallinnetaan ja mitä ei. Lähtökohtaisesti kaikki kohteen rakennusosat, joiden toteutuksessa voidaan hyödyntää työkoneohjausta, tulee mallintaa. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosanimikkeistön (InfraRYL) mukaisista rakennusosista:

12 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2100 Päällysrakenteen osat Väylän-, sillan- ja geosuunnittelijoiden tulee vuoropuhelulla varmistaa, että kunkin osapuolen laatimat toteutusmallit ovat yhteensopivia. Vastuu mallien yhteensopivuudesta on jokaisella osapuolella. Mallinnettavat taiteviivat Jokaisesta pinnasta mallinnetaan vain ne viivat, joiden kohdalla on rakenteen pinnassa taite. Esimerkiksi ylimmässä yhdistelmäpinnassa maaliviivan kohdalle ei tule taiteviivaa, koska kyseisessä kohdassa tierakenteessa ei ole taitetta, toisin sanoen tien kaltevuus ei muutu. Samalla rakennepinnalla ei myöskään saa olla päällekkäisiä taiteviivoja. Väylän keski-/mittalinja kuitenkin sisällytetään aina malliin, vaikka väylä olisi yksipuolisesti kalteva. Kuva 1. Linja-autopysäkin kohdalla pinnassa oleva taite on mallinnettu (Sami Snellman, Destia Oy). Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Eri rakennepinnoilla voi olla samannimisiä ja samalla numerokoodilla olevia taiteviivoja. Jokainen rakennepinta kuvautuu toteutusmallissa omana erillisenä pintanaan. Rakennekerrosten toteutusmallit ovat itsenäisiä pintoja (taiteviiva-aineistoa) eivätkä ne ole riippuvaisia toisistaan, vaikkakin niiden tulee olla keskenään yhteensopivia. Keväällä 2012 lausuntokierroksella olleessa ohjeessa InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittausja tietomallinimikkeistö), on määritetty toteutusmallien taiteviivojen ja pintojen nimet sekä koodit.

13 Kuva 2. Toteutusmallin yläpinnan taiteviivat (Kari Lehto, Destia Oy). Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin sekä taiteviivojen ja pintojen geometrisiin vaatimuksiin. Rakennettavien väylien ja alueiden rakenteiden lopulliset tarkkuusvaatimukset määräytyvät julkaisun InfraRYL - Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 mukaisesti. Taiteviivan ja pintojen jatkuvuus Toteutusmallissa on erittäin tärkeää, että kaikki taiteviivat ovat jatkuvia ja mielellään yhdensuuntaisia taiteviivoja. Taiteviivojen tulee olla kauttaaltaan jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), erkanemis- ja liittymisrampeilla, rakenteen vaihtumiskohdissa jne.. Taiteviivoihin ja pintoihin ei saa muodostua missään epäjatkuvuuskohtia. Myös siis esimerkiksi kaikki liittymäalueet tulee suunnitella siten että päätien taiteviivat yhdistyvät sivutien taiteviivoihin saumattomasti.

14 Kuva 2. Esimerkkikuvia taiteviivojen jatkuvuudesta liittymäalueella (Sami Snellman, Destia Oy).

15 Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus on määritelty rakentajilta saatujen useiden vuosien kokemusten perusteella. Sopivaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3mm teoreettinen tarkkuus eli 3D -taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä. Tähän vaatimukseen päästään esimerkiksi noudattamalla taulukon 1 mukaisia taiteviivojen pituuksien tavoitearvoja. Siirtymäkaarien osalta on laadittu vastaava taulukko. Taulukko 1. Tien suuntaisten taiteviivojen tavoitepituudet eri kaarre- ja pyöristyssäteiden arvoilla Toteutusmallin taiteviivojen tavoitepituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla Kaarresäde R / Pyöristyssäde S Taiteviivan tavoitepituus (m) 1-39 R / 40 (0,5m minimi) m m m m Tilaajalle luovutettava aineisto Vaatimusmäärittely sisältää myös ohjeet mitä suunnittelijan tulee malleista tarkistaa ennen aineiston luovuttamista. Lisäksi on laadittava toteutusmalliselostus, jossa esitetään toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot. Ohjeen periaatteena on, että suunnittelija vastaa mallista. Mikäli siihen työmaalla tehdään muutoksia, niin vastuu siirtyy siltä osin rakentajalle. Luovutettavan aineiston nimeämiseen on esitetty tapa, jossa oleelliset tiedot kävisi ilmi jo tiedoston nimestä. Tiedonsiirtoformaatti on LandXML-standardin mukainen InfraModel2-tiedonsiirtoformaatti. Jatkotoimenpiteet Ohjeistus hyväksytään osaksi normaaleita suunnitteluvaatimuksia ja otetaan käyttöön. Tilaajien tarkastusmenettelyjä tulee vielä tarkastella prosessin näkökulmasta. Seuraavina askelina ovat määrittelyn päivittämien koskemaan myös rata- ja vesiväyliä (työ käynnissä kesällä 2012). Lisäksi pintoihin voidaan lisätä tietoa. Varusteet ja laitteet on osin kuvattu InfraModel:ssa niin hyvin, että niitä voidaan hyödyntää työmailla jo nyt sellaisenaan. InfraModel lisämäärittelyille on myös tarvetta. Toteutusmallin vaatimusmäärittely, edellä kuvatussa muodossa on vasta ensimmäinen askel kohti visiota. Vaatimusmäärittelyn saaminen osaksi normaalia suunnitteluprosessia on kuitenkin välttämätöntä, jotta saadaan hyödyt työkoneautomaatiosta nyt. Ohjelmistotalojen haasteena tulee lähivuosina olemaan aidosti jatkuvien ja aukottomien suunnitelmamallien aikaan saaminen. Tällöin toteutusmallit saataisiin haettua työkoneille suoraan tietokannoista ilman erillisiä työvaiheita, samoin varusteet ja laitteet.

16 Tietomallin käyttö Jorvaksen ratasuunnitelman laatimisessa Miikka Tast Juka Parkkari VR Track Oy Suunnittelukohde Suunnittelualue sijaitsee Jorvaksen liikennepaikalla Kirkkonummen kunnassa, Pasila - Kirkkonummi rataosalla Km Km Ratasuunnittelu käsittää uuden uusien korkeiden reunalaiturien suunnittelemisen ja uusien pysäköintialueiden suunnittelemisen radan kummallekin puolelle. Liikkumista pysäköintialueille ja laitureille parannetaan uusilla kevyen liikenteen väylillä, sekä nykyisen tasoristeyksen korvaamisella uudella alikäytävällä. Suunnittelu pitää sisällään myös tarvittavan sähkörata- ja turvalaitemuutosten suunnittelun sekä geosuunnittelun. Suunnittelukohteesta oli aiemmin tehty vuonna Jorvaksen liikennepaikan asemajärjestelyt niminen yleissuunnitelma käyttäen perinteistä 2D-suunnittelumenetelmää. Ratasuunnitelman hallinnollisen käsittelyn ja hyväksymisen jälkeen hanketta jatketaan erillisillä rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaiheilla, joissa on tarkoitus käyttää ja päivittää rakentamissuunnitteluvaiheen tietomallia. Kuva 1. Jorvaksen nykyisen liikennepaikan tasoristeys varoituslaitoksella ja matalat laiturit.

17 Hankkeen taustaa Hanke linkittyy RYM Oy:n PRE -tutkimusohjelman Infra FINBIM - tavoitteet työpakettiin. Infra FINBIM -työpaketin päätavoitteena on tietomalleja ja automaatiota hyödyntävän maailman parhaan uuden toimintamallin ja -prosessin kehittäminen ja systemaattisen käyttöönoton Suomen infrapalveluiden hankinnassa. Tavoitteena on, että erilaisin kehittyneiden mittaus ja suunnittelutyömenetelmin luotuja informaatiorikkaita ja rakenteellisesti älykkäitä tietomalleja voidaan mahdollisimman hyvin käyttää ja hyödyntää kaikissa vaiheissa koko elinkaaren aikana. Tavoitteena on myös kehittää koko infra-alan kansainvälistä kilpailukykyä. Muutoksessa siirrytään perinteisestä vaiheajattelusta älykkääseen koko elinkaaren ja kaikki osa-alueet, toimijat ja toiminnot kattavaan tietomalleja hyödyntävään palvelutuotantoon. Tähän sisältyvät myös uudet hankintatehtävät. Muutoksen seurauksena ja sen avulla alan toimintatavat, yhteistyö, intressipiirien keskinäinen ymmärrys ja suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon tuottavuus paranevat olennaisesti. Hankinnassa esitetyt valintaperusteet ja kannustimet perustuvat TUKEFIN3-hankkeen sovelluspäivillä alan eri toimijoiden ryhmätöissä tehtyihin esityksiin siitä, kuinka tietomalliin perustuvia suunnitelmia tulisi hankkia tässä hetkessä, jotta suomalainen infra-ala pääsisi seuraavalle kehityskäyrälle tietomallien hyödyntämisessä. Tässä pilottihankkeessa sovelletaan TUKEFIN-konseptin ja Infra FINBIM hankkeiden tuloksia. Hankinnalle oli asetettu seuraavat tavoitteet Liikenneviraston tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista pyrittiin edistämään hankinnan valintakriteereillä ja sopimuskannusteilla. 1. Edullinen kokonaishinta 2. Suunnitelma on esitystavaltaan havainnollinen ja ymmärrettävä 3. Lopputuote täyttää tilaajan asettamat sisällölliset vaatimukset 4. Lopputuote on virheetön Hankinnan valintaperusteet ja sopimuskannusteet Valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Konsultin valinta tehtiin tarjouksen luvatun asiakastyytyväisyyden, tarjoajan työnäytteen tietomallikonseptin toimivuuden, tarjoajan lupaaman mallin virheettömyyden ja tarjotun kokonaispalkkion perusteella. Tarjousten vertailun painoarvot olivat työnäyte 30%, hinta 30%, asiakastyytyväisyys 20% ja virheettömyys 20%. Asiakastyytyväisyydestä tarjoaja lupasi yhden arvosanan välillä 1,0-6,0, jonka perusteella tarjouskilpailussa laskettiin vertailupisteet. Asiakastyytyväisyyden tulevat arvioimaan yleisötilaisuuteen osallistuvat henkilöt. Asiakastyytyväisyydessä arvioidaan tietomalliin perustuvan virtuaalimallin havainnollisuutta ja ymmärrettävyyttä sekä tilaisuuden informatiivisuutta. Mikäli saatu asiakastyytyväisyys on korkeampi kuin luvattu, saa konsultti saa bonusta ja päinvastaisessa tapauksessa sanktiota. Tietomallin virheettömyyttä tarjoaja lupasi asteikolla 1-10, ja kuten asiakastyytyväisyys, virheettömyyskin arvioidaan työn lopussa. Arvion tekevät sama raati kuin tarjouksen työnäytteen arvioinnin. Bonus ja sanktio määräytyy samalla periaatteella kuin asiakastyytyväisyyskin.

18 Tarjoajan työnäyte tarjousvertailussa arvioitiin raadin toimesta. Arviointikategoriat olivat Lähtötiedot Mallin laajuus ja käyttö Geometriamalli Yhteensopivuus/standardit Tiedon jakaminen Osaaminen/valmiudet Prosessikuvaus Roolit Innovaatiovalmiudet Kategoriat 1-5 arvioivat saavutettua mallintamisen tasoa ja kategoriat 6-9 arvioivat kuinka työ on tehty ja millaista pätevyyttä hankkeen läpiviennissä on käytetty. Jokainen kategoria arvioitiin asteikolla Kuva 2. Tarjouksen aikainen tietomalli Tarjouskilpailun työnäytteen tietomalli Yleissuunnittelun aineisto koottiin yhteen koordinointikuvaan, josta tietomalli muodostettiin. Nykyiset ja suunnitellut väylät saatiin osa syötettyä suoraan suunnitteluohjelman tietokantaan yleissuunnitelman sähköisestä aineistosta. Joidenkin geometriat jouduttiin suunnittelemaan joko yleissuunnitelmien piirustusten mukaan tai sitten suunnittelemalla uudestaan. Raiteet syötettiin radan nykyisenä mittapiirustuksena. Nykyinen silta suunniteltiin mallia varten likimääräisenä nykyisten rakenteiden mukaisesti. Suunnitellut korkeat laiturit rakennettiin pintoina ja nykyiset sähköratapylväät upotettiin objekteina malliin. Maanpintamalli saatiin yleissuunnittelussa käytetyistä maastomallikartoituksista ja digitoimalla pohjakarttaa. Pohjakartan avulla digitoitiin myös suunnittelualueella olevat rakennukset paikalleen. Ratasuunnittelu Ratasuunnittelussa oli käytössä siis alusta lähtien tietomalli, jota käytettiin kokouksissa havainnollistamaan suunnitteluratkaisuja. Alikäytävän rakennettavuuteen kiinnitettiin

19 huomiota heti alussa. Alikäytävä oli suunniteltu nykyisen tasoristeyksen kohdalle ja rakentaminen tähän kohtaan olisi vaatinut työnaikaisen tasoristeyksen tai jonkin muun korvaavan yhteyden. Päätettiin tehdä vaihtoehtoinen suunnitelma, jossa alikäytävä sijaitsee 30m lännempänä. Myös väylille ja pysäköintipaikoille tehtiin vaihtoehtoiset suunnitelmat tälle vaihtoehtoiselle sillan sijainnille. Vaihtoehtoiselle suunnitelmalle tehtiin oma tietomallinsa, jota kokouksessa oli helppo verrata alkuperäiseen suunnitelmaan. Myös lisäpohjatutkimuksia ohjelmoitiin pohjarakentamisen kustannusten vertailua varten. Tosin jo edellisen suunnitteluvaiheen pohjatutkimuksista oltiin voitu päätellä, että sillan rakentaminen 30m lännemmäksi on todennäköisesti halvempaa. Myös lisämaastokartoituksia tehtiin sillan kuivatusratkaisun varmistamiseksi. Edellisessä suunnitteluvaiheessa sillan kuivatusvedet oli ajateltu johdettavan painovoimaisesti läheiseen ojaan. Lisäkartoituksilla haluttiin varmistaa, että pumppaamoa ei tarvita. Samalla raiteet kartoitettiin tarkemmin lähinnä rakentamissuunnittelua varten. Kuvassa 3 on ote tietomallista, joka tehtiin vaihtoehtoisesta suunnitelmasta. Vertailuvaiheessa ei väylien leikkauksia ja penkereitä vielä tarkisteltu vaan päähuomio oli väylien ja pysäköintialueiden toimivuuden tarkastelussa. Lisäkartoituksia tehtiin myös koordinaatistojärjestelmän vaihtamisen takia. Kirkkonummen kunta on vaihtamassa nykyisin käytössä olevaa VVJ:ää Euref-FIN-koordinaattijärjestelmään. Uusi koordinaattijärjestelmä on syksystä lähtien ETRS-Gk25 ja korkeusjärjestelmänä N2000. Suunnittelualueelle rakennettiin uudet kiintopisteet, joille mitattiin Euref-FIN-koordinaatit ja vaaittiin korot N2000-järjestelmään. Kokemuksia Hyöty tietomallin käytöstä on suurin tilaajalle ja sidosryhmille. Tietomallia katsomalla on helppo nähdä mitä suunnitelma käytännössä tarkoittaa. Suunnittelukokouksissa on helppo käydä suunnittelutilanne läpi eri suunnittelun osa-alueiden kanssa, kun kaikkien osa-alueiden suunnitelmat on nähtävillä samassa mallissa. Jorvaksen ratasuunnittelussa tietomalli päivitettiin aina ennen suunnittelukokouksia ja kokouksissa oli nähtävillä sen hetken suunnittelutilanne. Kokouksia varten ei tulostettu paperisia suunnitelmakarttoja. Ratasuunnittelun aikana järjestetään yleisötilaisuus, johon tehdään malli sen hetken suunnittelutilanteesta. Yleisötilaisuutta ei vielä ole ollut, mutta ennakkoarvio on, että malli helpottaa havainnollistamaan muutoksia Jorvaksen liikennepaikalla. Mitä vähemmän on tottunut katselemaan suunnitelmakarttoja, pituusleikkauksia tai poikkileikkauksia, sitä enemmän tietomalli auttaa ymmärtämään suunnitelmaa. Yleisötilaisuutta varten on malli tarkoitus siistiä, jotta pinnat ovat mahdollisimman paljon todellisen väriset ja näköiset. Tähän ei välttämättä niin paljon kiinnitetty huomiota mallin päivittämisessä suunnittelukokouksia varten. Varsinkin aikaisissa suunnitteluvaiheissa vaarana voi olla yrittää tehdä mallista liian täydellinen. Myös tilaaja voi helposti vaatia tätä. Pitäisi ymmärtää myös mallin tarkkuudessa ero yleissuunnitelman ja rakentamissuunnitelman välillä. Suunnittelijalle mallin käyttö ei juuri lisätyötä tuonut. Suunnittelu tehtiin kuten ennenkin. Ainoastaan mallin koordinaattorin kanssa piti sopia mistä koordinaattori voi hakea suunnitelmat koordinaatiokuvaan, jossa kaikkien eri suunnittelun osa-alueiden suunnitelmat on koottuna. Lisätyötä ja kustannuksia projektille tuo mallikoordinaattorin työ. Tässä suunnittelukohteessa mallikoordinaattorin työtä on ollut aika paljon, mutta se varmasti vähenee jatkossa, kun mallin käyttö suunnittelussa tulee rutiiniksi ja mallin rakentamiseen käytettävän ohjelman osaaminen paranee.

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Hankintanäkökulma ratahankkeessa ja mallinnuksen hyödyntäminen

Hankintanäkökulma ratahankkeessa ja mallinnuksen hyödyntäminen Tietomallintamisen käyttönotto, Infra FINBIM pilottipäivä nro 7 Hankintanäkökulma ratahankkeessa ja mallinnuksen hyödyntäminen Pilotti 6, case Jorvas Ilkka Sinisalo 5.6.2013 Jorvaksen liikennepaikka 5.6.2013,

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA

PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA Vt8 parantaminen välillä Kotiranta Stormossen Projektisuunnitelma 1 (5) Tietomallintamisen hyväksikäytön kehittäminen väylärakentamissa PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Sami Snellman 17.10.2012 Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 1.1. Yleistä

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 Road Pro, W&S, VM6.0 KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAATIMUKSET SUUNNITTELUSSA... 4 2.1. Geometrian suunnittelu... 4 2.2.

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy

Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa

Lisätiedot

Laadunhallinta Infratyömaalla

Laadunhallinta Infratyömaalla Laadunhallinta Infratyömaalla Mittaamaalla, mallintamalla, yhteensovittamalla 6.11.2018 BIM KEHITYS 2 TERMIT JA FORMAATIT Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä.

Lisätiedot

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi Teknologioilla tuottavuutta VR Track Oy Ville Saksi 8.4.2014 Miten tuottavasti muutos tapahtuu Nykyiset prosessit eivät ole kaikista tuottavampia käytettäville ja kehitysvaiheessa oleville teknologioille.

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM Kimmo Laatunen, Built Environment Process Innovations Reengineering 6.10.2011 Mitä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Inframodel-pilottihanke. Infra-alan tuotemalliseminaari

Inframodel-pilottihanke. Infra-alan tuotemalliseminaari Inframodel-pilottihanke Infra-alan tuotemalliseminaari 11.10.2006 Inframodel 2 -tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie. Pilottisuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Suurpelto V, Storhemtintie Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV

UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV 1 2018-11-09 Gendiatur, que reiunt explabo. Ut asinctiis de

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJA KORJAUSRAKENTAMISEEN Laserkeilauksen tilaaminen ja hyödyt kiinteistön omistajalle

LÄHTÖTIETOJA KORJAUSRAKENTAMISEEN Laserkeilauksen tilaaminen ja hyödyt kiinteistön omistajalle LÄHTÖTIETOJA KORJAUSRAKENTAMISEEN Laserkeilauksen tilaaminen ja hyödyt kiinteistön omistajalle Juho Malmi 11.5.2017 SENAATIN TOIMINTAMALLI Laserkeilauksia on tehty korjaushankkeissa ainakin vuodesta 2005

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin

Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin Tarmo Savolainen, Kehittämispäälliikkö InfraBIM, Liikennevirasto 26.4.2018 Liikenneviraston Digitalisaatiohanke Tietomallipohjainen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 1 (2)

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 1 (2) TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 1 (2) Kiulukankaan katujen ja ympäristön rakennussuunnittelu Suunnittelijan valintaperusteet ja sopimusehdot 1. Suunnittelijan valintaperusteet Suunnittelijan valinta suoritetaan

Lisätiedot

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,

Lisätiedot

KATKEAMATON KETJU. tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja

KATKEAMATON KETJU. tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja KEURUUN SEMINAARISTA KATKEAMATON KETJU tilaaja-suunnittelijaurakoitsija-tavarantoimittaja Lopputuloksena saada tilaaja tilaamaan oikein ja teettämään hyvät suunnitelma-asiakirjat, jotta urakoitsijan ja

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? 6.4.2011 Ville Saksi/Kimmo Laatunen VR Track Oy Infra FINBIM -visio Vuonna 2014 suuret infran haltijat tilaavat vain mallipohjaista palvelua,

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset 3D-Road projekti Oulun tiepiirin pilottihanke: Vt 4 parantaminen Haurukylän kohdalla (levennys+rp) Infra2010 -pilottihanke: Tiehallinto / Oulun Yliopisto Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu-

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

ITÄINEN OHIKULKUTIE [1] Suunnittelusopimusluonnos

ITÄINEN OHIKULKUTIE [1] Suunnittelusopimusluonnos ITÄINEN OHIKULKUTIE [1] 1. Sopijapuolet Tilaaja Hyvinkään kaupunki, Tekninen keskus PL 21 05801 Hyvinkää Y-tunnus 012 5866-0 Toimittaja 2. Tehtävä Tämä konsulttisopimus sisältää tiesuunnitelman laatimisen

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella Infra FINBIM pilottipäivä nro 8,, Skanska Infra Vt8-pilotin painopisteet Kaksisuuntainen tiedonsiirto Työmaa Suunnittelu Mallikoordinaattori Koneohjaus + toteumamittaus

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen

Lisätiedot

Built Environment Process Re-engineering PRE

Built Environment Process Re-engineering PRE Built Environment Process Re-engineering PRE AP2 Standardit ja rajapinnat 5.3.2012 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) 2 Built Environment Process Re-engineering PRE

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

Kartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.

Kartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000. Tarjouspyyntö 1 (5) NUMEERISEN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisen numeerisen pohjakartan

Lisätiedot

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT

PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 9 6.2.2014 PILOTTIKOKONAISUUS Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment Process

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot