SISÄLLYSLUETTELO. 1. KOKKOLAN ILMANLAATU TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset 4 Mittausasemat 5 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla 6 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus 7 Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä 7 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA 8 Ilman epäpuhtaudet 8 Hajakuormituksen merkitys kasvaa 8 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT 9 Päästölähteet 9 Rikkidioksidi 10 Typen oksidit 11 Hiukkaset 13 Muut päästöt KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 20 Yleistä 20 Ilmanlaadun ohjearvot 20 Ilmanlaadun raja-arvot 21 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 24 Rikkidioksidi (SO 2 ) 24 Typenoksidit (NO X ) 27 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 30 Häkä (CO) 33 Ilmanlaatuindeksi 35 LIITTEET

3 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti KOKKOLAN ILMANLAATU Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2008 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuoden 2008 aikana ilman epäpuhtauksia kahdella mittausasemalla: keskikaupungissa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990-luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin katuja puhdistetaan ja ilmassa on myös paljon kasvien siitepölyä. Myös alailmakehän otsoni vaikuttaa keväisin ja kesäisin paikalliseen ilmanlaatuun. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 2008 Ilmapäästöt Kokkolassa ovat jonkin verran laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmapäästöt ovat kuitenkin pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut Kokkolaan. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuoden tonnista 1337 tonniin vuonna Rikkidioksidipäästöjen nousu edellisvuodesta johtuu pääasiassa Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen merkittävästä kasvusta. Muiden laitosten rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet edellisvuodesta. Kemira Oyj:n rikkihappotehdas on suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa 62 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa laskivat hieman vuonna 2008 ollen 948 tonnia. Vuonna 2007 päästömäärä oli 1054 tonnia ja vuonna 2006 noin 909 tonnia. Päästökehitys johtuu pääosin Fortum Power and Gas Oy:n (nyk. Oy Kokkola Power Ab) typenoksidipäästöjen laskusta. Suurin ty-

4 2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 penoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen liikenne 21 %:n päästöosuudellaan, mutta lähes yhtä suuria päästölähteitä ovat Kokkolan Voima Oy (19 %), Kokkolan Satama (19 %) ja Yara Suomi Oy (16 %). Fortum Power and Heat Oy:n typenoksidien päästöosuus tippui 10 %:in vuonna 2008 Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa laskivat 99 tonniin vuonna 2008, kun kokonaispäästömäärä vuonna 2007 oli ollut 118 tonnia. Syy kokonaispäästöjen laskuun selittyy sillä, että Tetra Chemicals Oy:n hiukkaspäästöt laskivat 43 tonnista 27 tonniin, pääosin johtuen prosessimuutoksista. Yara Suomi Oy:n (ent. Kemira GrowHow Oyj) osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 35 %, Tetra Chemicals Europe Oy:n osuus oli 27 % ja Boliden Kokkola Oy:n osuus oli 17 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 11 % ja Kokkolan Sataman 3 %. Hiukkaspäästömäärissä ei ole otettu huomioon mm. pölyämisestä aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysytelleet samalla tasolla. Metallipäästöt laskivat joidenkin metallien osalta merkittävästi vuoden 2007 päästöihin verrattuna. OMG Kokkola Chemicals Oy:n kobolttipäästöt laskivat vuoden ,5 tonnista 2,1 tonniin vuonna Samalla putosivat myös OMG Kokkola Chemicals Oy:n nikkelipäästöt, laitoksen nikkelipäästö vuonna vain 16 kg, kun se vuotta aiemmin oli 957 kg. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta peräisin olevan sinkin osalta päästömäärä ilmaan nousi noin 200 kg:lla ollen 7,1 tonnia vuonna Myrkyllisten metallien osalta elohopea ja kadmiumpäästöt laskivat. Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2008 Kokkolassa mitattiin vuonna 2008 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOx) ja hengitettäviä hiukkasia (PM10). Keskustassa mitattiin typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä häkää (CO). Ilmanlaatu Kokkolassa oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mikä käy selvästi ilmi verrattaessa mittaustulosten vuosikeskiarvoja ja ilmanlaatuindeksiä. Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta vuosikeskipitoisuudet pysyivät samalla tasolla edellisvuoden kanssa ollen keskustassa 14 µg/m 3 ja Ykspihlajassa 11 µg/m 3. Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet laskivat vuositasolla Kokkolan keskustassa (2007: 15 µg/m 3 -> 2008: 11 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa (2007: 7 µg/m 3 -> 2008: 6 µg/m 3 ). Ero Kokkolan ja Ykspihlajan pitoisuuksissa johtuu keskustan suuremmista liikennemääristä. Keskustassa vuoden keskimääräinen häkäpitoisuus tippui edellisvuosiin verrattuna (2007: 0,2 mg/m 3 -> 2008: 0,1 mg/m 3 ). Häkäpitoisuudet ovat muutoin Kokkolassa niin alhaisia että muutosta voidaan kuitenkin pitää marginaalisena. Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosikeskipitoisuudet Ykspihlajassa

5 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 3 pysyivät edellisvuoteen verrattuna samalla tasolla (2007: 5,5 µg/m 3 -> 2008: 5,6 µg/m 3 ). Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja-arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 2008 näitä ylityksiä oli Kokkolan keskustassa yhtä vähän kuin edellisvuonna (4 kpl; 25.3., 26.3., 3.4. ja 22.5.) ja ne ajoittuivat yhtä ylitystä lukuun ottamatta kevätpölykaudelle. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna kertaa, kun ylityksiä oli ollut vain yksi vuonna Ykspihlajan vuorokausiraja-arvon ylityksistä yksi ajoittui kevätpölykauteen (26.3.) ja kaksi loppukevääseen (28.4. ja 29.4.), jolloin maa-merituuli-ilmiö oli voimakkaimmillaan. Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 2008 hyvää 85 % vuoden tunneista (2007: Hyvää 82 %) ja Ykspihlajassa lähes 90 % vuoden tunneista (2007: 90 %). Vuonna 2008 ilmanlaadullisesti huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli keskustassa 51 kpl ja Ykspihlajassa 22 kpl. Nämä heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksista. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin selvästi useimmiten Kokkolan keskustassa (86 % ajasta) ja Ykspihlajassa (73 % ajasta). Typpidioksidi ja häkä määrittivät keskustan ilmanlaadun kukin 7 % ajasta. Ykspihlajassa rikkidioksidi määritteli ilmanlaatuindeksin 21 % ajasta ja typpidioksidi 6 % ajasta. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti vuoden 2008 useita ilmoituksia pölystä/hiukkasista Ykspihlajan lähialueelta (mm. Lahdenperästä ja Vatungista). Ilmoitukset koskivat lähinnä tummia hiukkasia, jotka kiinnittyivät tiukasti kiinni ikkunoihin ym. pintoihin. Useimmiten ilmoitusten aikana puhalsi kova tuuli. Hiukkaset arvioidaan pääosin karkeammiksi ja mahdollisesti peräisin lastaustoiminnoista. Tapahtumia on ollut myös talviaikaan, jolloin kyse ei voi olla luonnollisista päästölähteistä, joilla tarkoitetaan lähinnä tuulen maasta nostattamia hiukkasia. Storkohmon lähialueella on ilmennyt loppuvuodesta hajuhaittoja, joista on otettu yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta valmistuneelle kaatopaikka-alueelle.

6 4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (VAHTIjärjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 2006 lopussa Kokkolan kaupungin, Kälviän, Kruunupyyn ja Luodon kuntien sekä Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kälviän kunta liittyi vuoden 2009 alusta Kokkolan kaupunkiin. Tarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 2008: - Kemira Oyj, rikkihappotehdas - Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas - Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Yara Phosphates Oy rehufosfaattitehtaat - KemFine Oy, hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - OMG Kokkola Chemicals Oy, kemikaali- ja metallikarboksylaattitehdas - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas - Oy Kokkola Power Ab (ent. Fortum Power and Heat Oy), Kokkolan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus - Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos ja Kemiran lämpölaitos - Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Paloharjun ja Kallisen asfalttiasemat - Kokkolan Satama, syväsatama ja kantasatama Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui vuoden 2009 alussa. Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997 ja Viiden vuoden välein tehtävä selvitys ilmassa leijuvan pölyn metallipitoisuuksista laaditaan vuonna 2011 (näytteenotto vuonna 2010), jotta tuloksia voidaan hyödyntää vuonna 2012 tehtävässä bioindikaattoritutkimuksessa. Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993, 1998/9 ja 2003/4. Lisäksi Kokkolassa on vuoden 2009 aikana laadittu selvitystä PAH-pitoisuuksista Kokkolassa, joka on tarkoitus sisällyttää myös joitakin alustavia mittauksia. PAH-selvitys tehdään yhteistyössä Pietarsaaren ja Suupohjan mittausverkkojen kanssa.

7 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), häkää (CO) sekä hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typen oksidien pitoisuuksia. PM 10 -analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1-2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta- ja syväsatamat.

8 6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa ovat mukana NO 2, CO, SO 2 ja PM 10 -mittaukset. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat 0-50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151- ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys- ja ympäristövaikutuksista. Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono -luokka. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen vuonna 2007, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ). Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.

9 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 7 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta. Syksyllä 2004 valmistui alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se otetaan asteittain käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen (Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja) kesken aloitettiin keväällä 2005 myös mittausjärjestelmiensä ristiinauditoinnit. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille (SO 2, NOx ja CO). Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta 2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain. Vuosiraportit ja muut erillisselvitykset ovat saatavilla Kokkolan kaupungin internetsivuilta osoitteesta Sivuilla julkaistaan myös tiedotteet ilmanlaadun raja-arvon ylityksistä.

10 8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ) kutsutaan alle 10 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM 0,1 ) alle 0,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina. Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (typpidioksidi, hiukkaset jne.) tulevat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta ennusteiden mukaan kuitenkin vähenemään uusien teknisten ratkaisujen myötä, vaikka liikenteen määrä näyttää lisääntyvänkin.

11 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 9 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan lähialueilta (mm. UPM-Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus- ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi- ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Kemira Oyj:n, Yara Suomi Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian- ja kemianteollisuuden eri osa-alueilla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Oy Kokkola Power Ab:n (ent. Fortum Power and Gas Oy) ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsee myös Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos, joka nykyisin toimii huippukuorma- ja varakattilana. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on kaksi pientä öljykäyttöistä kaukolämpölaitosta. Toinen näistä on Kokkolan Voima Oy:n Kemiran tontilla sijaitseva 12 MW:n raskasöljykäyttöinen varalämpölaitos ja toinen Koivuhaassa sijaitseva Kokkolan Energian 20 MW:n kevytöljykäyttöinen varalämpökeskus. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa, huolimatta liikennemäärien kasvusta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukon 2 liikenteen hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt, eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää.

12 10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 2007 ( Tämän ohjelman mukaisesti sopimusosapuolina olevien kuntien sekä Kokkolaan liittyneiden kuntien tieliikenteen ilmapäästöt vuonna 2008 olivat seuraavat: Kunta CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kokkola ,0 5,9 9,8 0, Kruunupyy ,1 2,4 4,3 0, Kälviä ,5 1,6 2,9 0, Lohtaja ,3 1,0 1,8 0, Luoto ,2 1,1 1,9 0, Ullava ,7 0,3 0,6 0, Taulukko 2. Liikenteen ilmapäästömäärät sopimuskunnissa ja Kokkolaan liittyneissä kunnissa vuonna 2008 (t/a) Lähde: VTT (LIISA 2007). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Sitä ennen päästökehitys on ollut erittäin myönteinen luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes tn/a. Vuonna 2008 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto-osan tästä, eli 1337 tonnia. Vuonna 2007 kokonaispäästöt olivat 1314 tonnia, joten rikkidioksidipäästöt ovat lisääntyneet 23 tonnilla. Päästöjen kasvu johtuu pääasiassa Kemira Oyj:n rikkidioksidipäästöjen lisääntymisestä. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina tn/a Boliden Kokkola Oy Kokkolan Voima Oy Fortum Power and Heat Oy Tetra Chemicals Europe Oy Kemira Oyj Muut Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2008 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Suurin osa (62 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitseval-

13 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 11 ta Kemira Oyj:ltä (rikkihappotehtaalta). Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi Fortum Power and Heat Oy:n (nykyisin Oy Kokkola Power Ab) voimalaitokselta (17 %) sekä kolmanneksi eniten Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta (9 %). Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 2008 Yara Suomi Oy 4 % Boliden Kokkola Oy 1 % Kokkolan Voima Oy 9 % Muut 5 % Fortum Pow er and Heat Oy 17 % Tetra Chemicals Europe Oy 2 % Kemira Oyj 62 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja entisen Kemiran alueen laitokset. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) Kokkolassa vuonna 2008 olivat 948 tonnia. Typenoksidipäästöt vähenivät yli 100 tonnilla vuodesta 2007, jolloin kokonaispäästömäärä oli 1054 tonnia.. Päästökehitys johtuu Fortum Power and Heat Oy:n (nyk. Oy Kokkola Power Ab) ja Kemira Oyj:n typenoksidipäästöjen laskusta. Myös tieliikenteen typenoksidipäästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna ja olivat 200 tonnia (VTT). Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina

14 12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 tn/a Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Kokkola Oy Fortum Power and Heat Oy KemFine Oy Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj) Tetra Chemicals Europe Oy Kemira Oyj Muut Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät ole tiedossa. Vuonna 2008 tieliikenne oli suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa 21 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Kokkolan Voima Oy (19 %), Kokkolan Satama (19 %), Yara Suomi Oy (16 %) ja Fortum Power and Heat Oy (10 %). Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma 2008 KemFine Oy 5 % Kokkolan Satama 19 % Muut 0 % Fortum Pow er and Heat Oy 10 % Kemira Oyj 2 % Kokkolan Voima Oy 19 % Yara Suomi Oy 16 % Tetra Chemicals Europe Oy 8 % Liikenne 21 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2008.

15 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2007 noin 118 tonnia. Päästömäärä on selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin päästömäärä oli 60 tonnia. Syy kokonaispäästöjen nousuun selittyy sillä, että Tetra Chemicals Oy on ensimmäistä kertaa selvittänyt ja raportoinut hiukkaspäästönsä, jotka ovat Kokkolan mittakaavassa merkittäviä. Tetra Chemicals Europe Oy:n hiukkaspäästöt vuonna 2007 olivat 40,3 tonnia. Muita suuria hiukkaspäästöjä aiheuttavia laitoksia olivat Yara Suomi Oy (34 tonnia) ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (16,2 tonnia). Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta 6. tn/a Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Kokkola Oy Fortum Power and Heat Oy Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj) Kemira Oyj Muut Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Tetra Chemicals Europe Oy:n mahdollisia hiukkaspäästöjä ennen vuotta 2007 ei ole huomioitu kaaviossa. Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2008 oli Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) joka vastasi 35 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä Kokkolassa. Tetra Chemicals Europe Oy:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 27 % ja Boliden Kokkola Oy:n osuus oli 17 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 11 % ja Kokkolan Sataman 3 % (kuva 7). Tetra Chemicals Europe Oy:n hiukkaspäästöt tulevat pienentymään merkittävästi jatkossa. Laitos ryhtyi syyskuussa 2008 ostamaan prosessin vaatimaa höyryä läheiseltä Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta. Aiemmin Tetra Chemicals Europe Oy on tuottanut itse tarvitsemansa höyryn raskaalla polttoöljyllä. Tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen maasta nostattamaa pölyä.

16 14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma 2008 Tetra Chemicals Europe Oy 27 % Muut 4 % Boliden Kokkola Oy 17 % Kokkolan Satamalaitos 3 % Liikenne 11 % Kokkolan Voima Oy 1 % Fortum Pow er and Heat Oy 2 % Yara Oy 35 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2008.

17 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 15 Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä-, hiilidioksidi-, hiilivety-, rikkivety- ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta-alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksilta pääsee ilmaan myös etikkahappoa, josta on ajoittain aiheutunut hajuhaittaa Ykspihlajan teollisuusalueen lähiympäristössä. Etikkahappopäästöt ovat kuitenkin selvästi vähentyneet viime vuosina, ollen vain 7,9 tonnia vuonna Kokkolan metallipäästöt ilmaan viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty taulukossa 3. Laitoskohtaiset metallipäästömäärät ovat liitteessä 5. Metallipäästöt laskivat joidenkin metallien osalta merkittävästi vuoden 2007 ilmapäästöihin verrattuna. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla selvästi pienempiä kuin 1990-luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat kolmen viimeisen vuoden aikana laskeneet murto-osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 47 kg vuonna Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt nousivat hieman edellisvuodesta ollen 7,1 tonnia vuonna Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi 1990-luvun alusta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n kobolttipäästöt ovat olleet parina viime vuotena selvässä nousussa, mutta vuonna 2008 kobolttipäästöt laskivat 2,1 tonniin. Myös laitoksen nikkelipäästöt putosivat selvästi edellisen vuoden tasosta ollen vain 18 kg vuonna Elohopeapäästöt kääntyivät viiden nousujohteisen vuoden jälkeen jälleen laskuun. Kadmium ja vanadiinipäästöt pysyttelivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Metalli Elohopea (Hg) 5,2 6,7 7,1 9,1 6,6 Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (As) Koboltti (Co) Kromi (Cr) 11,6 9,1 12,7 9,2 7,6 Nikkeli (Ni) Kupari (Cu) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) ,13* Taulukko 3. Teollisuuden ja energiantuotannon metallipäästöjen kehitys Kokkolassa viiden viime vuoden aikana (kg/vuosi). *)Vanadiinipäästömääristä puuttuu Fortum Power and Heat Oy:n päästöt vuodelta Vuonna 2007 laitos päästi ilmaan n. 20 kg vanadiinia. Vuoden 2008 aikana Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti ilmoituksia pölystä ja hiukkasista Ykspihlajan lähialueelta (mm. Lahdenperästä ja Vatungista). Ilmoitukset koskivat lähinnä tummia hiukkasia, jotka kiinnittyivät tiukasti kiinni ikkunoihin ym. pintoihin. Useimmiten ilmoitusten aikana puhalsi kova tuuli. Hiukkaset arvioidaan pääosin karkeammiksi ja mahdollisesti peräisin lastaustoiminnoista. Tapahtumia on

18 16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 ollut myös talviaikaan, jolloin kyse ei voi olla luonnollisista päästölähteistä, joilla tarkoitetaan lähinnä tuulen maasta nostattamia hiukkasia. Storkohmon lähialueella on ilmennyt loppuvuodesta hajuhaittoja, joista on otettu yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta valmistuneelle kaatopaikka-alueelle.

19 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa-merituuli-ilmiö, joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta meri on lämmin ja maa kylmä, lämpötilaero saattaa olla jopa 30 C. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Ilman ja meren lämpötilaerosta riippuen tällaiset labiilit ja stabiilit tilanteet saattavat säilyä muuttumattomina jopa useita päiviä. Kuva 8. Savuviuhkan käyttäytyminen maa-merituuli-ilmiön seurauksena. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista (kuva 8). Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa-merituuli-ilmiön johdosta yleensä keväisin ja syksyisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo välisenä aikana. Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2008 oli luoteesta päin. Usein tuuli myös pohjoisesta ja etelästä. Vähiten tuuli suoraan idästä. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2008 on esitetty kuvassa 9.

20 18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvissa 10 ja 11. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden 2008 talvi oli aiempiin vuosiin ( ) verrattuna selvästi normaalia lämpimämpi ja vuoden 2008 kesä vastaavasti aiempaa selvästi kylmempi. Kuukausien keskilämpötilat - Ykspihlaja Max Min Ykspihlaja deg C Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Kuva 10. Vuoden 2008 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajan mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

21 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 19 Kuukausien keskilämpötilat - Pitkänsillankatu Max Min Pitkänsillankatu deg C Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Kuva 11. Vuoden 2008 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

22 20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja-arvot ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 10 ) 1 vrk Haisevat rikkiyhd. (TRS) 1 vrk Ohjearvo Tilastollinen määrittely 20 mg/m 3 8 mg/m µg/m 3 70 µg/m µg/m 3 80 µg/m µg/m 3 50 µg/m 3 70 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana.

23 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 21 Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon. Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja-arvot astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien rajaarvoja ja sen tavoitteena on vähentää ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä rajaarvoja lukuun ottamatta, sekä 3 valtioneuvoston päätöksestä 480/1996, joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot sekä vanhat ja uudet raja-arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m µg/m 3 (99 %) (19. suurin) vuorokausi 70 µg/m 3 (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo)

24 22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 Ohjearvo Raja-arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3 hiukkaset (PM 10 ) (tsv) v.2000 (36.suurin)/ v.2010 (8.suurin) vuosi 40/20µg/m 3 (keskiarvo v. 2005/2010) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

25 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 23 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Valtioneuvosto on antanut asetuksen alailmakehän otsonista (783/2003). Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista, erityisesti terveyshaittoja ja kasvillisuusvaikutuksia. Tavoitearvot korvasivat ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) otsonille asetetut kynnysarvot. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 783/2003 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3 ) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 120 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 180 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 240 µg/m 3 Valtioneuvosto on antanut asetuksen (164/2007) jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

26 24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 2008 Ykspihlajan mittausasemalla. Kuvat 12 ja 13 kuvaavat ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna Tuntiarvojen 99 %-piste Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 %-pisteet Ykspihlajassa vuonna 2008 (ohjearvo 250 µg/m 3 ). Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 13. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot Ykspihlajassa vuonna 2008 (ohjearvo 80 µg/m 3 ).

27 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 25 Ykspihlajassa korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus, 70 µg/m 3, mitattiin elokuussa. Näin ollen valtioneuvoston asettama tuntiohjearvo (250 µg/m 3 ) alittui selvästi. Korkein vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa oli 32 µg/m 3 ja se mitattiin niin ikään elokuussa. Vuorokausiohjearvo rikkidioksidille on 80 µg/m 3 (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo), joten se alitettiin Ykspihlajassa selvästi. Kuukausikeskiarvot Ykspihlaja 8 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 14. Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajassa vuonna Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajan mittausasemalla vuonna Rikkidioksidipitoisuudet olivat Ykspihlajassa korkeimmillaan elokuussa, jolloin kuukausikeskipitoisuus oli 11,1 µg/m 3. Ykspihlajan rikkidioksidipitoisuudet olivat alimmillaan tammimaaliskuussa ja lokakuussa. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat yleensä keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto-olosuhteista, eli maa-merituuli-ilmiöstä. Vuonna 2008 korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin normaalia myöhemmin kesällä, mikä johtunee poikkeuksellisen kylmästä kesästä. Kuvassa 15 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 20 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan 90-luvun puolivälissä. Rikkidioksidin vuosipitoisuus Ykspihlajassa oli 5,6 µg/m 3 vuonna 2008, joten vuositasolla rikkidioksidipitoisuus pysyi samalla tasolla edellisvuoden kanssa (2007: 5,5 µg/m 3 ). Merkittävimpien päästölähteiden läheisyydestä johtuen, Ykspihlajassa onkin vuosien varrella mitattu suuremmat rikkidioksidipitoisuudet kuin muilla mittausasemilla.

28 26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 SO2-pitoisuudet Kokkolassa 20 Vuosiraja-arvo 20 µg/m3 Ykspihlaja 16 Tehtaankatu Halkokari ug/m3 Pitkänsillankatu Rautatienkatu Kuva 15. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta 1991.

29 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 27 Typenoksidit (NO X ) Typenoksideja mitattiin vuonna 2008 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Pitkänsillankadun analysaattori oli alku- ja loppuvuodesta pitkään korjattavana, mistä johtuen Pitkänsillankadun tulokset eivät ole vuositasolla vertailukelpoisia. Kokkolassa ei mitattu raja-arvon ylityksiä typpidioksidin osalta vuonna Typpidioksidin raja-arvojen ylityksiä tapahtuu Kokkolassa hyvin harvoin. Mittaustulokset ovat muutoin tasoiltaan samankaltaisia kuin muinakin vuosina. Typenoksidien merkittävimpiä päästölähteitä Kokkolan keskustan alueella ovat tieliikenne. Liikenteen vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina, sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, Kokkolan Satama ja mittausaseman ohi kulkeva liikenne. Korkeimmat tuntiraja-arvoon (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla heinäkuussa (55 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa myös marraskuussa (83 µg/m 3 ). Korkeimmat tuntiohjearvoon (tuntiarvojen 99 %-piste; tuntiohjearvo 250 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla syyskuussa (43 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa huhti- ja marraskuussa (39 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo; vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla syyskuussa (22 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa joulukuussa (17 µg/m 3 ). jolloin rikkidioksidi. Typpidioksidin tuntiraja-arvoon, tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 2008 on esitetty kuvissa 16, 17 ja 18. Kuukauden korkein tuntiarvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja 200 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 16. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2008 (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ).

30 28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 Tuntiarvojen 99 %-piste Pitkänsillankatu Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu ug/m3 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 17. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (kuukauden tuntiarvojen 99 %- piste) verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 18. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vrk-arvot kuukausittain Kokkolassa vuonna 2008 (ohjearvo 70 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 19. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 2008 oli 11 µg/m 3, kun se vuonna 2007 oli 15 µg/m 3. Pitkänsillankadulla typpidioksidin vuosikeskipitoisuus vuodelta 2008 ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen aiempien vuosien mittaustulosten kanssa, johtuen mittalaitteen korjauksista aiheutuneista pitkistä mittakatkoksista alku- ja loppuvuotena Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi saatiin 6 µg/m 3 (2007: 7 µg/m 3 ). Typpidioksidin vuosikeskipitoi-