1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2013 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2013 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset 4 Mittausasemat 5 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla 6 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus 7 Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä ja televisiossa 7 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA 8 Ilman epäpuhtaudet 8 Hajakuormituksen merkitys kasvaa 8 4. ILMAPÄÄSTÖT KOKKOLASSA 9 Päästölähteet 9 Rikkidioksidi (SO 2 ) 10 Typenoksidit (NO X ) 11 Hiukkaset 13 Muut päästöt KOKKOLAN ILMASTO OLOSUHTEET ILMANLAADUN OHJE, RAJA JA TAVOITEARVOT 18 Yleistä 18 Ilmanlaadun ohjearvot 18 Ilmanlaadun raja arvot 19 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 22 Rikkidioksidi (SO 2 ) 22 Typenoksidit (NO X ) 24 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 27 Pienhiukkaset (PM 2.5 ) 30 Metallipitoisuudet hiukkasten PM 10 fraktiossa 30 Ilmanlaatuindeksi 34 LIITTEET

4

5 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti KOKKOLAN ILMANLAATU 2013 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2013 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2.5 ) sekä hengitettävien hiukkasten sisältämien metallien mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja, ohje ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuonna 2013 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2.5). Keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2.5) ml. hiukkasten PM1 fraktiota. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990 luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin kadut kuivuvat ja talven aikana muodostunut katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 2013 Ilmapäästöt Kokkolassa nousivat metallipäästöjä lukuun ottamatta hieman viime vuodesta. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmapäästöt ovat pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut Kokkolaan. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuoden tonnista 1084 tonniin vuonna Rikkidioksidipäästöjen nousu edellisvuodesta johtuu pääasiassa Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan, Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehtaan ja Yara Phosphates Oy:n rehufosfaattitehtaan päästömäärien kasvusta. Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas on suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa 60 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa nousivat hieman vuoden tonnista 853

6 2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 tonniin vuonna Typenoksidipäästöjen lievä nousu johtuu Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehtaan ja Yara Phosphates Oy:n rehufosfaattitehtaan typenoksidipäästöjen lisääntymisestä. Suurin typenoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen tieliikenne 32 %:n päästöosuudellaan, muita suuria päästölähteitä olivat Oy Kokkola Power Ab (17 %), Yara Suomi Oy (16 %) Kokkolan Voima Oy (13 %) ja Kokkolan Satama (11 %). Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat 113 tonnia vuonna 2013, nousten selvästi vuoden 2012 tasosta (50 tonnia). Hiukkaspäästöjen nousu johtuu Yara Suomi Oy:n viimeisten hiukkaspäästömittausten tuloksesta, jolloin laitoksen hiukkaspäästöiksi arvioitiin 71 tonnia, mikä on selvästi korkeampi kuin aiemmin tehdyissä mittauksissa. Yara Suomi Oy tulee vuoden 2014 aikana tekemään tarkistusmittaukset, jolloin hiukkasten päästömäärät saadaan varmistettua. Muilta osin hiukkaspäästöjen osalta ei Kokkolassa ole tapahtunut muutoksia. Yara Suomi Oy:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä vuonna 2013 oli 63 5, Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan 14 % ja tieliikenteen 13 %. Hiukkaspäästömäärissä ei ole otettu huomioon mm. pölyämisestä tai laivojen lastauksesta aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990 luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysytelleet likimain samalla tasolla. Metallipäästöt ilmaan kehittyivät myönteiseen suuntaan, kun lähes kaikkien metallien ilmapäästöt laskivat vuoteen 2012 verrattuna. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan sinkkipäästöt ilmaan vähenivät 5,3 tonnista (2012) 4,6 tonniin (2013). Freeport Cobalt Oy:n kobolttipäästöt ilmaan laskivat 3,0 tonnista (2012) 1,5 tonniin (2013). Myös haitallisten metallien, kuten elohopean, kadmiumin, arseenin ja lyijyn, ilmapäästöt laskivat. Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2013 Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta vuosikeskipitoisuus laski keskustassa hieman ollen 13 µg/m 3. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuosikeskipitoisuus laski myös hieman ollen 10 µg/m 3, mikä on pienin hengitettävien hiukkasten (PM10) vuosikeskipitoisuus kahteenkymmeneen vuoteen. Pienhiukkasten (PM2.5) vuosikeskipitoisuus keskustassa pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 6,3 µg/m 3. Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet laskivat vuositasolla Kokkolan keskustassa (2012: 16 µg/m 3 > 2013: 13 µg/m 3 ). Myös Ykspihlajassa vuosikeskipitoisuus laski edellisvuoden tasosta (2012: 9 µg/m 3 > 2013: 8 µg/m 3 ). Selvä ero typpidioksidipitoisuuksissa Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan välillä johtuu keskustan huomattavasti suuremmista liikennemääristä. Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosikeskipitoisuus Ykspihlajassa nousi hieman edellisvuodesta ollen 5,9 µg/m 3 kun se vuonna 2012 oli 5,1 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat kuitenkin hyvin alhaiset ja selvästi alle rikkidioksidille asetetun vuosiraja arvon. Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 2013 näitä

7 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 3 ylityksiä oli Kokkolan keskustassa 3 kpl joista kaksi ajoittui kevätpölykaudelle ja kolmas ylitys marraskuun loppuun, jolloin poikkeuksellisen kuiva pakkassää ja vilkas liikenne nostivat hiukkaspitoisuuksia keskustassa. Kokkolan keskustassa hengitettävien hiukkasten ylityksiä oli vuonna kpl. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ylittyi kaksi kertaa vuonna 2013, kun vuotta aiemmin ylityksiä ei ollut. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Huhtikuussa 2013 Kokkolan keskustassa ylittyi kertaalleen hengitettävien hiukkasille asetettu vuorokausiohjearvo, joka on annettu kuukauden toiseksi korkeimmalle vuokausipitoisuudelle. Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää, mutta kevätkaudella kuiva ja kylmä sää heikensi selvästi ilmalaatua. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 2013 hyvää 81 % vuoden tunneista (2012: 80 %) ja Ykspihlajassa 72 % vuoden tunneista (2012: 74 %). Vuonna 2012 ilmanlaadullisesti huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli keskustassa 34 kpl (2012: 73 kpl) ja Ykspihlajassa 144 kpl (2012: 138 kpl). Keskustan heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksista. Ykspihlajassa heikoimmat tunnit ajoittuivat pitemmälle ajalle maalis heinäkuulle, johtuen samoin kohonneista hiukkas ja erityisesti pienhiukkaspitoisuuksista (PM 2.5 ). Ilmanlaatu Kokkolassa oli siten vuonna 2013 varsin samalla tasolla vuoden 2012 kanssa. Alkuvuosi oli varsin lämmin, mutta maalis ja huhtikuu 2013 olivat kylmiä. Sää lämpeni kuitenkin nopeasti ja toukokuu 2013 oli poikkeuksellisen lämmin. Myös koko loppuvuosi oli keskimääräistä lämpimämpi. Hiukkaset määrittivät useimmiten ilmanlaadun Kokkolassa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin Kokkolan keskustassa 42 % ajasta ja Ykspihlajassa 23 % ajasta. Pienhiukkaset (PM 2.5 ) määrittivät ilmanlaadun Ykspihlajassa jopa 53 % ajasta, mutta vain 21 % ajasta keskustassa. Typpidioksidi määritti keskustan ilmanlaadun 37 % ajasta sekä vain 4 % ajasta Ykspihlajassa. Ykspihlajassa rikkidioksidi määritteli ilmanlaatuindeksin 20 % ajasta. Ilmanlaadun erillisselvityksistä Kokkolan ja Pietarsaaren alueiden yhteistyönä laatima bioindikaattoriselvitys valmistui alkuvuodesta Helmikuussa 2013 Kokkolan ilmanlaatutiedottamista laajennettiin, kun Kokkolan keskustan ilmanlaatuindeksitulokset ovat päivittäin mukana Ylen Aamutelevision ilmanlaatu uutisoinnissa säätiedotuksen yhteydessä. Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan mittaustulokset ovat edelleenkin nähtävillä kansallisessa Ilmanlaatuportaalissa osoitteessa

8 4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (Ympäristöministeriön VAHTI tietojärjestelmä, VTT:n LIISA laskentajärjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 2011 lopussa Kokkolan kaupungin ja Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 2013: - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas ja rikkihappotehdas - Freeport Cobalt Oy (ent. OMG Kokkola Chemicals Oy), kemikaali ja metallikarboksylaattitehdas - Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas - Yara Suomi Oy, kaliumsulfaattitehdas - Yara Phosphates Oy, rehufosfaattitehdas - CABB Oy, hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - Oy Kokkola Power Ab, voimalaitos - Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus - Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Kallisen asfalttiasema - Rudus Oy, Paloharjun asfalttiasema - Pohjanmaan Biokaasu Oy, biokaasulaitos - Kokkolan Satama, Syväsatama, Kantasatama ja Hopeakivenlahden satama Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui keväällä Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997, 2002 ja 2006/2007. Vuoden 2012 alussa valmistui myös erillisselvitys Metallit Kokkolan yhdyskuntailman hiukkasissa Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993, 1998/9 ja 2003/4.

9 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), pienhiukkasia (PM 2,5 ) ja PM 1 hiukkasia. Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2,5 ) ja typen oksidien (NO X ) pitoisuuksia. PM 10 analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1 2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta ja syväsatamat.

10 6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa ovat mukana NO 2, SO 2, PM 2,5 ja PM 10 mittaukset. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat 0 50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151 ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys ja ympäristövaikutuksista. Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono luokka. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen vuonna 2007, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ). Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.

11 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 7 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky:n kalibroinneissa käytetyt kaasut on säännöllisesti testattu Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriossa. Käytössä on syksyllä 2004 valmistunut alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se on asteittain otettu käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille (SO 2, NOx ja CO). Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä ja televisiossa Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta 2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain. Helmikuussa 2013 Kokkolan ilmanlaatutiedottamista laajennettiin, kun Kokkolan keskustan ilmanlaatuindeksitulokset ovat päivittäin mukana Ylen Aamutelevision ilmanlaatu uutisoinnissa säätiedotuksen yhteydessä. Kuva. Helmikuusta 2013 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat nähtävissä myös television välistyksellä Ylen Aamussa. Vuosiraportit ja muut erillisselvitykset ovat saatavilla Kokkolan kaupungin internetsivuilta osoitteesta Sivuilla julkaistaan myös tiedotteet ilmanlaadun raja arvon ylityksistä.

12 8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ) kutsutaan alle 10 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM 0,1 ) alle 0,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina.

13 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 9 4. ILMAPÄÄSTÖT KOKKOLASSA Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan satunnaisesti lähialueilta (mm. UPM Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus ja satama alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, CABB Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian ja kemianteollisuuden eri osa alueilla, sekä Oy Kokkola Power Ab:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos, joka nykyisin toimii huippukuorma ja varakattilana. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on pienempiä kaukolämpölaitoksia ja asfalttiasemia. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa liikennemäärien kasvusta huolimatta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto sekä polttoaineen kulutuksen vähentyminen. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukon 2 liikenteen hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt, eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää.

14 10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 2012 ( Tämän ohjelman mukaisesti tieliikenteen ilmapäästöt Kokkolassa vuosina olivat seuraavat: KOKKOLA CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO ,7 8,4 4,0 0, ,0 4,0 0, ,7 7,4 4,0 0, Taulukko 2. Tieliikenteen ilmapäästöt Kokkolassa vuosina (t/a). Lähde: VTT (LIISA 2012). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Mikäli rikkidioksidipäästöjä tarkastellaan pitemmällä aikavälillä, päästökehitys on ollut erittäin myönteinen luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes tn/a. Vuonna 2013 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto osan tästä, eli 1084 tonnia. Vuonna 2012 rikkidioksidin kokonaispäästöt olivat 963 tonnia kun ne vuonna 2011 olivat 1107 tonnia. Päästöjen nousu vuonna 2013 yli 100 tonnilla selittyy pääosin Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan, Yara Suomi Oy:n ja Yara Phosphates Oy:n rikkidioksidipäästöjen lisääntymisestä. Energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat olleet viimeisen kolmen vuoden aikana tasaisessa laskussa. Eniten rikkidioksidia pääsi ilmaan Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta, päästömäärä vuonna 2013 oli 646 tonnia. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina Boliden Sinkkitehdas Kokkolan Voima Oy Oy Kokkola Power Ab Tetra Chemicals Europe Oy Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden Rikkihappotehdas Muut Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi).

15 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 11 Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2013 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. 60 % Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta. Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi ilmaan Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitokselta (22 %) ja kolmanneksi eniten Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehtaalta (7 %). Boliden Sinkkitehdas 1 % Yara Suomi Oy 7 % Kokkolan Voima Oy 4 % Muut 2 % Oy Kokkola Power Ab 22 % Yara Phosphates Oy 4 % Boliden Rikkihappotehdas 60 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja Yara Suomi Oy. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) ilmaan nousivat lievästi Kokkolassa vuonna 2013 ollen 853 tonnia. Vuonna 2012 NOx päästöt olivat 831 tonnia. Typenoksidien ilmapäästöjen nousu johtui Yara Suomi Oy:n sekä Yara Phosphates Oy:n typenoksidipäästöjen lisääntymisestä. Tieliikenteen typenoksidipäästöt vuonna 2013 olivat 271 tonnia (VTT LIISA 2012). Tieliikenteen päästöjen nousu vuosien 2008 ja 2009 kohdalla johtuu vuonna 2009 tapahtuneesta kuntaliitoksesta, jolloin Kokkolaan liittyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina

16 12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti Muut Tetra Chemicals Europe Oy Yara Phosphates Oy Oy Kokkola Power Ab Kokkolan Voima Oy Kokkolan Satama Boliden Rikkihappotehdas Yara Suomi Oy CABB Oy Boliden Sinkkitehdas Liikenne Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi). Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät ole tiedossa. Vuonna 2013 tieliikenne oli suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa 32 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Oy Kokkola Power Ab (17 %), Yara Suomi Oy (16 %), Kokkolan Voima Oy (13 %), Kokkolan Satama (11 %) ja Yara Phosphates Oy (7 %). Boliden Rikkihappotehdas 2 % CABB Oy 3 % Kokkolan Satama 11 % Muut 0 % Oy Kokkola Power Ab 17 % Yara Suomi Oy 16 % Kokkolan Voima Oy 13 % Yara Phosphates Oy 7 % Liikenne 32 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2013.

17 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2013 noin 113 tonnia, kun ne vuotta aiemmin olivat 50 tonnia. Päästömäärä on suurin sitten vuoden 2007, jolloin hiukkasten kokonaispäästömäärä ilmaan oli 118 tonnia. Hiukkaspäästöjen nousu johtuu Yara Suomi Oy:n viimeisten hiukkaspäästömittausten tuloksesta, jolloin laitoksen hiukkaspäästöiksi arvioitiin 71 tonnia, mikä on selvästi korkeampi kuin aiemmin tehdyissä mittauksissa. Yara Suomi Oy tulee vuoden 2014 aikana tekemään tarkistusmittaukset, jolloin hiukkasten päästömäärät saadaan varmistettua. Muilta osin hiukkaspäästöjen osalta ei Kokkolassa ole tapahtunut muutoksia. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990 luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Sinkkitehdas Oy Kokkola Power Ab Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden Rikkihappotehdas Muut Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi). Yara Suomi Oy:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä vuonna 2013 oli 63 %, Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan 14 % ja tieliikenteen 13 %. (kuva 7). Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen maasta nostattamaa pölyä.

18 14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Kokkolan Voima Oy 1 % Oy Kokkola Power Ab 5 % Kokkolan Satama 1 % Muut 3 % Boliden Sinkkitehdas 14 % Liikenne 13 % Yara Suomi Oy 63 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä, hiilidioksidi, hiilivety, rikkivety ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja Freeport Cobalt Oy:ltä. Metallipäästöt ilmaan kehittyivät myönteiseen suuntaan, kun lähes kaikkien metallien ilmapäästöt laskivat aiempiin vuosiin verrattuna. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan sinkkipäästöt ilmaan vähenivät 5,3 tonnista (2012) 4,6 tonniin (2013). Freeport Cobalt Oy:n kobolttipäästöt ilmaan vähenivät 3,0 tonnista (2012) 1,5 tonniin. Myös haitallisten metallien, kuten elohopean, kadmiumin, arseenin ja lyijyn ilmapäästöt laskivat. Metallipäästöt ilmaan Kokkolassa on tarkemmin eritelty liitteessä 4.

19 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ KOKKOLAN ILMASTO OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa merituuli ilmiö (kuva 8), joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Kuva 8. Maa merituuli ilmiö: Kuvassa A merituuli, jolloin aurinko lämmittää päivällä maata nopeammin kuin merta, jonka seurauksena lämpenevä ilma nouse ylöspäin ja korvaavaa kylmempää ilmaa virtaa mereltä. Kuvassa B on esitetty maatuuli, jolloin maan viilenee illalla merta nopeammin, jonka seurauksena lämpimämpi ilma meren yllä nousee ylöspäin ja korvaavaa viileämpää ilmaa virtaa maalta. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista. Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa merituuli ilmiön johdosta yleensä keväisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo välisenä aikana.

20 16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Kokkolassa vallitsevat tuulensuunnat vuonna 2013 olivat etelästä, kaakosta, pohjoisesta ja lounaasta päin. Usein tuuli myös luoteesta. Vähiten tuuli suoraan lännestä sekä idästä ja koillisesta. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2013 on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvissa 10 ja 11. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden 2013 maaliskuu oli tavanomaista kylmempi, mutta vastaavasti toukokuu taas oli poikkeuksellisen lämmin ja toukokuulle osui useita hellepäiviä. Heinäkuuta lukuun ottamatta koko loppuvuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, eikä lumipeitettä tullut vuodenvaihteeseen mennessä maahan Keskilämpötilat kuukausittain Ykspihlajassa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Max Min Avg Ykspihlaja Kuva 10. Vuoden 2013 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajan mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

21 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ Keskilämpötilat kuukausittain Kokkolan keskustassa 15 Max Min Avg Pitkänsillankatu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 15 Kuva 11. Vuoden 2013 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin. Elokuun ja syyskuun lämpötilatiedot vuodelta 2013 puuttuvat laiteviasta johtuen.

22 18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN OHJE, RAJA JA TAVOITEARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja arvot ilman rikkidioksidi, typpidioksidi ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Ohjearvo Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 10 ) 1 vrk 20 mg/m 3 8 mg/m µg/m 3 70 µg/m µg/m 3 80 µg/m µg/m 3 50 µg/m 3 70 µg/m 3 Haisevat (TRS) 1 vrk rikkiyhd. 10 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon.

23 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 19 Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja arvot astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Asetus kumottiin vuonna 2011 uudella ilmanlaatuasetuksella (VNA 38/2011). Ilmanlaatuasetuksessa säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemiseksi ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista, ilmanlaadun seuranta alueista, ilmanlaadun mittauksista ja muista arviointimenetelmistä, ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavien suunnitelmien ja selvitysten sisällöstä sekä ilmanlaatutietojen saatavuudesta, yleisölle tiedottamisesta ja yleisön varoittamisesta. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot ja raja arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m µg/m 3 vuorokausi 70 µg/m 3 (99 %) (19. suurin) (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo)

24 20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Ohjearvo Raja arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3 (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) (keskiarvo) 8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3 hiukkaset (PM 10 ) (tsv) v.2000 (36.suurin) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) vuosi 25 µg/m 3 (keskiarvo) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3 talvikausi ( ) (keskiarvo) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3 talvikausi ( ) (keskiarvo) Raja arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

25 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 21 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Uusi ilmanlaatuasetus (VNA 38/2011) kumosi valtioneuvoston asetuksen alailmakehän otsonista (783/2003). Otsonille asetetut tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3 ) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 120 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 180 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 240 µg/m 3 Valtioneuvosto on antanut asetuksen (164/2007) jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

26 22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 2013 Ykspihlajan mittausasemalla. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna Tuntiarvojen 99 %-piste Ykspi ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 % pisteet Ykspihlajassa vuonna 2013 (ohjearvo 250 µg/m 3 ). Heinäkuu 24 Elokuu 9 12 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 80 Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot Ykspi 60 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 13. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Ykspihlajassa vuonna 2013 (ohjearvo 80 µg/m 3 ). Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

27 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 23 Rikkidioksidipitoisuudet ovat alimmillaan alkuvuodesta tammi huhtikuussa sekä syys lokakuussa. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat yleensä keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto olosuhteista, eli maa merituuliilmiöstä. Vuonna 2013 korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa, 43 µg/m 3, mitattiin sekä toukokuussa että heinäkuussa. Korkein kuukausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus, 20 µg/m 3, mitattiin heinäkuussa. Rikkidioksidille annetut ohjearvot alitettiin siten selvästi. Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 20 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan 90 luvun puolivälissä. Rikkidioksidin vuosipitoisuus Ykspihlajassa oli 5,9 µg/m 3 vuonna 2013, joten vuositasolla rikkidioksidipitoisuus nousi hieman edellisvuosista. SO2-pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 20 µg/m3 Ykspihlaja Tehtaankatu Halkokari ug/m ,5 5,9 12,9 Pitkänsillankatu 10,8 10,8 Rautatienkatu 8,8 8,4 7,1 7,2 6,3 5,8 5,8 5,5 5,6 5,9 4,8 5,1 4,6 3,8 4,2 4,2 4,8 3,8 4 3,5 3,1 3,4 3,4 2,3 2, ,2 1, Kuva 14. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta Rikkidioksidin vuosiraja arvo on 20 µg/m 3.

28 24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Typenoksidit (NO X ) Typenoksideja mitattiin vuonna 2013 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Typenoksidien merkittävin päästölähde Kokkolan keskustan alueella on tieliikenne. Liikenteen vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina, sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto ja teollisuuslaitokset, Kokkolan Sataman toiminnot sekä mittausaseman ohi kulkeva liikenne, joka on merkittävästi vähentynyt Satamatien valmistuttua. Typpidioksidin tuntiraja arvoon, tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 2013 on esitetty kuvissa 15, 16 ja 17. Korkeimmat tuntiraja arvoon (tuntiraja arvo on 200 µg/m 3 ) verrattavat typpidioksidipitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla maaliskuussa (119 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa tammikuussa (84 µg/m 3 ). Korkeimmat tuntiohjearvoon (tuntiohjearvo 250 µg/m3) verrattavat pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla tammikuussa (88 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa maaliskuussa (66 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon (vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ) verrattavat pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla tammikuussa (44 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa maaliskuussa (26 µg/m 3 ) Kuukauden korkein tuntiarvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 15. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2013 (tuntiraja arvo 200 µg/m 3 ).

29 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ Tuntiarvojen 99 %-piste 200 Pitkänsillankatu Ykspihlaja 150 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 16. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (kuukauden tuntiarvojen 99 % piste) verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2013 (tuntiohjearvo 250 µg/m 3 ). Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Pitkänsillankatu ug/m Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kuva 17. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2013 (vrkohjearvo 70 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 18. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 2013 oli 13 µg/m 3. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi saatiin 8 µg/m 3. Näin ollen typpidioksidin vuosikeskipitoisuudet laskivat hieman edellisvuodesta. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja arvo on 40 µg/m 3, joka on koko mittaustoiminnan ajan alittunut selvästi Kokkolassa. Pitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat vuosien mittaan pysyneet lähes samalla tasolla. Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

30 26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 NO2-pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 Tehtaankatu Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja ug/m Kuva 18. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta Vuosipitoisuudelle annettu raja arvo on 40 µg/m 3.

31 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 27 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Kokkolassa hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin vuonna 2013 jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla, Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Hengitettävien hiukkasten vuoden 2013 suurin vuorokausipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla oli 75 µg/m 3 ja se mitattiin (kuva 19). Ykspihlajassa korkein vuorokausipitoisuus oli 68 µg/m 3 ja se mitattiin ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Kuukauden suurin vrk-arvo Huhtikuu 37 Toukokuu Kesäkuu Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna Vuorokausiraja arvo on 50 µg/m 3, raja arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi suurin vrk pitoisuus) ylittyi Kokkolan keskustassa huhtikuussa 2013 (kuva 20). Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla oli 74 µg/m 3 ja se mitattiin huhtikuussa. Ykspihlajassa korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus vuonna 2013 oli 38 µg/m 3 ja se mitattiin huhtikuussa. Kuvassa 21 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat pysytelleet samalla tasolla, vuosipitoisuudet ovat vaihdelleet µg/m 3 välillä. Pienet vaihtelut pitoisuuksissa riippuvat mitä ilmeisimmin vuosittaisista eroista sääolosuhteissa (sadepäivien määrä jne.). Ykspihlajassa PM 10 pitoisuudet ovat myös pysytelleet viime vuosina samalla tasolla (10 14 µg/m 3 ) ja pitoisuusvaihtelut seuraavat keskustassa mitattuja pitoisuusvaihteluita Heinäkuu Elokuu Syyskuu Ykspihlaja Pitkänsillankatu Lokakuu Marraskuu 50 Joulukuu

32 28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 1012 Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten (PM10) kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna Vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Ykspihlaja Pitkänsillankatu Lokakuu 50 Marraskuu Joulukuu Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Sairaala ug/m Kuva 21. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskipitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Pitkänsillankadun kaikki mittaustulokset vuodesta 1998 ja Ykspihlajan mittaustulokset vuodesta 2003 on mitattu jatkuvatoimisilla PM 10 analysaattoreilla, kun taas muut vanhemmat tulokset on saatu suurtehokeräinmenetelmällä. Hengitettävien hiukkasten osalta vuorokausiraja arvo ylittyi Kokkolan keskustassa 3 kertaa vuonna Ainoastaan vuonna 2011 ylityksiä on ollut viime vuotta vähemmän. Keskustan ylityksistä kaksi tapahtui huhtikuussa kevätpöly

33 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 29 kaudella ja yksi marraskuun lopulla, jolloin nopeasti viilentynyt kuiva pakkassää nosti ilman hiukkaspitoisuuksia erityisesti vilkkaimmin liikennöidyillä keskustaalueilla. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ylittyi kahdesti vuonna Ensimmäinen ylitys Ykspihlajassa tapahtui kevätpölykaudella ja toinen heinäkuun lopulla. Heinäkuun lopulla tapahtunut ylitys aiheutui satamatoiminnasta tuulen tuodessa sataman lastaustoiminnasta peräisin olevia hiukkasia Ykspihlajan koululle päin. Hengitettävien hiukkasten vuosittaiset raja arvon ylitysten määrät on esitetty kuvassa 22. Vuonna 2004 vuorokausiraja arvo ylittyi 11 kertaa ja vuonna 2003 jopa 14 kertaa Kokkolan keskustassa. Syy raja arvon ylityksien vähyyteen vuoden 2004 jälkeen johtuu katujen puhdistustöiden tehostumisesta vuoden 2005 keväästä lähtien. Vuorokausiraja arvo Ykspihlajassa on aiempina vuosina ylittynyt vain 1 3 kertaa vuosittain. Hengitettävien hiukkasten vrk raja-arvon ylitykset Kokkolassa Sallitut raja-arvon ylitykset Keskusta Ykspihlaja kpl Kuva 22. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja arvon ylitysten määrä vuosittain Kokkolassa. Vuoden 2013 PM 10 vuorokausiraja arvon ylitykset Kokkolassa ja niiden syyt käyvät ilmi liitteestä 5.

34 30 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaus aloitettiin Kokkolassa vuoden 2011 aikana. Keskustassa mittaus aloitettiin maaliskuussa 2011 ja Ykspihlajassa kesäkuussa Vuoden 2013 pienhiukkasten keskipitoisuus keskustassa oli 6,3 µg/m 3. Ykspihlajassa mittaustulosten osalta ei saavutettu riittävää ajallista kattavuutta (66 %), joten vuoden 2013 vuosikeskiarvo (12,3 µg/m 3 ) ei ole tilastollisesti vertailukelpoinen. Pienhiukkasten vuosiraja arvo on 25 µg/m 3, joka Kokkolassa alitettiin selvästi. Kokkolassa mitatut pienhiukkaspitoisuudet on esitetty kuvassa Vuosiraja arvo 25 µg/m3 Pienhiukkasten pitoisuudet Kokkolassa Ykspihlaja Pitkänsillankatu ,5 6,1 6,2 6, Kuva 23. Pienhiukkasten vuosikeskipitoisuuden (µg/m 3 ) kehitys Kokkolassa vuodesta 2011 lähtien. Vuoden 2011 tulokset eivät ole vertailukelpoisia, koska eivät kata kuin osan kalenterivuodesta Ykspihlajassa mittausten kattavuus ei vuosina 2012 ja 2013 ollut tilastollisesti riittävää. Ykspihlajassa PM 2,5 pitoisuus vuonna 2013 oli 12,3 µg/m 3, mutta tulosten kattavuus oli vain 66 %. Metallipitoisuudet hiukkasten PM10 fraktiossa Keväällä 2012 aloitettiin jatkuva metallinäytteiden keruu Ykspihlajassa PM 10 fraktiosta ja metallinäytteet analysoidaan jatkossa vuosittain. Aiemmin metallinäytteitä on kerätty noin 5 vuoden välein ja tulokset raportoitu erillisselvityksissä. Varsinaiset metallianalyysit suorittaa Labtium Oy ja kerätyistä näytteistä analysoidaan 26 eri metallia. Metalleista lyijylle on asetettu raja arvo. Arseenille, kadmiumille ja nikkelille on asetettu tavoitearvot. Vuonna 2013 Ykspihlajassa mitattu lyijypitoisuus (vuosikeskiarvo) oli 3,35 ng/m 3, mikä alittaa selvästi asetetun vuosiraja arvon (500 ng/m 3 ). Arseenille, kadmiumille ja nikkelille asetetut tavoitearvot alitettiin myös selvästi, mikä käy ilmi kuvista Arseenin vuosipitoisuus Ykspihlajassa oli 0,41 ng/m 3 (tavoite arvo 6 ng/m 3 ), kadmiumin 0,09 ng/m 3 (tavoite arvo 5 ng/m 3 ) ja nikkelin 0,96 ng/m 3 (tavoite arvo 20 ng/m 3 ). Tarkemmat tulokset myös muiden metallien osalta on esitetty liitteessä 7.

35 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 31 Arseenipitoisuudet ilmassa (PM10 fraktiosta) Tavoitearvo 6 ng/m3 Keskusta Ykspihlaja ng/m ,7 0,9 1,1 0,6 0,6 0,4 0,47 0, / / Kuva 24. Vuoden keskimääräiset arseenipitoisuudet Kokkolassa vuodesta Tulokset on määritetty laboratoriossa hiukkasten PM10 fraktiosta. Arseenipitoisuuksille on asetettu tavoitearvoksi 6 ng/m 3. Kadmiumpitoisuudet ilmassa (PM10 fraktiosta) ng/m Tavoitearvo 5 ng/m3 Keskusta Ykspihlaja 1 0 0,15 0,36 0,110,14 0,090,14 0,11 0, / / Kuva 25. Vuoden keskimääräiset kadmiumpitoisuudet Kokkolassa vuodesta Tulokset on määritetty laboratoriossa hiukkasten PM10 fraktiosta. Kadmiumpitoisuuksille on asetettu tavoitearvoksi 5 ng/m 3.

36 32 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Nikkelipitoisuudet ilmassa (PM10 fraktiosta) Tavoitearvo 20 ng/m3 Keskusta Ykspihlaja 12 ng/m ,4 2,2 1,3 0,7 1,1 1, / / Kuva 26. Vuoden keskimääräiset nikkelipitoisuudet Kokkolassa vuodesta Tulokset on määritetty laboratoriossa hiukkasten PM10 fraktiosta. Nikkelipitoisuuksille on asetettu tavoitearvoksi 20 ng/m 3. Kokkolan teollisuuslaitoksilta pääsee ilmaan myös useita muita metallipäästöjä. Päästömääriltään suurimpia ovat olleet sinkki ja koboltti, tosin näiden metallien pitoisuuksille ei ole asetettu raja tai tavoitearvoja. Sinkki ja kobolttipitoisuuksien kehitys on esitetty kuvissa 27 ja 28. 0,35 Sinkkipitoisuudet ilmassa (PM10 fraktiosta) ,7 Keskusta Ykspihlaja 50 46,6 ng/m ,2 23, ,3 10 5,7 6, / / Kuva 27. Vuoden keskimääräiset sinkkipitoisuudet Kokkolassa vuodesta Tulokset on määritetty laboratoriossa hiukkasten PM10 fraktiosta.

37 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 33 ng/m ,7 Kobolttipitoisuudet ilmassa (PM10 fraktiosta) 1,2 7,9 1 1, / / Kuva 28. Vuoden keskimääräiset kobolttipitoisuudet Kokkolassa vuodesta Tulokset on määritetty laboratoriossa hiukkasten PM10 fraktiosta. 3,9 3,3 Keskusta Ykspihlaja 3,7

38 34 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 Ilmanlaatuindeksi Kokkolassa on ilmanlaatuindeksin mittausohjelma ollut käytössä vuodesta 1998 lähtien, ohjelmaa uudistettiin vuosina 2002 ja Indeksiä lasketaan Kokkolan keskustassa sijaitsevan Pitkänsillankadun mittausasemalla sekä vuodesta 2006 lähtien Ykspihlajan mittausasemalla mitatuista pitoisuustiedoista. Pienhiukkasten mittauksen aloittaminen Kokkolassa vuonna 2011 on huomioitava tuloksia verrattaessa aiempiin indeksitilastoihin. Kuvassa 29 on esitetty Kokkolan keskustan ilmanlaatu vuonna 2013 ajallisina osuuksina laatuluokittain. Jakauma osoittaa sen, että ilmanlaatu Kokkolassa oli hyvä 80 % ajasta, tyydyttävää 16 % ajasta, välttävää 3 % ajasta, huonoa tai erittäin huonoa 1 % ajasta (73 tuntina). Ilmanlaatu Kokkolan keskustassa vuonna 2013 (% vuoden tunneista) 0 % 0 % 3 % 16 % Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 81 % Kuva 29. Ilmanlaadun tuntijakauma Kokkolan keskustassa vuonna Kokkolan keskustan ilmanlaatu on vuonna 2013 ollut indeksiluvuissa verrattuna parempi kuin vuonna 2012, kun ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen tuntien lukumäärä laski 73:sta 34:ään. Samalla hyvien tuntien osuus nousi hieman. Ilmanlaatuindeksin kehitys vuosina on esitetty kuvassa 30. Vuoden 2013 maaliskuu oli keskimääräistä kylmempi, mutta toukokuu vastaavasti poikkeuksellisen lämmin. Pienhiukkasten mittauksen aloittaminen Kokkolassa vuonna 2011 on huomioitava tuloksia verrattaessa aiempiin indeksitilastoihin.

39 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ilmanlaadun kehitys Kokkolan keskustassa (% vuoden tunneista) Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Kuva 30. Ilmanlaatuindeksi kehitys Kokkolan keskustassa Kuvassa 31 on esitetty ne komponentit, jotka määrittivät Kokkolan keskustan ilmanlaadun vuonna Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet määrittivät 42 % ajasta keskustan ilmanlaadun, 37 % ajasta typpidioksidin ja 21 % ajasta pienhiukkasten pitoisuudet. Ilmanlaadullisesti huonot ja erittäin huonot tunnit ajoittuvat keskusta alueella pääasiassa kevätpölykaudelle sekä marraskuun lopulle. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Kokkolan keskustassa 2013 (% vuoden tunneista) 21 % 37 % NO2 PM10 PM % Kuva 31. Kokkolan keskustan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna Kuvassa 32 on esitetty Ykspihlajan vuoden 2013 ilmanlaatuindeksin jakautuminen ajallisina osuuksina. Ykspihlajan indeksilaskennassa ovat mukana typpidioksidi, PM 10, PM 2,5 ja rikkidioksidimittaukset. Ykspihlajassa ilmanlaatu oli 72

40 36 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 % ajasta hyvää, tyydyttävää 21 % ajasta, välttävää 5 % ajasta ja huonoa tai erittäin huonoa 2 % ajasta (huonoa tai erittäin huonoa 144 tuntia). Ilmanlaatu Ykspihlajassa vuonna 2013 (% vuoden tunneista) 1 % 1 % 5 % 21 % Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä 72 % Hyvä Kuva 32. Ilmanlaadun tuntijakauma Ykspihlajassa vuonna Kuvassa 33 on esitetty ilmanlaatuindeksin kehitys Ykspihlajassa vuosina Ykspihlajassa niiden tuntien osuus, jolloin ilmanlaatu on hyvää, on hieman pienentynyt. Ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen tuntien osuudet olivat Ykspihlajassa 2013 samalla tasolla kuin vuonna Pienhiukkasten mittauksen aloittaminen Kokkolassa vuonna 2011 on huomioitava tuloksia verrattaessa aiempiin indeksitilastoihin. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa (% vuoden tunneista) Kuva 33. Ilmanlaatuindeksi kehitys Ykspihlajassa Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono

41 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013 _ 37 Kuvan 34 mukaan Ykspihlajan ilmanlaatuindeksin määritti 53 % ajasta pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuudet, mutta usein indeksin määritti myös hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet (23 % ajasta). Rikkidioksidi määritti ilmanlaadun Ykspihlajassa 20 % ajasta ja typpidioksidi vain 4 % ajasta. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Ykspihlajassa 2013 (% vuoden tunneista) 20 % 53 % 4 % 23 % SO2 NO2 PM10 PM2.5 Kuva 34. Ykspihlajan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna Ilmalaatu Ykspihlajassa oli lähes yhtä usein hyvää kuin keskustassa. Ajoittain teollisuus ja satama alueen päästöt vaikuttuivat kuitenkin selvästi Ykspihlajan ilmanlaatuun. Useimmiten teollisuuden päästöt heikensivät Ykspihlajan ilmanlaatua keväällä ja alkukesästä, koska maamerituuli ilmiö vaikuttaa silloin eniten painaen savukaasut alas ja mantereelle päin satama alueen toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt mukaan lukien.

42 38 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2013

43 LIITELUETTELO: Liite 1. Pitkänsillankadun mittausasema Liite 2. Ykspihlajan mittausasema Liite 3. SO 2, NOx ja hiukkaspäästöt laitoksittain Liite 4. Metallipäästöt Kokkolassa laitoksittain Liite 5. PM 10 vuorokausiraja arvon ylitykset vuonna 2013 Liite 6. Vuoden 2013 mittausten ajallinen kattavuus Liite 7. Metallipitoisuudet Ykspihlajassa 2013

44

45 MITTAUSASEMAT JA NIIDEN SIJAINTI LIITE 1 Pitkänsillankadun mittausasema Pitkänsillankadun mittausasema on merkitty karttaan merkinnällä Aseman nimi: Pitkänsillankatu (Keskusta) Osoite: Pitkänsillankatu 22 Koordinaatit (ETRS GK23): X: Y: Mitattavat parametrit: Lähimmät päästölähteet: Typenoksidit (NOx) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Hiukkasten PM 1 fraktio Ulkolämpötila Ilmanpaine Rautatieasema n. 300 metrin etäisyydellä suunnassa 190 o Kosilan voimalaitos n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 245 o Ykspihlajan teollisuusalue n. 5 km:n etäisyydellä suunnassa o Aseman kuvaus: Pitkänsillankadun mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten, että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua. Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin.

46 Ykspihlajan mittausasema LIITE 2 Aseman nimi: Ykspihlaja Osoite: Metsäkatu 15 Koordinaatit (ETRS GK23): X: Y: Mitattavat parametrit: Rikkidioksidi (SO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Typenoksidit (NOx) Metallien näytteenotto PM 10 fraktiosta Tuulen suunta Tuulen nopeus Ulkolämpötila Ilmanpaine Lähimmät päästölähteet: Ykspihlajan teollisuusalue n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 0 15 o Kokkolan satama n.700 metrin etäisyydellä suunnassa 280 o Aseman kuvaus: Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee Ykpihlajan satama ja suurteollisuusalueen läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden, energiantuotannon ja satamatoimintojen välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Koska asema sijaitsee peruskoulun ala asteen piha alueella ja Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista Ykspihlajan satama ja suurteollisuusalueen ilmapäästöille. Ykspihlajan mittausasema on merkitty yllä esitettyyn karttaan merkinnällä