Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015"

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys- ja ympäristövaikutukset Yleistä Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Otsoni (O 3 ) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Hiukkaset (TSP, PM 1 ja PM 2,5 ) Lyijy (Pb) Bentseeni (C 6 H 6 ) Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) Ilmanlaatunormit Suomessa Ohjearvot Raja-arvot Kynnysarvot Tavoitearvot ja altistumisen vähentämistavoitteet Arviointikynnykset Mittaukset Kuopiossa ja Siilinjärvellä Ilmanlaadun kehitys Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Otsoni (O 3 ) Hiukkaset (TSP, PM1 ja PM2,5) Kokonaisleijuma (TSP) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Lyijy (Pb) ja muut metallit Bentseeni (C 6 H 6 ) Styreeni Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) Ilmanlaatuindeksi Leviämismallilaskelmien tuloksia Yleistä Typpidioksidin pitoisuudet Kuopion ja Siilinjärven alueella Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuopion ja Siilinjärven alueella Hiilimonoksidi Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen vaikutukset Styreeni Bella-Veneet Oy:n tuotantolaitosten ympäristössä Hajut Hajuhaitat Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ympäristössä Kuopion Veden Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon hajuhaitat Pelastusopiston harjoitusalueen vaikutukset Ilmanlaatu haja-asutusalueilla.51 2

3 6 Päästöjen kehitys Päästöt Kuopiossa Päästöt Siilinjärvellä Seurantatarve Mittaustulokset ja arviointikynnykset Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM1) Hiilimonoksidi (CO) Bentseeni Lyijy ja muut metallit Polyaromaattiset hiilivedyt Ilmanlaadun seurantatarve kansallisista lähtökohdista Ilmanlaadun seurantarve paikallisista lähtökohdista Esitys Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun seurannaksi vuosille Liite 1 Tunnusluvut Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun mittauksista Liite 2 Päästöt Kuopiossa ja Siilinjärvellä Liite 3 Luettelo Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatua koskevista selvityksistä vuosilta

4 Johdanto Kuopiossa säännölliset ilmanlaadun mittaukset aloitettiin vuonna Mittaukset alussa keskittyivät rikkidioksidin ja kokonaisleijuman (leijuva pöly) pitoisuuksien selvittämiseen eri puolilla kaupunkia. Mittausvalikoima on tämän jälkeen huomattavasti monipuolistunut ja mittauksissa on 2-luvulla keskitytty ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien pitkäaikaisten muutosten seurantaan. Mittausten tukena on yhä enenevässä määrin käytetty leviämismallilaskelmia, joilla saadaan selville mittauksia paremmin pitoisuuksien alueellista vaihtelua. 2-luvulla Kuopiossa on tehty myös lukuisia lyhytaikaisia mittauskampanjoita, joilla on selvitetty uusien ilmanlaatunormien piiriin tulleiden epäpuhtauksien, kuten orgaanisten hiilivetyjen ja polyaromaattisten hiilivetyjen, pitoisuuksia. Vuonna 23 ilmanlaadun seuranta laajennettiin alueelliseksi niin, että mittaukset aloitettiin myös Siilinjärven kunnan alueella. Viimeisimmät leviämismallilaskelmat on myös tehty niin, että ne kattavat yhtenäisesti kaikki Kuopion ja Siilinjärven keskeiset taajamat. Edelliset Kuopion ilmanlaadun kehitystä koskevat yhteenvedot on tehty vuonna 1998 (kattaa vuodet ) ja vuonna 23 (kattaa vuodet ). Tähän yhteenvetoon on koottu tiedot ilmanlaadun kehityksestä Kuopiosta ja Siilinjärveltä 199- ja 2-luvuilta. Lisäksi mukaan on koottu uusimpia tietoja lyhytaikaisten mittauskampanjoiden ja tärkeimpien leviämismallilaskelmien tuloksista. Jatkuvatoimisten mittaustulosten tarkastelu päättyy vuoteen 27, mikä on ollut viimeisin vuosi, jolta kaikki mittaustulokset on ollut käytettävissä. Kampanjaluontoisten mittauksien ja leviämismallilaskelmien tuloksia on ollut käytettävissä myös vuodelta 28. Ilmanlaadun seurantatarvetta Kuopiossa ja Siilinjärvellä arvioi vuonna 23 Ilmatieteen laitos. Tähän yhteenvetoon on koottu uusi esitys Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun seurantatarpeesta vuosille Arvioinnissa on otettu huomioon myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 28/5/EY ilmanlaadusta ja sen parantamisesta, joka tullee voimaan Suomen kansallisessa lainsäädännössä vuonna 21. Tämä yhteenvedon ja seurantasuunnitelman on laatinut ympäristönsuojelutarkastaja, FM Erkki Pärjälä. Työssä, mm. mittaustulosten käsittelyssä, on avustanut FM Heini Andersen. Esitetyistä johtopäätöksistä ja suosituksista vastaa Kuopion kaupungin ympäristökeskus. 4

5 1. Ilman epäpuhtauksien terveys- ja ympäristövaikutukset 1.1 Yleistä Ilman epäpuhtauksia ovat ihmisen toiminnasta tai luonnosta peräisin olevat hiukkaset tai kaasumaiset aineet. Kaupunki-ilmassa epäpuhtauksia muodostuu muun muassa liikenteen, energiantuotannon, teollisuuden sekä pienpolton seurauksena. Päästöt voivat levitä ilmamassojen mukana laajoillekin alueille ja Kuopionkin leveysasteilla mitataan kaukokulkeutuvia epäpuhtauksia aina mm. Keski-Euroopasta saakka. Siten epäpuhtauksien haitalliset vaikutukset voivat olla paikallisia, alueellisia tai maailmanlaajuisia. Epäpuhtaudet voivat poistua ilmasta kuiva- ja märkälaskeumana tai ne voivat reagoida muiden ilmassa olevien aineiden kanssa muodostaen uusia yhdisteitä. Ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa sekä terveys- että ympäristövaikutuksia. Terveyshaittojen laajuuteen vaikuttaa altistumisen taso, eli kuinka paljon ilmassa epäpuhtauksia on ja kuinka kauan niille altistutaan. Altistuminen on suurempaa tyypillisesti erityisesti kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä, mutta myös asuinalueilla esimerkiksi puun pienpoltto saattaa aiheuttaa merkittävää altistumista ilmansaasteille. Terveyshaittojen vakavuuteen vaikuttaa myös ihmisten yksilöllinen herkkyys. Erityisen herkkiä ilmansaasteiden vaikutuksille ovat erityisesti astmaatikot, sydän- tai hengityselinsairauksia sairastavat, vanhukset sekä lapset. Pakkanen ja helteet saattavat lisätä terveyshaittoja myös muissa väestöryhmissä sekä pahentaa herkkien väestöryhmien oireita. Ilmansaasteet vaikuttavat myös luonnonympäristöön. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat vesistöjen ja maaperän happamoituminen, rehevöityminen sekä kasvivauriot. 1.2 Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet Suomessa ovat energiantuotanto ja selluteollisuus. Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana muun muassa vähärikkisten polttoaineiden käytön seurauksena. Kohonneita rikkidioksidipitoisuuksia esiintyy nykyään lähinnä vain teollisuuden häiriötilanteiden yhteydessä. Kuopiossa rikkidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienentyneet Savon Sellu Oy:n tehtaan savukaasupesurin käyttöönoton jälkeen 199-luvun alkupuolella. Rikkidioksidi ärsyttää ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia. Tyypillisiä oireita ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputkien supistus. Rikkidioksidi lisää hengitystietulehduksia sekä astmaatikkojen kohtauksia. Pakkanen ja muut hengitysteitä ärsyttävät epäpuhtaudet, kuten hiukkaset, lisäävät rikkidioksidin aiheuttamia oireita. Rikkidioksidi reagoi ulkoilmassa muuttuen sulfaateiksi ja rikkihapoksi, jotka happamoittavat maaperää ja vesistöjä kuiva- ja märkälaskeumana. Maaperän happamoituminen lisää ravinteiden huuhtoutumista ja vesistöissä happamoituminen voi vaikuttaa kasvi- ja eläinlajistoon. Rikkidioksidi voi vaurioittaa kasvien lehtiä ja neulasia. 5

6 1.3 Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideilla (NO x ) tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Typenoksideja muodostuu palamisprosesseissa ja suurimpia päästölähteitä ovat tieliikenne ja energiantuotanto. Suurimmillaan pitoisuudet ovat ruuhka-aikoina ja erityisesti pakkasilmalla talvella ja keväällä. Typpimonoksidin osuus NO x -päästöissä on yleensä suurempi, mutta se hapettuu ilmassa nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveysvaikutuksiltaan typpimonoksidia haitallisempi. Se on hengitysteitä ärsyttävä kaasu, joka lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Typpidioksidi vahvistaa myös muiden ärsykkeiden, kuten kylmän ilman ja allergeenien, vaikutusta. Typenoksidit aiheuttavat kasvillisuusvaurioita vaikuttaen kasvien lehtiin ja neulasiin. Ne vaikuttavat myös vesistöjen ja maaperän happamoitumiseen ja rehevöitymiseen. Typenoksidit ovat reaktiivisia kaasuja, jotka osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen ja vaikuttavat sitä kautta myös ilmastonmuutokseen. 1.4 Otsoni (O 3 ) Otsonin (O 3 ) vaikutus riippuu sen esiintymiskorkeudesta ilmakehässä. Yläilmakehässä sijaitseva otsoni suojaa maapalloa haitalliselta UV-säteilyltä, kun taas alailmakehässä otsoni on haitallinen ilmansaaste. Alailmakehän otsonia ei ole päästöissä suoraan, vaan sitä muodostuu ilmassa auringonsäteilyn vaikutuksesta hiilivetyjen ja typenoksidien kemiallisissa reaktioissa. Suurimmillaan otsonin pitoisuus Suomessa on keväällä ja kesällä aurinkoisella säällä. Otsonipitoisuutta lisää Suomessa kaukokulkeutuminen, joten paikallisilla toimilla ei otsonipitoisuuteen voida juuri vaikuttaa. Otsonia on vähemmän kaupunkikeskuksissa kuin ympäristössä, sillä sitä kuluu reaktioissa muiden ilmansaasteiden, lähinnä typpimonoksidin kanssa. Eli mitä enemmän typenoksideja ilmassa on, sitä enemmän otsonia kuluu pois. Samalla kuitenkin muodostuu muita ilmansaasteita. Otsonilla onkin suuri merkitys etenkin typpidioksidin syntymisessä. Otsoni aiheuttaa limakalvojen ärsytystä ja voi lisätä hengityselinsairaiden yskää tai hengenahdistusta. Oireita esiintyy yleensä suurissa pitoisuuksissa. Otsonilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Se aiheuttaa kasvivaurioita ja lisää kasvien altistumista muille vaurioille kuten tuhohyönteisille. Se voi haitata metsän kasvua sekä lisätä viljelysten satotappioita. 1.5 Hiilimonoksidi (CO) Hiilimonoksidia eli häkää muodostuu epätäydellisessä palamisessa. Ulkoilman hiilimonoksidi on pääosin peräisin tieliikenteen pakokaasuista. Hiilimonoksidipitoisuus on vähentynyt huomattavasti polttoaineiden, moottoreiden sekä pakokaasujen puhdistuksen kehittymisen myötä. Hiilimonoksidi on myrkyllistä, sillä se aiheuttaa hapenpuutetta sitoutuessaan veren hemoglobiiniin. Hiilimonoksidille ovat erityisen herkkiä hengityselinsairaat, sydän- ja verisuonitauteja potevat sekä vanhukset, raskaana olevat ja vastasyntyneet. Hiilimonoksidi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä ja pahoinvointia. 6

7 Hiilimonoksidi on pitkäaikainen kaasu. Hiilimonoksidilla on vaikutuksia myös ilmastonmuutokseen, sillä se estää metaanin hapettumista. 1.6 Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Pelkistyneiden, haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) tärkeimmät päästölähteet ovat teollisuus, öljynjalostus sekä jätteenkäsittely. Etenkin selluteollisuus aiheuttaa Suomessa haisevien rikkiyhdisteiden päästöjä. Kuopiossa merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden päästölähteet ovat Savon Sellu Oy:n tehdas ja Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen kaatopaikka. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet, mutta useat pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat pahalle jo hyvin pieninä pitoisuuksina ja alentavat siten viihtyisyyttä. Niiden vaikutusalue on usein paikallinen päästölähteiden ympäristössä ja korkeita pitoisuuksia esiintyy lyhytaikaisesti. Viihtyvyyden alenemisen lisäksi pelkistyneet rikkiyhdisteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Yleisimpiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireet, hengenahdistus sekä päänsärky ja pahoinvointi. 1.7 Hiukkaset (TSP, PM 1 ja PM 2,5 ) Ilmassa on aina hiukkasia. Niiden haitallisuuteen vaikuttavat muun muassa niiden koko ja kemiallinen koostumus, jotka vaihtelevat suuresti. Hiukkasiin on usein sitoutunut erilaisia haitallisia yhdisteitä kuten hiilivetyjä ja raskasmetalleja. Hiukkaset luokitellaan kokonsa mukaan. Kokonaisleijumalla (TSP= Total Suspended Particles) tarkoitetaan pölyä, joka muodostuu hiukkasista joiden halkaisija on <3 µm. Suurin osa tällaisista hiukkasista on kooltaan niin suuria, että ne vaikuttavat lähinnä viihtyisyyteen lisäämällä likaantumista. Ne jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat elimistöstä melko tehokkaasti. Ne voivat kuitenkin vahingoittaa kasveja tukkimalla ilmarakoja ja varjostamalla, mikä heikentää fotosynteesiä. Alle 1 µm:n kokoisia hiukkasia kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi. Niistä käytetään lyhennettä PM 1 (PM= Particle Matter). Ne pääsevät kulkeutumaan hengitettäessä alempiin hengityselimiin kuten henkitorveen ja keuhkoputkiin. Alle 2,5 µm:n pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkorakkuloihin asti. Niitä kutsutaan pienhiukkasiksi, PM 2,5. Ilman hiukkaset voivat olla peräisin sekä suorista että epäsuorista päästöistä. Suorien päästöjen lähteitä ovat energiantuotannon ja teollisuuden prosessit, autojen pakokaasut sekä puun pienpoltto. Nämä päästöt sisältävät pääasiassa pieniä hiukkasia. Osa hiukkasista voi muodostua myös ilmakehässä kaasumaisista yhdisteistä. Taajamien ulkoilman hiukkaset ovat osaksi peräisin epäsuorista lähteistä kuten liikenteen ja tuulen nostattamasta katupölystä. Pitoisuudet ovatkin suurimmillaan keväisin, kun jauhautunutta katuhiekkaa ja nastojen rouhimaa tieainesta nousee ilmaan. Pienhiukkasten pitoisuuksiin voi olla suuri vaikutus myös kaukokulkeumalla mm. laajojen metsäpalojen yhteydessä. Hiukkaset ovat nykytietämyksen perusteella yksi haitallisimmista ilman epäpuhtauksista. Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille ovat erityisen herkkiä lapset, vanhukset sekä astmaa, pitkäaikaista keuhkoputkentulehdusta tai sydäntauteja sairastavat. Kohonneet hiukkaspitoisuudet aiheuttavat astmakohtauksia, keuhkojen toimintakyvyn heikkenemistä, hengitystietulehduksia 7

8 sekä sydämen toiminnan häiriöitä. Myös kuolleisuus ja sairaalahoitojen määrä voivat lisääntyä hiukkaspitoisuuksien kohotessa. 1.8 Lyijy (Pb) Lyijy on raskasmetalli, jota pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Lyijypitoisuudet ovat Suomessa nykyisin matalia, sillä ne ovat vähentyneet merkittävästi lyijyllisen bensiinin myynnin loputtua vuonna Aikaisemmin lyijy on ollut riski lasten kehittyvälle keskushermostolle. Merkittävimpiä lyijypäästöjä Kuopiossa aiheutuu turpeen poltosta Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksella sekä Savon Sellu Oy:n voimalaitoksella. 1.9 Bentseeni (C 6 H 6 ) Bentseeni on haihtuva orgaaninen yhdiste (VOC= Volatile Organic Compounds), joilla tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa hapettimia reagoidessaan typenoksidien kanssa. Bentseeni on väritön ja kirkas neste, joka korkean höyrynpaineen vuoksi esiintyy ulkoilman lämpötiloissa kaasuina, kuten muutkin VOC-yhdisteet. Bentseeni on raaka-öljyn ainesosa, joten myös bensiini sisältää bentseeniä. Moottoriajoneuvot ovatkin bentseenin suurimpia päästölähteitä, mutta myös bensiinin käsittelyssä ja varastoinnissa muodostuu päästöjä, koska se on haihtuva yhdiste. Bentseeniä muodostuu myös erityisesti epätäydellisen palamisen sivutuotteena mm. puun pienpoltossa. Ihminen voi altistua bentseenille ilman kautta, mutta myös ruoka ja juomavesi saattaa sisältää bentseeniä. Korkeille bentseenipitoisuuksille altistumisen on havaittu lisäävän syöpäriskiä sekä heikentävän immuunijärjestelmää Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) Monirenkaiset aromaattiset hiilivedyt eli PAH -yhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka muodostuvat vähintään kahdesta toisiinsa yhdistyneestä kokonaan hiilestä ja vedystä koostuvasta aromaattisesta renkaasta. PAH -yhdisteiden fysikaaliskemialliset ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti, mutta osa PAH -yhdisteistä on helposti haihtuvia. Ne vapautuvat ilmaan ja kulkeutuvat ilmakehässä pitkiä matkoja. PAH -yhdisteet esiintyvät joko kaasumaisessa olomuodossa tai sitoutuneina ilmassa oleviin, aerodynaamiselta halkaisijaltaan 1 2 μm:n kokoisiin hiukkasiin. PAH -yhdisteet, jotka sisältävät viisi rengasta tai enemmän havaitaan lähinnä hiukkasiin sitoutuneina, kun taas kaksi tai kolme rengasta sisältävät ovat lähes ainoastaan kaasumaisessa olomuodossa. Vaihtelevuudet olomuodossa liittyvät pääasiassa neljä rengasta sisältäviin PAH -yhdisteisiin, kuten fluoranteeniin, pyreeniin, bentso(a)antraseeniin ja kryseeniin. Polyaromaattisia hiilivetyjä muodostuu kaikessa palamisessa, erityisesti jos palaminen on epätäydellistä. PAH-yhdisteiden tärkeimpiä päästölähteitä Suomessa ovat tieliikenne ja puun pienpoltto. PAH -yhdisteet ovat karsinogeenisiä ja lisäävät erityisesti keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. PAH -yhdisteiden aiheuttaman syöpäriskin merkkiaineena käytetään bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni esiintyy hiukkasiin sitoutuneena ja 8

9 sen pitoisuudet ja vuodenaikaisvaihtelu kuvaavat hyvin PAH -yhdisteiden ominaisuuksia. 2. Ilmanlaatunormit Suomessa 2.1 Ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (48/1996) on annettu ohjearvot ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille terveydellisen haitan ehkäisemiseksi. Ohjearvot on annettu rikkidioksidille, typpidioksidille, hiilimonoksidille, haiseville rikkiyhdisteille, hengitettäville hiukkasille sekä kokonaisleijumalle (Taulukko 1). Ohjearvot ovat pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Ne on tarkoitettu ohjaamaan viranomaisia ja niitä sovelletaan muun muassa maankäytön ja liikenteen suunnittelussa ja ympäristölupien käsittelyssä. Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot (vnp 48/1996) Yhdiste Aika Ohjearvo µg/m 3 Tilastollinen määrittely Rikkidioksidi, SO 2 vuorokausi 8 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo tunti 25 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Typpidioksidi, NO 2 vuorokausi 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo tunti 15 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Hiilimonoksidi, CO 8 tuntia 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo tunti 2 mg/m 3 tuntiarvo Haisevat rikkiyhdisteet, TRS vuorokausi 1 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hengitettävät hiukkaset, PM 1 vuorokausi 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma, TSP vuosi 5 vuosikeskiarvo vuorokausi 12 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 2.2 Raja-arvot Ilmanlaadun epäpuhtauksille on annettu valtioneuvoston asetuksessa (711/21) raja-arvot, jotka määrittelevät ilman epäpuhtauksien suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet (Taulukko 2). Raja-arvot on säädetty rikkidioksidin, typpidioksidin, typenoksidien, hiilimonoksidin, hengitettävien hiukkasten, bentseenin ja lyijyn pitoisuuksille. Rikkidioksidin vuosiraja-arvo ja talvikauden raja-arvo samoin kuin typenoksidien (NO+NO 2 ) vuosiraja-arvo on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi, eikä niitä sellaisenaan suoraan sovelleta taajama-alueilla. EY:n ilmanlaatudirektiivillä (28/5/EY) on annettu raja-arvo ja indikatiivinen rajaarvo myös pienhiukkasille. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet tulee pysyä alle annettujen raja-arvojen. Mikäli raja-arvot ylitetään, tulee kunnan tältä osin ryhtyä toimenpiteisiin ilmanlaadun parantamiseksi. 9

10 Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot (vna 711/21) Yhdiste Aika Raja-arvo µg/m 3 ylitykset (kpl/a) viimeistään Sallitut Saavutettava Rikkidioksidi, SO 2 vuosi ja talvi 2 voimassa vuorokausi voimassa tunti voimassa Typpidioksidi, NO 2 vuosi tunti Typenoksidit, NO+NO 2 vuosi 3 voimassa Hiilimonoksidi, CO 8 tuntia 1 mg/m 3 voimassa Hengitettävät hiukkaset, PM 1 vuosi 4 voimassa vuorokausi 5 35 voimassa Pienhiukkaset, PM 2,5 vuosi 25* vuosi 2 * Bentseeni, C 6 H 6 vuosi Lyijy, Pb vuosi,5 voimassa * Ilmanlaatudirektiivi 28/5/EY 2.3 Kynnysarvot Ilmanlaadun kynnysarvot on säädetty valtioneuvoston asetuksella (711/21) ja (783/23) ja ne määrittelevät tason, jonka ylitettäessä väestöä on tiedotettava tai varoitettava (Taulukko 3). Tiedotuskynnys on annettu otsonille ja se ilmaisee tason, jota suuremmat pitoisuudet voivat aiheuttaa vaaraa erityisesti herkille väestöryhmille. Varoituskynnys kuvaa tasoa, jonka ylittyminen vaarantaa väestön terveyden lyhytaikaisenkin altistumisen seurauksena. Varoituskynnykset on annettu rikkidioksidille, typpidioksidille ja otsonille. Taulukko 3. Väestön tiedotus- ja varoituskynnysarvot (vna 711/21) Yhdiste Aika Tiedotuskynnys µg/m 3 Varoituskynnys µg/m 3 Rikkidioksidi, SO 2 kolme peräkkäistä - 5 tuntia Typpidioksidi, NO 2 kolme peräkkäistä - 4 tuntia Otsoni, O 3 tunti 18* 24* *) VNA 783/ Tavoitearvot ja altistumisen vähentämistavoitteet Alailmakehän otsonille on annettu valtioneuvoston asetuksella (783/23) tavoitearvot (Taulukko 4). Tavoitearvot määräävät tason, joka pyritään alittamaan pitkällä aikavälillä. Niiden tavoitteena on sekä terveyshaittojen ehkäiseminen että kasvillisuuden suojeleminen (AOT4-arvo). 1

11 Taulukko 4. Tavoitearvot alailmakehän otsonille (vna 783/23) Yhdiste Aika Tavoitearvo µg/m 3 Sallitut ylitykset Voimassa Otsoni, O 3 Otsoni, O3 8 tunnin liukuva keskiarvo (kolmen vuoden keskiarvona) päivänä vuodessa alkaen 8 tunnin liukuva keskiarvo (pitkän aikavälin tavoite) 12 - AOT4-arvo kesällä (viiden vuoden keskiarvona) alkaen AOT4-arvo kesällä (pitkän aikavälin tavoite) 6 - Ilmanlaatudirektiivissä (28/5/EY) on asetettu tavoitearvo, altistuskatto ja altistumisen vähennystavoite ilman pienhiukkasille (Taulukko 5). Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Myös ilmassa olevalle arseenille, kadmiumille, nikkelille ja polyaromaattisille hiilivedyille (PAH-yhdisteet) on annettu tavoitearvot (Taulukko 5, vna 164/27). Näiden yhdisteiden pitoisuudet määritetään hengitettävien hiukkasten massapitoisuudesta. PAH-yhdisteiden merkkiyhdisteenä käytetään bentso(a)pyreeniä. Taulukko 5. Tavoitearvot ja altistuskatto pienhiukkasille (28/5/EY) sekä tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja PAH-yhdisteille (vna 164/27) Yhdiste Aika Tavoitearvo ng/m 3 Voimassa Pienhiukkaset PM 2,5 vuosi 25 µg/m vuosi 2 µg/m 3 (*) Arseeni, As vuosi Kadmium, Cd vuosi Nikkeli, Ni vuosi Bentso(a)pyreeni vuosi (*) =altistuskatto Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (AEI) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina mitattavista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on %. 2.5 Arviointikynnykset Ilmanlaadun seurannan järjestämisessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen 711/21 liitteen 2 ja asetuksen 164/27 liitteen 1 mukaiset arviointikynnykset (Taulukko 6). Arviointikynnykset on jaettu alempiin ja ylempiin arviointikynnyksiin. Pitoisuuksien taso suhteessa arviointikynnyksiin määrittelee valtakunnallisten ilmanlaadun seuranta-alueiden ilmanlaadun seurannan perusvaatimustason. Arviointikynnykset on annettu sekä terveyshaittojen ehkäisemisen että ekosysteemin tai kasvillisuuden suojelemisen näkökulmasta. 11

12 Taulukko 6. Arviointikynnykset terveyden ja ekosysteemin tai kasvillisuuden suojelemiseen (vna 711/21 ja vna 164/27) Terveyshaittojen ehkäiseminen Alempi arviointikynnys Ylempi arviontikynnys Ekosysteemin/ kasvillisuuden suojelu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Yhdiste Aika (µg/m 3 ) (µg/m 3 ) (µg/m 3 ) (µg/m 3 ) Rikkidioksidi, SO 2 vuorokausi 5 75 talvi 8 12 Typpidioksidi, NO 2 ja vuosi tunti 1 14 Typenoksidit, NO+NO2 vuosi 19,5 24 Hengitettävät vuosi 1 14 hiukkaset, PM 1 vuorokausi 2 3 Hiilimonoksidi, CO 8 tuntia 5 mg/m 3 7 mg/m 3 Bentseeni vuosi 2 3,5 Lyijy, Pb vuosi,25,35 Arseeni, As vuosi 2,4 ng/m 3 3,6 ng/m 3 Kadmium, Cd vuosi 2 ng/m 3 3 ng/m 3 Nikkeli, Ni vuosi 1 ng/m 3 14 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni vuosi,4 ng/m 3,6 ng/m 3 Arviointikynnysten ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Pitoisuuksien ylittäessä ylemmän arviointikynnyksen ilmanlaadun seurantaa tulee tehdä jatkuvin mittauksin. Pitoisuuksien ollessa alemman ja ylemmän arviointikynnyksen välissä seuranta voi perustua suuntaa-antaviin mittauksiin yhdistettynä tarvittaessa leviämismallilaskelmien käyttöön. Pitoisuuksien alittaessa alemman arviointikynnyksen ilmanlaadun seuranta voi perustua pelkästään leviämismallien käyttöön ja päästökartoituksiin. Arviointikynnyksiin on hiukkasten osalta tulossa muutoksia EU-direktiivin 28/5/EY kautta. Nämä muutokset on otettu huomioon tämän selvityksen johtopäätöksissä. 12

13 3. Mittaukset Kuopiossa ja Siilinjärvellä Kuopion kaupunki on tehnyt ilmanlaadun mittauksia vuodesta 1984 lähtien. Jatkuvasti mitattavia epäpuhtauksia ovat olleet rikkidioksidin, typenoksidit, hiilimonoksidi, otsoni, pelkistyneet rikkiyhdisteet, kokonaisleijuma, hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset (Taulukko 7). Mittausasemat ovat 199- ja 2-luvuilla sijainneet Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Sorsasalossa, Petosella, Itkonniemellä sekä Siilinjärvellä Sorakujalla (Kuva 1). Mittausasemien ja mittausten yksityiskohtainen kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista ( ilmanlaadun mittaaminen Kuopion verkko). Taulukko 7. Ilman epäpuhtauksien jatkuvatoimisten mittausten mittauspaikat ja vuodet 199- ja 2- luvuilla Typenoksidit , , 1997, Kasarmipuisto Maaherrankatu Sorsasalo Petonen Itkonniemi Sorakuja Rikkidioksidi Pelkistyneet rikkiyhdisteet Hiilimonoksidi Otsoni Hengitettävät hiukkaset Pienhiukkaset Kokonaisleijuma 1984, , , , 26 Edellä mainittujen jatkuvatoimisten mittausten lisäksi lyhytaikaisia ilmanlaadun mittauksia on tehty Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella vuodesta 26. Alueella on mitattu paikallisten kivenlouhimoiden, murskaustoimintojen, jätteenkäsittelytoimintojen sekä Pelastusopiston harjoitusalueen vaikutuksia hengitettävien hiukkasten, haisevien rikkiyhdisteiden, aromaattisten hiilivetyjen (VOC) ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuuksiin. Vuosina mitattiin lisäksi seitsemällä alueella (Haapaniemi, Itkonniemi, Kelloniemi, Maaherrankatu, Niirala, Sorsasalo ja Väliköntie) bentseenin, muiden aromaattisten hiilivetyjen ja bensiinin lisäaineena käytettävän metyyli-tert-butyylieetterin (MTBE) pitoisuuksia. Siilinjärvellä on kampanjaluonteisesti mitattu vuonna 26 hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Yara Oy:n rikastushiekka-alueiden koillispuolella Pahkamäessä ja Lehtolassa. 13

14 Kuva 1. Jatkuvatoimisten mittausasemien sijainti Kuopiossa 199- ja 2-luvuilla. 14

15 4 Ilmanlaadun kehitys 4.1 Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat olleet raja-arvotasoa pienempiä koko mittausajalla sekä Sorsasalossa että Siilinjärven Sorakujalla (Kuva 2). 199-luvun alusta vuosikeskiarvot Sorsasalossa ovat pudonneet noin 1/3:aan. 2-luvulla pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. SO2 µg/m SO 2 vuosikeskiarvo Sorsasalo Sorakuja Raja-arvo Kuva 2. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot Kuopion Sorsasalossa ja Siilinjärven Sorakujalla. Sorsasalossa rikkidioksidin lyhytaikaiset pitoisuushuiput (vuorokausi- ja tuntiarvot) ovat 2-luvulla olleet selvästi pienempiä kuin 199-luvun alussa (Kuvat 3 ja 4). Sen sijaan aivan korkeimmat tuntiarvot ovat kohonneet lähes koko 2-luvun (Kuvat 5 ja 6). Rikkidioksidin vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 3 kertaa vuodessa ja tuntiraja-arvo 24 kertaa vuodessa. Sorsasalossa tuntiraja-arvotaso on ylittynyt 2 kertaa vuonna Tämän jälkeen vuorokausi- tai tuntiraja-arvotason ylityksiä ei ole mitattu. Siilinjärven keskustassa Sorakujalla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet varsin alhaisia. Tosin mittaustuloksia on vain vuodelta 23 ja aivan vuoden 24 alusta. 15

16 SO 2 µg/m SO 2 Kuukauden vuorokausiarvot Sorsasalo Sorakuja Ohjearvo Kuva 3. Rikkidioksidin kuukauden vuorokausiarvot Kuopion Sorsasalossa ja Siilinjärven Sorakujalla. SO 2 µg/m SO 2 Kuukauden tuntiarvot Sorsasalo Ohjearvo Sorakuja Kuva 4. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvot Kuopion Sorsasalossa ja Siilinjärven Sorakujalla

17 SO 2 µg/m Korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Sorsasalo Sorakuja raja-arvo Kuva 5. Rikkidioksidin korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Kuopion Sorsasalossa ja Siilinjärven Sorakujalla. Korkeimmat mitatut tuntiarvot SO 2 µg/m Sorsasalo Sorakuja raja-arvo Kuva 6. Rikkidioksidin korkeimmat mitatut tuntiarvot Kuopion Sorsasalossa ja Siilinjärven Sorakujalla. 4.2 Typpidioksidi (NO 2 ) Typpidioksidin nykyinen vuosiraja-arvo 4 ug/m 3 ylittyi 199-luvun alussa Kasarmipuistossa selvästi. 2-luvulla typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat pienentyneet alle puoleen 199-luvun alun tasosta. Siilinjärven Sorakujalla typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat olleet vuotta 24 lukuun ottamatta samaa tasoa kuin Kuopion keskustassa (Kuva 7). 17

18 µg/m Typpidioksidin vuosikeskiarvo Kasarm ipuisto Sorakuj a Maaher rankatu Rajaarvo Kuva 7. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kuopion Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärven Sorakujalla. Typpidioksidin vuorokausiarvot ylittivät 199-luvun alkupuolella Kasarmipuistossa ohjearvon 7 ug/m 3 varsin selvästi. Lyhytaikaiset pitoisuushuiput (tunti- ja vuorokausiarvot) ovat tämän jälkeen keskimäärin pienentyneet lähes puoleen, joskin vuonna 24 vuorokausiarvo vielä kerran lievästi ylitti ohjearvoa (Kuvat 8-13). Maaherrankadulla 2-luvulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet samaa tasoa kuin Kasarmipuistossa. Siilinjärven Sorakujalla typpidioksidin vuorokausiohjearvo on ylitetty yhden kerran talvella 23 (Kuva 1). Typpidioksidin tuntiraja-arvo saa ylittyä 18 kertaa vuodessa. Kasarmipuistossa rajaarvotaso on ylitetty 199-luvun alussa siten, että ylityksiä vuonna 1991 oli 1 kpl, vuonna kpl ja vuonna kpl. Tämän jälkeen ylityksiä ei ole mitattu. Siilinjärven Sorakujalla tuntiraja-arvotaso on ylittynyt yhden kerran vuonna 24 (Kuva 14). 16 Kasarmipuisto kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo NO 2 µg/m Vuorokausiarvo ohjearvo (µg/m3/vrk) Kuva 8. Typpioksidin kuukauden toiseksi suurimmat mitatut vuorokausiarvot Kuopion Kasarmipuistossa

19 Maaherrankatu kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo NO 2 µg/m Vuorokausiarvo 5 Ohjearvo (µg/m3/vrk) Kuva 9. Typpioksidin kuukauden toiseksi suurimmat mitatut vuorokausiarvot Kuopion Maaherrankadulla. 1 Sorakuja kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo NO 2 µg/m Vuorokausiarvo Ohjearvo (µg/m3/vrk) Kuva 1. Typpioksidin kuukauden toiseksi suurimmat mitatut vuorokausiarvot Siilinjärven Sorakujalla. 3 Kasarmipuisto tuntiarvo NO 2 µg/m Tuntiarvo Ohjearvo (µg/m3/h) Kuva 11. Typpioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuopion Kasarmipuistossa. 19

20 Maaherrankatu tuntiarvo NO 2 µg/m Tuntiarvo Ohjearvo (µg/m3/h) Kuva 12. Typpioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuopion Maaherrankadulla. Sorakuja tuntiarvo 14 NO 2 µg/m 3 12 Tuntiarvo 1 Ohjearvo (µg/m3/h) Kuva 13. Typpioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Siilinjärven Sorakujalla Typpidioksidin suurin mitattu pitoisuus Kasarmipuisto Maaherrankatu Sorakuja NO 2 µg/m raja-arvo Kuva 14. Typpioksidin suurin mitattu pitoisuus vuodessa Kuopion Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärven Sorakujalla. 2

21 Typen oksidien kokonaispitoisuuden (NO+NO 2 ) vuosikeskiarvo on ollut keskimäärin nousussa Kuopion kaupunkialueella 199-luvun lopulta saakka (Kuva 15). 3 Kasarmi puisto Sorakuja NO x (NO+NO 2 ) vuosikeskiarvo NO x µg/m Maaherr ankatu Rajaarvo Kuva 15. Typenoksidien vuosikeskiarvot Kuopion Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärven Sorakujalla. 4.3 Otsoni (O 3 ) Otsonipitoisuudet ovat hieman nousseet aina siitä saakka, kun mittaukset Kasarmipuistossa vuonna 1997 aloitettiin. Poikkeuksen tekee vain vuosi 27, jolloin pitoisuudet jäivät selvästi aiempia vuosia alhaisemmiksi (Kuvat 16 ja 17). 18 Kasarmipuisto otsonin tuntiarvo O 3 µg/m tuntiarvo tiedottamiskynnys Kuva 16. Otsonin kuukauden tuntiarvot Kuopion Kasarmipuistossa. 21

22 Kasarmipuisto otsonin 8 tunnin keskiarvo O 3 µg/m tunnin keskiarvo tavoitearvo Kuva 17. Otsonin kuukauden 8 tunnin liukuvat keskiarvot Kuopion Kasarmipuistossa. Otsonin 8 tunnin keskiarvo on vuosina joitakin kertoja ylittänyt tavoitearvotason 12 ug/m 3. Tosin tavoitearvo ei ole virallisesti ylittynyt, koska tavoitearvo saa ylittyä 25 päivänä vuodessa (Kuva 18). Kasarmipuisto otsonin 8 tunnin keskiarvon ylitykset vuodessa suhteessa tavoitearvoon 3 2 Ylitykset Sallitut ylitykset Kuva 18. Otsonin 8 tunnin liukuvan keskiarvon tavoitearvotason ylitysten lukumäärä vuodessa Kuopion Kasarmipuistossa. Kasvillisuuden suojelemiseksi annetun AOT4-arvon pitkän aikavälin tavoite ei ole ylittynyt Kasarmipuistossa. Lähimpänä tavoitetasoa on käyty vuonna 26 (Kuva 19). 22

23 µg/m Kasarmipuisto AOT4 AOT4 tavoitearvo 5 vuoden keskiarvona Kuva 19. Otsonin vuoden AOT4-arvot Kuopion Kasarmipuistossa. 4.4 Hiukkaset (TSP, PM1 ja PM2,5) Kokonaisleijuma (TSP) Kokonaisleijuman vuosikeskiarvo ja vuorokausiarvo ylittivät ohjearvotason Kasarmipuistossa hyvin selvästi 199-luvun alussa (Kuvat 2 ja 21). Vuorokausiohjearvo 12 ug/m 3 ylittyi vielä vuosina 1998 ja 22. Tuloksissa on kuitenkin otettava huomioon se, että mittaus vuoteen 1993 saakka tehtiin noin 1 m:n päässä kadun reunasta. Vuonna 1994 mittausaseman sijaintia muutettiin niin, että etäisyyttä lähikatuihin on noin 5 m. Mittausaseman siirrolla on ollut vaikutusta tuloksiin niin, että vuodesta 1994 lähtien tulokset kuvaavat yleistä pitoisuustasoa kaupunkialueella (kaupunkitausta kortteleiden sisäosissa). Tätä ennen pitoisuudet kuvastavat tilannetta katujen varsilla. Leijuvan pölyn pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta 199-luvun loppupuolella. Sen sijaan 199-luvun alussa pitoisuustaso jonkin verran laski. Leijuvan pölyn mittaukset lopetettiin vuonna 23, koska tulokset kuvaavat varsin huonosti pölyn terveysvaikutuksia. Kokonaisleijuma vuosikeskiarvot TSP µg/m Kasarmipuisto Petonen Ohjearvo Kuva 2. Kokonaisleijuman ohjearvoon (5 µg/m 3 ) verrannolliset vuosikeskiarvot Kuopion Kasarmipuistossa ja Petosella. 23

24 Kokonaisleijuma vuorokausiarvot (98%-piste) TSP µg/m Kasarmipuisto Petonen Ohjearvo Kuva 21. Kokonaisleijuman ohjearvoon (5 µg/m 3 ) verrannolliset vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteet Kuopion Kasarmipuistossa ja Petosella Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla aina 199- luvun puolivälistä, jolloin mittaukset on aloitettu (Kuvat 22-24). Vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, kuten keskustassa ja Itkonniemellä, ohjearvo 7 ug/m 3 on ylittynyt toistuvasti. Eri vuosina lähinnä sääolosuhteet ovat vaikuttaneet pitoisuuksiin. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu liikenneympäristössä Maaherrankadulla, missä mittaukset aloitettiin vuonna 26. Siilinjärven Sorakujalla pitoisuudet eivät ole merkittävästi poikenneet Kuopion kaupunkialueen pitoisuuksista. Myös Sorakujalla mitattiin vuonna 24 ohjearvon ylitys (Kuva 24). Siilinjärven Pahkamäessä ja Lehtolassa Yaran kaivoksen rikastushiekka-alueiden koillispuolella hengitettävien hiukkasten pitoisuudet helmi-marraskuussa 26 olivat kevään katupölyjaksoa lukuun ottamatta samaa tasoa tai jopa hieman korkeampia kuin Siilinjärven Sorakujalla tai Kuopion kaupunkialueella. 24

25 Kasarmipuisto PM 1 hiukkaset 12 1 vuorokausiarvo ohjearvo PM 1 µg/m Kuva 22. Hengitettävien hiukkasten kuukauden vuorokausiarvot Kuopion Kasarmipuistossa. 12 Itkonniemi PM 1 hiukkaset 1 vuorokausiarvo ohjearvo PM 1 µg/m Kuva 23. Hengitettävien hiukkasten kuukauden vuorokausiarvot Kuopion Itkonniemellä. PM 1 hiukkaset vuorokausiarvo PM 1 µg/m ohjearvo Petonen Sorakuja Maaherrankatu Kuva 24. Hengitettävien hiukkasten kuukauden vuorokausiarvot Kuopion Petosella ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärven Sorakujalla. 25

26 Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueella hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuosien mittausten mukaan ovat hieman alhaisempia kuin keskeisellä kaupunkialueella. Etenkin pitoisuushuiput ovat täällä selvästi alhaisempia kuin keskustassa (Kuva 25). 7 6 PM 1 hiukkaset vuorokausiarvo PM 1 µg/m ohjearvo Hepomäki Paavola Pelastusopisto Kuva 25. Hengitettävien hiukkasten kuukauden vuorokausiarvot Kuopion Hepomäessä, Paavolassa sekä Pelastusopiston harjoitusalueella. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoissa Kasarmipuiston tuloksissa havaitaan sama mittausaseman muutoksesta aiheutuva pitoisuustason lasku kuin kokonaisleijuman tuloksissa. Mittausaseman siirto vuonna 24 korttelin sisäosiin pudotti mitattavat pitoisuudet noin puoleen. Tulokset vuodesta 24 eteenpäin kuvaavat kaupunkialueen keskimääräistä pitoisuutta kortteleiden sisäosissa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot eivät ole muuttuneet 199-luvun lopulta. Korkeimmat vuosikeskiarvot on mitattu Maaherrankadulla vuosina (Kuvat 26 ja 27). PM 1 hiukkaset vuosikeskiarvo Kasarmipuisto PM 1 µg/m Petonen Itkonniemi Maaherrankatu Sorakuja Raja-arvo Kuva 26. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Kuopion Kasarmipuistossa, Petosella, Itkonniemessä ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärven Sorakujalla. 26

27 PM 1 hiukkaset vuosikeskiarvo PM 1 µg/m Hepomäki Paavola Pelastusopisto Raja-arvo Kuva 27. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Kuopion Hepomäessä, Paavolassa sekä Pelastusopiston harjoitusalueella. Hengitettävien hiukkasten lyhytaikaiset huippupitoisuudet (korkeimmat vuorokausiarvot) ovat 2-luvulla ylittäneet raja-arvotason 5 ug/m 3 kaikilla mittausasemilla sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä (Kuva 28). Korkeimmat pitoisuushuiput on mitattu vuosina Virallisesti raja-arvoa ei kuitenkaan ole ylitetty, koska raja-arvotason ylityksiä sallitaan 35 kappaletta vuodessa (Kuva 3) PM 1 hiukkaset korkein vuorokausiarvo Kasarmipuisto Petonen Itkonniemi Maaherrankatu Sorakuja raja-arvo PM 1 µg/m Kuva 28. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat mitatut vuorokausiarvot vuodessa Kuopion Kasarmipuistossa, Petosella, Itkonniemessä ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärven Sorakujalla. 27

28 Hepomäessä vuonna 26 tehdyt mittaukset osoittavat, että lyhytaikaisesti ja paikallisesti hengitettävien hiukkasten pitoisuus voi yltää raja-arvotasolle myös varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolellakin (Kuva 29). PM 1 hiukkaset korkein vuorokausiarvo PM 1 µg/m Hepomäki Paavola Pelastusopisto raja-arvo Kuva 29. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat mitatut vuorokausiarvot vuodessa Kuopion Hepomäessä, Paavolassa sekä Pelastusopiston harjoitusalueella. lukumäärä PM 1 -hiukkaset asetetun raja-arvon ylitysten määrä Kasarmipuisto Petonen Itkonniemi Maaherrankatu Sorakuja Sallittu ylitysten määrä Kuva 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitysten lukumäärä vuodessa Kuopion Kasarmipuistossa, Petosella, Itkonniemessä ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärven Sorakujalla Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Pienhiukkasten vuorokausiarvot ovat olleet enimmillään lähellä Maailman terveysjärjestön WHO:n suositusarvoa 25 ug/m 3 (Kuva 31). Pienhiukkasten vuosikeskiarvo vuonna 25 Maaherrankadulla oli 8 ug/m 3 ja vuonna 27 Kasarmipuistossa 7 ug/m 3. Vuosikeskiarvot alittavat selvästi EY direktiivin 28/5/EY mukaisen indikatiivisen raja-arvon 2 ug/m 3. 28

29 25 Maaherrankatu hengitettävien pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvo 2 PM 2,5 µg/m Maaherrankatu WHO:n suositusarvo Kasarmipuisto Kuva 31. Pienhiukkasten kuukauden vuorokausiarvot Kuopion Maaherrankadulla. 4.5 Hiilimonoksidi (CO) Hiilimonoksidin pitoisuudet ovat keskusta-alueella selvästi pienentyneet 199- luvun alun tasosta, jolloin 8 tunnin keskiarvo jopa kerran on ylittänyt ohjearvon 8 mg/m 3 (Kuvat 32-35). Hiilimonoksidin mittaus siirrettiin vuonna 24 Kasarmipuistosta liikenneympäristöön Maaherrankadulle. Kasarmipuisto tuntiarvo 2 CO mg/m tuntiarvo Ohjearvo Kuva 32. Hiilimonoksidin kuukauden tuntikeskiarvot Kuopion Kasarmipuistossa. 29

30 Maaherrankatu tuntiarvo 2 CO mg/m tuntiarvo Ohjearvo Kuva 33. Hiilimonoksidin kuukauden tuntikeskiarvot Kuopion Maaherrankadulla. 1 Kasarmipuisto 8 tunnin keskiarvo CO mg/m tunnin keskiarv o Rajaarvo Ohjearv Kuva 34. Hiilimonoksidin kuukauden 8 tunnin liukuvat keskiarvot Kuopion Kasarmipuistossa. Maaherrankatu 8 tunnin keskiarvo 1 CO mg/m tunnin keskiarv o 8 tunnin keskiarv o Ohjearvo Kuva 35. Hiilimonoksidin kuukauden 8 tunnin liukuvat keskiarvot Kuopion Maaherrankadulla. 3

31 4.6 Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksissa Sorsasalossa ei keskimäärin ole tapahtunut muutoksia vuodesta 24, jolloin mittaukset aloitettiin. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu vuosina 24 ja 27 (Kuva 36). Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen vaikutuspiirissä lähimmillä asuinkiinteistöillä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosina samaa tasoa kuin Sorsasalosaa. TRS kuukauden 2. korkein vuorokausiarvo TRS µg/m Sorsasalo ohjearvo Paavola Kuva 36. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot Kuopion Sorsasalossa sekä Paavolassa. 4.7 Lyijy (Pb) ja muut metallit Ilman lyijypitoisuutta on mitattu Kasarmipuistossa säännöllisesti 198-luvulla. Mittaukset lopetettiin vuonna 1991, koska lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena oli lopetettu ja pitoisuudet olivat vakiintuneet silloisen analyysitarkkuuden rajoille. Lyijypitoisuudet eivät missään vaiheessa ole ylittäneet nykyistä raja-arvoa,5 ug/m 3 (Kuva 37). Vuonna 28 Kuopiossa mitattiin kampanjaluontoisesti ilman metallipitoisuuksia. Tällöin tammi-toukokuussa lyijypitoisuuden keskiarvoksi saatiin,4 ug/m 3, arseenipitoisuuden keskiarvoksi,3 ng/m 3 (tavoitearvo 6 ng/m 3 ), kadmiumpitoisuuden keskiarvoksi,4 ng/m 3 (tavoitearvo 5 ng/m 3 ) ja nikkelipitoisuuden keskiarvoksi 1,4 ng/m 3 (tavoitearvo 2 ng/m 3 ). 31

32 ,5 Kasarmipuisto lyijyn vuosikeskiarvo (TSP-kertymästä) Pb µg/m 3,4,3,2,1 Kuopio vuoden keskiarvo Raja-arvo, Kuva 37. Kokonaisleijumasta mitatut lyijypitoisuuden vuosikeskiarvot Kuopiossa. 4.8 Bentseeni (C 6 H 6 ) Ilman bentseenipitoisuutta on Kuopiossa mitattu kampanjaluonteisesti vuoden ajan vuosina Korkein bentseenin vuosikeskiarvo mitattiin keskustassa Maaherrankadulla. Sielläkin pitoisuus jäi selvästi alle raja-arvon 5 ug/m 3 (Kuva 38). Heinälamminrinteellä Pelastusopiston harjoitusalueen vaikutuspiirissä mitattiin bentseeniä osana haihtuvien orgaanisten yhteiden (VOC) mittausta helmitoukokuussa 27. Mittausajalta bentseenin pitoisuuskeskiarvoksi saatiin,4 ug/m 3 eli hieman vähemmän kuin mitä Kuopion kaupunkialueella on mitattu. 32

33 5 Bentseenin vuosikeskiarvo (helmikuu 26-tammikuu 27) 4 vuosikeskiarvo µg/m raja-arvo 1 Haapaniemi Itkonniemi Kelloniemi Maaherrankatu Niirala Sorsasalo Väliköntie 4.9 Styreeni Kuva 38. Bentseenin vuosikeskiarvo Kuopion kaupunkialueella vuosina Ilman styreenipitoisuutta on mitattu kampanjaluonteisesti 12 kuukauden ajan vuosina osana haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) mittausta. Ajoittain korkeita styreenipitoisuuksia mitattiin Väliköntiellä Bella-Veneet Oy:n venetehtaan lähialueella. Styreenin kahden viikon keskiarvo oli enimmillään noin puolet Maailman terveysjärjestön WHO:n ½ tunnin suositusarvosta 7 ug/m 3 (Kuva 39). Styreeni - kahden viikon jakson pitoisuus 7 Styreeni µg/m Haapaniemi Valikontie Sorsasalo Niirala Maaherrankatu Kelloniemi Itkonniemi Raja-arvo Kuva 39. Styreenipitoisuus kahden viikon mittausjaksolla Kuopion alueella vuosina

34 4.1 Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) Heinälamminrinteellä Pelastusopiston harjoitusalueen vaikutuspiirissä mitattiin polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia helmi-toukokuussa 27. Kaikkien PAHyhdisteiden pitoisuuskeskiarvoksi mittausajalta saatiin harjoitusalueella 2,41 ng/m 3 ja noin 1,3 km:n päässä lähimmän asutuksen luona,97 ng/m 3. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivat vastaavasti,63 ng/m 3 ja,21 ng/m 3. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivat siis selvästi pienempiä kuin bentso(a)pyreenin tavoitearvo 1 ng/m 3. PAH-yhdisteiden pitoisuuksia on mitettu Kuopiossa talvella 29 myös Niiralan omakotialueella. Mittausten tarkoituksena on ollut arvioida puunpolton vaikutuksia asutusalueen ilmanlaatuun. Mittausten tulokset valmistuvat vuonna Ilmanlaatuindeksi Lähinnä ilmanlaadun tiedottamista varten Suomessa on otettu käyttöön ilmanlaatuindeksi, missä ilmanlaatu luokitellaan viiteen laatuluokkaan. Kuopiossa tiedotukseen käytettävä ilmanlaatuindeksi lasketaan kaikkien Kuopion mittausasemien tuloksista. Indeksin keskiarvon perusteella Kuopion ilmanlaatu on luokittunut 199-luvun puolivälistä saakka hyväksi, tosin 2-luvulla indeksin keskiarvo on ollut hyvin lähellä hyvän ja tyydyttävän välimaastoa (Kuva 4). Vuonna 22 indeksin laskentaperusteita muutettiin vastaamaan paremmin EU:n nykyisiä raja-arvoja ja lyhytaikaisia ilmanlaadun vaihteluita. Muutoksen seurauksena ilmanlaatu on vuodesta 22 eteenpäin luokittunut jonkin verran huonommaksi kuin tätä ennen. Tämä ilmenee selvästi myös Kuopion keskimääräisessä ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvossa. Siilinjärven Sorakujalla ilmanlaatu on ilmanlaatuindeksi perusteella luokittunut selvästi paremmaksi kuin Kuopiossa. Tämä johtuu osittain siitä, että Siilinjärvellä indeksiarvon laskennassa ei ole ollut mukana kaikkia samoja epäpuhtauksia kuin Kuopion indeksi laskennassa. Siilinjärven indeksiarvon laskennassa ei mm. ole mukana otsonia ja pienhiukkasia, joilla on suuren osan vuotta keskeinen merkitys Kuopion indeksiarvoon (Kuva 4). 34

35 Ilmanlaatuindeksin vuosikeskiarvo Erittäin huono Kuopio Siilinjärvi Huono indeksi Välttävä Tyydyttävä 4 2 Hyvä Kuva 4. Ilmanlaatuindeksi Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna

36 5 Leviämismallilaskelmien tuloksia 5.1 Yleistä Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatua on arvioitu mittausten ohella laajojen taajamaalueet kattavien leviämismallilaskelmien avulla. Vuonna 27 ovat valmistuneet hengitettävien hiukkasten laskelmat ja vuonna 28 typen oksidien laskelmat. Lisäksi Kuopion keskusta-alueelle on tehty hiilimonoksidin leviämismallilaskelmat vuonna 27. Rikkidioksidin osalta viimeisin koko Kuopion kaupunkialuetta ja eteläistä Siilinjärveä koskeva leviämismallilaskelma on tehty vuonna Tämä selvitys ei ole enää ajan tasalla. Ympäristölupiin ja ympäristövaikutusten arviointeihin liittyen on lisäksi Kuopiossa tehty päästöjen leviämismallilaskelmat seuraaville laitoksille (suluissa tarkasteltu päästö sekä selvityksen valmistumisvuosi ja tekijä): - Bella-Veneet Oy, Siikalahden venetehdas (styreeni ja asetoni, 26/ Symo Oy) - Bella-Veneet Oy, Väliköntien venetehdas (TVOC, 24/Symo Oy ja styreeni ja haju, 28/Ilmatieteen laitos) - JELD-WEN Suomi Oy, ovitehdas (TVOC ja butyyliasetaatti, 199/ Suomen Tietotekninen ympäristökonsultointi Oy, TVOC, 24/Symo Oy ja SO 2 ja PM, 25/Symo Oy) - Jätekukko Oy, Hienälamminrinteen jätekeskus (haju, 26/Ilmatieteen laitos) - Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset (SO 2, NO x ja PM, 1996/Maa ja Vesi Oy, SO 2, NO x ja PM, 24/Ilmatieteen laitos ja SO 2, NO x ja PM, 27/Ilmatieteen laitos) - Kuopion Energia, Iloharjun lämpökeskus (SO 2, 1995/Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy) - Kuopion Energia, Kelloniemen lämpökeskus (NO x, 1997/I&M Suunnittelu Oy) - Kuopion Energia, Niiralan lämpökeskus (NO x, 1999/Ilmatieteen laitos) - Kuopion Energia, Pitkälahden lämpökeskus (SO 2, 1991/Suomen Tietotekninen ympäristökonsultointi Oy) - Kuopion Energia, Päivärannan lämpökeskus (SO 2 ja PM, 1993/Suomen Tietotekninen ympäristökonsultointi Oy) - Kuopion Energia, Rautaniemen lämpökeskus (SO 2, NO x ja PM, 27/Ilmatieteen laitos) - Kuopion Energia, Saarijärven lämpökeskus (SO 2, NO x, 23/Lappeenrannan tekninen yliopisto) - Kuopion Vesi, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo (haju, 24/Ilmatieteen laitos) - Pelastusopisto, Heinälamminrinteen harjoitusalue (CO ja PM, 27/Ilmatieteen laitos) - SasmoX Oy, puukipsilevytehdas (PM, 1994/Suunnittelukeskus Oy) - Scantarp Oy Ab, muovituotetehdas (TVOC, ftalaatti ja dioktyyliftalaatti, 26/Symo Oy) - ST1 Finland, Kelloniemen öljyvarasto (TVOC, 1997/Ilmatieteen laitos) - Oy Teboil Ab, Kelloniemen öljyvarasto (TVOC, 1997/Ilmatieteen laitos) 36

37 5.2 Typpidioksidin pitoisuudet Kuopion ja Siilinjärven alueella Typpidioksidin korkeimmat pitoisuudet Kuopion kaupunkialueella esiintyvät valtatie 5:n varrella, keskustassa sekä keskustan pääsisääntuloväylien varrella Pohjolankadulla, Puijonkadulla, Niiralankadulla ja Tasavallankadulla. Pitoisuudet ovat vuorokausiohjearvon 7 ug/m 3 tuntumassa erityisesti alueella, joka ulottuu Savilahdesta Tasavallankatua Haapaniemelle (Kuva 41). Tällä alueella myös pitoisuuksien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa eniten. Siilinjärvellä typpidioksidin korkeimmat pitoisuudet esiintyvät valtatie 5:n varrella erityisesti Vuorelassa ja Siilinjärven keskustaajamassa (Kuva 42). 37

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE

KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto ilmaan

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE

ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMIEN LAADINTA POHJOIS-SAVON ALUEELLE Ilmanlaadun 21. mittaajatapaaminen 15.4.2015, Rauma, Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ILMANLAADUN SEURANTA POHJOIS-SAVOSSA

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 KUOPION KAUPUNKI Ympäristöpalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 900 t, typen oksidien päästöt noin 2 800 t, hiilimonoksidipäästöt

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 700 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet 76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 29. 6. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 163/41 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/30/EY, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Vastaanottaja Peab Oy Asiakirjatyyppi Ilmanlaatuselvitys Päivämäärä 12.12.2012 SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 12.12.2012 Tekijä Tarkastaja

Lisätiedot

Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa

Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus Ilmatieteen laitos/ilmanlaadun asiantuntijapalvelut HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 AOT40 BaP BC C5H6 CO NMVOC NH3

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2005 JPP-Kalibrointi Ky 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2004 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat 3 790 t, typen oksidien

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2003

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2003 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2003 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2004 JPP-Kalibrointi Ky 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2003 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat 2 260 t, typen oksidien

Lisätiedot