ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu MANSIKKALA KORVENKYLÄ IMATRANKOSKI IMATRA TEPPANALA PULPIN KOULU KANGASSAARI PELKOLA RAJA PULP KESKUSTA SVETOGORSK JOUTSENO PALOLAITOS KOULUKESKUS Ilmanlaatuindeksi vuonna Rautionkylässä Rautionkylä ERITTÄIN HUONO 15 LAURITSALA HUONO KESKUSTA TIRILÄ ARMILA 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 LAPPEENRANTA HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu IHALAINEN MÄNTYLÄ Ilmanlaatuindeksi vuonna Lappeenrannan keskustassa Ilmanlaatuindeksi vuonna Joutsenossa ERITTÄIN HUONO Lpr:n keskusta ERITTÄIN HUONO Joutsenon keskusta HUONO HUONO 1 1 VÄLTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2 1. Yleistä Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk muodostavat yhteisen Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsittää nykyisin 1 mittauspistettä. Näistä kahdellatoista suoritetaan ns. jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittauspisteitä on sijoitettu teollisuuslaitosten sekä asutus- että liikennekeskusten lähistölle. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on keskitetysti vastannut Imatran kaupungin ympäristötoimi yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa noin 15 vuoden ajan.. Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidipäästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettäviä hiukkasia (PM1) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä ja energiatuotannosta. Hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata kokonaisleijumana eli TSP:nä (kooltaan alle,1 mm hiukkasina) tai hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä (kooltaan alle 1 µm hiukkasina). Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitattaan mittausverkon alueella kolmella eri sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista. 1

3 . Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 711/1 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten 7 15 perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m ) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) vuorokausi (. suurin/kk) 7 - vuorokausi (. suurin/kk) 1 (TRS) (µg(s)/m³) Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (711/1) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) 1 tunti vuosi 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi Sallittujen ylitysten määrä Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä

4 . Imatran ilmanlaatutulokset Imatran ilmanlaatu oli vuonna ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu Imatran alueella lainkaan. Tyydyttäväksi tai välttäväksi ilmanlaadun heikensi keväisin liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet sekä sellutehtaiden häiriötilanteissa ilmaan päässeet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ylittyi vuonna Pelkolan rajavyöhykkeellä sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä joulukuussa. Ns. hajutunteja (yli 1 µg(s)/m³) tuntikeskiarvoja mitattiin Rajan mittauspisteellä tuntia, Rautionkylässä 95 tuntia ja Mansikkalassa 5 tuntia mittausajasta. Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 15 viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. µg(s)/m³ TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19 - Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m %:na % Kuva 1: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19.

5 . Imatran rikkidioksidi (SO ) Maaliskuussa mitattiin Rautionkylässä korkeita rikkidioksidipitoisuuksia Stora Enson huoltoseisakin aikana, jolloin myös valtioneuvoston tuntiohjearvo ylittyi. Muutoin pitoisuudet olivat kaikilla Imatran mittauspisteillä pieniä ja alle ohje- ja raja-arvojen. Rautionkylässä mitattiin vuonna suurempia pitoisuuksia kuin Pelkolassa Rajan mittauspisteellä tai Mansikkalassa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Rautionkylän rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet vuosikeskiarvollisesti samalla tasolla, mutta ajoittain on mitattu korkeitakin tuntipitoisuuksia. Myös Pelkolan rajavyöhykkeellä sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä pitoisuudet ovat pysytelleet viimeiset kahdeksan vuotta samalla tasolla. Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja 19 - vuosikeskiarvo µg/m³ Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosikeskiarvo Raja max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo suurin 99%:n arvo µg/m³ Kuva : Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Imatran typpidioksidi (NO ) NO -pitoisuudet olivat Mansikkalassa suurempia kuin Pelkolassa Rajan mittauspisteellä tai Rautionkylässä. Kuitenkin kaikilla Imatran mittauspisteillä typpidioksidin pitoisuudet olivat alle ohje- tai raja-arvojen. Typpidioksidipitoisuudet kohosivat liikenteen vaikutuksesta aamu- ja iltaruuhkien aikana.. Imatran hiukkaset (TSP ja PM1) Imatran ulkoilman hiukkaspitoisuudet kohoavat keväisin liikenteen nostattaman katupölyn vaikutuksesta. Vuoden pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin edellisenä vuotena. Mansikkalan hiukkaspitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin Teppanalassa ja Rautionkylässä. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoylityksiä ei mitattu Imatralla, mutta kokonaisleijuman ohjearvo ylittyi Imatrankoskella. Imatrankoskella hiukkaspitoisuuksiin vaikutti Imatrankosken keskustan uudelleenrakennustyömaan toiminta ja liikenne.

6 .5 Imatran rikkilaskeuma Kokonaisrikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, joskin rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyy edelleen kaikilla Imatran laskeumanmäärityspisteillä. mg/m²/a Rikkilaskeuma 199- tavoitetaso mg/m Rautionkylä Pelkola Äitsaari Kuva : Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina Joutsenon ilmanlaatutulokset Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna enimmäkseen hyvää. Joutsenon keskustan mittauspisteellä ilmanlaatu heikkeni muutamina päivinä tyydyttäväksi kohonneiden hiukkaspitoisuuksien johdosta. Ilmanlaadultaan välttäviä, huonoja tai erittäin huonoja päiviä ei mitattu Joutsenossa lainkaan. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa vuonna. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpin mittauspisteellä 95 tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä 1 tuntia mittausajasta. Vuodesta 199 alkaen TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet Joutsenossa Oy Metsä-Botnia Ab:n prosessimuutosten ansiosta. TRS-yhdisteet, Palolaitos ja Pulp v µg(s)/m³ % Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/m³ Kuva : Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina

7 5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet vuosina 199- pieniä ja selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. 5. Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet kohoavat keväisin tieliikenteen nostattaman katupölyn ja kesällä kasvien siitepölyn vaikutuksesta. Hengitettävien hiukkasten eli PM1:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenon keskustassa vuoden aikana. 5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä. Rikkilaskeuma on kuitenkin pienentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. mg/m²/a tavoitearvo mg/m²/a Rikkilaskeuma 199- Neuvola Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso Kuva 5: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina 199-.

8 . Lappeenrannan ilmanlaatutulokset Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli vuonna ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Ilmanlaatua heikensi Lappeenrannan keskustassa keväinen katupöly ajanjakso sekä ajoittain liikenteen kasvattamat typpidioksidin pitoisuudet. Heikoimmillaan ilmanlaatu oli Lappeenrannassa huhti-toukokuussa..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Lappeenrannassa vuoden aikana. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Tirilässä. Ns hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Tirilässä 75 tuntia, Lauritsalassa 1 tuntia ja Keskustassa tuntia mittausajasta. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet viimeisten kahdeksan vuoden aikana. µg(s)/m³ TRS: Tirilä ja Lauritsala 199- Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ % Kuva : Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina

9 . Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Lappeenrannan rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen. Rikkidioksidi: Tirilä ja Lauritsala 199- vuosikeskiarvo µg/m³ suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä suurin 99% tuntiarvo Lauritsala suurin 99% tuntiarvo Kuva 7: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Typpidioksidin eli NO -pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannan keskustassa ja Lauritsalassa joulukuussa. Ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet vuoden aikana. Yleensäkin typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamu- ja iltaruuhkien aikana, sekä kovan pakkasen ja erittäin pienen tuulennopeuden aikana. Kuva : Lappeenrannan keskustan NO -tuntikeskiarvojen ajallinen vaihtelu vuonna.

10 . Lappeenrannan hiukkaset (TSP ja PM1) Lappeenrannan ulkoilman suurimmat hiukkaspitoisuudet esiintyivät keväällä katupöly ajanjaksolla. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Lappeenrannassa huhtikuussa, mutta raja-arvo ei ylittynyt vuoden aikana. Hiukkaspitoisuudet olivat vuonna pienempiä kuin seitsemään edelliseen vuoteen Lpr:n Keskustan PM1 µg/m³ Keskustan vuosikeskiarvo Keskustan max ts-vrkarvo 199*) *) Kuva 9: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot, ja vuosien 199 suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus..5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi Ihalaisen ja Tirilän laskeumapisteillä. Vuonna Ihalaisen laskeumakuormitus oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta kaiken kaikkiaan pitoisuudet ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuma 199- mg/m²/a Äitsaari Ihalainen Tirilä 1 Tavoitetaso Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina

11 7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Suomen valtioneuvoston TRS:n ohjearvo ylittyi Svetogorskissa vuonna kuutena kuukautena. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Svetogorskin mittauspisteellä 7 tuntia mittausajasta. TRS-yhdisteiden pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä kuutena vuonna. Pitoisuudet ovat kuitenkin pysytelleet lähes samalla tasolla viimeisen seitsemän vuoden aikana. 7. Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskissa mitattiin rikkidioksidia vuonna vain 51 % mittausajasta laitevian vuoksi. Svetogorskin rikkidioksidipitoisuudet olivat pieniä kuten muuallakin Etelä- Karjalassa, eikä Suomen valtioneuvoston ohje- eikä raja-arvojen ylityksiä mitattu. 7. Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Pitoisuudet ovat pysyneet saman suuruisina viimeisten kuuden vuoden aikana. Typpioksidien pitoisuudet kohosivat liikennemäärien mukaan aamu- ja ilta-aikana. 7. Svetogorskin hiukkaset (PM1) Hiukkaspitoisuudet kohoavat Svetogorskissa keväällä liikennepölyn vaikutuksesta kuten muuallakin Etelä-Karjalassa. Suomen valtioneuvoston ohjearvo hiukkasille ylittyi huhti- ja toukokuussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna olivat suurempia kuin edellisenä vuonna.. YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden mittausten perusteella enimmäkseen hyvä. Ilmanlaatu on parantunut selkeästi viimeisten 15 vuoden aikana. Alueen teollisuuslaitoksissa 199-luvulla toteutetut tehdas- ja prosessiuudistukset ovat pienentäneet ilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia. Ongelmana on hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet, jotka heikentävät jo pieninäkin pitoisuuksina alueiden viihtyvyyttä. Rikkilaskeuma on vuosi vuodelta pienentynyt, mutta edelleenkin ylittää kaikilla mittauspisteillä tavoitetason. Keväisin Lappeenrannan, Imatran, Joutsenon ja Svetogorskin keskustoissa pölyongelma on merkittävä huolimatta tehostetusta katujen ja teiden puhdistamisesta. 1

12 Kuva 11: Ilmanlaadun mittalaitteita: Kokonaisleijuma keräin, Lappeenrannan keskustan mittauskoppi ja laskeumapönttö, Kuva 1: Rautionkylän ilmanlaadun mittauspisteen so -analysaattorit ja TRSkonvertteri. Ilmanlaatu Etelä-Karjalassa Lpr:Keskusta Ilmanlaatu Imatralla ja Joutsenossa to Lpr:Lauritsala pe Joutseno Keskusta Imatra:Mansikkala Imatra:Rautionkylä 151- erittäin huono Rautionkylä Mansikkala la huono Joutsenon keskusta su 7-1 välttävä ma tyydyttävä ti -5 hyvä ke HYVÄ -5 TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ 7-1 HUONO ERITTÄIN HUONO 151- ma ti ke to Kuva 1: Etelä-Saimaa-lehdessä julkaistaan torstaisin ja Uutisvuoksi-lehdessä tiistaisin ja lauantaisin indeksitiedote. 11

13 Kuva 1: Etelä-Karjalan ympäristöportaalin nettisivuilla ( on luettavissa lähes reaaliaikaista ilmanlaadun indeksitietoa viideltä eri mittauspisteeltä. Kuva 15:Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan eli YTV:n nettisivuilla ( julkaistaan lähes reaaliaikaista ilmanlaadunindeksitietoa Suomen suurimmista kaupungeista, myös Lappeenrannan keskustan indeksitieto. 1

14 Kuva 1: Etelä-Karjalan alueella käytössä olevan ilmanlaaduntarkkailuohjelma Diltan avulla suoritettaan ilmanlaadun tarkkailu ja tulosten editointi ja raportointi. Kuva 17: Mitatuista pitoisuuksista tehdään kuukausittain kuntakohtaiset kuukausiraportit, ja vuosittain koko mittausverkon tulokset kattava vuosiraportti. Kuukausiraportit ovat myös luettavissa Etelä-Karjalan ympäristöportaalin nettisivuilla. Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Vuoksenniskantie 5 55 IMATRA puh: 5-1 1, ymparistotoimi@imatra.fi 1