SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3"

Transkriptio

1

2 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ILMAPÄÄSTÖT KOKKOLAN SEUDULLA Seurattavat ilmapäästöt Rikkidioksidi (SO 2) Typen oksidit (NOx) Hiukkaset Metallipäästöt ilmaan 8 3. ILMANLAADUN MITTAUSKAUSI Ilmanlaadun mittausasemat ja mittaukset Ilmanlaadun tiedonkeruu- ja tietojenkäsittelyjärjestelmä Erillisselvitykset 1 4. ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSIA Jatkuvatoimisesti tehtävät mittaukset Rikkidioksidi (SO 2) Typen oksidit (NOx) Hengitettävät hiukkaset (PM 1) Pienhiukkaset (PM 2,5) Lyijy (Pb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Nikkeli (Ni) Ilmanlaatuindeksi LAINSÄÄDÄNTÖ ILMANLAADUN SEURANNASSA Ilmanlaadun seurantavelvollisuus Ympäristönsuojelulain mukainen ilmanlaadun seurantavelvollisuus Ilmanlaatuasetuksen mukainen ilmanlaadun seurantavelvollisuus Ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset pitoisuudet Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus ILMANLAADUN SEURANNAN TARVE KOKKOLASSA 32

3 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma ILMANLAADUN TARKKAILUN JÄRJESTÄMINEN VUOSINA Yhteistarkkailun osapuolet Ilmanlaadun mittaukset ja erillisselvitykset Jatkuvatoimisten mittausten asemat ja mitattavat komponentit Bioindikaattoritutkimus Mittaustulosten raportointi ja laadunvarmistus Mittaustulosten raportointi Mittausten laadunvarmistus Laitehankinnat 4 8. KUSTANNUSJAKO TARKKAILUSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN KESKEN 41 LIITTEET 45

4 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma JOHDANTO Ympäristönsuojelulaissa (527/214) säädetään kunnan ja toiminnaharjoittajien velvollisuudesta seurata ympäristön tilaa (mm. ilmanlaadun tarkkailu) ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Ympäristönsuojelulain 143 :n nojalla kunta on velvollinen huolehtimaan paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta, kuten ilmanlaadun seurannasta. Myös toiminnanharjoittajien velvollisuus on olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus), joista säädetään ympäristönsuojelulain 6 :ssä. Toiminnanharjoittajien velvollisuudesta osallistua Kokkolan alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun määrätään erikseen ko. laitosten ympäristölupapäätöksissä. Em. velvollisuudet yhdistetään Kokkolan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelmassa. Vuonna 21 voimaan tuli valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (VNA 711/21), jossa säädetään mm. ilman epäpuhtauksien raja-arvoista, ohjeistetaan ilmanlaatumittausten käytännön toteuttamista sekä asetetaan laatuvaatimuksia eri tyyppisille ilmanlaatumittauksille. Em. ilmanlaatuasetus korvattiin vuonna 211 uudella ilmanlaatuasetuksella (VNA 38/211), jolloin mm. pienhiukkasille (PM2,5) asetettiin raja-arvo. Vuonna 27 valtioneuvosto antoi asetuksen (VNA 164/27) ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä. Asetuksessa on säädetty arseenin, kadmiumin, nikkelin ja bentso(a)pyreenin tavoitearvoista. Kokkolan alueen ensimmäinen ilmanlaadun tarkkailusopimus solmittiin vuosille Sitä ennen Kokkolassa oli tehty joitakin erillisiä ilmanlaatuaselvityksiä mm. Työterveyslaitoksen (197-luku) ja Ilmatieteenlaitoksen toimesta. Seuraavat sopimuskaudet kattoivat vuodet , 22-26, sekä Tämä ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma toimii pohjana vuosille solmittaville ilmanlaadun tarkkailusopimuksille, jotka seurannan toteuttaja (Kokkolan kaupunki) solmii erikseen jokaisen tarkkailusuunnitelmassa mainitun tahon kanssa. Tarkkailusuunnitelma on laadittu käyttäen perustietoina tähän mennessä kerättyjä ilmanlaadun tarkkailutuloksia, tarkkailusta saatuja kokemuksia sekä ilmanlaadusta tehtyjä erillisselvityksiä, kuten bioindikaattoritutkimuksia. Tarkoituksena on kehittää ilmanlaadun seurantaa jatkuvasti muuttuvien olosuhteiden ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti siten, että Kokkolan alueen ilmanlaadusta saadaan jatkuvasti ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista tietoa.

5 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma ILMAPÄÄSTÖT KOKKOLAN SEUDULLA Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan omien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan lähialueilta (mm. UPM-Kymmene Oyj:n laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus- ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satamatoiminnot sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ilmapäästöjä on seurataan laitoksissa, joissa se on kirjattu ympäristölupapäätöksessä toiminnan tarkkailua koskeviin lupamääräyksiin. Laitokset raportoivat ilmapäästöt vähintään vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, Tetra Chemicals Europe Oy:n ja CABB Oy laitokset, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian- ja kemianteollisuuden eri osa-alueilla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Kokkolan Energia Oy:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsee myös Kokkolan Sataman laajoja satamatoimintoja (ml. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Pienempiä ilmapäästölähteitä, jotka on ympäristöluvissa velvoitettu osallistumaan Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailuun, ovat Neste Oyj:n, Kokkolan Energia Oy:n, Nordkalk Oy Ab:n, Lemminkäinen Infra Oy:n (asfalttiasema), Rudus Oy:n (asfalttiasema) ja Pohjanmaan Biokaasu Oy:n laitokset. Uusi suunnitteilla oleva laitos, jonka ympäristöluvassa on määrätty osallistumisesta Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailuun on jätealan Oy Ekokem Ab. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa, huolimatta liikennemäärien kasvusta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. polttomoottoritekniikan kehittyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto. VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 214. Tämän ohjelman mukaisesti tieliikenteen päästöt Kokkolan alueella vuosina olivat seuraavat: Vuosi CO HC NOX Hiukkaset CH4 N2O SO2 CO ,7 7,2 1,8, ,3 6,6 1,8, ,5 6,3 1,8, ,6 6, 1,9, ,7 5,9 2,, Taulukko 1. Tieliikenteen päästömäärien kehitys Kokkolassa vuosina (t/a) Lähde: VTT (LIISA 214). Vuodet 211 ja 215 on laskettu päästöjen kehityskertoimilla Seurattavat ilmapäästöt Laitosten ympäristölupapäätöksissä on määrätty mitä ilmapäästöjä laitokset ovat velvollisia seuraamaan ja raportoimaan kansalliseen VAHTI-tietojärjestelmään. Seurattavia ilmapäästöjä Kokkolassa ovat pääasiassa rikkidioksidi, typenoksidit ja hiukkaset. Lisäksi laitoksissa seurataan päästömittauksin ja eri arviointien mukaan mm. eri metallien, haihtuvien hiilivetyjen (VOC), rikkivedyn, dioksiinien, heksaklooribentseenin, suolahapon, etikkahapon sekä hiilidioksidin ilmapäästöjä.

6 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Rikkidioksidi (SO 2) Kokkolan alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet selvästi viimeksi 199-luvulla. 197-luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes 7 tn/a. Rikkidioksidipäästöjen pieneneminen on vuoden 1995 jälkeen tasaantunut samalle tasolle, ollen Kokkolassa vuonna 214 noin 12 tonnia. Kuvassa 1 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina Kokkolan rikkidioksidipäästöt tonnia/vuosi Boliden - Sinkkitehdas Kokkolan Voima Oy Oy Kokkola Power Ab Tetra Chemicals Europe Oy Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 1. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Kuvassa 2 on esitetty rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken vuosina Suurin osa (56 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusaluella sijaitsevalta Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta. Toiseksi eniten rikkidioksidia ilmaan pääsi Kokkolan Energia Oy:n Ykspihlajan voimalaitokselta (27 %). Muita merkittäviä rikkidioksidin päästölähteitä Kokkolassa ovat olleet Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehdas (6 %) ja Kokkolan Voima Oy:n voimalaitos (5 %). Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma % 5 % 4 % 27 % 1 % Muut Boliden - Rikkihappotehdas Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Kokkolan Voima Oy Boliden - Sinkkitehdas 6 % 56 % Kuva 2. Kokkolan alueen rikkidioksidipäästöjen jakautuminen vuosina

7 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Typenoksidit (NOx) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat olleet peräisin pääasiassa tieliikenteestä, satamatoiminnoista ja energiantuotannosta (Kokkolan Voima Oy ja Kokkolan Energia Oy). Yksittäinen suurempi typenoksidien päästölähde on ollut myös Yara Suomi Oyj:n kaliumsulfaattitehdas. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien päästöt ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana pääsääntöisesti pysytelleet 85 ja 1 tonnin välillä. Typenoksidien kokonaispäästömäärissä ei ole kyseisenä jaksona tapahtunut olennaisia muutoksia, vaikka yksittäisten laitosten päästömäärät ovat toki vaihdelleet hieman. Tieliikenteen typenoksidipäästöt ovat olleet jatkuvasti hienoisessa laskussa. Vuosittaisia tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että Kokkolan Sataman toimintojen typenoksidipäästöjä on alettu arvioimaan ja kirjaamaan vasta vuonna 22, kun satamille ryhdyttiin laatimaan ympäristölupia. Kuvassa 3 on esitetty typenoksidien päästömäärät lähteittäin Kokkolassa vuosina Kokkolan typenoksidipäästöt tonnia/vuosi Muut Tetra Chemicals Europe Oy Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Kokkolan Voima Oy Kokkolan Satama Boliden - Rikkihappotehdas Yara Suomi Oy CABB Oy Boliden - Sinkkitehdas Liikenne Kuva 3. Typenoksidipäästöt (laskettu typpidioksidina) Kokkolassa lähteittäin vuosina Huomioitavaa on, että Satamalaitoksen päästöjä ennen vuotta 27 ei ole tiedossa. Kuvassa 4 on kuvattu typenoksidien päästöjakauma Kokkolassa vuosilta Tieliikenne on ollut selvästi suurin typen oksidien päästölähde (34 %) Kokkolassa. Tieliikenteestä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat lisäksi alhainen päästökorkeus. Muita merkittäviä typenoksidien päästölähteitä Kokkolassa ovat Kokkolan Energia Oy:n Ykspihlajan voimalaitos (18 %), Kokkolan Voima Oy (14 %), Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehdas (14 %) sekä Kokkolan Satama (1 %).

8 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma % % 2 % 14 % Muut 5 % Boliden - Rikkihappotehdas 3 % Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy CABB Oy Kokkolan Energia Kokkolan Voima Oy 34 % 14 % 18 % Liikenne Kokkolan Satama Kuva 4. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuosina Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet merkittävästi 199-luvun alkupuolen lukemista. Vuoden 1995 jälkeen hiukkasten päästömäärä on tasaantunut vajaaseen 1 tonniin vuodessa. Muutokset hiukkasten kokonaispäästöissä seuraavat varsin hyvin rikkidioksidipäästöjen kehitystä Kokkolassa. Kuvassa 5 on esitetty hiukkaspäästöjen kehitys Kokkolassa päästölähteittäin. Kokkolan hiukkaspäästöt tonnia/vuosi Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden - Sinkkitehdas Kokkolan Energia (Ykspihlaja) Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 5. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Kuvassa 6 on esitetty hiukkaspäästöjen jakauma Kokkolassa vuosina Suurin hiukkasten päästölähde on ollut Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehdas (35 %). Muita merkittäviä hiukkaspäästöjen lähteitä ovat olleet Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (28 %), tieliikenne (18 %) ja Kokkolan Energia Oy:n Ykspihlajan voimalaitos (1 %). Tieliikenteen päästötiedot eivät

9 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma sisällä liikenteen kaduilta ja teiltä ilmaan nostattamaa pölyä, vaan ainoastaan pakokaasupäästöjen sisältämät hiukkaset. Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma % 1 % 2 % Muut 18 % 35 % Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy 4 % Kokkolan Energia Boliden - Sinkkitehdas Kokkolan Voima Oy Liikenne 1 % Kokkolan Satama 28 % 1 % Tetra Chemicals Europe Oy Kuva 6. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuosina eri päästölähteiden kesken Metallipäästöt ilmaan Kokkolan metallipäästöt ilmaan ovat suurelta osin peräisin Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueella sijaitsevilta Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta ja Freeport Cobalt Oy:n kobolttitehtaalta sekä Kokkolan Voima Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n energiantuotantolaitoksilta. Metallipäästöjen kehitys laitoksittain on esitetty liitteessä 2. Metallipäästöjä ilmaan on seurattu laitosten nykyisessä päästötarkkailussa yhteensä 14 eri metallin osalta (sinkki, koboltti, arseeni, kadmium, nikkeli, lyijy, elohopea, rauta, kupari, vanadiini, alumiini, kromi, mangaani ja strontium). Laitosten päästöistä tarkkailtavat metallit vaihtelevat kuitenkin laitoksittain eikä kaikkia 14 metallia seurata yhdenkään laitoksen osalta. Kuvassa 7 on esitetty metallien ilmapäästöjen yleinen kehitys Kokkolassa vuosilta Metallipäästöjen kehitys on ollut erittäin myönteinen ja metallipäästöt ilmaan ovat tippuneet yli 9 tonnista alle 1 tonniin vuodessa. Myönteinen kehitys metallien osalta johtuu pääosin Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan metallipäästöjen vähentymisestä, mutta myös Freeport Cobalt Oy:n metallipäästöt ovat viime vuosina olleet aiempaa pienempiä erityisesti koboltin osalta. Metallipäästöjen kehitys Kokkolassa on 199-luvun kovasta vähentymisestä jatkunut edeleenkin lievästi laskusuuntaisena. Metallien päästölukemissa ei ole mukana mahdollisesta pölyämisestä aiheutuvia metallipäästöjä, vaan ainoastaan erilaisista poltto- ym. prosesseista mitatut ilmapäästöt. Nykyisin suurin osa metallipäästöistä ilmaan Kokkolassa aiheutuu erilaisten prosesseissa olevien häiriötilanteiden johdosta. Erilaisten häiriötilanteiden parantunut hallinta onkin ollut yksi merkittävimmistä syistä nykyiseen myönteiseen metallipäästökehitykseen Kokkolassa.

10 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Metallipäästöt ilmaan Kokkolassa Kuva 7. Metallipäästöjen kehitys Kokkolassa Kaaviossa on laskettu yhteen kaikkien raportoitujen metallipäästöjen summa (kg/vuosi). Yksittäisistä seurattavista metalleista eniten ilmaan pääsee sinkkiä (64 %) ja seuraavaksi eniten kobolttia (23 %). Muita metalleja pääsee ilmaan selvästi vähemmän. Huomioitavaa on kuitenkin, että päästöjakauma ei kerro eri metallipäästöjen haitallisuudesta. Ympäristölle haitallisten metallien, kuten elohopean, kadmiumin, arsenin ja lyijyn, päästömäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin sinkin ja koboltin, mutta ympäristövaikutuksiltaan ne voivat olla merkittävämpiä. Metallien ilmapäästöjen jakauma Kokkolassa % 1 % 8 % 2 % 23 % Koboltti Nikkeli 1 % Sinkki Kupari Rauta 64 % Alumiini Muut (Cd, As, Hg, Pb, Cr, V, Mn ja Sr) Kuva 8. Metallien ilmapäästöjen jakauma Kokkolassa Osuudet on laskettu raportoiduista yhteenlasketuista ilmapäästöistä vuosilta

11 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma ILMANLAADUN MITTAUSKAUSI Ilmanlaadun mittausasemat ja mittaukset Kokkolassa on kuluvan sopimuskauden aikana ollut kaksi kiinteää ilmanlaadun mittausasemaa. Mittausasemat ovat koko jakson sijainneet Pitkänsillankadun varressa Chydeniuksenpuiston tuntumassa ja Ykspihlajan koululla. Pitkänsillankadun mittauspiste sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä Kosilan lämpölaitoksesta ja noin 5 km:n etäisyydellä Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueesta. Pitkänsillankadun mittausasemalla on vuosina mitattu jatkuvatoimisesti hengitettäviä hiukkasia (PM1), pienhiukkasia (PM2.5) ja typenoksideja (NOx). Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla noin 1-2 km:n etäisyydellä Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueesta. Asemalla on vuosina mitattu jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO2), hengitettäviä hiukkasia (PM1), pienhiukkasia (PM2.5) sekä typenoksideja (NOx). Mittausaseman toinen PM1-analysaattori on varustettu erillisellä metallinäytteenoton mahdollistavalla lisälaitteella (ACCU-System). Mittausasemalla on myös meteorologinen asema. Mittausasemien sijainnit kaudella on esitetty alla olevassa kuvassa. Ykspihlaja Pitkänsillankatu 3.2. Ilmanlaadun tiedonkeruu- ja tietojenkäsittelyjärjestelmä Kokkolassa on ollut käytössä Envidas/Enview 2 tiedonkeruu- ja tietojenkäsittelyjärjestelmä syksystä 23 alkaen. Mittausjärjestelmää on päivitetty säännöllisesti. Järjestelmä päivittää automaattisesti Kokkolan ilmanlaadun mittaustiedot kerran tunnissa valtakunnalliseseen Ilmanlaatuportaaliin, joka on Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämä tietojärjestelmä ( Ilmanlaatutiedot on lisäksi vuodesta 213 lähtien raportoitu televisiossa Aamutelevisiolähetyksessä Erillisselvitykset Vuonna 213 valmistui viiden vuoden välein tehtävä Kokkolan alueen bioindikaattoritutkimus. Ko. bioindikaattoriselvitys tehtiin alueellisena yhteistyöhankkeena Pietarsaaren alueen ilmanlaadun mittausverkkon kanssa. Mukana selvityksessä olivat siten Kokkola, Kruunupyy, Kaustinen, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre ja Uuusikaarlepyy. Bioindikaattoritutkimuksen teki Jyväskylän Yliopiston Ympäristötutkimuskeskus. Erillistä metalliselvitystä ei jakson aikana laadittu. Aiemmin noin viiden vuoden välein kerran jaksossa tehty erillinen metalliselvitys korvattiin ottamalla metallianalyysit hiukkasista mukaan jatkuvaan ilmanlaadun tarkkailuun. Mitatut metallipitoisuudet on raportoitu vuosittain Kokkolan ilmanlaadun tarkkailun vuosiraporteissa, jolloin erillinen raportti on jäänyt tarpeettomaksi.

12 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSIA 4.1. Jatkuvatoimisesti tehtävät mittaukset Rikkidioksidi (SO2) Rikkidioksidin pitoisuuksille annettuja raja- tai ohjearvoja ei ole Kokkolassa ylitetty. Pitoisuudet ovat pysytelleet selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella myös Ykspihlajan mittausasemalla, joka sijaitsee vain noin 1-2 km:n etäisyydellä rikkidioksidin suurimmista päästölähteistä. Muilla mittausasemilla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet Ykspihlajassa mitattuja pitoisuuksia selvästi pienempiä. Ykspihlajassa mitatut vuosikeskipitoisuudet ovat viime vuosien alhaisesta tasosta huolimatta olleet suurimpien mitattujen vuosipitoisuuksien joukossa maassamme. Kuvassa 9 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 2 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan vuosina 1994 ja 1995, jonka jälkeen kehitys on ollut myönteistä. 2-luvulla rikkidioksidipitoisuudet ovat pysytelleet päästökehityksen mukaisesti samalla tasolla, pitoisuudet ovat pääsääntöiseti olleet 3-6 µg/m 3. Ykspihlajassa kevään ja alkukesän sääolosuhteet ekä maa-merituuli-ilmiö vaikuttavat oleellisesti rikkidioksidipitoisuuksiin ja vuosikeskipitoisuuteen. SO2-pitoisuudet Kokkolassa ug/m Vuosiraja-arvo 2 µg/m3 12,9 1,8 1,8 1 9,5 8,4 8,8 7,2 5,9 6,3 7,1 5,8 5,8 4 4,8 5,5 5,6 3,8 4,2 4,2 4,8 3,8 3,1 3,4 2,3 2, ,2 1,6 Ykspihlaja Tehtaankatu Halkokari Pitkänsillankatu Rautatienkatu 5,1 5,9 6,3 6,1 4,6 3,5 3, Kuva 9. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuksien kehitys Kokkolassa vuodesta Rikkidioksidille annettu vuosiraja-arvo on 2 µg/m 3. Kuvissa 1 ja 11 on esitetty rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ilmanlaatuasetuksessa (VNA 38/211) asetettuihin arviointikynnyksiin. Rikkidioksidipitoisuudet alittavat koko viiden vuoden jakson aikana alemmat arviointikynnykset. Vuoden 4. korkeimmalle vuorokausiarvolle asetetut arviointikynnykset (kuva 1) on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Talvikauden keskipitoisuudelle asetetut arviointikynnykset (kuva 11) on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi.

13 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Rikkidioksidille annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuorokausiarvot Ykspihlajassa 8 Ylempi arviointikynnys, 75 µg/m3 7 6 µg/m Alempi arviointikynnys, 5 µg/m3 25,4 29,4 Ykspihlaja SO2 2 15,3 12,6 14, Kuva 1. Ilmanlaatuasetuksessa rikkidioksidille annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuorokausiarvot (vuoden 4. korkein vrk-arvo) Kokkolassa.Lyhyen aikavälin arviointikynnykset on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ylempi arviointikynnys on 6 % vuorokausirajaarvosta. Rikkidioksidille annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset talvikauden keskiarvot Ykspihlajassa 12 Ylempi arviointikynnys, 12 µg/m3 1 8 Alempi arviointikynnys, 8 µg/m3 µg/m3 6 4,4 6, 4,6 5,1 Ykspihlaja SO2 4 2, Kuva 11. Ilmanlaatuasetuksessa rikkidioksidille annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset talvikauden ( ) pitoisuudet Kokkolassa.Talvikauden arviointikynnykset on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Ylempi arviointikynnys on 6 % talvikauden raja-arvosta.

14 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Typen oksidit (NOx) Typen oksideja on mitattu Kokkolan keskustassa vuodesta Mittauspaikka vaihtui vuonna 1998 ja vuonna 23 lopulla perustettiin uusi mittausasema Rautatienkadulle seuraamaan vilkasliikenteisen Rautatienkadun päästöjen vaikutusta keskustan ilmanlaatuun. Rautatienkadun mittaukset lopetettiin alkuvuodesta 27. Ykspihlajassa aloitettiin typenoksidien mittaus loppukeväästä 25, lähinnä teollisuuden, energiantuotannon ja sataman päästöjen seuraamiseksi. Typen oksidien pitoisuudet noudattelevat yleensä vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä siten, että pitoisuudet ovat suurimmillaan tieliikenteen ruuhkahuippujen aikana ja kylminä talvikuukausina, jolloin myös energiantuotanto on korkeimmillaan. Vuositasolla typpidioksidin (NO2) pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla ollen pääsääntöisesti µg/m 3. Ykspihlajassa NO2-pitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin keskusta-alueilla, johtuen huomattavasti vähäisemmästä tieliikenteestä mittausaseman läheisyydessä. Ykspihlajan typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat olleet 5-9 µg/m 3. Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 12. NO2-pitoisuudet Kokkolassa 4 Vuosiraja-arvo 4 µg/m3 ug/m Tehtaankatu Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja Kuva 12.Typpidioksidin vuosikeskiarvopitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta Typpidioksidin vuosiraja-arvo on 4 µg/m 3. Kuvissa 13, 14 ja 15 on esitetty typpidioksidin (NO2) ja typenoksidien (NOx) pitoisuudet suhteessa ilmanlaatuasetuksessa (VNA 38/211) asetettuihin arviointikynnyksiin. Typpidioksidipitoisuus (NO2) ylittää terveyden suojelemiseksi annetun lyhyen aikavälin alemman arviointikynnyksen Pitkänsillankadun mittausasemalla (ylitys kolmena vuotena), mutta Ykspihlajassa se alittuu koko viiden vuoden arviointijaksolla (kuva 13). Typpidioksidin (NO2) vuosikeskipitoisuudet taas alittavat molemmilla mittausemilla terveyden suojelemiseksi annetun pitemmän aikavälin alemman arviointikynnyksen (kuva 14). Typenoksidien (NOx) pitoisuus sivuaa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettua ylempää arviointikynnystä (kuva 15). Koska alempi arviointikynnys ylittyy arviointijaksolla 3 kertaa, typenoksidipitoisuudet ylittävät alemman arviointikynnyksen. Ykspihlajassa typenoxidien (NOx) pitoisuudet alittavat alemman arviointikynnyksen koko vertailujakson aikana.

15 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Typpidioksidille annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset tuntipitoisuudet (vuoden 19. korkein tuntiarvo) 14 Ylempi arviointikynnys, 14 µg/m3 µg/m Alempi arviointikynnys, 1 µg/m Ykspihlaja NO2 Pitkänsillankatu NO Kuva 13. Ilmanlaatuasetuksessa typpidioksidille annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset tuntiarvot (19. korkein tuntiarvo vuoden aikana) Kokkolassa.Lyhyen aikavälin arviointikynnykset on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja ylempi arviointikynnys on 7 % tuntirajaarvosta, joka on 14 µg/m 3. Typpidioksidille annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskipitoisuudet Ylempi arviointikynnys, 32 µg/m3 Alempi arviointikynnys, 26 µg/m3 µg/m Ykspihlaja NO2 Pitkänsillankatu NO Kuva 14. Ilmanlaatuasetuksessa typpidioksidille annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskiarvot Kokkolassa.Pitemmän aikavälin arviointikynnykset on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja ylempi arviointikynnys on 8 % vuosiraja-arvosta.

16 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Typenoksideille (NOx) annettuun arviointikynnykseen verrainnolliset vuosipitoisuudet µg/m Ylempi arviointikynnys, 24 µg/m Alempi arviointikynnys, 19,5 µg/m Ykspihlaja NOx Pitkänsillankatu NOx Kuva 15. Ilmanlaatuasetuksessa typenoksidille (NOx) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskiarvot Kokkolassa. Typenoksideille annetut arviointikynnyset on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi.ylempi arviointikynnys on 8 % kriittisestä tasosta, joka on 3 µg/m 3.

17 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Hengitettävät hiukkaset (PM 1) Hengitettäviksi hiukkasiksi kutsutaan halkaisijaltaan alle 1 µm:n kokoisia hiukkasia. Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Aluksi PM1-pitoisuuksia mitattiin esierottimella varustetulla tehokeräimellä, mutta vuonna 1997 saatiin käyttöön ensimmäinen jatkuvatoiminen PM1-hiukkasanalysaattori keskustassa sijaitsevalle mittausasemalle. Jatkuvatoiminen PM1-analysaattori otettiin käyttöön myös Ykspihlajassa vuonna 23. Kuvassa 16 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat pysyneet samalla tasolla poislukien vuotta 215, jolloin hiukkaspitoisuudet olivat poikkeuksellisen matalat aiempiin vuosien verrattuna sekä keskustassa että Ykspihlajassa. Vuosi 215 oli sään osalta poikkeuksellinen, mikä vaikutti olennaisesti hiukkaspitoisuuksiin. Hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 4 µg/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu ug/m Sairaala Kuva 16. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskipitoisuuksien kehitys vuodesta Hengitettävien hiukkasten vuosiraja-arvo on 4 µg/m 3. Hengitettäville hiukkasille on ilmanlaatuasetuksessa asetettu vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy Kokkolassa molemmilla mittausasemilla lähes vuosittain. Vuorokausiraja-arvon ylityksiä sallitaan vuodessa 35 kertaa mittausasemaa kohden. Kuvassa 17 on esitetty vuorokausirajaarvojen ylitykset vuodesta 22. Vuorokausiraja-arvon ylitykset ovat merkittävästi vähentyneet Kokkolan keskustassa vuoden 24 jälkeen, kun katujen puhdistamista Kokkolassa on tehostettu ja pölynsidonnassa on ryhdytty käyttämään mm. laimeaa kalsiumkloridiliuosta. Kuvissa 18 ja 19 on verrattu Kokkolan PM1-pitoisuuksia ilmanlaatuasetuksessa asetettuihin arviointikynnyksiin. Hengitettävien hiukkasten osalta pitoisuudet ovat arviointijaksolla ylittäneet vuorokausiarvoihin verrainnollisen alemman arviointikynnyksen vain kerran keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla. Näin ollen alempi arviointikynnys alittuu keskustassa hengitettävien hiukkasten osalta. Ykspihlajan mittausasemalla PM1-pitoisuudet alittavat koko jaksolla alemman arviointikynnyksen. Vuosikeskipitoisuuksien osalta alempi arviointikynnys alittuu selvästi molempien mittausasemien osalta.

18 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Hengitettävien hiukkasten vrk raja-arvon ylitykset Kokkolassa Sallitut raja-arvon ylitykset (35 kpl) Keskusta Ykspihlaja kpl Kuva 17. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuorokausiraja-arvon (vuorokausiraja-arvo on 5 µg/m 3 ) ylitykset Kokkolassa vuosina µg/m Hengitettäville hiukkasille (PM1) annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuorokausiarvot (vuoden 36. korkein vuorokausiarvo) Ylempi arviointikynnys, 35 µg/m3 Alempi arviointikynnys, 25 µg/m Kuva 18. Ilmanlaatuasetuksessa hengitettäville hiukkasille (PM1) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuorokausiarvot (36. korkein vuorokausiarvo vuoden aikana) Kokkolassa.Lyhyen aikavälin arviointikynnykset on annettu terveydeyshaittojen ehkäisemiseksi. Ylempi arviointikynnys on 7 % vuorokausiraja-arvosta, joka on 5 µg/m Ykspihlaja PM1 Pitkänsillankatu PM1

19 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Hengitettäville hiukkasille (PM1) annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosipitoisuudet Ylempi arviointikynnys, 28 µg/m3 Alempi arviointikynnys, 2 µg/m3 µg/m Ykspihlaja PM1 Pitkänsillankatu PM Kuva 19. Ilmanlaatuasetuksessa hengitettäville hiukkasille (PM1) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskiarvot Kokkolassa. Pitemmän aikavälin arviointikynnykset on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ylempi arviointikynnys on 7 % vuosiraja-arvosta, joka on 4 µg/m Pienhiukkaset (PM2,5) Pienhiukkasiksi kutsutaan aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 µm olevia hiukkasia (PM2,5). Pienhiukkasten mittaus aloitettiin Kokkolassa keväällä 211 sen jälkeen kun valtioneuvosto antoi uuden ilmanlaatuasetuksen, jossa pienhiukkasten pitoisuuksille annettiin rajaarvo. Pienhiukkasten mittaus aloitettiin Kokkolassa vuoden 211 aikana Kokkolan molemmilla mittausasemilla. Pienhiukkasten vuosikeskipitoisuus on Kokkolassa ollut pääsääntöisesti 6-7 µg/m 3 (kuva 2). Vuosi 215 oli sääolosuhteiden osalta poikkeuksellisen lämmin mikä näkyy selvästi tavanomaista pienempinä hiukkaspitoisuuksina molemmilla mittausasemilla. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 25 µg/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu 1 5 7,5 6,1 6,2 6,3 6,1 7, 3,7 4, Kuva 2. Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskipitoisuuksien kehitys vuodesta 211. Pienhiukkasten vuosiraja-arvo on 25 µg/m 3.

20 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet Kokkolassa alittavat koko mittausjaksolla terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetun alemman arviointikynnyksen molempien mittausasemien kohdalla (kuva 21). Pienhiukkasille (PM2.5) annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosipitoisuudet 18 Ylempi arviointikynnys, 17 µg/m 3 µg/m Alempi arviointikynnys, 12 µg/m 3 7,5 6,1 6,2 6,3 Kuva 21. Ilmanlaatuasetuksessa pienhiukkasille (PM2.5) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskiarvot Kokkolassa. Ylempi arviointikynnys on 7 % vuosiraja-arvosta, joka on 25 µg/m 3. 7, 6,1 4,7 3, Ykspihlaja PM2.5 Pitkänsillankatu PM2.5

21 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Lyijy (Pb) Kokkolassa on jo pitkään analysoitu hiukkasissa eri hiukkasfraktioissa esiintyviä lyijypitoisuuksia. Metallipitoisuuksia ilmassa selvitettiin aluksi viiden vuoden välein tehtävien metalliselvitysten avulla. Vuodesta 212 lähtien metallipitoisuuksien mittaaminen ja analysointi hengitettävistä hiukkasista (PM1) otettiin osaksi jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa Kokkolassa. Kuvassa 22 on esitetty lyijypitoisuuksien kehitys Kokkolassa vuodesta Lyijypitoisuudet ovat Kokkolassa olleet laskussa, mikä on suhteessa Kokkolan teollisuuslaitosten lyijypäästöjen kehityksen kanssa. Lyijypitoisuudet Kokkolassa ovat selvästi alle niille asetetun vuosiraja-arvon. Lyijypitoisuudet ilmassa (PM1 fraktiosta) ng/m (Raja-arvo 5 ng/m3) 5,9 5,3 5,3 3,1 3,1 3, 1,9 3,4 2,55 1,36 Keskusta Ykspihlaja /99 23/ Kuva 22. Lyijyn (Pb) vuosikeskipitoisuuksien kehitys vuodesta Lyijy on analysoitu PM 1 hiukkasfraktiosta. Lyijypitoisuudet Ykspihlajassa alittavat koko arviointijaksolla selvästi lyijypitoisuuksille annetun alemman arviointikynnyksen (kuva 23). 35, Lyijylle (Pb) annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosipitoisuudet Ylempi arviointikynnys, 35 ng/m 3 3, Alempi arviointikynnys, 25 ng/m 25, 3 ng/m3 2, 15, 1, Ykspihlaja Pb 5,, 3, 3,4 2,6 1, Kuva 23. Ilmanlaatuasetuksessa lyijylle (Pb) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskipitoisuudet Kokkolassa. Arviointikynnykset on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ylempi arviointikynnys on 7 % vuosiraja-arvosta, joka on 5 ng/m 3.

22 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Arseeni (As) Kokkolassa on jo pitkään analysoitu hiukkasissa eri hiukkasfraktioissa esiintyviä arseenipitoisuuksia. Metallipitoisuuksia ilmassa selvitettiin aluksi viiden vuoden välein tehtävien metalliselvitysten avulla. Vuodesta 212 lähtien metallipitoisuuksien mittaaminen ja analysointi hengitettävistä hiukkasista (PM1) otettiin osaksi jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa Kokkolassa. Kuvassa 24 on esitetty arseenipitoisuuksien kehitys Kokkolassa vuodesta Arseenipitoisuudet ovat Kokkolassa olleet laskussa, mikä on suhteessa Kokkolan teollisuuslaitosten arseenipäästöjen kehityksen kanssa. Arseenipitoisuudet Kokkolassa ovat selvästi alle niille asetetun tavoitearvon. 6 Arseenipitoisuudet ilmassa (PM1 fraktiosta) Tavoitearvo 6 ng/m3 5 4 Keskusta ng/m3 3 Ykspihlaja 2 1,7,9 1,1,6,6,4,47,41,49, /99 23/ Kuva 24. Arseenin (As) vuosikeskipitoisuuksien kehitys vuodesta Arseeni on analysoitu PM 1 hiukkasfraktiosta. Arseenipitoisuudet Ykspihlajassa alittavat koko arviointijaksolla arseenipitoisuuksille annetun alemman arviointikynnyksen (kuva 25). 3,6 Arseenille (As) annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosipitoisuudet Ylempi arviointikynnys, 3,6 ng/m 3 ng/m3 3 2,4 1,8 1,2,6 Alempi arviointikynnys, 2,4 ng/m 3,47,41,49 Kuva 25. Valtioneuvoston asetuksessa 164/27 arseenille (As) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskipitoisuudet Kokkolassa. Ylempi arviointikynnys on 6 % vuosikeskipitoisuuden tavoitearvosta, joka on 6 ng/m 3., Ykspihlaja As

23 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Kadmium (Cd) Kokkolassa on jo pitkään analysoitu hiukkasissa eri hiukkasfraktioissa esiintyviä kadmiumpitoisuuksia. Metallipitoisuuksia ilmassa selvitettiin aluksi viiden vuoden välein tehtävien metalliselvitysten avulla. Vuodesta 212 lähtien metallipitoisuuksien mittaaminen ja analysointi hengitettävistä hiukkasista (PM1) otettiin osaksi jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa Kokkolassa. Kuvassa 26 on esitetty kadmiumpitoisuuksien kehitys Kokkolassa vuodesta Kadmiumpitoisuudet ovat Kokkolassa olleet lievässä laskussa, mikä on suhteessa Kokkolan teollisuuslaitosten kadmiumpäästöjen kehityksen kanssa. Kadmiumpitoisuudet Kokkolassa ovat selvästi alle niille asetetun tavoitearvon. Kadmiumpitoisuudet ilmassa (PM1 fraktiosta) 5 Tavoitearvo 5 ng/m3 4 ng/m3 3 2 Keskusta Ykspihlaja 1,15,36,11,14,9,14,11,9,1, /99 23/ Kuva 26. Kadmiumin (Cd) vuosikeskipitoisuuksien kehitys vuodesta Kadmium on analysoitu PM 1 hiukkasfraktiosta. Kadmiumpitoisuudet Ykspihlajassa alittavat koko arviointijaksolla kadmiumpitoisuuksille annetun alemman arviointikynnyksen (kuva 27). 3 Kadmiumille (Cd) annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosipitoisuudet Ylempi arviointikynnys, 3 ng/m 3 2,5 2 Alempi arviointikynnys, 2 ng/m 3 ng/m3 1,5 1 Ykspihlaja Cd,5,11,9,1, Kuva 27. Valtioneuvoston asetuksessa 164/27 kadmiumille (Cd) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskipitoisuudet Kokkolassa. Ylempi arviointikynnys on 6 % vuosikeskipitoisuuden tavoitearvosta, joka on 5 ng/m 3.

24 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Nikkeli (Ni) Kokkolassa on jo pitkään analysoitu hiukkasissa eri hiukkasfraktioissa esiintyviä nikkelipitoisuuksia. Metallipitoisuuksia ilmassa selvitettiin aluksi viiden vuoden välein tehtävien metalliselvitysten avulla. Vuodesta 212 lähtien metallipitoisuuksien mittaaminen ja analysointi hengitettävistä hiukkasista (PM1) otettiin osaksi jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa Kokkolassa. Kuvassa 28 on esitetty nikkelipitoisuuksien kehitys Kokkolassa vuodesta Nikkelipitoisuudet ovat Kokkolassa olleet selvässä laskussa, mikä on suhteessa Kokkolan teollisuuslaitosten nikkelipäästöjen kehityksen kanssa. Nikkelipitoisuudet Kokkolassa ovat vuoden 1998/99 selvityksestä lähtien olleet selvästi alle niille asetetun tavoitearvon. Nikkelipitoisuudet ilmassa (PM1 fraktiosta) 2 16 Tavoitearvo 2 ng/m3 17 ng/m Keskusta Ykspihlaja ,4 2,2 1,3 1998/99 23/4,71,1 1, ,35,42,27 Kuva 28. Nikkelin (Ni) vuosikeskipitoisuuksien kehitys vuodesta Nikkeli on analysoitu PM 1 hiukkasfraktiosta. Nikkelipitoisuudet Ykspihlajassa alittavat koko arviointijaksolla nikkelipitoisuuksille annetun alemman arviointikynnyksen (kuva 29) Nikkelille (Ni) annettuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosipitoisuudet 14 Ylempi arviointikynnys, 14 ng/m 3 ng/m Alempi arviointikynnys, 1 ng/m 3 1,6,35,42, Ykspihlaja Ni Kuva 29. Valtioneuvoston asetuksessa 164/27 nikkelille (Ni) annetuihin arviointikynnyksiin verrainnolliset vuosikeskipitoisuudet Kokkolassa. Ylempi arviointikynnys on 7 % vuosikeskipitoisuuden tavoitearvosta, joka on 2 ng/m 3.

25 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Ilmanlaatuindeksi Kokkolassa otettiin jo vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystyttiin yhdistämään mittausasemien eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Indeksiohjelma on uudistettu vuosina 22 ja 27, minkä jälkeen indeksi kuvastaa entistä tarkemmin juuri hetkellistä ilmanlaatua tuntitasolla. Kaikkien mitattavien komponenttien mittaustuloksille lasketaan tunneittain indeksiarvo joista suurin määrittelee ilmanlaadun koko aseman osalta. Indeksilaskennassa ovat mukana jatkuvatoimiset typpidioksidin, rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaukset. Häkämittaukset olivat mukana vuoden 29 loppuun asti, kunnes häkämittaukset lopetettiin tarpeettomina. Pienhiukkaset (PM2,5) otettiin Kokkolassa kesällä 211 mukaan indeksilaskentaan. Kuvassa 3 on esitetty ilmanlaadun kehitys Kokkolan keskustassa arviointijaksolla, eli vuosina Ilmanlaadullisesti hyvien tuntien osuus Kokkolan keskustassa on pysytellyt 8 % tienoilla, mutta vuonna 215 ilmanlaadullisesti hyvien tuntien osuus oli jopa 88 %. Vuosi 215 oli ilmanlaadullisesti kuitenkin poikkeuksellisen hyvä vuosi, poikkeuksellisen lämpimän talvikauden sään vuoksi. Ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen (jolloin ilmanlaadulla on osoitettu olevan terveyteen heikentävä vaikutus) tuntien määrä on vaihdellut vuosittain. Keskustassa ilmanlaadullisesti heikommat jaksot ovat ajoittuneet pääsääntöisesti kevätpölykauteen. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ilmanlaadun kehitys Kokkolan keskustassa (% vuoden tunneista) Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Kuva 3. Ilmanlaadun kehitys Kokkolan keskustassa vuosina ilmanlaatuindeksillä mitattuna. Kuvan 31 mukaan Kokkolan keskustassa ilmanlaatuun on vuosina vaikuttanut pääasiallisesti hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuus. Myös typpidioksidipitoisuudet ja pienhiukkaset (PM2.5) ovat arviointijaksolla vaikuttaneet merkittävästi Kokkolan keskustan ilmanlaatuun.

26 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuuksien kehitys Kokkolan keskustassa PM2.5 PM1 NO2 Kuva 31. Ilmanlaatuindeksin määrittelemien epäpuhtauksien osuudet Kokkolan keskustassa vuosina Kuvassa 32 on esitetty ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa vuosina Ilmanlaadullisesti hyvien tuntien osuus on vuodesta 213 kasvanut. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna hyvien tuntien osuus oli vuonna % vuoden tunneista, tosin vuosi oli ilmanlaadullisesti poikkeuksellisen hyvä, kuten Kokkolan keskustassakin. Ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen (jolloin ilmanlaadulla on osoitettu olevan terveyteen heikentävä vaikutus) tuntien määrä on vaihdellut vuosittain, mutta määrä on ollut Ykspihlajassa isompi kuin keskustassa. Ykspihlajassa ilmanlaadullisesti heikommat jaksot ovat ajoittuneet pääsääntöisesti loppukevääseen ja alkukesään, kun maa- merituuli-ilmiö tuo voimakkaimmin Ykspihlajan teollisuus- ja satamaalueen päästöt asutukseen päin. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa (% vuoden tunneista) Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Kuva 32. Ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa vuosina ilmanlaatuindeksillä mitattuna. Ykspihlajan ilmanlaatuun vaikuttavat kuvan 33 mukaan pääasiassa hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet. Joinakin vuosina myös rikkidioksidipitoisuudet ovat vaikuttaneet merkittävästi ilmanlaatuun. Rikkidioksidi vaikuttaa erityisen paljon Ykspihlajan ilmanlaatuun loppukeväästä ja alkukesästä, muun osaa vuotta rikkidioksidi heikentää ilmanlaatuun vain satunnaisesti. Typpidioksidin vaikutus Ykspihlajan ilmanlaatuun on hyvin vähäinen.

27 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuuksien kehitys Ykspihlajassa PM2.5 PM1 NO2 SO2 Kuva 33. Ilmanlaatuindeksin määrittelemien epäpuhtauksien osuudet Ykspihlajassa vuosina

28 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma LAINSÄÄDÄNTÖ ILMANLAADUN SEURANNASSA 5.1. Ilmanlaadun seurantavelvollisuus Ympäristönsuojelulain mukainen ilmanlaadun seurantavelvollisuus Ympäristönsuojelulain 143 :n mukaisesti kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta, kuten ilmanlaadun mittaamisesta. Ympäristönsuojelulain 6 :ssä on säädetty toiminnanharjoittajan velvollisuudesta olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain selvilläolovelvollisuus käsittää myös velvollisuuden olla selvillä toiminnan aiheuttamista ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Velvollisuudesta osallistua ilmanlaadun tarkkailuun on määrätty laitosten ympäristölupapäätöksissä niissä mainituin erillisin perustein Ilmanlaatuasetuksen mukainen ilmanlaadun seurantavelvollisuus Velvollisuus seurata ilmanlaatua voi tulla myös ilmanlaatuasetuksen kautta. Ilmanlaatuasetuksessa on annettu ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille raja- ja tavoitearvojen lisäksi ylemmät ja alemmat arviointikynnykset. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Mikäli pitoisuudet ylittävät ylemmän arviointikynnyksen, jatkuvat mittaukset ovat seuranta-alueella ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alle alemman arviointikynnyksen olevissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ilmanlaatuasetus asettaa käytännössä minimivaatimukset ilmanlaadun seurannalle. Muut velvoitteet, kuten ympäristönsuojelulain nojalla tulevat seurantavelvoitteet, saattavat edellyttää ilmanlaatuasetuksen vaatimuksia kattavampia mittauksia, kuten esim. jatkuvatoimisia mittauksia teollisuuslaitosten vaikutusten tarkkailemiseksi. Ilmanlaatuasetuksen seurantavelvoiteen tavoite voi koskea joko terveyshaittojen ehkäisemistä tai kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelua Ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset pitoisuudet Valtioneuvoston päätöksissä ilmanlaadulle asetetut voimassa olleet ohje- ja raja-arvot jäivät lainmuutoksen yhteydessä voimaan sellaisinaan. Kunnan velvollisuuksista on säädetty ympäristönsuojelulain 144 :ssä seuraavasti: Ilmanlaadun turvaaminen Kunnan on käytettävissä olevin keinoin turvattava hyvä ilmanlaatu ottaen huomioon 141 :ssä tarkoitetut ympäristönlaatuvaatimukset ja tavoitteet. Kunta voi ilmanlaadun turvaamiseksi laadittujen 145 ja 146 :n mukaisten suunnitelmien toimeenpanemiseksi antaa muiden kuin luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen rajoittamista ja keskeyttämistä koskevia määräyksiä. Luvanvaraisista ja rekisteröitävistä toiminnoista aiheutuvien päästöjen vähentämisestä sekä ennalta arvaamatta ilmenevän ilman merkittävän pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään erikseen. toimiin, joilla estetään valtioneuvoston asetukseen Ympäristönsuojelulain 145, 146, 147, 148 ja 149 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtyminen edellyttää ajankohtaista tietoa ilmanlaadusta sekä asiaa koskevan toimivallan siirtämistä viran-

29 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma haltijalle, koska raja-arvojen ylittyessä tarvitaan nopeita toimenpiteitä ilman laadun parantamiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (VNA 38/211) annettu velvoitteita alueellisille ELY-keskuksille. Alueellisen ELY-keskuksen tulee olla selvillä ilmanlaadusta ja huolehtia siitä, että niiden alueella ilmanlaadun seuranta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi alueellisen ELY-keskuksen tulee varmistaa että tarpeelliset alueelliset seurantatiedot toimitetaan ilmatieteen laitoksen ylläpitämään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Alueelliset ELY-keskukset varmistavat ilmanlaadun asianmukaisuuden hyväksymällä päätöksellään ilmanlaadun tarkkailusuunnitelmat. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja-arvot ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Komponentti Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO2) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO2) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM1) 1 vrk Haisevat rikkiyhd. (TRS) 1 vrk Ohjearvo Tilastollinen määrittely 2 mg/m 3 8 mg/m 3 15 µg/m 3 7 µg/m 3 25 µg/m 3 8 µg/m 3 12 µg/m 3 5 µg/m 3 7 µg/m 3 1 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 2. Valtioneuvoston antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 3 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon. Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 3 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 3 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa.

30 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Ilmanlaadun raja-arvot astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/21). Asetus kumottiin vuonna 211 uudella ilmanlaatuasetuksella (VNA 38/211). Ilmanlaatuasetuksessa säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 28/5/EY täytäntöön panemiseksi ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista, ilmanlaadun seuranta-alueista, ilmanlaadun mittauksista ja muista arviointimenetelmistä, ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavien suunnitelmien ja selvitysten sisällöstä sekä ilmanlaatutietojen saatavuudesta, yleisölle tiedottamisesta ja yleisön varoittamisesta. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2) tunti 25 µg/m 3 35 µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 8 µg/m µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 2 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2) tunti 15 µg/m 3 2 µg/m 3 (99 %) (19. suurin) vuorokausi 7 µg/m 3 (tsv) vuosi 4 µg/m 3 (keskiarvo) Typen oksidit(no+no 2)vuosi 3 µg/m 3 (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 2 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 1 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6H 6) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 12 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 5 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 7 µg/m 3 5 µg/m 3 hiukkaset (PM 1) (tsv) (36.suurin) vuosi 4 µg/m 3 (keskiarvo) Pienhiukkaset (PM 2,5) vuosi 25 µg/m 3 (keskiarvo) Lyijy (Pb) vuosi,5 µg/m 3 (keskiarvo)

31 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2) vuosi ja 2 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Typenoksidit(NO+NO 2) vuosi ja 3 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ELY-keskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi. Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Ilmanlaatuasetuksessa (VNA 38/211) alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Valtioneuvoston asetuksessa 38/211 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 12 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT4 18 µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 18 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 24 µg/m 3 Valtioneuvoston asetuksessa 64/27 on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 5. Valtioneuvoston asetuksessa 164/27 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 1) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 2 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

32 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (VNA 38/211) säädetään paitsi ilman epäpuhtauksien raja-arvoista, myös ilmanlaatumittausten laatutavoitteista. Mittausten laadun osalta asetuksessa säädetään mm. mittausasemien sijoittamisesta, raja-arvojen seurantamenetelmien sallitusta epävarmuudesta, mittausten ajallisesta kattavuudesta ja mittausaineiston vähimmäismääristä. Jatkuvissa mittauksissa laatuvaatimukset ovat suurempia kuin suuntaa antavissa mittauksissa tai muissa arvioissa. Myös ympäristönsuojelulain 29 :ssä on säädetty, että lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Pykälän 4. momentissa on Ympäristöministeriölle annettu valtuus säätää asetuksella: 1) näytteenotosta, mittaus-, laskenta- ja testausmenetelmistä, standardeista ja laskentamalleista, joita on käytettävä ympärstönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten soveltamisessa; 2) näytteenoton, mittausten, testausten, selvitysten ja tutkimusten luotettavuuden ja laadun varmistamisesta 3) YSL:n 29 :n 2 mom tarkoitettujen toimijoiden hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksymisen voimassaolosta sekä hyväksytyistä toimijoista pidettävään julkiseen luetteloon merkitsemisestä. Mittaustoiminnan laadunvarmistus yksittäisessä mittausverkossa ja mittausasemilla konkretisoituu laatujärjestelmään, joka sisältää yksilöityinä kaikki tekijät, joilla mittaustoiminnalle asetetut laatutavoitteet voidaan saavuttaa. Laatujärjestelmän sisältö ja laajuus voi vaihdella asetetuista tavoitteista riippuen. Mittausten laadunvarmistus on tarpeen tulosten oikeellisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Laatujärjestelmä tulee riittävän yksityiskohtaisesti dokumentoida, jotta voidaan varmistaa järjestelmän mukainen toiminta kaikissa olosuhteissa.

33 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma ILMANLAADUN SEURANNAN TARVE KOKKOLASSA Ilmanlaadun seurannan tarpeellisuus Kokkolassa perustuu yhtäältä ympäristönsuojelulaissa säädettyihin kunnan seurantavelvoitteisiin ja toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen sekä toisaalta siihen, että Kokkolan alueelle on keskittynyt raskasta teollisuutta, jonka aiheuttamat päästöt vaikuttavat merkittävästi alueen ilmanlaatuun. Em. seikkojen perusteella ilmanlaadun riittävä seuranta ja tiedottaminen ovat Kokkolassa erityisen tärkeässä asemassa. Tarkkailusopimuksen osapuolina olevien laitosten ympäristölupapäätöksissä on erikseen annettu määräykset ilmanlaadun tarkkailuun osallistumisesta. Velvollisuus seurata ilmanlaatua Kokkolassa perustuu siis ennemminkin ympäristönsuojelulain 6 :ään ja 143 :ään kuin ilmansuojeluasetuksen (VNA 38/211) asettamiin vaatimuksiin. Ilmanlaadun seurannassa on syytä keskittyä seuraamaan niitä epäpuhtauskomponentteja, joille on annettu joko terveys- tai ympäristöperusteisia raja-arvoja, ohjearvoja tai tavoitearvoja sekä lisäksi sellaisia epäpuhtauskomponentteja, joilla on paikallisesti merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun tai ympäristön tilaan. Lisäksi on tarpeen seurata päästömäärien muutosten vaikutusta alueen ilmanlaatuun ja ympäristön tilaan. Ilmanlaadun seurannan tarve voi tulla myös mahdollisesta ilmanlaadusta tiedottamisen tarpeista. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (VNA 38/211) on asetettu mittaustuloksille ns. arviointikynnykset, joiden avulla arvioidaan tietyllä alueella ilmanlaadun seurannassa kulloinkin tarvittavat mittaus- ja tutkimusmenetelmät. Arviointikynnyksiä käytetään arvioimaan ilmanlaadun seurannan lain edellyttämää vähimmäistarvetta, jossa huomioidaan ainoastaan raja- tai tavoite-arvojen valvonta. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, mikäli arviointikynnyksen lukuarvo on ylittynyt kolmena vuotena viisivuotisen arviointijakson aikana. Kokkolan osalta ilmanlaatuasetuksessa asetettu minitaso ei ole kuitenkaan riittävää. Jotta alueen toiminnanharjoittajiin ja kaupunkiin ympäristönsuojelulain ja ympäristölupapäätöksistä ja ympäristönsuojelulain edellyttävät selvilläolovelvollisuus täyttyy, on ilmanlaatua alueella seurattava tässä suunnitelmassa esitetyin keinoin. Rikkidioksidi (SO 2) Rikkidioksidipäästöjen väheneminen viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut varsin merkittävää. 2-luvulla rikkidioksidin päästömäärät ovat kutenkin vakiintuneet samalle tasolle. Päästöjen pienentyessä ovat myös rikkidioksidista ympäristölle aiheutuneet haitalliset vaikutukset pienentyneet, mikä on nähtävissä esimerkiksi alueen mäntyjen kunnon parantumisena. Ilman rikkidioksidipitoisuuksien ja bioindikaattoritutkimusten avulla voidaan arvioida pitoisuuksien muutosten vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. Rikkidioksidipitoisuuksien jatkuva tarkkailu on edelleen perusteltua Ykspihlajassa väestön altistumisen seurannan kannalta. Vaikka raja-arvopitoisuuksia tai alempaa arviointikynnystä ei ole vuosina aikana ylitetty, voivat rikkidioksidipitoisuudet edelleen nousta sääolosuhteista riippuen hetkellisesti korkeiksi eritoten Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueen läheisyydessä. Myös rikkidioksidipäästöjä aiheuttavien laitosten toimintahäiriöt tai muut poikkeukselliset tilanteet saattavat hetkellisesti nostaa ilmassa olevia rikkidioksidipitoisuuksia siinä määrin, että viranomaisten on syytä ryhtyä toimenpiteisiin mm. väestön tiedottamiseksi ja varoittamiseksi. Typen oksidit (NOx) Typen oksidien jatkuvatoimista seurantaa on yleensä tarpeen suorittaa alueilla, joilla on suuria energiantuotannon- tai teollisuuden päästöjä taikka vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Kokkolan alueen teollisuuden typen oksidien päästöt ovat pysytelleet jo kymmenen vuoden ajan samalla tasolla. Liikenteen päästöt ovat Kokkolan alueella olleet lievässä laskussa, kuten muuallakin Suomessa. Typpidioksidi on edelleen Kokkolan keskustassa merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava epäpuhtaus, erityisesti kylminä vuodenaikoina. Ilmanlaatuindeksin vuorokausitulokset määrittyvät talvisin usein typpidioksidin pitoisuuksien perusteella. Typpidioksidin aiheuttamia ilmanlaatuongelmia syntyy pääosin talvisin vilkkaasti liikennöidyillä tiheästi rakennetuilla alueilla. Typen oksidien pitoisuutta mitataan nykyisin Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Pitkänsillankadun mittauksilla seurataan liikenteen vaikutuksia keskustan ilmanlaatuun kun taas

34 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Ykspihlajassa typenoksidimittausten tarkoitus on seurata läheisten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä Kokkolan Sataman (erityisesti laivaliikenne) aiheuttamien typenoksidipäästöjen vaikutusta läheisen Ykspihlajan asuinalueen ilmanlaatuun. Vuosien arviointijaksolla typpidioksidipitoisuudet Kokkolan keskustassa ylittivät alemman arviointikynnyksen. Typenoksidimittaukset Kokkolan keskustassa ovat tarpeen yleisen ilmanlaadun seurannan lähtökohdista ja mahdollista ilmanlaatutiedottamista varten. Ykpihlajassa typenoksidimittaukset eivät ole vuosina mitattujen pitoisuuksien perusteella tarpeen. Typenoksidimittaukset Ykspihlajassa ovat kuitenkin tarpeen Ykspihlajan alueella sijitsevien teollisuus- ja energiantuotantolaitosekä satamtoimintojen ympäristölupien valvonnan kannalta. Ykspihlajan mittaukset ovat myös tarpeen Ykspihlajan yleisen ilmanlaadun arvioimiseksi ja tiedottamisen tarpeet huomioiden. Hengitettävät hiukkaset (PM 1) Kokkolassa on mitattu jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten (halkaisija alle 1 µm) pitoisuuksia vuodesta Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat vuosittain ylittäneet niille annetun vuorokausiraja-arvon Kokkolan keskustassa, eritoten keväisin. Ylitysten määrä keskustassa on pysynyt tehostetun pölynsidonnan ansiosta reilusti (keskimäärin n. 4-7 ylitystä/vuosi) alle sallitun määrän, joka on 35 ylitystä / vuosi. Ykspihlajassa vuorokausiraja-arvo on ylittynyt -3 kertaa kalenterivuodessa. Ilmassa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittaaminen on tärkeää ajoittain korkeiden pitoisuuksien lisäksi myös siksi, että Kokkolan seudulla hiukkaset sisältävät lähinnä alueen suurteollisuuden vaikutuksesta terveydelle ja ympäristölle vaarallisia metalleja. Kerätyistä hiukkasnäytteistä voidaan tehdä määräajoin metallianalyysejä, joilla voidaan selvittää hiukkasten koostumusta. Hengitettävien hiukkasten mittausten osalta alempi arviointikynnys alittui arviointijaksolla ( ) Kokkolan keskustassa ja Ykspihlajassa. Hiukkaset ovat kuitenkin keskeisessä asemassa ilmanlaadun seurannan osalta, joten PM1-mittaukset Kokkolan keskustassa ja Ykspihlajassa ovat tarpeen ilmanlaadusta tiedottamista varten sekä Ykspihlajan alueella sijaitsevien laitosten ympäristöluvissa edellytetttyjen määrysten osalta. Pienhiukkaset (PM 2,5) Pienhiukkasia syntyy liikenteestä sekä erilaisista polttoprosesseista kotitalouksien pienpoltto mukaan lukien. Pienhiukkasia voi kulkeutua Kokkolaan myös kaukokulkeumana. Pienhiukkasten vaikutuksista terveyteen tulee koko ajan lisää tietoa ja näyttö pienhiukkasten haitallisista vaikutuksista on kiistaton. Kokkolassa on aloitettu pienhiukkasten mittaus Kokkolan keskustassa ja Ykspihlajassa vuonna 211. Ykspihlajan PM2,5-mittaukset antavat olennaista lisätietoa mahdollisesta päästölähteestä, kun arvioidaan hiukkasepisodeja, ja auttaa erottamaan mahdolliset polttoperäiset päästöt pölyämisestä ja lastaamisesta aiheutuvista päästöistä. Pienhiukkasten osalta mittaukset eivät ole ylittäneet alempia arviointikynnystä arviointijaksolla ( ). Pienhiukkaset vaikuttavat kuitenkin oleellisesti ilmanlaatuun, joten niiden mittaaminen jatkossakin on ilmanlaatutiedottamisen kannalta tärkeää. Hiilimonoksidi (CO) Ilman hiilimonoksidi (CO) eli häkä on pääosin peräisin tieliikenteen päästöistä, mutta osittain myös energiantuotannosta. Häkäpäästöjä syntyy polttoaineiden epätäydellisen palamisen yhteydessä lähinnä bensiiniautoissa. Ulkoilman häkäpitoisuus on hyvä ilmanlaadun yleisindikaattori erityisesti liikenneympäristöissä, mutta katalysaattoreiden yleistyttyä häkämittauksia on Suomessa lopetettu runsaasti Suomessa. Kokkolassa mitattiin jatkuvatoimisesti häkäpitoisuuksia vuosina , jonka jälkeen CO-mittaus on lopetettu tarpeettomana. Häkämittaukset arvioidaan Kokkolassa tarpeettomiksi myös jatkossa.

35 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Otsoni (O 3) Alailmakehän otsoni on merkittävin ns. valokemiallinen hapetin, jolla on suurina pitoisuuksina todettu olevan merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Otsonia muodostuu typen oksidien ja hiilivetyjen reaktioissa auringon valossa, sitä ei siis ole sellaisenaan päästöissä. Alailmakehän keskimääräiset otsonipitoisuudet ovat Suomessakin ajoittain korkeita ja terveys- ja kasvillisuusvaikutusperustein annetut kynnysarvot ylittyvät usein. Otsoni on hyvä esimerkki ilman epäpuhtaudesta, joka ei tunne rajoja, sillä Suomassa ajoittain esiintyvät suuret otsonipitoisuudet ovat useimmiten seurausta kaukokulkeutumista jopa Keski-Euroopasta saakka. Kokkolassa mitattiin ilman otsonipitoisuuksia vuosina Lähin kaupunkiympäristössä oleva otsonipitoisuuden mittauspiste sijaitsee tällä hetkellä Vaasassa, missä kaupunki-ilman otsonipitoisuutta on mitattu vuodesta 1997 lähtien. Kokkolasta vuosina sekä Vaasasta saatujen mittaustulosten mukaan otsonipitoisuudet seuraavat varsin paljon toisiaan. Saatujen tulosten perusteella on mahdollista, että myös Kokkolassa tavoitearvot ylittyvät säännöllisesti, koska suurimman osan maanpinnan läheisestä otsonista oletetaan kulkeutuvan alueelle jopa Keski-Euroopasta saakka. Alailmakehän otsonin luonteen vuoksi sen mittaaminen jatkuvasti Kokkolassa ei toistaiseksi ole tarpeen varsinkaan kun Kokkolan pitoisuudet voidaan kohtuullisella tarkkuudella arvioida Vaasassa ja Ähtärissä olemassa olevien mittausasemien tulosten perusteella. Bentseeni / Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasumaisina yhdisteinä ulkoilmassa. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ovat mm. hiilivedyt, aldehydit, alkoholit, fenolit, ketonit, terpeenit sekä myös bentseeni, jonka pitoisuudelle on säädetty vuosiraja-arvo. Vuonna 25 valmistui esiselvitys Kokkolan ilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästölähteistä ja määristä 22. Selvityksen yhteydessä suoritettiin vuoden 22 aikana myös alustavia VOC-mittauksia eri puolilla kaupunkia. Mittaustuloksissa ei havaittu vuosiraja-arvon ylittäviä pitoisuuksia. Bentseenipitoisuudet olivat selvityksen mukaan korkeimpia eniten liikennöidyillä alueilla, eli Kokkolan keskustassa. Vuonna 25 tehtyä esiselvitystä Kokkolan VOC-päästölähteistä ja pitoisuuksista pidetään toistaiseksi riittävänä Kokkolan osalta. PAH-yhdisteet ja betso(a)pyreeni Kokkolassa tehtiin vuonna 29 yhteistyössä Pietarsaaren ja Kristiinankaupungin kanssa PAHselvitys. PAH-pitoisuuksia mitattiin Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan mittausasemien luona. PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenille (BaP) on vuonna 27 annettu tavoitearvo. Kokkolassa tehtyjen mittausten perusteella BaP-pitoisuuksien ei arvioida Kokkolassa ylittävän niille annettua tavoitearvoa. Kokkolassa ei siten ole mittaustarvetta PAH-yhdisteiden osalta. Hiukkasten metallipitoisuudet Leijuvien hiukkasten metalliselvityksiä on Kokkolassa tehty ensimmäisen kerran vuosina 197- luvulla Työterveyslaitoksen toimesta ja myöhemmin vuosina ilmatieteen laitoksen toimesta. Kokkolan kaupungin toimesta metallipitoisuuksia on laajemmin selvitetty yhteistarkkailun osana vuosina 1993, 1998/1999, 23/24 ja viimeksi vuonna 21. Vuonna 212 metallien näytteenotto ja analysointi hiukkasista on otettu jatkuvaan seurantaan ja metallipitoisuudet on raportoitu Kokkolan ilmanlaadun vuosiraporttien yhteydessä. Näiden lisäksi Kokkolassa on tehty joitakin suppeampia tutkimuksia hiukkasten koostumuksesta. Hiukkasten koostumuksen seuranta on tärkeää, koska tulosten avulla voidaan selvittää ihmiselle ja muulle ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia ja niiden muutoksia alueen ilmassa sekä verrata tulosten suhdetta ilmoitettuihin päästömääriin. Mittauksia on aiempien

36 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma tarkkailusuunnitelmien mukaisesti tehty viiden vuoden välein ja analyysitavat varmistavat sen, että saatavat tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Lyijypitoisuudelle asetettu pitoisuuden vuosiraja-arvo on niin korkea (5 ng/m 3 ), että Kokkolassa tehtyjen PM1-hiukkasten metallianalyyseissä ei ole päästy lähellekään sitä. Pitoisuudet alittavat selvästi myös lyijylle asetetun alemman arviointikynnyksen. Lyijypitoisuuksien seurantaa Ykspihlajassa tehdään laitosten päästöjen ja ympäristölupavelvoitteiden täyttymiseksi. Metallien seuranta Kokkolan keskustassa on pienten pitoisuuksien vuoksi tarpeetonta, mutta Ykspihlajassa lyijypitoisuuksien seurantaa on syytä jatkaa vuosina , muun metalliseurannan yhteydessä. Valtioneuvoston asetuksessa 164/27 on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Asetuksessa on säädetty myös ylemmät ja alemmat arviointikynnykset, joita käytetään mittausvelvollisuuden arvioitiin. Viimeisimpien mittaustulosten mukaan Kokkolan arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuudet ovat selvästi alle tavoitearvojen sekä myös alle alemman arviointikynnyksen. Näin ollen metalliselvitysten lisääminen/tihentäminen ei ole tarpeen, mikäli Kokkolan laitosten metallipäästömäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia huonompaan. Metallien näytteenottoa on kuitenkin syytä jatkaa Ykspihlajan laitosten ympäristölupien vaikutusvalvontaan liittyen. Mittaukset ovat suuntaa antavia mittauksia. Bioindikaattori- ja maaperäselvitykset Ilman epäpuhtauksien kasvillisuusvaikutuksia selvittävät bioindikaattori- ja maaperätutkimukset on Kokkolan alueelta tehty vuosina 1992, 1997, 22, 26 ja 212. Tavoitteena onkin ollut tällaisten tutkimusten tekeminen säännöllisin viiden vuoden väliajoin, jotta päästöjen muutosten vaikutuksista päästöjen leviämiseen alueen kasvillisuuteen saadaan keskenään vertailukelpoista tietoa riittävän usein. Tutkimukset voidaan suorittaa jatkossa samoilta alueilta kuin aikaisemminkin, koska tutkimus- ja näytealueet on merkitty valmiiksi maastoon. Kokkolan alueella on merkittäviä päästölähteitä, joista ilmaan vapautuu mm. happamoittavia yhdisteitä ja ympäristöön kertyviä metalleja. Näiden päästöjen vaikutuksia alueen ympäristöön on syytä selvittää paitsi ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamiseksi myös kaupunkisuunnittelun, kuten kaavoituksen tausta-aineistoksi. Tähän mennessä tehdyt bioindikaattoriselvitykset osoittavat, että merkittäviä ympäristön tilan muutoksia on päästömäärien muuttuessa tapahtunut melko lyhyelläkin aikavälillä. Ilman epäpuhtaudet vaikuttavat kasvillisuuteen eläimistöön ja ihmisiin usein maaperän välityksellä. Pitkään jatkunut kuormitus voi esimerkiksi happamoittaa maaperää ja johtaa lopulta ravinteiden huuhtoutumiseen sekä eräiden metallien liukenemiseen. Maaperään voi kertyä myös laskeumana suoraan ilmasta metalleja, jotka voivat siirtyä ihmisiin tai eläimiin maassa kasvavien ravintokasvien välityksellä. Maaperästä haitalliset aineet voivat myös edelleen suotautua pohjaveteen tai huuhtoutua vesistöihin. Näistä ilmiöistä on esimerkkejä myös Kokkolassa. Lumiselvitykset Kokkolassa on vuosina 21 ja 211 tehty ns. lumiselvityksiä, jossa kevättalvella on kerätty kokoomanäytteitä lumipeitteestä. Luminäytteistä on laboratoriossa analysoitu metalleja ja muita alkuaineita. Luminäytteillä on pyritty saamaa bioindikaattoriselvityksiin verrainnollista tietoa eri epäpuhtauksien leviämisestä Kokkolan alueella. Tehdyt selvitykset korreloivat erittäin hyvin laadittujen bioindikaattoritutkimusten kanssa ja on hyvä kustannustehokas menetelmä bioindikaattoritutkimuksen rinnalle. Lumiselvitysten toteuttaminen on kuitenkin merkittävästi riippuvainen talviajan sääoloista, lumiselvityskauden aikana ei saa aiheutua ns. välisulamista, sillä selvitettävät epäpuhtaudet lähtevät niissä tilanteissa nopeasti liikkeelle. Koska metallipitoisuudet ovat Kokkolassa olleet laskussa ja lumiselvityksen vaatiman hyvälumisen kylmän talven ennustaminen vaikeaa, ei lumiselvitystä tulla vuosina suorittamaan yhteistarkkailun yhteydessä.

37 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Leviämismalliselvitykset Kokkolassa ei ole 2-luvulla laadittu ilmanlaadun leviämismalliselvityksiä, yksittäisten laitosten päästöleviämismallien lisäksi. Ilmanlaadun leviämismallit ovat viimeisten 1 vuoden aikana kehittyneet oleelliseksi osaksi ilmanlaadun seurantaa. Leviämismalleja on kehitetty mm. kaasumaisten epäpuhtauksille (typenoksidit, rikkidioksidi jne.) sekä hiukkasille. Laajan ilmanlaadun leviämismalliselvityksen tarvetta ei Kokkolassa toistaiseksi ole, koska Kokkolassa on tehty lukuisia laajoja bioindikaattoriselvityksiä, jossa on selvitetty Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueen laitosten vaikutusta ja epäpuhtauksien leviämistä. Lisäksi Kokkolassa mitataan jatkuvatoimisesti kattavasti eri ilman epäpuhtauksia, joten Kokkolasta ja alueen ilmanlaadusta on nykyisellään riittävä kuva.

38 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma ILMANLAADUN SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN VUOSINA Yhteistarkkailun osapuolet Ilmanlaadun yhteistarkkailun sopimusosapuolia ovat Kokkolan kaupunki sekä Kokkolassa toimivat laitokset, joiden ympäristölupapäätöksissä on erikseen annettu määräys ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistumisesta. Lista osallistujista laaditaan siis ympäristölupapäätösten perusteella. Yhteistarkkailuun osallistuvat seuraavat laitokset: Boliden Kokkola Oy Freeport Cobalt Oy Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy CABB Oy Tetra Chemicals Europe Oy Nordkalk Oyj Abp Kokkolan Voima Oy Kokkolan Energia Oy Kokkolan Satama Lemminkäinen Infra Oy Neste Oyj Oy Ekokem Ab Pohjanmaan Biokaasu Oy Rudus Oy Kokkolan Autoilijat Oy Alueelliseen yhteistarkkailun bioindikaatoriselvitysosioon osallistuu Kokkolan kaupungin ja em. laitosten lisäksi myös Kruunupyy, Kaustinen, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy sekä laitoksia kyseisistä kunnista. Bioindikaattoriselvityksen toteuttamisen ja kustannusjaon osalta sovitaan hankkeen laajuudesta johtuen erikseen. Jatkuvatoimisten mittausten järjestämisestä ja ylläpidosta sekä raportoinnista vastaa Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut Ilmanlaadun mittaukset ja erillisselvitykset Jatkuvatoimisten mittausten asemat ja mitattavat komponentit Pitkänsillankadun mittausasema (keskusta) on tyypillinen liikenne/kaupunkitaustaasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista, teistä ja teollisuuslaitoksista siten, että yksittäiset päästölähteet eivät pääse välittömästi vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Pitkänsillankadun aseman mittauksilla pyritään selvittämään pääosin kaupunkikeskustan alueella liikkuvien ja asuvien altistumista ilman epäpuhtauksille, jotka tällä alueella ovat pääosin peräisin tieliikenteestä mutta osittain myös teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pitkänsillankadulla mitattavat epäpuhtaudet ovat hengitettävät hiukkaset (PM1), pienhiukkaset (PM2,5) ja typen oksidit (NOx). Lisäksi mitataan hiukkasten PM1-fraktion pitoisuuksia. Ykspihlajan mittausasema on luonteeltaan teollisuusasema. Asemalta on etäisyyttä vain noin 7 metriä Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueelle. Aseman tarkoituksena on mitata satamatoimintojen sekä teollisuuden välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittausaseman sijainti Ykspihlajan asutusalueen laidassa mahdollistaa myös alueen asukkaiden altistumisen selvittämisen. Ykspihlajan alueella asuu pysyvästi noin 15 ihmistä. Ykspihlajan asemalla seurataan ilmanlaatua jatkuvatoimisilla rikkidioksidi- (SO2), typenoksidi- (NOx) ja hiukkasanalysaattorilla (PM1, PM2,5 ja PM1). Lisäksi Ykspihlajassa kerätään 2 viikon jaksoissa PM1-hiukkasnäytteitä, joista analysoidaan yli 2 metallin pitoisuudet.

39 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla mitattavista epäpuhtauspitoisuuksista lasketaan ilmanlaatuindeksi, jonka avulla väestölle voidaan helposti tiedottaa kulloisestakin ilmanlaadusta. Taulukko 6. Mittausasemat ja niillä käytettävät mittalaitteet sekä mittausjaksot. ASEMA KOMPONENTTI LAITE MITTAUSJAKSO Pitkänsillankatu NOx (NO, NO2) Teledyne T Pitkänsillankatu PM1 + PM2,5 MP11 + CPM Ykspihlaja PM1 + PM2,5 MP11 + CPM Ykspihlaja NOx (NO, NO2) Teledyne T Ykspihlaja SO2 API Teledyne 1 E Ykspihlaja Metallit TEOM + Accusystem Ykspihlaja Metallit Uusi laite Ykspihlaja Meteorol. asema Vaisala WXT Näytteenottopaikat on dokumentoitu asianmukaisesti kirjallisten kuvausten, ympäristöstä otettujen valokuvien ja karttojen avulla. Näytteenottopaikat tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin toistaen dokumentoinnissa käytettyjä menettelyjä, jotta voidaan varmistaa, että niiden valintaperusteet edelleen täyttyvät. Mittausasemien sijoittamisesta koskevista perusteita on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (VNA 38/211) Bioindikaattoritutkimus Bioindikaattoritutkimukset on Kokkolan alueella suunniteltu tehtäväksi viiden vuoden välein. Edelliset tutkimukset on tehty vuosina 1992, 1997, 22, 26/27 ja 212. Seuraava tutkimus tehdään vuonna 218 otettavista näytteistä. Bioindikaattoritutkimus tullaan tekemään yhteishankkeena Pietarsaaren mittausverkon alueen kanssa. Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla tehtävä bioindikaattoritutkimus koostuu seuraavista osatutkimuksista: Jäkäläkartoitus Sammalten metallianalyysit Männyn neulasten rikkianalyysi Männyn neulasten metallianalyysi Maaperäkartoitus Bioindikaattoritutkimukset tulee tehdä näytteiden ottamisesta ja analysoinnista laadittujen standardien mukaisesti siten, että niiden tulokset ovat vertailukelpoisia vuosina aiempien tutkimusten kanssa. Koska bioindikaatoriselvitys tehdään alueellisesti ja siihen osallistuu Kokkolan kaupungin ja muiden Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailun sopimusosapuolten lisäksi myös muita alueen kuntia sekä laitoksia kyseisistä kunnista, tullaan hankkeen toteuttamisen ja kustannusjaon johdosta sopimaan erikseen, eikä niitä osia siten kirjata tähän tarkkailusuunnitelmaan.

40 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Mittaustulosten raportointi ja laadunvarmistus Mittaustulosten raportointi Ilmanlaadun mittalaitteilta saatavat tiedot kerätään samaan tietokantaan, jossa ne muunnetaan haluttuun muotoon raportointiohjelman avulla. Keskusyksiköltä voidaan seurata mitattavia ilmanlaatuparametrejä reaaliajassa sekä halutuilta aikajaksoilta. Sen avulla voidaan mittaustuloksista laskea myös raja-, ohje- ja tavoitearvoihin verrannolliset pitoisuudet. Myös meteorologiselta asemalta/asemilta saatavat meteorologiset tiedot kootaan samaan tietokantaan. Ilmanlaatutiedoista raportoidaan kerran vuodessa laadittavassa mittausten yhteenvetoraportissa sekä laajemmassa vuosiraportissa sekä muulloin tarvittaessa, kuten ilmanlaadulle asetettujen raja-arvon ylitysten yhteydessä. Helmikuussa toimitetaan kaikille sopimusosapuolille yhteenvetoraportti edellisen vuoden ilmanlaatumittausten tuloksista. Vuosiraportti laaditaan alueen kaikien laitosten päästötietojen saamisen jälkeen seuraavan vuoden syyskuussa ja se toimitetaan suoraan sopimusosapuolille ja alueelliselle ELY-keskukselle tiedoksi. Vuosiraportissa esitetään ainakin seuraavat asiat: Tiedot mittausasemista ja niillä käytettävistä mittalaitteista Laitosten päästötiedot Mitatut ilman epäpuhtauspitoisuudet verrattuna ilmanlaadun raja-, ohje- ja tavoitearvoihin Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien kehitys Pitoisuushuippuihin vaikuttaneet tekijät (esim. sääolosuhteet ja poikkeukselliset päästöt) Ilmanlaatuindeksitiedot Erillisselvitysten valmistuttua ne toimitetaan nähtäväksi kaikille ilmanlaadun tarkkailun sopimusosapuolille. Kaikkien tutkimusten, selvitysten ja mittausten tulokset toimitetaan tiedoksi myös Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnalle skä alueelliselle ELY-keskukselle. Kokkolan ilmanlaadun mittausverkon mittaustiedot toimitetaan automaattisesti kerran tunnissa kansalliseen ilmanlaatuportaaliin ( jossa mittaustulokset ovat yleisesti nähtävissä. Ilmanlaatutiedot toimitetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille tahoille, kuten esim. Aamu-TV lähetyksiin Mittausten laadunvarmistus Mittausten laadunvarmistus perustuu ilmanlaadun mittauksen standardisoitujen menetelmien käyttöön, mittausasemien oikeaan sijoittamiseen sekä mittalaitteiden huoltoon ja kalibrointiin asiantuntevan konsultin toimesta. Näiden tekijöiden avulla voidaan minimoida mittausolosuhteiden mahdollisesti aiheuttamat poikkeukselliset tilanteet ja virhemahdollisuudet. Kokkolan mittausverkko osallistuu säännöllisesti Ilmatieteenlaitoksen vertailulaboratorin järjestämiin ilmanlaadun vertailumittauksiin. Vertailumittauksia on tehty 1-2 vuoden välein. Kokkolan kaupunki on vuonna 216 hankkinut uuden Kuopion kaupungin ja JPP Kalibrointi Oy:n kehittämän laatujärjestelmän ilmanlaatumittauksille. Laatujärjestelmä tulee korvaamaan vanhan vuonna 24 laaditun laatujärjestelmän vuoteen 217 mennessä. Uusi laatujärjestelmä yhtenäistää ilmanlaadun mittaajien käytäntöjä Suomessa sekä kehittää toimintaa laadunvarmistuksen keinoin. Laatujärjestelmä käsittää yksilöityinä kaikki ne toiminnot, joilla ympäristönsuojelulain ja EU:n mittaustoiminnalle asettamat laatutavoitteet voidaan saavuttaa. Mittaustulosten validointi ja tulosten seuraaminen hoidetaan kaudella ulkopuolisen asiantuntijan (JPP Kalibrointi Oy) toimesta. Mittaustulosten validointi- ja seuraamispalvelut on vuodesta 216 alkaen hoidettu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta yhteistyössä ympäristöpalveluiden kanssa. Mittaustuloksia seurataan edelleen myös Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluiden toimesta. Järjestely varmistaa asianmukaiset ilmanlaatumittausten

41 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma seurannan Kokkolassa myös ympäristöpalveluiden työntekijän poissaolojen aikana, kuten lomien sekä sairaus- ym. poissaolojen aikana. Analysaattoreiden kalibrointi hoidetaan 4 kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta (JPP Kalibrointi Oy) Laitehankinnat Referenssikeräin PM1-hiukkasille sekä metallinäytteenottoa varten Ykspihlajan mittausasemalla käytössä ollut TEOM 14 hiukkasanalysaattori ACCU-System lisälaitteineen on korvataan metallinäytteenottoon vaadittavien standardien mukaisella uudella automaattisella referenssikeräimellä. Hankittavaa laitetta tullaan käyttämään myös jaktuvatoimisten PM1-analysaattoreiden vertailumittauksiin. Laitehankinta tehdään vuonna 217, jonka aikana laitteella tehdään vertailumittauksia olemassa olevien jatkuvatoimisten analysaattoreiden sekä metallinäytteitä keräävän ACCU- Systemin kanssa. Vanha metallinäytteenottoon käytetty laite on käytössä vielä vuoden 217, jotta laitteistojen vertailukelpoisuus saadaan selville. Vuodesta 218 alkaen ainoastaan hankittavalla laitteella kerätään hiukkasnäytteitä Ykspihlajassa metallipitoisuuksien selvittämistä varten. Muut mahdolliset hankinnat Mikäli mittauskauden aikana tapahtuu laitteiden rikkoontumista tms. joka edellyttää vanhan laitteen korvaamista uudella, laitehankinta käynnistetään välittömästi. Mahdollisen laitehankinnan kustannusperiaatteet seuraavat normaalia laitehankinnan perusteita, eli Kokkolan kaupunki vastaa 5 %:sta hankinnasta ja muut sopimusosapuolet suhteessa viimeisen käytössä olevan päästötiedon perusteella aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

42 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma KUSTANNUSJAKO TARKKAILUSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN KESKEN 8.1. Kokkolan ilmanlaadun tarkkailun kustannukset sekä kustannusjako Ilmanlaadun tarkkailun kustannukset jakautuvat kolmeen osaan; vuotuisiin käyttökustannuksiin, laitehankintoihin ja erillisselvitysten teettämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Vuotuiset käyttökustannukset on jaettu perusmaksuun ja päästökohtaiseen maksuun. Perusmaksussa on kaksi suuruusluokkaa, jotka perustuvat siihen, voidaanko laitoksen ilmapäästöjä tarkkailla käytössä olevalla jatkuvatoimisella ilmanlaadun tarkkailuverkolla. Mikäli laitoksen ilmapäästöt ovat jonkin mitattavan epäpuhtauden osalta paikallisesti merkittäviä, maksaa laitos perusmaksun lisäksi päästökohtaista maksua. Päästökohtainen maksuosuus määräytyy erikseen vuosittain ja se on suhteessa laitoksen ilmoittamiin edellisvuoden päästöihin. Päästökohtaisen maksun laskutaulukko on esitelty edempänä. Arvio jatkuvatoimisen ilmanlaadun tarkkailun kustannuksista ja niiden tarkempi jaottelu on esitetty alla olevassa taulukossa: Taulukko 7. ARVIO ILMANLAADUN TARKKAILUN KUSTANNUKSISTA KÄYTTÖKUSTANNUKSET / VUOSI Henkilökunta- ja hallintokulut 28 Huolto, korjaus ja varaosat 8 Sähkö. tietoliikenne ja ATK 4 Kalibroinnit ja tulosten validoinnit 12 Tilavuokrat YHTEENSÄ 3 55 LAITEHANKINNAT Automaattinen referenssikeräin PM1-hiukkasille 2 YHTEENSÄ 2 METALLIANALYYSIT / VUOSI Metallinäytteenoton ja analyysien kustannukset 6 KAIKKI YHTEENSÄ (5 vuotta) 325 Tarkkailusopimuksesta aiheutuvat kustannukset on jaettu aikaisempien tarkkailujaksojen mallin mukaisesti tarkkailusopimusosapuolten kesken siten, että mukana olevat kunnat maksavat oman laskennallisen osuutensa ja teollisuus oman osuutensa ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eli suhteessa aiheutettuihin päästöihin. Kustannusjako on esitetty tarkemmin taulukossa 8. Seuraavassa taulukossa on esitetty yllä mainittujen kustannusten jakautuminen yhteistarkkailusopimusosapuolten kesken.

43 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Taulukko 8. Ilmanlaadun tarkkailun vuotuisten käyttökustannusten ja hankinnoista aiheutuvien kustannusten jakautuminen sopimusosapuolten kesken. Päästökohtainen maksu määräytyy erikseen vuosittain seuraavassa kappaleessa esitetyllä tavalla. Suluissa on lueteltu ne päästökomponentit, jotka on arvioitu paikallisesti suuriksi ja joista on maksettava päästökohtaista maksua. Mikäli jonkun laitoksen päästöt kasvavat merkittävästi, voidaan kyseinen laitos siirtää päästökohtaisen maksun piiriin. Päästökohtainen maksu määräytyy viimeisen raportoidun päästötiedon perusteella. PERUS- MAKSU / VUOSI PÄÄSTÖKOHTAINEN MAKSU* / VUOSI METALLI- ANALYYSIT / VUOSI LAITE- HANKINTA (217) Kokkolan kaupunki Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas ja rikkihappotehdas 2 X (hiukk., SO2, NOx) 3 3 CABB Oy 1 X (NOx) - - Tetra Chemicals Europe Oy 1 X (hiukk.) - 15 Yara Suomi Oy 1 X (hiukk., SO2, NOx) - 3 Yara Phosphates Oy 1 X (hiukk., SO2, NOx) - 15 Nordkalk Oyj Abp Freeport Cobalt Oy* 1 X (hiukk.) 3 1 Kokkolan Voima Oy 1 X (hiukk., SO2, NOx) - 5 Kokkolan Satama 1 X (hiukk., NOx) - 1 Kokkolan Energia Oy Ykspihlajan voimalaitos, Kosilan ja Koivuhaan lämpökeskukset 2 X (hiukk., SO2, NOx) Oy Ekokem Ab** Pohjanmaan Biokaasu Oy Neste Oyj Lemminkäinen Infra Oy Rudus Oy Kokkolan Autoilijat Oy YHTEENSÄ *) Freeport Oy:n kohdalla laitoksen metallipäästöt lasketaan kokonaisuudessaan hiukkaspäästöiksi, päästökohtaista maksua laskettaessa. **) Oy Ekokem Ab ryhtyy maksamaan ilmanlaadun tarkkailun kustannuksia vasta laitosten käynnistämisvuotena. Käynnistämisvuotena maksetaan koko vuosimaksu täysimääräisenä.

44 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Päästökohtaisen maksun määräytyminen Laitokset, joilla on paikallisesti suuria ilmapäästöjä, maksavat päästökohtaista maksua vuosittain. Maksu määräytyy aina edellisvuoden päästöjen mukaan ja sitä maksetaan erikseen merkittävistä hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöistä. Päästökohtaisella maksulla katetaan 21 euroa ilmanlaadun tarkkailun vuosikustannuksista ja summa pysyy päästömääristä riippumatta samana koko mittauskauden aikana. SO2- ja NOx-analysaattoreiden arvioitu vuosikustannus, joka aiheutuu mm. kalibroinneista, ylläpidosta ja huolloista, on 4 euroa analysaattoria kohden. Hiukkasanalysaattoreiden arvioitu vuosikustannus on 3 euroa laitetta kohden. Vuosikustannus on hiukkasanalysaattoreissa alempi kuin kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreilla, koska hiukkasanalysaatorit vaativat kalibrointia harvemmin kuin SO2- ja NOx-analysaattorit. 21 euron vuosittaiset päästökohtaiset maksut määräytyvät epäpuhtauksittain seuraavasti: Taulukko 9. Päästökohtaisen maksun arviointiin käytettävät vuosikustannusosuudet päästökomponenttikohtaisesti jaettuna. MITATTAVA KOMPONENTTI LAITTEIDEN MÄÄRÄ (KPL) KUSTANNUS YHTEENSÄ / VUOSI Rikkidioksidi 1 4 Typen oksidit 2 8 Hiukkaset / PM1 & PM2,5 3 9 Yhteensä 6 21 Päästökohtainen maksu lasketaan erikseen jokaisen taulukossa 9 luetellun epäpuhtauden osalta ja lopulta ne ynnätään, mikäli kyseessä olevalla laitokselle on em. taulukkon merkitty useampi epäpuhtaus. Alla laskukaavio päästökohtaisen maksuosuuden määräämisestä: Esim. päästökohtainen maksuosuus rikkidioksidille vuonna 217: Yrityksen SO2-päästö x 4 euroa = Yrityksen päästökoht. Laitosten SO2-kokonaispäästö 216 maksu SO2:sta 217 Laitosten SO2-kokonaispäästö kaaviossa tarkoittaa niiden laitosten SO2-kokonaispäästöä, jotka on taulukossa 1 arvioitu ns. suuriksi päästölähteiksi. Typen oksidien päästökohtaisen maksun osalta yrityksen ja muiden laitosten päästöjen suhde kerrotaan 8 eurolla, johtuen kaksinkertaisesta määrästä mittalaitteita ilman epäpuhtautta kohden. Esim. päästökohtainen maksuosuus typen oksideille vuonna 217: Yrityksen NO2-päästö x 8 euroa = Yrityksen päästökoht. Laitosten NO2-kokonaispäästö 216 maksu NOx:sta 217 Esim. päästökohtainen maksuosuus hiukkasille vuonna 217: Yrityksen hiukkaspäästö x 9 euroa = Yrityksen päästökoht. Laitosten hiukkaspäästö 216 maksu hiukkasista 217

45 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Laitehankinnan (hiukkasten referenssikeräin) kustannusjako Taulukko 12. Hiukkasten referenssikeräimen kustannusjako (hankinta vuonna 218). Kustannusjako on laadittu vuosina aiheutuneiden hiukkaspäästömäärien perusteella. Päästöosuuksien lukemat poikkeavat kappaleessa esitetyistä osuuksista, koska taulukon osuuksissa ei ole otettu huomioon tieliikenteen päästöjä eikä pienempiä päästölähteitä. HIUKKASTEN PÄÄSTÖOSUUS KUSTANNUS- OSUUS ( ) Kokkolan kaupunki (5 % kokonaiskustannuksesta) NA 1 Boliden Kokkola Oy 34 % 3 Yara Suomi Oy 43 % 3 Yara Phosphates Oy 1,5 % 15 Tetra Chemicals Oy 1,5 % 15 Kokkolan Voima Oy 5 % 5 Kokkolan Energia Oy 13 % 1 2 Kokkolan Satama* 1,5 % 1 Freeport Cobalt Oy** NA 1 Yhteensä 2 *Kokkolan Sataman hiukkaspäästöissä ei ole huomioitu mahdollisesta lastauksesta tai toiminnassa muutoin aiheutuvaa pölyämistä. Kokkolan Sataman toiminta näkyy kuitenkin usein selvästi Ykspihlajan hiukkasmittauksissa, joten osallistuminen uuden laitteen kustannuksiin päästömäärää suuremmalla osuudella (1 ) on perusteltua. **Freeport Cobalt Oy:n ilmapäästöistä ei seurata hiukkaspäästöjä, mutta kuitenkin metallipäästöjä ilmaan. Metallit esiintyvät pääosin hiukkasmuodossa, mutta niitä ei raportoida virallisissa hiukkaspäästömäärissä. Freeport Cobalt Oy:n kustannusosuus 1 laitehankinnassa on arvioitu vastaavan noin 1 % päästöosuutta.

46 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma MITTAUSASEMAT JA NIIDEN SIJAINTI LIITE 1 Pitkänsillankadun mittausasema Pitkänsillankadun mittausasema on merkitty karttaan merkinnällä Aseman nimi: Pitkänsillankatu (ent. Keskikaupunki) Osoite: Pitkänsillankatu 22 Karttakoordinaatit: X = Y = Mitattavat parametrit: Lähimmät päästölähteet: Typenoksidit (NOx) Hengitettävät hiukkaset (PM1) Pienhiukkaset (PM2,5) PM1 Ulkolämpötila Ilmanpaine Rautatieasema n. 3 metrin etäisyydellä suunnassa 19 o Kosilan lämpökeskus n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 245 o Ykspihlajan teollisuusalue n. 5 km:n etäisyydellä suunnassa o Aseman kuvaus: Keskikaupungin mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta-asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten, että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua. Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin.

47 Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma Ykspihlajan mittausasema Aseman nimi: Ykspihlaja Osoite: Metsäkatu 15 Karttakoordinaatit: X = Y = Mitattavat parametrit: Lähimmät päästölähteet: Rikkidioksidi (SO2) Hengitettävät hiukkaset (PM1) Pienhiukkaset (PM2,5) PM1 Typenoksidit (NOx) Tuulen suunta Tuulen nopeus Ulkolämpötila Ilmanpaine Sadeaika/intensiteetti Näytteenotto PM1-fraktiosta metallianalyysejä varten Ykspihlajan teollisuusalue n. 7 m:n etäisyydellä suunnassa -15 o Kokkolan satama n.7 metrin etäisyydellä suunnassa 28 o Aseman kuvaus: Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee suurteollisuuden läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden ja energiantuotannon välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Koska asema sijaitsee peruskoulun ala-asteen piha-alueella ja Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista alueen teollisuuden ilmapäästöille. Ykspihlajan mittausasema on merkitty yllä esitettyyn karttaan merkinnällä (

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2013 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2013 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2013 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt 2013 1 Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2013 2 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2012 2016 4 Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2012 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2012 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2012 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt 2012 1 Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2012 2 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2012 2016 4 Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2010 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2010 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 1. KOKKOLAN ILMANLAATU TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna

SISÄLLYSLUETTELO. 1. KOKKOLAN ILMANLAATU TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 29 - TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt 29 1 Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 29 2 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 27-211 4 Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 1. KOKKOLAN ILMANLAATU TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset

SISÄLLYSLUETTELO. 1. KOKKOLAN ILMANLAATU TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2006 - TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt 2006 1 Mittaustulokset 2006 2 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2002-2006 4 Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 2018

Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 2018 Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218 Marianna Hautala elokuu 219 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Tiivistelmä... 4 Yleistä ilmansuojelusta... 4 3.1 Ilman epäpuhtaudet... 5 Ilmanlaadun tarkkailukausi 217-221...

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli

Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli 1(24) Laatijat Tarkastanut / pvm Arto Heikkinen Annika Tella / 17.4.2019 Jakelu Hyväksynyt / pvm Vantaan Energia Oy Timo Laakso / 17.4.2019 Vantaan Energia Oy Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2018-2022 21.11.2017 1(7) 1. JOHDANTO Tämä tarkkailusuunnitelma käsittää Lappeenrannan kaupungin alueella

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Form 0 att ea79657.xls; 1/67

Form 0 att ea79657.xls; 1/67 Form 0 att04062410534118469ea79657.xls; 1/67 Lomake. ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2015 Päivämäärä 24.3.2016 Laatijat Toni Keskitalo, Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Janne Nuutinen Hyväksyjä Eerik Järvinen

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 Päivämäärä 5.5.2017 Laatijat Toni Keskitalo, Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Janne Nuutinen Hyväksyjä Eerik Järvinen

Lisätiedot

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4 EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot