VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015"

Transkriptio

1 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016

2 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo mitatut pitoisuudet. BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

3 TIIVISTELMÄ Vuonna 2015 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, rikkidioksidipäästöt noin 300 t, hiukkaspäästöt noin 300 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 12 t. Typen oksidien päästöt ovat pienentyneet noin 600 t ja hiukkaspäästöt vajaa 200 t 1990-luvun lopulta. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtailta ovat pienentyneet huomattavasti 2010-luvulla, joskin TRSpäästöt olivat nykyistä alhaisemmalla tasolla aivan 2000-luvun alussa. Rikkidioksidin päästöt Varkaudessa pienenivät merkittävästä jo 1980-luvun lopulla. Nykyisin rikkidioksidipäästöt ovat noin 1/ luvun tasosta. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Kokonaisuutena vuosi 2015 oli Pohjois-Savossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Vuonna 2015 typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammi-maaliskuussa. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hieman laskeneet 2010-luvulla- Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi vuonna 2015 Päiviönsaaren mittausasemalla katupölyjakson aikaan maaliskuussa. Myös huhtikuussa pitoisuus oli lähellä ohjearvotasoa. Vuonna 2015 hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon rajaarvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella yhteensä 7 kertaa, mikä oli puolta vähemmän kuin vuonna Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Päiviönsaarella vuonna 2015 oli alhaisin kymmeneen vuoteen. Pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskussa. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla oli 5,1 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli alhaisin, mitä Varkaudessa on mitattu. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi vuona 2015 Pääterveysasemalla ja Päiviönsaarella tammikuussa. Päiviönsaarella ohjearvo ylittyi peräti nelinkertaisesti. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat kohonneet selvästi Pääterveysasemalla viimeisen neljän vuoden aikana. Hajutuntien määrä on ollut kasvussa kaikilla mittausasemilla viime vuosina.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 4 MITTAUSPISTEET... 6 PÄÄSTÖT... 7 Yleistä... 7 Typenoksidien päästöt... 7 Hiukkaspäästöt... 8 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt... 9 Rikkidioksidipäästöt SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.. 13 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.. 14 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.. 18 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pölyepisodit Varkaudessa vuonna PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuluokat Varkaudessa vuonna YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 28

5 LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot 31 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset 33 LIITE 3 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus 38 LIITE 4 Päästöt Varkaudessa vuosina LIITE 5 Tunnusluvut vuosien mittauksista 43 LIITE 6 Pitoisuustuuliruusut komponenteittain ja mittausasemittain 53

6 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2015 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A- Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Tulosten raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelyyn on osallistunut ins. Ylempi AMK Juha Pulkkinen.

7 2 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualuieilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

8 3 Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

9 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET 4 Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi joillakin olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

10 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia 5 Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-a-pyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

11 6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuonna 2015 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 61), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Ahlströminkatu 6) olevalla sääasemalla. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET VARKAUDESSA VUONNA 2015 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Päiviönsaari liikenne/teollisuus x x x Pääterveysasema teollisuus/kaupunkitausta (esikaupunki) x x x Taulumäki teollisuus/kaupunkitausta (keskusta) x x

12 t / a 7 Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 2. Mittausaseman ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista PÄÄSTÖLÄHTEET Yleistä Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitetty liitteessä 4. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI- tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2013, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2013 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2015 olivat Varkaudessa noin 900 tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuonna 2015 päästöt olivat hieman suuremmat kahtena edellisenä vuonna Typen oksidien päästöt Varkaudessa v VESILIIKENNE RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ A-REHU OY

13 t / a 8 Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna %). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna %). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna t suuremmat kuin vuonna Typen oksidien päästöt Varkaudessa v % 9 % 3 % STORA ENSO OYJ VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY 10 % TIELIIKENNE 2 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS 72 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESI- JA RAIDELIIKENNE Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2015 olivat noin 330 tonnia. Vuodelta 2015 raportoidut hiukkaspäästöt olivat samaa tasoa kuin kahtena edellisenä vuonna. Hiukkaspäästöt Varkaudessa v HAJAPÄÄSTÖT TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ A-REHU OY

14 t/a rikkinä 9 Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna %) ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä (vuonna %). Kokonaishiukkaspäästöistä noin 80 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 60 % pienhiukkasia (PM2,5). Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hiukkaspäästöt Varkaudessa v % 19 % 36 % 40 % 2 % 1 % STORA ENSO OYJ VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2015 olivat 12 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. Päästöt ovat pienentyneet selvästi viiden viime vuoden aikana Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta v Akselin otsikko

15 t / a 10 Rikkidioksidipäästöt Rikkidioksidipäästöt Varkaudessa vuonna 2015 olivat hieman vajaa 300 t. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta päästöt ovat pienentyneet selvästi 1980-luvun lopulta. Vuonna 2015 rikkidioksidipäästöt kasvoivat hieman aiemmasta. Tämä johtui siitä, että erityisesti Stora Enso Oyj:n tehtailla päästöt kasvoivat selvästi, mutta myös Varkauden Aluelämpö Oy:n päästöt olivat aiempaa suurempia. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta Rikkidioksidipäästöt Varkaudessa v MUUT VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ 0 Varkaudessa rikkidioksidipäästöt ovat valtaosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Rikkidioksidipäästöt Varkaudessa v % 8 % STORA ENSO OYJ VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY KIINT. KOHT. LÄMMITYS 85 %

16 11 SÄÄOLOSUHTEET Suomen keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan ( ) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi talvikuukausi, joskin kuukaudelle oli ominaista suuret lämpötilan vaihtelut, kun kylmät ja lauhat jaksot vuorottelivat. Tammikuun sademäärä oli varsin suuri. Harvinaisen lauha säätila jatkui helmikuussa, kun keskilämpötila Itä-Suomessa oli lähes 7 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi). Lumitilanne helmikuun lopussa oli Itä-Suomessa tavanomainen. Lauha säätila jatkui myös maaliskuussa. Maaliskuun puolessa välissä oli lähes kaksi viikkoa pitkä sateeton jakso, jolloin lämpötilan vaihtelu oli suurta nollan molemmin puolin. Maan keskiosissa lumi suli hitaasti ja maaliskuun lopulla saatiin vielä uutta luntakin Pohjois-Savossa. Huhtikuu oli noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Kuopion seudulla lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Viimeiset lumet sulivat kuitenkin hitaasti yöpakkasten vuoksi. Kuopion seudulla saatiin lyhytaikainen lumipeite vielä aivan huhtikuun lopussakin. Kevät päättyi sateiseen ja tuuliseen toukokuuhun, joka kuitenkin oli Itä-Suomessa lämmin. Koko kevät oli varsin sateinen. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Varkaudessa oli yksi hellepäivä Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Syksy alkoi selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu oli vähäsateinen ja aurinkoinen. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin lokakuussa. Talven tulo kuitenkin pitkittyi, kun marras- ja joulukuu olivat edelleen poikkeuksellisen lauhoja. Tosin ensilumi saatiin marraskuun puolen välin jälkeen, mutta se suli pois kuukauden loppuun mennessä. Ajoittain joulukuussa oli lunta, mutta pysyvä lumipeite Pohjois-Savoon saatiin vasta joulukuun 23. päivänä. Talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi joulun jälkeen. Keski-Suomessa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta.

17 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiku Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ilman lämpötila Varkauden kaupungintalolla vuonna oc Lämpötila Keskiarvo Sademäärä (mm) Sademäärä Varkauden kaupungintalolla vuonna Sademäärä Vuonna 2015 vallitsevat tuulensuunnat Varkaudessa olivat etelästä ja kaakosta sekä toisaalta luoteesta.

18 Pitoisuus (ug/m3) 13 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2014 olivat seuraavat NO2 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot Vuorokausiarvot Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina tammi-maaliskuussa. Mittausasemien välillä ei ollut suuria eroja pitoisuuksissa. Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

19 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 14 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

20 Pitoisuus (ug/m3) 15 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin olivat seuraavat NO 2 Tuntikeskiarvo max Vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NO x (NO+NO 2) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 24,0 9,4 13,1 30 Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Päiviönsaarella typpidioksidin pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta hieman laskeneet vuodesta Vuonna 2015 typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

21 Pitoisuus (ug/m3) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 16 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy, NO2 tunti 140 µg/m µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NOx (*) vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin 19. korkein tuntiarvo on vuonna 2010 Taulumäellä ylittänyt alemman arviointikynnyksen. Muutoin typpidioksidin tuntiarvot (vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo) vuosina ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. 160 Typpidioksidin 19. korkeimmat tuntikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typpidioksidin tuntiarvo Päiviönsaari Typpidioksidin tuntiarvo Pääterveysasema Typpidioksidin tuntiarvo Taulumäki Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina

22 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 17 Typpidioksidin 19. korkeimmat tuntikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v Typpidioksidin tuntiarvo Päiviönsaari Typpidioksidin tuntiarvo Pääterveysasema Typpidioksidin tuntiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvot Päiviönsaarella ovat ylittäneet alemman arviointikynnyksen kaikkina vuosina ja ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2010 ja Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta sellaisenaan kaupunkiympäristöön, vaan se on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi laajoille maa- ja metsätalousalueille sekä luonnonsuojelualueille. Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 NO+NOx vuosikeskiarvo Päiviönsaari NO+NOx vuosikeskiarvo Pääterveysasema NO+NOx vuosikeskiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys 0, Alempi arviointikynnys HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Kokoluokka Viiteaika Ohjearvo Huom. PM10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM10, WHO vuosi 20 µg/m 3

23 Pitoisuus (ug/m3) 18 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat Päiviönsaarella. PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2015 katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi selvästi. Muutoin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa ei ollut kovin suurta vaihtelua vuonna Hengitettävien hiukkasten 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3

24 Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 19 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat Päiviönsaarella PM 10 Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo max Vuosikeskiarvo Vuonna 2015 Päiviönsaaren mittausasemalla mitattiin 7 hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitystä maalis-huhtikuussa. Ylityksiä vuonna 2015 oli puolta vähemmän kuin vuonna Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Pääterveysaseman PM10-mittaus lopetettiin vuonna 2011 lopussa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Päiviönsaarella vuonna 2015 oli alhaisin kymmeneen vuoteen.

25 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 20 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v ,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Päiviönsaari Pääterveysasema Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa (vuoden 35. korkein vuorokausikeskiarvo) koskeva alempi arviointikynnys ylittyi vuonna 2014, mutta muutoin arviointikynnykset ovat alittuneet vuosina Hengitettävien hiukkasten 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin vuosina Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys

26 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 21 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikkina vuosina seitsemän viime vuoden aikana Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 PM2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla aloitettiin vuoden 2012 alussa. Selvästi korkeimmat pienhiukkasten pitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Selvästi alhaisimmat pitoisuudet mitattiin puolestaan joulukuussa Pienhiukkasten vuorokausiarvot Pääterveysasemalla v Pääterveysasema WHO:n esitys ohjearvoksi 0

27 Pitoisuus (ug/m3) 22 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava mennessä PM2,5, altistumisen pitoisuuskatto 20 µg/m 3 Saavutettava mennessä PM2,5, altistumisen vähennystavoite 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) las (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla vuonna 2015 oli 5,1 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli alhaisin, mitä Varkaudessa on mitattu. Pienhiukkasista todennäköisesti suurin osa on kaukokulkeumaa. 30,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla v ,0 20,0 15,0 10,0 Pääterveysaasema Raja-arvo 5,0 0,0 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom.

28 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 23 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina , jolloin mittauksia on tehty. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Pääterveysasema Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pölyepisodit Varkaudessa vuonna 2015 Varkauden keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2015 maaliskuun lopulle ja huhtikuun alkuun. Varkauden Päiviönsaaren PM10-tuntipitoisuudet v PM10 Huonon ilmanlaadun raja Pääterveysasemalla pienhiukkaspitoisuuksissa pitoisuusvaihtelu oli vähäisempää. Jaksoja, jolloin pienhiukkaspitoisuudet olivat selvimmin koholla, ajoittui talviaikaan ja keväälle.

29 Pitoisuus (ug/m3) Varkauden Pääterveysaseman PM2,5-tuntipitoisuudet v PM2,5 Huonon ilmanlaadun raja PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Vuonna 2015 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviön-saarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,6 16,9 1,1 41,9 0,2 3,8 10 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2015 entiseen tapaan korkeimmat Pääterveysasemalla. Huomattavasti alhaisempia tasoja mitattiin Päiviönsaarella ja etenkin Taulumäellä. Erityisen korkeita pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin Pääterveysasemalla ja Päiviönsaarella tammikuussa. Tällöin mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot ovat selvästi korkeimpia, mitä Varkaudessa on koskaan mitattu.

30 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 25 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Taulumäellä v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

31 Pitoisuus (ug/m3) 26 Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla. Vuosina pitoisuudet kääntyivät kuitenkin selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuoden 2010 jälkeen erityisesti Pääterveysasemalla pitoisuudet laskivat merkittävästi. Myös Päiviönsaarella ja Taulumäessä pitoisuudet laskivat tällöin jonkin verran. Vuoden 2012 jälkeen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat Pääterveysasemalla taas olleet selvästi korkeampia kuin vuosina 2011 ja Päiviönsaarella ja Taulumäellä vuosikeskiarvo vuonna 2015 oli samaa tasoa kuin koko 2010-luvulla. 2,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v ,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0 Hajutuntien lukumäärä (TRS-tuntikeskiarvo > 3 ug/m 3 ) vuonna 2015 oli selvästi suurin Pääterveysasemalla, missä niitä oli 750 kpl. Päiviönsaarella hajutunteja oli 184 kpl ja Taulumäellä 109 kpl. Kaikilla mittausasemilla hajuntuntien määrä on ollut kasvussa kolmena viime vuonna. Korkein mitattu TRS-tuntipitoisuus vuonna 2015 oli Pääterveysasemalla 137,4 ug/m 3, Päiviönsaarella 55,9 ug/m 3 ja Taulumäellä 56,1 ug/m 3.

32 27 Hajutuntien lukumäärä Varkaudessa v Hajutuntien lukumäärä Pääterveysasema Päiviönsaari Taulumäki ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

33 28 Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli Ilmanlaatuluokat Varkaudessa vuonna 2015 Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Varkauden ilmanlaatu oli vuonna 2015 valtaosin hyvä. Ilmanlaatu on luokittunut erittäin huonoksi enimmillään 46 tunnin ajan Pääterveysasemalla 12 tunnin ajan Päiviönsaarella. On kuitenkin huomattava, että indeksiarvot eli eri ilmanlaatuluokkien vallitsevuus eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat eri mittausasemilla. Ilmanlaatuluokka Päiviönsaari (% ajasta) Pääterveysasema (% ajasta) Taulumäki (% ajasta) Erittäin huono 0,1 0,5 <0,1 Huono 0,8 0,7 0,2 Välttävä 2,4 2,2 0,4 Tyydyttävä 8,3 9,7 1,9 Hyvä 88,4 86,9 97,5 Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu Päiviönsaarella oli jossain määrin huonompi kuin muilla mittausasemilla, mutta toisaalta Pääterveysasemalla oli eniten tunteja, jolloin ilmanlaatu luokittui huonoksi tai erittäin huonoksi. Taulumäellä ilmanlaatu oli mittausasemista paras. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkaudessa typenoksidien päästöt ovat selvästi vähentyneet koko 2000-luvun ajan. Myös hiukkaspäästöt ovat kääntyneet laskuun luvulla. Sen sijaan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuodesta 2010 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt ovat taas olleet selvässä laskussa. Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina olleet suurempia kuin aiempina vuosina.

34 29 Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2014 jäivät selvästi alle ohje- ja rajaarvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvikuukausina ja alkukeväästä. Typpidioksidin korkein vuosikeskiarvo mitattiin entiseen tapaan Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa koskeva ohjearvo ylittyi Päiviönsaarella maaliskuussa katupölyaikaan. Myös huhtikuussa pitoisuudet olivat vielä korkeita. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo laski Päiviönsaarella selvästi vuonna 2015 verrattuna lähivuosiin. Pienhiukkasten pitoisuudet Pääterveysaseman mittausasemalla vuonna 2015 olivat samaa tasoa kuin vuosina Pitoisuustaso on selvästi alittanut ilmanlaatuasetuksen tavoitetasot. Mitattavista pienhiukkaspitoisuuksista valtaosa on arvion mukaan kaukokulkeumaa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet etenkin Pääterveysasemalla olivat edelleen selvässä kasvussa, joka alloi vuonna Päiviönsaarella ja Taulumäellä TRS-pitoisuudet ovat olleet selvästi alhaisempia ja hajutunteja näillä mittausasemilla on ollut huomattavasti vähemmän kuin Pääterveysasemalla. Vuonna 2015 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Vuonna 2015 mitattiin kuitenkin erittäin korkeita pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia etenkin Pääterveysasemalla, mutta myös Päiviönsaarella.

35 30 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot LIITE 1 Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja varoituskynnykset WHO:n ohjearvot ja viitearvot Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m µg/m 3 Vuosi 40 µg/m µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

36 31 Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

37 32 LIITE 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

38 33 KAUPUNGINTALO Osoite: Ahlströminkatu 6 (kaupungintalo), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: Lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä Näytteenottokorkeus: 20 m maanpinnasta, 78 m merenpinnasta Ympäristö: Sääasema sijaitsee kaupungin keskustassa olevan kaupungintalon katolla. Mittauskorkeudella ympäristö on avoin ja suhteellisen tasainen, joten tulokset kuvaavat hyvin alueen vallitsevia sääolosuhteita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääparametrit: Vaisala WXT 510 Sääaseman toiminta on aloitettu sääasema siirrettiin kaupungintalon katolla hieman toiseen paikkaan.

39 34 PÄIVIÖNSAARI Osoite: Wredenkatu 5 (Wredenkadun ja Taipaleentien risteys), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 80 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa läpiajotie Vt23:n varrella pienen pysäköintialueen reunalla. Mittausaseman ympäristö on avointa liikenneympäristöä. Vt23:n liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 350 m:n päässä koillisessa. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu

40 35 PÄÄTERVEYSASEMA Osoite: Savontie 61 (Pääterveysasema), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 8 m maanpinnasta, 88 m merenpinnasta Ympäristö: Esikaupunkialueella Pääterveysaseman LVI-konehuoneessa sijaitseva mittausasema. Ympäristö on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa on puisto- ja metsäalueita välissä. Lähimmän kadun Savontien liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 3 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 1,6 km:n päässä kaakossa-etelässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu

41 36 TAULUMÄKI Osoite: Petroskoinkatu 7 (Taulumäen torin toripaviljonki), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS Näytteenottokorkeus: 5 m maanpinnasta, 86 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin liikekeskustan ja asuinalueiden välissä Taulumäen kauppatorilla toripaviljongissa sijaitseva mittausasema. Välitön ympäristön on avoin. Kauempana liike-, asuin ja hallintorakennuksia. Noin 35 m:n päässä sijaitsevan Petroskoinkadun liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk. Noin 75 m:n etäisyydellä sijaitsevat Osmajoentie ja Kauppakatu, joiden liikennemäärät ovat noin ja ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus lähiväylillä 2-3 %. Stora Enso Oyj:n tehdasalue sijaitsee 1-1,7 km:n etäisyydellä idässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment 43i/ UV-fluoresenssi Aseman toiminta on aloitettu

42 37 LIITE 3 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattoreilla, joihon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Pääterveysasemalla sekä Taulumäellä Thermo 43i. Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Environnement S.A. AC32M). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Päiviönsaarella on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Pääterveysasemalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Pienhiukkasilla mittalaitteen antamat mittaustulokset on kerrottu kertoimella 1,25 ja mittalaitteen vakio on ollut 1,56. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta WXT 510. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview 2000-ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on varmistettu kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty.

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2015 TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 335 t. Merkittävimmät typenoksidien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja 1 symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 JPP-Kalibrointi Ky 2017 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: http://www.toisinsanoen.fi/artikkelit/ihmisteneurooppa/2014/05/onko-kaupungin-politiikkaa-silleen-jaettaeminen

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2011-2015 JPP-Kalibrointi Ky 2016 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: www.momjunction.com Määritelmiä, yksiköitä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 700 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE

KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE KATSAUS KUOPION ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto ilmaan

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2014

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2014 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2015 TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 JPP-Kalibrointi Ky 2012 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2016 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 AOT40 BaP BC C5H6 CO NMVOC NH3

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 JPP-Kalibrointi Ky 2014 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/15 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 331 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3 5656

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2017

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2017 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/217 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3 5656 6374 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 KUOPION KAUPUNKI Ympäristöpalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 900 t, typen oksidien päästöt noin 2 800 t, hiilimonoksidipäästöt

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot