VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010"

Transkriptio

1 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011

2 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035 t ja vuonna 2010 noin t. Vastaavasti hiukkaspäästöt olivat vuonna 2009 noin 235 t ja vuonna 2010 noin 255 t. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt vuonna 2009 olivat 27 ja vuonna t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Varkaudessa on myös vielä muista kaupungeista poiketen melko paljon talokohtaisia lämmityskattiloita, joiden hajapäästöt voivat paikallisesti vaikuttaa ilman laatuun. Kokonaisuutena vuosi 2009 oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Pysyvä lumipeite saatiin vasta tammikuun puolenvälin jälkeen. Lopputalvi oli varsin tavanomainen sääolosuhteiltaan. Lämpimän ja hyvin vähäsateisen loppukevään jälkeen alkukesä oli viileä ja ajoittain myös sateinen. Lämpimin kesäkuukausi oli elokuu. Syksyllä ja loppuvuodesta leudot ja toisaalta myös hyvin kylmät sääjaksot vuorottelivat. Vuosi 2010 oli puolestaan hieman keskimääräistä kylmempi, mutta sekin vähäsateinen kuten vuosi Joulukuussa 2009 alkaneet pakkaset jatkuivat yhtäjaksoisesti aina helmikuun 2010 lopulle ja kireitä pakkasia oli maaliskuussakin. Lämpimät keväiset säät alkoivat kuitenkin nopeasti huhtikuussa ja toukokuun puolessa välissä oli vuoden ensimmäinen hellejakso. Viileän ja sateisen alkukesän jälkeen heinä- ja elokuu olivat hyvin lämpimät ja vähäsateiset. Talvi saapui vuonna 2010 varsin aikaisin ja marraskuusta vuoden loppuun jatkui yhtäjaksoinen kylmä sää. Rikkidioksidin mittaukset Varkaudessa lopetettiin vuoden 2008 lopussa, koska pitoisuuksien todettiin olevan hyvin alhaisia. Samalla haisevien rikkiyhdisteiden mittauksia saatiin tilastollisesti edustavammiksi. Vuonna 2009 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Vuonna 2010 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 16 μg/m 3. Vuonna 2009 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-24 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 6 μg/m 3. Vuonna 2010 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 7-31 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 7 μg/m 3.

3 Vuonna 2009 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 9 μg/m 3. Vuonna 2010 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 12 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattavat korkeimmat tuntikeskiarvot olivat vuonna 2009 Päiviönsaarella 74 μg/m 3, Pääterveysasemalla 56 μg/m 3 ja Taulumäellä 87 μg/m 3. Vuonna 2010 vastaavat arvot olivat Päiviönsaarella 93 μg/m 3, Pääterveysasemalla 68 μg/m 3 ja Taulumäellä 127 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2009 oli Päiviönsaarella 21 μg/m 3, Pääterveysasemalla 9 μg/m 3 ja Taulumäellä 13 μg/m 3. Vuonna 2010 vastaavat arvot olivat Päiviönsaarella 25 μg/m 3, Pääterveysasemalla 11 μg/m 3 ja Taulumäellä 16 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta Vuonna 2009 pitoisuudet edelleen laskivat, mutta vuonna 2010 pitoisuudet kohosivat selvästi koko kaupungissa aiempiin vuosiin verrattuna. Korkeimmat pitoisuudet mitataan vilkkaasti liikennöidyssä Päiviönsaarella. Pääterveysaseman tulokset kuvaavat kaupungin taustapitoisuutta. Vuonna 2009 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella μg/m 3 ja Pääterveysasemalla 8-20 μg/m 3. Vuonna 2010 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvot olivat Päiviönsaarella μg/m 3 ja Pääterveysasemalla μg/m 3. Ohjearvo 70 μg/m 3 ylittyi Päiviönsaarella vuonna 2009 maaliskuussa ja vuonna 2010 huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna kertaa ja vuonna kertaa. Pääterveysasemalla ylityksiä oli vuonna kpl ja vuonna kpl. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella sekä vuonna 2009 että vuonna μg/m 3. Pääterveysasemalla vuosikeskiarvo oli vuonna μg/m 3 ja vuonna μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot ovat Päiviönsaarella kohonneet lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 Päiviönsaarella mitattiin korkeammat pitoisuudet koko 2000-luvulla, MyösPpääterveysasemalla pitoisuudet vuosina 2009 ja 2010 olivat hieman korkeampia kuin aiempina vuosina. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2009 Päiviönsaarella 0-6 μg/m 3, Pääterveysasemalla 2-15 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-3 μg/m 3. Vuonna 2010 vastaa-

4 vat arvot olivat Päiviönsaarella 1-8 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1-26 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-10 μg/m 3. Ohjearvo 10 μg/m 3 ylittyi pääterveysasemalla vuonna 2009 toukokuussa ja syyskuussa sekä vuonna 2010 helmi-huhtikuussa. Taulumäellä pitoisuus sivusi ohjearvoa helmikuussa Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet etenkin Pääterveysasemalla ovat kohonneet selvästi aina vuodesta Vuonna 2010 pitoisuudet pääterveysasemalla olivat korkeimmat koko 2000-luvulla. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pysyneet vuoden 2003 jälkeen melko tasaisina

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa HAJURIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Kuukausittaiset tunnusluvut vuoden 2009 mittauksista LIITE 4 Kuukausittaiset tunnusluvut vuoden 2010 mittauksista

6 1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuosina 2009 ja 2010 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Keski-Savon ympäristötoimi. Mittausten kustannuksiin ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelystä vastaa puolestaan Ins. (AMK) Juha Pulkkinen. 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos rajaarvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja rajaarvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot

7 2 ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

8 3 2. MITTAUSPISTEET Vuosina 2009 ja 2010 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Varkaudessa Pääterveysasemalla (Savontie 59), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Wredenkatu 6) olevalla sääasemalla. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7. Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan, tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-

9 4 tietokantaan, työkoneiden osalta VTT:n TYKO-tietokantaan ja hajapäästöjen osalta Keski-Savon ympäristötoimen tekemiin kasvihuonekaasupäästöjä koskeviin laskelmiin (KASVENER) vuodelta SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2009 oli keskimääräistä lämpimämpi. Varkaudessa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 4,0 C. Sademäärät vuonna 2009 jäivät hieman keskimääräistä pienemmiksi. Vuosi alkoi tavanomaista lauhemmalla tammikuulla, jolloin vuorottelivat pakkas- ja lauhat jaksot. Tammikuun alkupuolella maa oli lähes lumeton ja pysyvä lumipeite saatiin vasta tammikuun päivä. Helmikuu oli tavanomaisempi talvikuukausi. Talvinen sää jatkui aina maaliskuun puoleen väliin, jolloin sää selvästi lämpeni. Maaliskuun alussa mitattiin jopa asteen pakkasia. Huhtikuussa saatiin vielä runsaita lumisateita. Loppukevät oli keskimääräistä lämpimämpi ja myös hyvin vähäsateinen. Kesäsää oli varsin vaihteleva. Kesä- ja heinäkuu olivat yleisilmeeltään viileitä ja ajoittain saatiin voimakkaitakin sadekuuroja. Vasta elokuu oli lämpimämpi kesäkuukausi. Lämmin sää jatkui vielä alkusyksynkin, kunnes lokakuussa sää viileni huomattavasti. Lokakuussa mitattiin jo pakkaslukemia. Leudomman marraskuun jälkeen vuosi päättyi hyvin kylmään säähän joulukuussa. Joulukuun loppupuolella mitattiin asteen pakkasia. Vuosi 2010 oli hieman keskimääräistä kylmempi ja vähäsateisempi. Vuonna 2010 kaupungintalon sääasema oli heinä-syyskuussa epäkunnossa, minkä vuoksi vuoden todellista keskilämpötilaa ei voida laskea aseman tiedoista.

10 5 Vuosi alkoi kylmän sään vallitessa ja talvella oli useita pitkiä pakkasjaksoja. Joulukuusta 2009 helmikuun 2010 loppuun lämpötila pysytteli koko ajan pakkasen puolella. Kireitä pakkasjaksoja oli vielä maaliskuussakin. Aivan maaliskuun lopulla sää lauhtui selvästi ja huhtikuussa lämpötila kohosi nopeasti +10 asteen vaiheille. Epävakaisen huhtikuun lopun jälkeen keväällä oli huomattavaa toukokuun puolivälissä ollut poikkeuksellisen varhainen hellejakso. Kesä alkoi varsin viileänä ja sateisena. Juhannuksena sää kuitenkin lämpeni ja poutaantui. Erityisen lämmin ja kuiva sääjakso ajoittui heinäkuulle ja elokuun alkuun. Elokuun lopulla sää viileni. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin syyskuussa ja ensimmäiset lumisateet saatiin jo lokakuussa. Marraskuussa alkoi kylmä sääjakso, joka jatkui yhtäjaksoisesti vuoden loppuun saakka. Tuulitietoja vuosilta 2009 ja 2010 ei tässä raportissa esitetä, koska kaupungintalon sääaseman tulokset eivät ole luotettavia kyseisiltä vuosilta.

11 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2009 olivat Varkaudessa noin 1035 tonnia ja vuonna 2010 noin tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2010 yhteensä 856 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2010 yhteensä 113 t). Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

12 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot 7 Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

13 8 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuosina 2009 ja 2010 olivat : NO 2 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot v Tuntiarvot v Vuorokausiarvot v Vuorokausiarvot v ja suhteessa mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Tuntikeskiarvo v Tuntikeskiarvo v Vuosikeskiarvo v Vuosikeskiarvo v

14 ja suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: 9 NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Raja-arvo Vuosikeskiarvo v Vuosikeskiarvo v Päiviönsaarella typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan kevättalvella. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2009.

15 10 Pääterveysasemalla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan joulu-helmikuussa. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna Taulumäellä typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesäheinäkuussa ja korkeimmillaan joulu-maaliskuussa. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella (asema siirtyi vuonna 2003 kadun toiselta puolelta) ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Päiviönsaaren pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne

16 kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta Pitoisuudet laskivat edelleen vuonna 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella pääosin peräisin tieliikenteestä. 11

17 6. HIUKKASET Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2009 olivat noin 235 tonnia ja vuonna 2010 noin 255 t. Hiukkaspäästöt vähenivät selvästi vuoteen 2003 asti luvun loppupuolella päästötasot ovat vaihdelleet jonkin verran lähinnä johtuen Stora Enso Oyj:n päästöjen vaihtelusta. Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2010 yhteensä 180 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2010 yhteensä noin 60 t). Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta.

18 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on määritelty raja-arvo 25 μg/m 3. vuosikeskiarvona. Ilmanlaatuasetuksessa pienhiukkasille on lisäksi määritelty altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähentämistavoite vuosille Asetus edellyttää pienhiukkasille altistumisen vähentämistä, jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo ylittää tason 8,5 μg/m 3.

19 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa 14 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Ohjearvo Vuorokausiarvot v Vuorokausiarvot v Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella: PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus 2009 Vuorokausiarvo 99 Vuosikeskiarvo 15 Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Ylitysten määrä 2010 Sallittujen ylitysten määrä ja suhteessa raja-arvoihin Pääterveysasemalla: PM 10 Pääterveysasema Suurin mitattu pitoisuus 2009 Vuorokausiarvo 66 Vuosikeskiarvo 9 Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Ylitysten määrä 2010 Sallittujen ylitysten määrä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella suurimmillaan vuonna 2009 maaliskuussa ja vuonna 2010 huhtikuussa. Vuonna 2009 ns. katupölykausi kesti Varkaudessa selvästi pitempään kuin vuonna Vuonna 2009 kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin Päiviönsaarella myös lokakuussa ja joulukuussa. Tällöinkin kohonneiden pölypitoisuuksien syynä oli katupöly. Päiviönsaarella mitattiin vuonna 2009 maaliskuussa ja vuonna 2010 huhtikuussa hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvon ylitys.

20 15 Pääterveysasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuosina 2009 ja 2010 olivat selvästi alhaisempia kuin Päiviönsaarella ja pitoisuudet myös vaihtelivat Pääterveysaseman mittausasemalla vähemmän. Vuonna 2010 katupölykausi näkyi myöspääterveysaseman tuloksissa pitoisuushuippuna huhtikuussa. Toinen pitoisuushuippu ajoittui heinäkuulle. Vuoden 2009 alkuvuoden (tammi-huhtikuu) tulokset pääterveysasemalta eivät välttämättä ole täysin oikeita, koska mittalaitteessa on tällöin epäilty olleen vikaa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ovat kohonneet koko 2000-luvun. Vuoden 2003 poikkeama vuosikeskiarvossa johtuu siitä, että tältä vuodelta mittaustuloksia on vain tammikuulta ja

21 16 loka-joulukuulta. Vuosien 2009 ja 2010 vuosikeskiarvot Päiviönsaarella olivat korkeimmat koko 2000-luvulla. Pääterveysasemalla pitoisuudet ovat olleet tasaisia vuoteen 2007 asti, mutta vuoden 2008 pitoisuudet jäävät selvästi alle edellisten vuosien arvoja. Vuosina 2009 ja 2010 vuosikeskiarvo oli jälleen samaa tasoa kuin 2000-luvun alkupuolella.

22 17 7. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa vuonna 2009 olivat 27 tonnia ja vuonna t laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta ovat uudelleen kohonneet vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

23 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Vuosina 2009 ja 2010 mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: TRS Vuorokausiarvot v Vuorokausiarvot v Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella 0-6 Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla 2-15 Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuosina 2009 ja 2010 Pääterveysasemalla selvä korkeampia kuin Päiviönsaarella ja Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi selvästi vuonna 2009 toukokuussa ja lievemmin syyskuussa sekä erittäin selvästi vuonna 2010 helmi-huhtikuussa. Erityisen korkeita pitoisuudet olivat helmikuussa Tällöin pitoisuus Taulumäellä sivusi ohjearvotasoa 10 ug/m 3. Pitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeimmillaan talvella ja alkukeväästä.

24 19 Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuonna 2010 Pääterveysasemalla hajurikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo oli korkein koko luvulla.

25 20

26 21 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut 2000-luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja ne ovat saavuttaneet uudelleen 1990-luvun lopun tason. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös kiinteistökohtaisen lämmityksen hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Rikkidioksidimittaukset Varkaudessa lopetettiin vuoden 2008 lopussa, koska rikkidioksidipitoisuudet olivat laskeneet varsin alhaisiksi. Samalla pystyttiin parantamaan haisevien rikkiyhdisteiden mittausten tilastollista edustavuutta. Typpidioksidipitoisuudet vuosina 2009 ja 2010 jäivät selvästi alle ohjeja raja-arvotasojen. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättalvella ja alkukeväästä. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysasemalla tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvot Päiviönsaarella maaliskuussa 2009 ja huhtikuussa Ylitykset johtuivat katupölystä. Myös Pääterveysasemalla katupölyn vaikutus näkyy keväisin, mutta selvästi alhaisempina pitoisuuksina kuin Päiviönsaarella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet kasvussa Päiviönsaarella lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 myös Pääterveysasemalla pitoisuudet kohosivat korkeammiksi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ylittivät ohjearvon Pääterveysasemalla toukokuussa ja syyskuussa 2009 ja helmi-huhtikuussa Helmikuussa 2010 myös Taulumäellä mitattiin pitoisuus, joka sivusi ohjearvoa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta Pitoisuuksien kasvu pääterveysasemalla voi olla seurausta Stora Enso Oyj:n hajurikkipäästöjen selvästä kasvusta 2000-luvun lopulla. Vuosina 2009 ja 2010 Varkauden ilmanlaatua heikensivät eniten hajurikkiyhdisteiden ajoittain hyvin korkeat pitoisuudet. Keväällä katupöly myös heikentää ilmanlaatua etenkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Merkille pantavaa on sekä haisevien rikkiyhdisteiden että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien selvä kasvu 2000-luvun lopulla.

27 22 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 1 Kaupungintalon mittausasema Kaupungintalon mittausaseman sijaitsee kaupungintalon katolla 98 metriä merenpinnasta, 20 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausasemalla on mitattu vuodesta 1995 lähtien sääparametrejä: ilman lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta ja tuulen suuntaa. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 900 metrin päässä koillisessa.

28 2 Pääterveysaseman mittausasema 23 Pääterveysaseman mittausasema sijaitsee pääterveysaseman ilmastointihuoneessa 93 metriä merenpinnasta, 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on hajurikkien osalta Thermo Environmental Instrument malli 43 A ja typenoksidien osalta Thermo Environmental Instrument malli 42C ja hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena on TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 1600 metrin päässä ja Varkauden Aluelämpö Oy:n Hevosharjunkadun voimala sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä etelä-kaakossa. Alueella on myös useita talokohtaisia lämmityskattiloita. Aseman lounaispuolella on Savontie n. 20 metrin päässä.

29 24 3 Päiviönsaaren mittausasema Päiviönsaaren mittausasema sijaitsee VT-23:n ja Wredenkadun risteyksessä olevan parkkialueen laidalla 89 metriä merenpinnasta, n.3,5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauksia ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS), typenoksidit (NO ja NO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Thermo Environmental Instrument malli 43A, typenoksidien osalta Monitor Labs malli 9841 B sekä hengitettävän pölyn osalta TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 350 metrin päässä itä-koillisessa.

30 25 4 Taulumäen mittausasema (Taulumäen toripaviljonki) Taulumäen mittausasema sijaitsee Taulumäentorin laidalla toripaviljongissa 91 metriä merenpinnasta, n. 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu tausta-asema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Monitor Labs:n malli 9850B sekä typenoksidien osalta Monitor Labs:n malli 9841 B. Mittausasemasta koilliseen sijaitsee StoraEnso Oyj:n jätevesilammikko noin 1000 metrin etäisyydellä ja n m itään sellutehdas. Asemasta kaakkoon n 120 m:n päässä on Kauppakadun ja Osmajoentien risteys. Rakennuksen läheisyydessä on taksiasema sekä pieni pysäköintialue.

31 26 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus tehtiin UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla, johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRSkonvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset tehtiin kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Päiviönsaarella ja Taulumäellä Monitor Labs, malli 9841B ja Pääterveysasemalla Thermo Environmental Instrument malli 42C). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella SyncAir-ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.

32 27 LIITE 2 TULOSTEN LAADUNVARMENNUS Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

33 28 LIITE 3 VARKAUDEN ILMANLAATU 2009: TUNNUSLUVUT HAISEVAT RIKKIYHDISTEET 2009 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI TAULUMÄKI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 2 Tammikuu 2 Tammikuu 2 Helmikuu 6 Helmikuu 3 Helmikuu 1 Maaliskuu 3 Maaliskuu 2 Maaliskuu 3 Huhtikuu 4 Huhtikuu 1 Huhtikuu 1 Toukokuu 15 Toukokuu 2 Toukokuu 2 Kesäkuu 3 Kesäkuu 1 Kesäkuu 1 Heinäkuu 5 Heinäkuu 1 Heinäkuu 1 Elokuu 7 Elokuu 2 Elokuu 1 Syyskuu 11 Syyskuu 0 Syyskuu 1 Lokakuu 8 Lokakuu 5 Lokakuu 3 Marraskuu 9 Marraskuu 2 Marraskuu 1 Joulukuu 3* Joulukuu 6* Joulukuu 3 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10 * tulosten edustavuus <75% * tulosten edustavuus <75%

34 29 TYPPIDIOKSIDI 2009 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI TAULUMÄKI Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu 19 9 Heinäkuu Heinäkuu Elokuu 19 8 Elokuu Elokuu Syyskuu 22 8 Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu 49 24* Joulukuu 53 27* Joulukuu Ohjearvo Ohjearvo Ohjearvo * tulosten edustavuus <75% * tulosten edustavuus <75%

35 30 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET 2009 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 8 Tammikuu 16 Helmikuu 8 Helmikuu 15 Maaliskuu 8 Maaliskuu 84 Huhtikuu Huhtikuu 66 Toukokuu 18 Toukokuu 38 Kesäkuu 19 Kesäkuu 20 Heinäkuu 14 Heinäkuu 13 Elokuu 20 Elokuu 13 Syyskuu 19 Syyskuu 19 Lokakuu 15 Lokakuu 42 Marraskuu 17 Marraskuu 12 Joulukuu 20* Joulukuu 28* Ohjearvo 70 Ohjearvo 70 * tulosten edustavuus <75% * tulosten edustavuus <75%

36 31 VARKAUDEN ILMANLAATU 2010: TUNNUSLUVUT HAISEVAT RIKKIYHDISTEET 2010 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI TAULUMÄKI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 6 Tammikuu 3 Tammikuu 1 Helmikuu 26 Helmikuu 4 Helmikuu 10 Maaliskuu 16 Maaliskuu 8 Maaliskuu 1 Huhtikuu 12 Huhtikuu 2 Huhtikuu 3 Toukokuu 4 Toukokuu 4 Toukokuu 3 Kesäkuu 6 Kesäkuu 2 Kesäkuu 2 Heinäkuu 6 Heinäkuu 1 Heinäkuu 3 Elokuu 7 Elokuu 4 Elokuu 2 Syyskuu 6 Syyskuu 3 Syyskuu 1 Lokakuu 8 Lokakuu 1 Lokakuu 1 Marraskuu 1 Marraskuu 3 Marraskuu 1 Joulukuu 1 Joulukuu 1 Joulukuu 1 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10 Ohjearvo 10

37 32 TYPPIDIOKSIDI 2010 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI: TAULUMÄKI Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tuntiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu 19 9 Toukokuu Toukokuu Kesäkuu 15 7 Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu 13 7 Heinäkuu Heinäkuu 20 11* Elokuu 19 7 Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Ohjearvo Ohjearvo Ohjearvo * tulosten edustavuus <75%

38 33 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET 2010 PÄÄTERVEYSASEMA PÄIVIÖNSAARI Vuorokausiarvo Vuorokausiarvo Tammikuu 18 Tammikuu 16 Helmikuu 18 Helmikuu 24 Maaliskuu 13 Maaliskuu 40 Huhtikuu 39 Huhtikuu 87 Toukokuu 25 Toukokuu 33 Kesäkuu 16 Kesäkuu 18* * tulosten edustavuus <75% Heinäkuu 38 Heinäkuu 39 Elokuu 27 Elokuu 27 Syyskuu 19 Syyskuu 23 Lokakuu 19 Lokakuu 25 Marraskuu 15 Marraskuu 23 Joulukuu 16 Joulukuu 18 Ohjearvo 70 Ohjearvo 70

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 JPP-Kalibrointi Ky 2012 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 KUOPION KAUPUNKI Ympäristöpalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 900 t, typen oksidien päästöt noin 2 800 t, hiilimonoksidipäästöt

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2015 TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 335 t. Merkittävimmät typenoksidien

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 700 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja 1 symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2011-2015 JPP-Kalibrointi Ky 2016 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: www.momjunction.com Määritelmiä, yksiköitä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot