1. KOKKOLAN ILMANLAATU Tiivistelmä

Transkriptio

1

2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti KOKKOLAN ILMANLAATU Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2010 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuoden 2010 aikana ilman epäpuhtauksia kahdella mittausasemalla: keskikaupungissa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990-luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin kadut kuivuvat ja talven aikana muodostunut katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 2010 Ilmapäästöt Kokkolassa ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, jotkut päästöt ovat olleet nousussa ja vastaavasti osa laskussa. Ilmapäästöt ovat myös pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut Kokkolaan. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa laskivat vuoden tonnista 1205 tonniin vuonna Rikkidioksidipäästöjen lasku edellisvuodesta johtuu pääasiassa Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen vähentymisestä yli 200 tonnilla vuoteen 2009 verrattuna. Muiden laitosten rikkidioksidipäästöt ovat vastaavasti nousseet edellisvuodesta. Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas on edelleen suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa yli 50 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuonna 2010 ollen 1087 tonnia. Vuonna 2009 päästömäärä oli 964 tonnia. Päästöjen nousu johtuu pääosin Oy Kokkola Power Ab päästöjen lisääntymisestä edellisvuodesta. Suurin typenoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen tieliikenne 28

3 2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 %:n päästöosuudellaan, muita suuria päästölähteitä olivat Oy Kokkola Power Ab (20 %), Kokkolan Voima Oy (16 %), Kokkolan Satama (16 %) ja Yara Suomi Oy (13 %). Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa laskivat 55 tonniin vuonna 2009, kun kokonaispäästömäärä vuonna 2009 oli ollut 75 tonnia. Kokonaispäästöjen lasku selittyy Yara Suomi Oy:n hiukkaspäästöjen merkittävällä vähentymisellä 34 tonnista 2 tonniin. Boliden Kokkola Oy:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 30 % samoin kuin tieliikenteen osuus hiukkaspäästöistä oli 15 %. Hiukkaspäästömäärissä ei ole otettu huomioon mm. pölyämisestä tai laivojen lastauksesta aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysytelleet likimain samalla tasolla. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla selvästi pienempiä kuin luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana laskeneet murto-osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 45 kg vuonna Myös kadmiumpäästöt ovat viimeisinä vuosina laskeneet selvästi. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt laskivat hieman aiemmista vuosista ollen 5,8 tonnia vuonna Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi (alle kymmenykseen) 1990-luvun alusta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n vuosittaiset kobolttipäästöt ovat vaihdelleet olleet voimakkaasti, mutta vuonna 2010 kobolttipäästöt olivat 3,9 tonnia pysyttellen samalla tasolla kuin vuonna Viime vuosina lievässä nousussa olleet elohopeapäästöt putosivat takaisin vuoden 2005 tasolle, elohopeapäästö ilmaan vuonna 2010 oli 6,5 kg. Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2010 Kokkolassa mitattiin vuonna 2010 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO 2 ), typen oksideja (NOx) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Keskustassa mitattiin typen oksideja (NOx) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta vuosikeskipitoisuus laski keskustassa alimmalle tasolleen ollen 12 µg/m 3. Ykspihlajassa vuosikeskipitoisuus pysyi kolmen edellisvuoden tasolla ollen 11 µg/m 3. Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet nousivat vuositasolla Kokkolan keskustassa (2009: 15 µg/m 3 -> 2009: 17 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuudet ovat keskustassa olleet vastaavalla tasolla viimeksi vuonna Normaalia korkeampi typpidioksidipitoisuus selittyy poikkeuksellisen kylmällä alkuvuodella, jolloin liikenteen päästöt jäävät helpommin leijumaan katutasolle nostaen NO2-pitoisuuksia. Ykspihlajassa vuosikeskipitoisuus pysyi edellisvuoden tasolla ollen 11 µg/m 3. Selvä ero typpidioksidipitoisuuksissa Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan välillä johtuu keskustan suuremmista liikennemääristä. Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosikeskipitoisuus Ykspihlajassa

4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 3 jatkoi myönteistä kehitystä. SO 2 :n vuosikeskipitoisuus vuonna 2010 oli 3,5 µg/m 3 kun se vuonna 2009 oli 4,6 µg/m 3 ja vuonna ,6 µg/m 3. Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja-arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 2010 näitä ylityksiä oli Kokkolan keskustassa 4 kpl joista vain yksi ajoittui kevätpölykaudelle. Muut ylitykset keskustassa ajoittuivat kesäkaudelle, jolloin kuiva sää ja voimakkaat tuulet nostattivat poikkeuksellisesti keskustan hiukkaspitoisuuksia. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 2010 kaksi kertaa toukokesäkuun vaihteessa. Ylitykset johtuivat satama- ja suurteollisuusalueelta leviävästä pölystä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 2010 hyvää 86 % vuoden tunneista (2009: 86 %) ja Ykspihlajassa 88 % vuoden tunneista (2009: 90 %). Vuonna 2010 ilmanlaadullisesti huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli keskustassa 26 kpl (2009: 63 kpl) ja Ykspihlajassa 17 kpl (2009: 9 kpl). Keskustan heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksista. Ykspihlajassa heikoimmat tunnit ajoittuivat touko-kesäkuun vaihteeseen, johtuen samoin kohonneista hiukkaspitoisuuksista. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin selvästi useimmiten Kokkolan keskustassa (63 % ajasta) ja Ykspihlajassa (78 % ajasta). Typpidioksidi määritti keskustan ilmanlaadun 37 % ajasta. Ykspihlajassa rikkidioksidi määritteli ilmanlaatuindeksin 6 % ajasta ja typpidioksidi 16 % ajasta. Islannissa purkautui huhtikuussa 2010 tulivuori levittäen tuhkaa ja hiukkasia laajasti Eurooppaan. Kokkolan ilmanlaatumittauksissa tulivuorenpurkaus ei kuitenkaan näkynyt, kuten ei muillakaan ilmanlaadun lähiseudun mittauspisteillä. Vuoden 2010 aikana ilmasta kerättiin hiukkasnäytteitä metalliselvitystä varten, raportti valmistuu loppuvuodesta 2011.

5 4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (VAHTIjärjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 2006 lopussa Kokkolan kaupungin, Kälviän, Kruunupyyn ja Luodon kuntien sekä Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kälviän kunta liittyi vuoden 2009 alusta Kokkolan kaupunkiin. Tarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 2010: - Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas - Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Yara Phosphates Oy rehufosfaattitehtaat - CABB Oy (entinen KemFine Oy), hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - OMG Kokkola Chemicals Oy, kemikaali- ja metallikarboksylaattitehdas - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas ja rikkihappotehdas - Oy Kokkola Power Ab (ent. Fortum Power and Heat Oy), Kokkolan voimalaitos - Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus - Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Paloharjun ja Kallisen asfalttiasemat - Kokkolan Satama, syväsatama ja kantasatama Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui vuoden 2009 alussa. Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997 ja Viiden vuoden välein tehtävä selvitys ilmassa leijuvan pölyn metallipitoisuuksista laaditaan vuoden 2011 aikana (näytteenotto vuonna 2010), jotta tuloksia voidaan hyödyntää vuonna 2012 tehtävässä bioindikaattoritutkimuksessa. Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993, 1998/9 ja 2003/4. Lisäksi Kokkolassa on vuoden 2009 aikana selvitetty PAH-pitoisuuksista Kokkolassa, raportti valmistuu vuoden 2011 aikana. PAH-selvitystä on tehty yhteistyössä Pietarsaaren ja Suupohjan mittausverkkojen kanssa.

6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), häkää (CO) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Analysaattorin rikkoontumisen yhteydessä häkämittaukset lopetettiin loppuvuodesta 2009 tarpeettomina. Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typen oksidien pitoisuuksia. PM 10 -analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1-2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta- ja syväsatamat.

7 6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa ovat mukana NO 2, CO, SO 2 ja PM 10 -mittaukset. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat 0-50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151- ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys- ja ympäristövaikutuksista. Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono -luokka. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen vuonna 2007, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ). Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.

8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 7 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta. Syksyllä 2004 valmistui alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se on asteittain otettu käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen (Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja) kesken aloitettiin keväällä 2005 myös mittausjärjestelmien ristiinauditoinnit. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille (SO 2, NOx ja CO). Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta 2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain. Vuosiraportit ja muut erillisselvitykset ovat saatavilla Kokkolan kaupungin internetsivuilta osoitteesta Sivuilla julkaistaan myös tiedotteet ilmanlaadun raja-arvon ylityksistä.

9 8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ) kutsutaan alle 10 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM 0,1 ) alle 0,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina. Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (typpidioksidi, hiukkaset jne.) tulevat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta ennusteiden mukaan kuitenkin vähenemään uusien teknisten ratkaisujen myötä, vaikka liikenteen määrä näyttää lisääntyvänkin.

10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 9 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan lähialueilta (mm. UPM-Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus- ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi- ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, CABB Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian- ja kemianteollisuuden eri osaalueilla, sekä Oy Kokkola Power Ab:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos, joka nykyisin toimii huippukuorma- ja varakattilana. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on pienempiä kaukolämpölaitoksia, joista kahdella on ympäristölupa. Toinen näistä on Kokkolan Voima Oy:n Kemiran tontilla sijaitseva 12 MW:n raskasöljykäyttöinen varalämpölaitos ja toinen Koivuhaassa sijaitseva Kokkolan Energian 20 MW:n kevytöljykäyttöinen varalämpökeskus. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa, liikennemäärien kasvusta huolimatta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukon 2 liikenteen hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt, eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää.

11 10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 2009 ( Tämän ohjelman mukaisesti sopimusosapuolina olevien kuntien sekä Kokkolan tieliikenteen ilmapäästöt vuonna 2010 olivat seuraavat: Kunta CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kokkola ,7 8,2 4,0 0, Kruunupyy ,9 2,2 1,1 0, Luoto ,1 1,0 0,5 0, Taulukko 2. Liikenteen ilmapäästömäärät sopimuskunnissa ja Kokkolassa vuonna 2010 (t/a) Lähde: VTT (LIISA 2009). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Sitä ennen päästökehitys on ollut erittäin myönteinen luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes tn/a. Vuonna 2010 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto-osan tästä, eli 1205 tonnia. Vuonna 2009 kokonaispäästöt olivat 1292 tonnia, joten rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet 87 tonnilla. Päästöjen lasku johtuu pääasiassa Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan ilmarikkidioksidipäästöjen vähentymisestä, laitoksen rikkidioksidipäästöt tippuivat 851 tonnista 630 tonniin. Lähes kaikkien muiden laitosten rikkidioksidipäästöt kuitenkin lisääntyivät. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina tn/a Boliden - Sinkkitehdas Kokkolan Voima Oy Oy Kokkola Power Ab Tetra Chemicals Europe Oy Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2010 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Yli puolet (52 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta. Toiseksi eniten rikkidioksidia

12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 11 pääsi ilmaan Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitokselta (30 %) ja kolmanneksi eniten Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta (10 %). Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 2010 Kokkolan Voima Oy 10 % Boliden - Sinkkitehdas 1 % Yara Suomi Oy 3 % Muut 2 % Oy Kokkola Pow er Ab 30 % Boliden - Rikkihappotehdas 52 % Yara Phosphates Oy 2 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja entisen Kemiran alueen laitokset. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) Kokkolassa vuonna 2010 olivat 1087 tonnia. Typenoksidipäästöt nousivat 123 tonnilla vuodesta 2009, jolloin kokonaispäästömäärä oli 964 tonnia. Vuonna 2008 päästömäärä oli 951 tonnia. Tieliikenteen typenoksidipäästöt olivat 300 tonnia (VTT). Tieliikenteen päästöjen nousu aiemmista vuosista johtuu vuonna 2009 tapahtuneesta kuntaliitoksesta, jolloin Kokkolaan liittyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina

13 12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 tn/a Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden - Sinkkitehdas Oy Kokkola Power Ab CABB Oy Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Tetra Chemicals Europe Oy Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät ole tiedossa. Vuonna 2010 tieliikenne oli suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa 29 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Oy Kokkola Power Ab (20 %), Kokkolan Voima Oy (16 %), Kokkolan Satama (16 %) ja Yara Suomi Oy (13 %). Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma 2010 CABB Oy 2 % Boliden - Rikkihappotehdas 2 % Kokkolan Satama 16 % Muut 0 % Oy Kokkola Pow er Ab 20 % Yara Suomi Oy 13 % Kokkolan Voima Oy 16 % Yara Phosphates Oy 2 % Liikenne 29 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2010.

14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2010 noin 55 tonnia. Päästömäärä on pienentynyt jo kolmen edellisvuoden ajan. Vuonna 2009 hiukkaspäästöt olivat noin 75 tonnia ja vuonna tonnia. Hiukkasten kokonaispäästöjen lasku selittyy Yara Suomi Oy:n hiukkaspäästöjen huomattavalla pienenemisellä, Yara Suomi Oy:n hiukkaspäästöt tippuivat 34 tonnista (2009) 2 tonniin (2010). Merkittäviä hiukkaspäästöjä aiheuttavia laitoksia vuonna 2010 olivat Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (16,4 tonnia) ja Oy Kokkola Power Ab (11 tonnia). Myös liikenteen hiukkaspäästöt olivat merkittäviä, vuonna 2010 tieliikenteen hiukkaspäästö Kokkolassa oli 16,7 tonnia. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta 6. tn/a Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden - Sinkkitehdas Oy Kokkola Power Ab Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2010 oli tieliikenteen (30 %) ohella Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas joka vastasi 30 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä Kokkolassa. Oy Kokkola Power Ab:n osuus oli 20 %, Kokkolan Voima Oy:n osuus oli 6 % ja Kokkolan Sataman 6 % (kuva 7). Yara Suomi Oy:n hiukkaspäästöjen osuus putosi 59 %:sta 4 %:iin. Tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen maasta nostattamaa pölyä.

15 14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma 2010 Kokkolan Satama 6 % Kokkolan Voima Oy 6 % Muut 4 % Boliden - Sinkkitehdas 30 % Oy Kokkola Pow er Ab 20 % Yara Suomi Oy 4 % Liikenne 30 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä-, hiilidioksidi-, hiilivety-, rikkivety- ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta-alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä. Kokkolan metallipäästöt ilmaan viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty taulukossa 3. Laitoskohtaiset metallipäästömäärät ovat liitteessä 5. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla selvästi pienempiä kuin luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana laskeneet murto-osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 45 kg vuonna Myös kadmiumpäästöt ovat viimeisinä vuosina laskeneet selvästi. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt laskivat hieman aiemmista vuosista ollen 5,8 tonnia vuonna Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi (alle kymmenykseen) 1990-luvun alusta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n vuosittaiset kobolttipäästöt ovat vaihdelleet olleet voimakkaasti, mutta vuonna 2010 kobolttipäästöt olivat 3,9 tonnia pysyttellen samalla tasolla kuin vuonna Viime vuosina lievässä nousussa olleet elohopeapäästöt putosivat takaisin vuoden 2005 tasolle, elohopeapäästö ilmaan vuonna 2010 oli 6,5 kg.

16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 15 Metalli Elohopea (Hg) 7,1 9,1 8,6 9,6 6,5 Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (As) Koboltti (Co) Kromi (Cr) 12,7 9,2 9,0 3,2 4,0 Nikkeli (Ni) Kupari (Cu) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Taulukko 3. Teollisuuden ja energiantuotannon metallipäästöjen kehitys Kokkolassa viiden viime vuoden aikana (kg/vuosi). Islannissa purkautui huhtikuussa 2010 tulivuori levittäen tuhkaa ja hiukkasia laajasti Eurooppaan. Kokkolan ilmanlaatumittauksissa tulivuorenpurkaus ei kuitenkaan näkynyt, kuten ei muillakaan ilmanlaadun lähiseudun mittauspisteillä.

17 16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa-merituuli-ilmiö (kuva 8), joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Kuva 8. Maa-merituuli-ilmiö: Kuvassa A merituuli, jolloin aurinko lämmittää päivällä maata nopeammin kuin merta, jonka seurauksena lämpenevä ilma nouse ylöspäin ja korvaavaa kylmempää ilmaa virtaa mereltä. Kuvassa B on esitetty maatuuli, jolloin maan viilenee illalla merta nopeammin, jonka seurauksena lämpimämpi ilma meren yllä nousee ylöspäin ja korvaavaa viileämpää ilmaa virtaa maalta. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista. Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa-merituuli-ilmiön johdosta yleensä keväisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo välisenä aikana.

18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 17 Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2010 oli etelästä, kaakosta, pohjoisesta ja lounaasta päin. Usein tuuli myös luoteesta. Vähiten tuuli suoraan idästä ja lännestä. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2010 on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvissa 10 ja 11. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden 2010 tammi-helmikuu oli poikkeuksellisen kylmä, mutta vastaavasti heinäkuu selvästi lämpimämpi kuin kuutena edeltävänä vuonna. Syksyn tullessa lämpötila putosi nopeasti ja marras-joulukuussa lämpötila oli jälleen poikkeuksellisen kylmää jolloin pysyvä lumipeite tuli normaalia aikaisemmin. Kuukausien keskilämpötilat - Ykspihlaja Max Min Ykspihlaja deg C Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Kuva 10. Vuoden 2010 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajan mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

19 18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Kuukausien keskilämpötilat - Pitkänsillankatu Max Min Pitkänsillankatu deg C Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Kuva 11. Vuoden 2010 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja-arvot ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Ohjearvo Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 10 ) 1 vrk 20 mg/m 3 8 mg/m µg/m 3 70 µg/m µg/m 3 80 µg/m µg/m 3 50 µg/m 3 70 µg/m 3 Haisevat (TRS) 1 vrk rikkiyhd. 10 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon.

21 20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja-arvot astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Asetus kumottiin vuonna 2011 uudella ilmanlaatuasetuksella (VNA 38/2011). Ilmanlaatuasetuksessa säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemiseksi ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista, ilmanlaadun seuranta-alueista, ilmanlaadun mittauksista ja muista arviointimenetelmistä, ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavien suunnitelmien ja selvitysten sisällöstä sekä ilmanlaatutietojen saatavuudesta, yleisölle tiedottamisesta ja yleisön varoittamisesta. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot ja raja-arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m µg/m 3 (99 %) (19. suurin) vuorokausi 70 µg/m 3 (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo)

22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 21 Ohjearvo Raja-arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3 hiukkaset (PM 10 ) (tsv) v.2000 (36.suurin) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) vuosi 25 µg/m 3 (keskiarvo) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

23 22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Uusi ilmanlaatuasetus (VNA 38/2011) kumosi valtioneuvoston asetuksen alailmakehän otsonista (783/2003). Otsonille asetetut tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3 ) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 120 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 180 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 240 µg/m 3 Valtioneuvosto on antanut asetuksen (164/2007) jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 2010 Ykspihlajan mittausasemalla. Kuvat 12 ja 13 kuvaavat ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna Tuntiarvojen 99 %-piste Ykspihlaja 150 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 %-pisteet Ykspihlajassa vuonna 2010 (ohjearvo 250 µg/m 3 ). Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 13. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot Ykspihlajassa vuonna 2010 (ohjearvo 80 µg/m 3 ).

25 24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Ykspihlajassa korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus, 51 µg/m 3, mitattiin kesäkuussa. Näin ollen valtioneuvoston asettama tuntiohjearvo (250 µg/m 3 ) alittui selvästi. Korkein vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa oli 17 µg/m 3 ja se mitattiin toukokuussa ja kesäkuussa. Vuorokausiohjearvo rikkidioksidille on 80 µg/m 3 (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo), joten se alitettiin Ykspihlajassa selvästi. Kuukausikeskiarvot 10 Ykspihlaja 8 ug/m ,2 2,4 2,6 1,8 5,6 5,3 4,8 4,4 2,7 3,9 2,5 3,2 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 14. Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajassa vuonna Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajan mittausasemalla vuonna Rikkidioksidipitoisuudet olivat Ykspihlajassa korkeimmillaan toukokuussa, jolloin kuukausikeskipitoisuus oli 5,6 µg/m 3. Ykspihlajan rikkidioksidipitoisuudet olivat alimmillaan alkuvuodesta tammi- huhtikuussa sekä syyskuussa ja marraskuussa. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat yleensä keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto-olosuhteista, eli maa-merituuliilmiöstä. Vuonna 2010 korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin kuten normaalistikin touko-kesäkuussa. Kuvassa 15 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 20 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan 90-luvun puolivälissä. Rikkidioksidin vuosipitoisuus Ykspihlajassa oli 3,5 µg/m 3 vuonna 2010, joten vuositasolla rikkidioksidipitoisuus on laskenut hieman aiempiin vuosiin verrattuna (2008: 5,6 µg/m 3 ja 2009: 4,6 µg/m 3 ).

26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 25 SO2-pitoisuudet Kokkolassa ug/m Vuosiraja-arvo 20 µg/m3 12,9 10 9,5 5,9 10,8 10,8 Rautatienkatu 8,4 8,8 7,2 6,3 7,1 5,8 5,8 4,2 3,8 4 4,8 5,5 5,6 4,6 3,8 4,2 4,2 4,8 3,8 3,1 3,4 3,5 2,3 2, ,2 1, Ykspihlaja Tehtaankatu Halkokari Pitkänsillankatu Kuva 15. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta 1991.

27 26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Typenoksidit (NO X ) Typenoksideja mitattiin vuonna 2010 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Kokkolassa ylitettiin typpidioksidin vuorokausiohjearvo tammikuussa Pitkänsillankadun mittausasemalla. Ylitys johtui liikenteen päästöjen ja kylmän sään yhdistelmästä, jolloin ilmamassojen sekoittuminen oli heikkoa ja vilkkaan liikenteen ilmapäästöt jäivät katutasolle leijailemaan. Typpidioksidin raja- tai ohjearvojen ylityksiä tapahtuu Kokkolassa harvoin. Mittaustulokset ovat muutoin tasoiltaan samankaltaisia kuin muinakin vuosina. Typenoksidien merkittävin päästölähde Kokkolan keskustan alueella on tieliikenne. Liikenteen vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina, sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, Kokkolan Sataman toiminnot sekä mittausaseman ohi kulkeva liikenne, joka on merkittävästi vähentynyt Satamatien valmistuttua. Korkeimmat tuntiraja-arvoon (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla tammikuussa (179 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa (85 µg/m 3 ) joulukuussa. Korkeimmat tuntiohjearvoon (tuntiarvojen 99 %-piste; tuntiohjearvo 250 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla tammikuussa (120 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa maaliskuussa (75 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo; vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla maaliskuussa (72 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa helmikuussa (35 µg/m 3 ). Typpidioksidin tuntirajaarvoon, tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 2010 on esitetty kuvissa 16, 17 ja Kuukauden korkein tuntiarvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja 156 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 16. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2010 (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ).

28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 27 Tuntiarvojen 99 %-piste Pitkänsillankatu Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ug/m3 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 17. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (kuukauden tuntiarvojen 99 %- piste) verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 18. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vrk-arvot kuukausittain Kokkolassa vuonna 2010 (ohjearvo 70 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 19. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 2010 oli 17 µg/m 3, kun se vuonna 2009 oli 15 µg/m 3. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi saatiin 11 µg/m 3 (2009: 11 µg/m 3 ). Typpidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m 3. Pitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat vuosien mittaan pysyneet lähes samalla samalla tasolla. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosikeskipitoisuu-

29 28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 det ovat vaihdelleet vuosittain, nyt mitattu pitoisuus oli suurin viiteen vuoteen. NO2-pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 Tehtaankatu Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja ug/m Kuva 19. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta Vuosipitoisuudelle annettu raja-arvo on 40 µg/m 3.

30 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 29 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Kokkolassa hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin vuonna 2010 jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla, Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Hengitettävien hiukkasten vuoden 2010 suurin vuorokausipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin 18.7., jolloin vuorokausiarvo oli 79 µg/m 3 (kuva 20). Ykspihlajassa suurimmat vuorokausipitoisuudet mitattiin ja 2.6., joina vuorokausiarvo oli 53 µg/m 3. Pitoisuudet molemmilla mittausasemilla ylittivät valtioneuvoston asettaman vuorokausiraja-arvon, joka on 50 µg/m 3. Kuukauden suurin vrk-arvo 120 ug/m Ykspihlaja Pitkänsillankatu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat vuorokausiarvot Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna Vuorokausiraja-arvo on 50 µg/m 3, raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ei ylittynyt Kokkolassa vuonna 2010 (kuva 21). Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Pitkänsillankadulla oli 65 µg/m 3 ja se mitattiin heinäkuussa. Korkein vastaava pitoisuus Ykspihlajassa oli 32 µg/m 3 ja se mitattiin maaliskuussa ja toukokuussa. Vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi korkein vuorokausiarvo) on 70 µg/m 3. Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Kuvassa 22 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat pysytelleet samalla tasolla, vuosipitoisuudet ovat vaihdelleet µg/m 3 välillä. Pienet vaihtelut pitoisuuksissa riippuvat mitä ilmeisimmin vuosittaisista eroista sääolosuhteissa (sadepäivien määrä jne.). Ykspihlajassa PM 10 -pitoisuudet ovat myös pysytelleet viime vuosina samalla tasolla (11-14 µg/m 3 ) ja pitoisuusvaihtelut seuraavat keskustassa mitattuja pitoisuusvaihteluita.

31 30 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Ykspihlaja Pitkänsillankatu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu ug/m3 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 21. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi suurimmat vrkarvot keskustan ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna Ohjearvo on 70 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Sairaala 25 ug/m Kuva 22. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskipitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Pitkänsillankadun kaikki mittaustulokset vuodesta 1998 ja Ykspihlajan mittaustulokset vuodesta 2003 on mitattu jatkuvatoimisilla PM 10 -analysaattoreilla, kun taas muut vanhemmat tulokset on saatu suurtehokeräinmenetelmällä.

32 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 31 Hengitettävien hiukkasten osalta vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 2010 Kokkolan keskustassa 4 kertaa, sallitun määrän ollessa 35. Hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylitysten osalta vuosi 2010 oli siten keskustassa hieman parempi kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2004 vuorokausiraja-arvo ylittyi 11 kertaa ja vuonna 2003 jopa 14 kertaa Kokkolan keskustassa. Syy raja-arvon ylityksien vähyyteen vuoden 2004 jälkeen johtuu katujen puhdistustöiden tehostumisesta vuoden 2005 keväästä lähtien. Ykspihlajan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi kaksi kertaa vuonna Vuorokausiraja-arvo Ykspihlajassa on aiempina vuosina ylittynyt vain 1-3 kertaa vuosittain. Hengitettävien hiukkasten vuosittaiset raja-arvon ylitysten määrät on esitetty kuvassa 23. Hengitettävien hiukkasten vrk raja-arvon ylitykset Kokkolassa 35 Sallitut raja-arvon ylitykset kpl Keskusta Ykspihlaja Kuva 23. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvon ylitysten määrä vuosittain Kokkolassa. Vuoden 2010 PM 10 -vuorokausiraja-arvon ylitykset Kokkolassa ja niiden syyt käyvät ilmi liitteestä 6.

33 32 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 Ilmanlaatuindeksi Kokkolassa on ilmanlaatuindeksin mittausohjelma ollut käytössä vuodesta 1998 lähtien, ohjelmaa uudistettiin vuosina 2002 ja Indeksiä lasketaan Kokkolan keskustassa sijaitsevan Pitkänsillankadun mittausasemalla sekä vuodesta 2006 lähtien Ykspihlajan mittausasemalla mitatuista pitoisuustiedoista. Kuvassa 24 on esitetty Kokkolan keskustan ilmanlaatu vuonna 2010 ajallisina osuuksina laatuluokittain. Jakauma osoittaa sen, että ilmanlaatu Kokkolassa oli hyvä 86,4 % ajasta, tyydyttävää 11,3 % ajasta, välttävää 2 % ajasta, huonoa 0,2 % ajasta (16 tuntina) ja erittäin huonoa 0,1 % ajasta (10 tuntina). Ilmanlaatu Kokkolan keskustassa vuonna 2010 (% vuoden tunneista) Erittäin huono 0,1 % Huono 0,2 % Välttävä 2,0 % Tyydyttävä 11,3 % Hyvä 86,4 % Kuva 24. Ilmanlaadun tuntijakauma Kokkolan keskustassa vuonna Kokkolan keskustan ilmanlaatu on vuonna 2010 ollut indeksiluvuissa verrattuna hieman parempi kuin vuonna 2009, kun ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen tuntien lukumäärä tippui 63:sta 26:een. Hyvien ja tyydyttävien tuntien osuudet pysyivät samalla tasolla edellisvuoden kanssa. Ilmanlaatuindeksin kehitys vuosina on esitetty kuvassa 25. Vuoden 2010 kevättalvi oli runsasluminen, joten keväällä runsaat lumikinokset pitivät katujen reunat kosteina vähentäen olennaisesti katupölyn määrää keväällä. Toisaalta talvi oli poikkeuksellisen kylmä, mikä heikensi ilmanlaatua keskustassa talviaikaan.

34 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 33 Ilmanlaadun kehitys Kokkolan keskustassa (% vuoden tunneista) 25 % 20 % 15 % 10 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 5 % 0 % Kuva 25. Ilmanlaatuindeksi kehitys Kokkolan keskustassa Kuvassa on huomioitava, että y-akseli (prosenttiosuus) on leikattu 25 %:n kohdalla. Kuvassa 26 on esitetty ne komponentit, jotka määrittivät Kokkolan keskustan ilmanlaadun vuonna Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet määrittivät 63 % ajasta keskustan ilmanlaadun ja lopun ajasta ilmanlaadun määritti typpidioksidi. Ilmanlaadullisesti huonot ja erittäin huonot tunnit ajoittuvat keskusta-alueella pääasiassa kevätpölykaudelle. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Kokkolan keskustassa 2010 (% vuoden tunneista) NO2 37 % PM10 63 % Kuva 26. Kokkolan keskustan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna Kuvassa 27 on esitetty Ykspihlajan vuoden 2010 ilmanlaatuindeksin jakautuminen ajallisina osuuksina. Ykspihlajan indeksilaskennassa ovat mukana typpidioksidi-, PM 10 - ja rikkidioksidimittaukset. Ykspihlajassa ilmanlaatu oli 87,8 % ajasta hyvää, tyydyttävää 10,3 % ajasta, välttävää

35 34 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ,7 % ajasta ja huonoa tai erittäin huonoa vain 0,2 % ajasta (huonoa 17 tuntia, erittäin huonoa ei yhtenäkään tuntina). Erittäin huonojen ja huonojen tuntien määrä on selvästi pienempi kuin keskustassa. Ilmanlaatu Ykspihlajassa vuonna 2010 (% vuoden tunneista) Erittäin huono 0,0 % Huono 0,2 % Välttävä 1,7 % Tyydyttävä 10,3 % Hyvä 87,8 % Kuva 27. Ilmanlaadun tuntijakauma Ykspihlajassa vuonna Kuvassa 28 on esitetty ilmanlaatuindeksin kehitys Ykspihlajassa vuosina Ykspihlajassa niiden tuntien osuus, jolloin ilmanlaatu on hyvää, on hieman pienentynyt. Ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen tuntien osuudet ovat Ykspihlajassa pienet. Ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa (% vuoden tunneista) 25 % 20 % 15 % 10 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 5 % 0 % Kuva 28. Ilmanlaatuindeksi kehitys Ykspihlajassa Kuvassa on huomioitava, että y-akseli (prosenttiosuus) on leikattu 25 %:n kohdalla

36 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2010 _ 35 Kuvan 29 mukaan Ykspihlajan ilmanlaatuindeksin määritti 78 % ajasta hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet, mutta usein indeksin määritti myös typpidioksidin pitoisuudet (16 % ajasta). Rikkidioksidi määritti ilmanlaadun Ykspihlajassa vain 6 % ajasta. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Ykspihlajassa 2010 (% vuoden tunneista) SO2 6 % NO2 16 % PM10 78 % Kuva 29. Ykspihlajan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna Ilmalaatu Ykspihlajassa oli hieman useammin hyvää kuin keskustassa. Ajoittain teollisuus- ja satama-alueen päästöt vaikuttuivat kuitenkin selvästi Ykspihlajan ilmanlaatuun. Useimmiten teollisuuden päästöt heikensivät Ykspihlajan ilmanlaatua keväällä ja alkukesästä, koska maamerituuli-ilmiö vaikuttaa silloin eniten painaen savukaasut alas ja mantereelle päin satama-alueen toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt mukaan lukien.

37 LIITELUETTELO: Liite 1. Pitkänsillankadun mittausasema Liite 2. Ykspihlajan mittausasema Liite 3. SO 2, NOx ja hiukkaspäästöt laitoksittain Liite 4. Metallipäästöt Kokkolassa laitoksittain Liite 5. PM 10 vuorokausiraja-arvon ylitykset vuonna 2010 Liite 6. Vuoden 2010 mittausten ajallinen kattavuus

38 MITTAUSASEMAT JA NIIDEN SIJAINTI LIITE 1 Pitkänsillankadun mittausasema Pitkänsillankadun mittausasema on merkitty karttaan merkinnällä ( Aseman nimi: Pitkänsillankatu (ent. Keskikaupunki) Osoite: Pitkänsillankatu 22 Mitattavat parametrit: Lähimmät päästölähteet: Typenoksidit (NOx) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Häkä (CO) > lopetettu marraskuussa 2009 Ulkolämpötila Ilmanpaine Rautatieasema n. 300 metrin etäisyydellä suunnassa 190 o Kosilan voimalaitos n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 245 o Ykspihlajan teollisuusalue n. 5 km:n etäisyydellä suunnassa o Aseman kuvaus: Pitkänsillankadun mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta-asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten, että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua. Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin.

39 Ykspihlajan mittausasema LIITE 2 Aseman nimi: Ykspihlaja Osoite: Metsäkatu 15 Mitattavat parametrit: Rikkidioksidi (SO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Typenoksidit (NOx) Tuulen suunta Tuulen nopeus Ulkolämpötila Ilmanpaine Lähimmät päästölähteet: Ykspihlajan teollisuusalue n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 0-15 o Kokkolan satama n.700 metrin etäisyydellä suunnassa 280 o Aseman kuvaus: Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee Ykpihlajan satama- ja suurteollisuusalueen läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden, energiantuotannon ja satamatoimintojen välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Koska asema sijaitsee peruskoulun ala-asteen piha-alueella ja Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueen ilmapäästöille. Ykspihlajan mittausasema on merkitty yllä esitettyyn karttaan merkinnällä (