1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2012 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2012 TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset 4 Mittausasemat 5 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla 6 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus 7 Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä ja televisiossa 7 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA 8 Ilman epäpuhtaudet 8 Hajakuormituksen merkitys kasvaa 8 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT 9 Päästölähteet 10 Rikkidioksidi (SO 2 ) 11 Typenoksidit (NO X ) 11 Hiukkaset 13 Muut päästöt KOKKOLAN ILMASTO OLOSUHTEET ILMANLAADUN OHJE JA RAJA ARVOT 18 Yleistä 18 Ilmanlaadun ohjearvot 18 Ilmanlaadun raja arvot 19 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 22 Rikkidioksidi (SO 2 ) 22 Typenoksidit (NO X ) 24 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 27 Pienhiukkaset (PM 2.5 ) 30 Metallipitoisuudet hiukkasten PM 10 fraktiossa 30 Ilmanlaatuindeksi 31 LIITTEET

3 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti KOKKOLAN ILMANLAATU 2012 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2012 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) sekä pienhiukkasten (PM 2.5 ) mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja, ohjeja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuonna 2012 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2.5). Keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2.5) ml. hiukkasten PM1 fraktiota. Heinäkuussa 2012 Ykspihlajassa otettiin käyttöön uusi NOx analysaattori vanhan analysaattorin rikkoonnuttua. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990 luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin kadut kuivuvat ja talven aikana muodostunut katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 2012 Ilmapäästöt Kokkolassa ovat olleet lievässä laskussa. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmapäästöt ovat pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut Kokkolaan. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa laskivat vuoden tonnista 963 tonniin vuonna Rikkidioksidipäästöjen lasku edellisvuodesta johtuu pääasiassa energiantuotannon aiheuttamien rikkidioksidipäästöjen vähentymisestä. Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas on edelleen suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa 57 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa laskivat vuoden tonnista 831 tonniin

4 2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 vuonna Typenoksidipäästöjen lasku johtuu Yara Suomi Oy:n ja energiantuotantolaitosten typenoksidipäästöjen vähentymisestä. Suurin typenoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen tieliikenne 35 %:n päästöosuudellaan, muita suuria päästölähteitä olivat Oy Kokkola Power Ab (18 %), Kokkolan Voima Oy (16 %), Yara Suomi Oy (11 %) ja Kokkolan Satama (11 %). Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat 50 tonnia vuonna 2012, säilyen samalla tasolla kuin vuonna Boliden Kokkola Oy:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 31 % ja tieliikenteen 30 %. Hiukkaspäästömäärissä ei ole otettu huomioon mm. pölyämisestä tai laivojen lastauksesta aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990 luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysytelleet likimain samalla tasolla. Metallipäästöt ilmaan kehittyivät myönteiseen suuntaan, kun lähes kaikkien metallien ilmapäästöt laskivat vuoteen 2011 verrattuna. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan sinkkipäästöt ilmaan vähenivät 6,7 tonnista (2011) 5,3 tonniin (2012). Freeport Cobalt Oy:n kobolttipäästöt ilmaan ovat vaihdelleet voimakkaasti ja vuonna 2012 ne nousivat 3,0 tonniin. Haitallisempien metallien, kuten elohopean, kadmiumin, arseenin ja lyijyn ilmapäästöt laskivat. Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2012 Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta vuosikeskipitoisuus nousi keskustassa hieman ollen 14 µg/m 3. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuosikeskipitoisuus oli 11 µg/m 3. Pienhiukkasten (PM2.5) vuosikeskipitoisuus keskustassa pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 6,2 µg/m 3. Ykspihlajassa pienhiukkasten pitoisuus vuonna 2012 oli 10,8 µg/m 3, mutta Ykspihlajan pienhiukkasten mittausten ajallinen kattavuus oli laitevikojen johdosta vain 69 %. Pienhiukkasten mittaukset Ykspihlajassa aloitettiin kesällä 2011, joten myöskään vuoden 2011 mittaustulos ei ole vertailukelpoinen. Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet laskivat vuositasolla Kokkolan keskustassa (2011: 17 µg/m 3 > 2012: 16 µg/m 3 ). Ykspihlajassa vuosikeskipitoisuus laski edellisvuoden tasosta (2011: 11 µg/m 3 > 2012: 9 µg/m 3 ). Selvä ero typpidioksidipitoisuuksissa Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan välillä johtuu keskustan huomattavasti suuremmista liikennemääristä. Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosikeskipitoisuus Ykspihlajassa jatkoi myönteistä kehitystä. SO 2 :n vuosikeskipitoisuus vuonna 2012 oli 5,1 µg/m 3 kun se vuonna 2011 oli 3,4 µg/m 3 ja vuonna ,5 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat kuitenkin hyvin alhaiset. Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 2012 näitä ylityksiä oli Kokkolan keskustassa 9 kpl joista kuusi ajoittui kevätpölykaudelle. Muut kolme ylitystä keskustassa ajoittuivat marraskuun loppuun, jolloin poikkeuksellisen kuiva pakkassää ja vilkas liikenne nostivat hiukkaspitoisuuksia keskustassa ja Ykspihlajassa. Kokkolan keskustassa hengitettävien hiukkasten ylityksiä on ollut vuotta 2012 enemmän viimeksi vuonna 2004, jolloin vuorokausi

5 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 3 raja arvon ylityksiä oli 11 kpl. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ei ylittynyt kertaakaan vuonna 2012, vaikka raja arvoa sivuttiinkin marraskuun lopulla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää, mutta kevätkaudella kuiva ja kylmä sää heikensi selvästi ilmalaatua. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 2012 hyvää 80 % vuoden tunneista (2011: 81 %) ja Ykspihlajassa 74 % vuoden tunneista (2011: 81 %). Vuonna 2012 ilmanlaadullisesti huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli keskustassa 73 kpl (2011: 13 kpl) ja Ykspihlajassa 138 kpl (2011: 59 kpl). Keskustan ja heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksista. Ykspihlajassa heikoimmat tunnit ajoittuivat touko kesäkuun vaihteeseen, johtuen samoin kohonneista hiukkas ja erityisesti pienhiukkaspitoisuuksista (PM 2.5 ). Ilmanlaatu Kokkolassa oli siten vuonna 2012 aiempia vuosia heikompi, mikä selittyy pääosin hiukkasepisodeille otollisilla sääolosuhteilla. Maaliskuu 2012 oli poikkeuksellisen lämmin, mutta huhtikuu 2012 taas poikkeuksellisen kylmä. Lumi ja jää katualueilta suli siis jo hyvin aikaisin maaliskuussa. Huhtikuu oli kylmin kuukausi kymmeneen vuoteen sekä lisäksi kuiva. Näin ollen sääolosuhteet olivat poikkeuksellisen otolliset hiukkaspitoisuuksien kohoamiselle samalla kun kylmyys esti ennaltaehkäisevät pölynsidontatoimenpiteet, kuten suolaliuoksen levittämisen kaduille. Myös marraskuussa sää oli tavanomaista kylmempi ja kuiva jolloin mitattiin tavanomaista korkeampia hiukkaspitoisuuksia. Hiukkaset määrittivät useimmiten ilmanlaadun Kokkolassa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin Kokkolan keskustassa 49 % ajasta ja Ykspihlajassa 23 % ajasta. Pienhiukkaset (PM 2.5 ) määrittivät ilmanlaadun Ykspihlajassa jopa 54 % ajasta, mutta vain 20 % ajasta keskustassa. Typpidioksidi määritti keskustan ilmanlaadun 31 % ajasta sekä vain 7 % ajasta Ykspihlajassa. Ykspihlajassa rikkidioksidi määritteli ilmanlaatuindeksin 16 % ajasta. Raportti Metallit Kokkolan yhdyskuntailman hiukkasissa 2010 valmistui alkuvuodesta Keväällä 2012 aloitettiin metallinäytteiden keruu Ykspihlajassa PM10 fraktiosta ja näytteitä kerätään toistaiseksi. Metallinäytteet analysoidaan jatkossa vuosittain. Helmikuussa 2013 Kokkolan ilmanlaatutiedottamista laajennettiin, kun Kokkolan keskustan ilmanlaatuindeksitulokset ovat päivittäin mukana Ylen Aamutelevision ilmanlaatu uutisoinnissa säätiedotuksen yhteydessä. Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan mittaustulokset ovat edelleenkin nähtävillä kansallisessa Ilmanlaatuportaalissa osoitteessa

6 4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (Ympäristöministeriön VAHTI tietojärjestelmä, VTT:n LIISA laskentajärjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 2011 lopussa Kokkolan kaupungin ja Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 2012: - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas ja rikkihappotehdas - Freeport Cobalt Oy (ent. OMG Kokkola Chemicals Oy), kemikaali ja metallikarboksylaattitehdas - Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas - Yara Suomi Oy, kaliumsulfaattitehdas - Yara Phosphates Oy, rehufosfaattitehdas - CABB Oy, hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - Oy Kokkola Power Ab, voimalaitos - Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus - Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Kallisen asfalttiasema - Rudus Oy, Paloharjun asfalttiasema - Pohjanmaan Biokaasu Oy, biokaasulaitos - Kokkolan Satama, Syväsatama, Kantasatama ja Hopeakivenlahden satama Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui keväällä Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997, 2002 ja 2006/2007. Vuoden 2012 alussa valmistui myös erillisselvitys Metallit Kokkolan yhdyskuntailman hiukkasissa Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993, 1998/9 ja 2003/4. ILT suunnitelman mukainen metalliselvitys laaditaan vuonna 2016.

7 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), pienhiukkasia (PM 2,5 ) ja PM 1 hiukkasia. Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2,5 ) ja typen oksidien (NO X ) pitoisuuksia. PM 10 analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1 2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta ja syväsatamat.

8 6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa ovat mukana NO 2, SO 2, PM 2,5 ja PM 10 mittaukset. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat 0 50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151 ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys ja ympäristövaikutuksista. Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono luokka. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen vuonna 2007, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ). Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.

9 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 7 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta. Käytössä on syksyllä 2004 valmistunut alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se on asteittain otettu käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille (SO 2, NOx ja CO). Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä ja televisiossa Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta 2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain. Helmikuussa 2013 Kokkolan ilmanlaatutiedottamista laajennettiin, kun Kokkolan keskustan ilmanlaatuindeksitulokset ovat päivittäin mukana Ylen Aamutelevision ilmanlaatu uutisoinnissa säätiedotuksen yhteydessä. Kuva. Helmikuusta 2013 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat nähtävissä myös television välistyksellä Ylen Aamussa. Vuosiraportit ja muut erillisselvitykset ovat saatavilla Kokkolan kaupungin internetsivuilta osoitteesta Sivuilla julkaistaan myös tiedotteet ilmanlaadun raja arvon ylityksistä.

10 8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ) kutsutaan alle 10 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM 0,1 ) alle 0,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina.

11 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 9 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan satunnaisesti lähialueilta (mm. UPM Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus ja satama alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, CABB Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian ja kemianteollisuuden eri osa alueilla, sekä Oy Kokkola Power Ab:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos, joka nykyisin toimii huippukuorma ja varakattilana. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on pienempiä kaukolämpölaitoksia ja asfalttiasemia. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa liikennemäärien kasvusta huolimatta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto sekä polttoaineen kulutuksen vähentyminen. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukon 2 liikenteen hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt, eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää.

12 10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 2011 ( Tämän ohjelman mukaisesti sopimusosapuolina olevien kuntien sekä Kokkolan tieliikenteen ilmapäästöt vuonna olivat seuraavat: KOKKOLA CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO ,5 8,3 4,03 0, ,8 8,4 4,03 0, ,6 7,7 4,11 0, Taulukko 2. Tieliikenteen ilmapäästöt Kokkolassa vuosina (t/a). Lähde: VTT (LIISA 2011). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla, tosin viimeisten neljän vuoden ajan vuodesta 2008 lähtien on ollut havaittavissa lievästi laskeva trendi. Mikäli rikkidioksidipäästöjä tarkastellaan pitemmällä aikavälillä, päästökehitys on ollut erittäin myönteinen luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes tn/a. Vuonna 2012 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto osan tästä, eli 963 tonnia. Vuonna 2011 kokonaispäästöt olivat 1107 tonnia, joten rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuodessa 144 tonnilla. Päästöjen lasku vuonna 2012 johtuu pääasiassa energiantuotannon (Oy Kokkola Power Ab ja Kokkolan Voima Oy) rikkidioksidipäästöjen vähentymisestä 435 tonnista 315 tonniin. Eniten rikkidioksidia pääsi ilmaan Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta, päästömäärä vuonna 2012 oli 544 tonnia. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina Boliden Sinkkitehdas Kokkolan Voima Oy Oy Kokkola Power Ab Tetra Chemicals Europe Oy Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden Rikkihappotehdas Muut Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi).

13 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 11 Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2012 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Yli puolet (57 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta. Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi ilmaan Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitokselta (28 %) ja kolmanneksi eniten Yara Suomi Oy:n kaliumsulfaattitehtaalta (6 %). Boliden Sinkkitehdas 1 % Kokkolan Voima Oy 4 % Yara Suomi Oy 6 % Muut 4 % Oy Kokkola Power Ab 28 % Yara Phosphates Oy 0 % Boliden Rikkihappotehdas 57 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja Yara Suomi Oy. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) ilmaan laskivat selvästi Kokkolassa vuonna 2012, jolloin ne olivat 831 tonnia. Vuonna 2011 NOxpäästöt olivat 1000 tonnia. Typenoksidien ilmapäästöjen lasku johtuu Yara Suomi Oy:n sekä energiantuotantolaitosten päästöjen selvästä pienentymisestä. Tieliikenteen typenoksidipäästöt vuonna 2012 olivat 287 tonnia (VTT LIISA 2011). Tieliikenteen päästöjen nousu vuosien 2008 ja 2009 kohdalla johtuu vuonna 2009 tapahtuneesta kuntaliitoksesta, jolloin Kokkolaan liittyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille

14 12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina Muut Boliden Rikkihappotehdas Tetra Chemicals Europe Oy Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy CABB Oy Oy Kokkola Power Ab Boliden Sinkkitehdas Kokkolan Voima Oy Liikenne Kokkolan Satama Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi). Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät ole tiedossa. Vuonna 2012 tieliikenne oli suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa 35 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Oy Kokkola Power Ab (18 %), Kokkolan Voima Oy (16 %), Kokkolan Satama (11 %) ja Yara Suomi Oy (11 %). CABB Oy 3 % Boliden Rikkihappotehdas 2 % Kokkolan Satama 11 % Muut 1 % Oy Kokkola Power Ab 18 % Yara Suomi Oy 11 % Yara Phosphates Oy 3 % Liikenne 35 % Kokkolan Voima Oy 16 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2012.

15 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2012 noin 50 tonnia. Päästömäärä pieneni hieman vuoden tonnista ja vuoden tonnista, mutta hiukkaspäästöt ovat olleet jo muutaman vuoden ajan laskussa vuoden tonnista. Hiukkasten kokonaispäästöjen lasku selittyy Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan hiukkaspäästöjen pienenemisellä. Sinkkitehtaan hiukkaspäästöt ilmaan olivat 16 tonnia vuonna 2012, kun ne vuotta aiemmin olivat 19 tonnia. Merkittäviä hiukkaspäästöjä aiheuttavia laitoksia vuonna 2012 olivat Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (16 tonnia) Kokkolan Voima Oy (6,5 tonnia) ja Oy Kokkola Power Ab (6 tonnia). Myös liikenteen hiukkaspäästöt olivat merkittäviä, vuonna 2012 tieliikenteen hiukkaspäästöt Kokkolassa olivat 15,6 tonnia. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990 luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Sinkkitehdas Oy Kokkola Power Ab Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Boliden Rikkihappotehdas Muut Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi). Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2012 oli Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas, joka vastasi 32 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä Kokkolassa. Lähes yhtä suuri kuormittaja oli tieliikenne 31 % osuudella. Kokkolan Voima Oy:n osuus hiukkaspäästöistä oli 13 % ja Oy Kokkola Power Ab:n osuus 12 %. Muiden päästölähteiden yhteenlaskettu päästöosuus oli 12 % (kuva 7). Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen maasta nostattamaa pölyä.

16 14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Kokkolan Voima Oy 13 % Kokkolan Satama 2 % Muut 6 % Boliden Sinkkitehdas 32 % Oy Kokkola Power Ab 12 % Yara Suomi Oy 4 % Liikenne 31 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä, hiilidioksidi, hiilivety, rikkivety ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja Freeport Cobalt Oy:ltä. Metallipäästöt ilmaan kehittyivät myönteiseen suuntaan, kun lähes kaikkien metallien ilmapäästöt laskivat vuoteen 2011 verrattuna. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan sinkkipäästöt ilmaan vähenivät 6,7 tonnista (2011) 5,3 tonniin (2012). Freeport Cobalt Oy:n kobolttipäästöt ilmaan ovat vaihdelleet voimakkaasti ja vuonna 2012 ne nousivat 3,0 tonniin. Haitallisempien metallien, kuten elohopean, kadmiumin, arseenin ja lyijyn ilmapäästöt laskivat. Metallipäästöt ilmaan Kokkolassa on tarkemmin eritelty liitteessä 4.

17 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ KOKKOLAN ILMASTO OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa merituuli ilmiö (kuva 8), joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Kuva 8. Maa merituuli ilmiö: Kuvassa A merituuli, jolloin aurinko lämmittää päivällä maata nopeammin kuin merta, jonka seurauksena lämpenevä ilma nouse ylöspäin ja korvaavaa kylmempää ilmaa virtaa mereltä. Kuvassa B on esitetty maatuuli, jolloin maan viilenee illalla merta nopeammin, jonka seurauksena lämpimämpi ilma meren yllä nousee ylöspäin ja korvaavaa viileämpää ilmaa virtaa maalta. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista. Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa merituuli ilmiön johdosta yleensä keväisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo välisenä aikana.

18 16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2012 oli etelästä, kaakosta, pohjoisesta ja lounaasta päin. Usein tuuli myös luoteesta. Vähiten tuuli suoraan lännestä sekä idästä ja koillisesta. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2012 on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvissa 10 ja 11. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden 2012 maaliskuu oli tavallista lämpimämpi, mutta vastaavasti huhtikuu taas oli poikkeuksellisen kylmä, mikä näkyi kevään ilmanlaadussa. mutta vastaavasti kesäkuu lämpimämpi kuin seitsemänä edeltävänä vuonna. Sää kylmeni nopeasti loppuvuodesta ja joulukuu 2012 oli selvästi keskimääräistä joulukuuta kylmempi. 25 Keskilämpötilat kuukausittain Ykspihlajassa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Max Min Avg Ykspihlaja Kuva 10. Vuoden 2012 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajan mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

19 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ Keskilämpötilat kuukausittain Kokkolan keskustassa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Max Min Avg Pitkänsillankatu Kuva 11. Vuoden 2012 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

20 18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN OHJE JA RAJA ARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja arvot ilman rikkidioksidi, typpidioksidi ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Ohjearvo Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 10 ) 1 vrk 20 mg/m 3 8 mg/m µg/m 3 70 µg/m µg/m 3 80 µg/m µg/m 3 50 µg/m 3 70 µg/m 3 Haisevat (TRS) 1 vrk rikkiyhd. 10 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon.

21 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 19 Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja arvot astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Asetus kumottiin vuonna 2011 uudella ilmanlaatuasetuksella (VNA 38/2011). Ilmanlaatuasetuksessa säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemiseksi ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista, ilmanlaadun seuranta alueista, ilmanlaadun mittauksista ja muista arviointimenetelmistä, ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavien suunnitelmien ja selvitysten sisällöstä sekä ilmanlaatutietojen saatavuudesta, yleisölle tiedottamisesta ja yleisön varoittamisesta. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot ja raja arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m µg/m 3 vuorokausi 70 µg/m 3 (99 %) (19. suurin) (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo)

22 20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Ohjearvo Raja arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3 (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) (keskiarvo) 8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3 hiukkaset (PM 10 ) (tsv) v.2000 (36.suurin) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) vuosi 25 µg/m 3 (keskiarvo) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3 talvikausi ( ) (keskiarvo) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3 talvikausi ( ) (keskiarvo) Raja arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

23 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 21 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Uusi ilmanlaatuasetus (VNA 38/2011) kumosi valtioneuvoston asetuksen alailmakehän otsonista (783/2003). Otsonille asetetut tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3 ) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 120 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 180 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 240 µg/m 3 Valtioneuvosto on antanut asetuksen (164/2007) jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

24 22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 2012 Ykspihlajan mittausasemalla. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna Tuntiarvojen 99 %-piste Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 19 Toukokuu Kesäkuu Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 % pisteet Ykspihlajassa vuonna 2012 (ohjearvo 250 µg/m 3 ). Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot 80 Ykspihlaja 60 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 13. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Ykspihlajassa vuonna 2012 (ohjearvo 80 µg/m 3 ). Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

25 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 23 Rikkidioksidipitoisuudet ovat alimmillaan alkuvuodesta tammi huhtikuussa sekä syyskuussa ja marraskuussa. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat yleensä keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto olosuhteista, eli maamerituuli ilmiöstä. Vuonna 2012 korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa, 32 µg/m 3, mitattiin heinäkuussa. Korkein kuukausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus, 13 µg/m 3, mitattiin sekä heinä ja elokuussa. Rikkidioksidille annetut ohjearvot alitettiin siten selvästi. Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 20 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan 90 luvun puolivälissä. Rikkidioksidin vuosipitoisuus Ykspihlajassa oli 5,1 µg/m 3 vuonna 2012, joten vuositasolla rikkidioksidipitoisuus nousi hieman kolmeen aiempaan vuoteen verrattuna. SO2-pitoisuudet Kokkolassa ug/m Vuosiraja-arvo 20 µg/m3 Ykspihlaja Tehtaankatu Halkokari 12,9 Pitkänsillankatu 10 9,5 5,9 10,8 10,8 Rautatienkatu 8,4 8,8 7,2 6,3 7,1 5,8 5,8 4,2 3,8 4 4,8 5,5 5,6 5,1 4,6 3,8 4,2 4,2 4,8 3,8 3,1 3,4 3,5 3,4 2,3 2, ,2 1, Kuva 14. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta Rikkidioksidin vuosiraja arvo on 20 µg/m 3.

26 24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Typenoksidit (NO X ) Typenoksideja mitattiin vuonna 2011 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Typenoksidien merkittävin päästölähde Kokkolan keskustan alueella on tieliikenne. Liikenteen vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina, sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto ja teollisuuslaitokset, Kokkolan Sataman toiminnot sekä mittausaseman ohi kulkeva liikenne, joka on merkittävästi vähentynyt Satamatien valmistuttua. typpidioksidin tuntiraja arvoon, tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 2012 on esitetty kuvissa 15, 16 ja 17. Korkeimmat tuntiraja arvoon (tuntiraja arvo on 200 µg/m 3 ) verrattavat typpidioksidipitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla helmikuussa (154 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa tammikuussa (141 µg/m 3 ). Korkeimmat tuntiohjearvoon (tuntiohjearvo 250 µg/m3) verrattavat pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla helmikuussa (117 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa tammikuussa (105 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon (vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ) verrattavat pitoisuudet mitattiin sekä Pitkänsillankadulla (58 µg/m 3 ) että Ykspihlajassa (46 µg/m 3 ) tammikuussa. Kuukauden korkein tuntiarvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 15. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2012 (tuntiraja arvo 200 µg/m 3 ). Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

27 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 25 Tuntiarvojen 99 %-piste Pitkänsillankatu Ykspihlaja 150 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 16. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (kuukauden tuntiarvojen 99 % piste) verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2012 (tuntiohjearvo 250 µg/m 3 ). Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 17. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2012 (vrkohjearvo 70 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 18. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 2012 oli 16 µg/m 3. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi saatiin 9 µg/m 3. Näin ollen typpidioksidin vuosikeskipitoisuudet laskivat hieman edellis Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

28 26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 vuodesta. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja arvo on 40 µg/m 3, joka on koko mittaustoiminnan ajan alittunut selvästi Kokkolassa. Pitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat vuosien mittaan pysyneet lähes samalla tasolla. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosikeskipitoisuudet ovat pysytelleet neljän vuoden ajan samalla tasolla. NO2-pitoisuudet Kokkolassa ug/m Vuosiraja-arvo 40 µg/m Tehtaankatu Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja Kuva 18. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta Vuosipitoisuudelle annettu raja arvo on 40 µg/m 3.

29 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 27 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Kokkolassa hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin vuonna 2012 jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla, Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Hengitettävien hiukkasten vuoden 2012 suurin vuorokausipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla oli 99 µg/m 3 ja se mitattiin (kuva 19). Ykspihlajassa korkein vuorokausipitoisuus oli 50 µg/m 3 ja mitattiin marraskuussa. Näin ollen hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ei ylittynyt kertaakaan Ykspihlajassa vuonna Kuukauden suurin vrk-arvo Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 26 Toukokuu Kesäkuu Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2012.Vuorokausiraja arvo on 50 µg/m 3, raja arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi suurin vrk pitoisuus) ylittyi Kokkolan keskustassa huhtikuussa ja marraskuussa 2012 (kuva 20). Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla oli 93 µg/m 3 ja se mitattiin huhtikuussa. Ykspihlajassa korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 45 µg/m 3 ja se mitattiin marraskuussa. Kuvassa 21 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat pysytelleet samalla tasolla, vuosipitoisuudet ovat vaihdelleet µg/m 3 välillä. Pienet vaihtelut pitoisuuksissa riippuvat mitä ilmeisimmin vuosittaisista eroista sääolosuhteissa (sadepäivien määrä jne.). Ykspihlajassa PM 10 pitoisuudet ovat myös pysytelleet viime vuosina samalla tasolla (11 14 µg/m 3 ) ja pitoisuusvaihtelut seuraavat keskustassa mitattuja pitoisuusvaihteluita. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Pitkänsillankatu Marraskuu Joulukuu

30 28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 2120 Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten (PM10) kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna Vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Pitkänsillankatu Marraskuu Joulukuu ug/m Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Sairaala Kuva 21. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskipitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Pitkänsillankadun kaikki mittaustulokset vuodesta 1998 ja Ykspihlajan mittaustulokset vuodesta 2003 on mitattu jatkuvatoimisilla PM 10 analysaattoreilla, kun taas muut vanhemmat tulokset on saatu suurtehokeräinmenetelmällä.

31 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 29 Hengitettävien hiukkasten osalta vuorokausiraja arvo ylittyi Kokkolan keskustassa 9 kertaa vuonna Määrä on selvästi aiempia vuosia suurempi, mutta selittyy vaikealla keväällä, jolloin vuorokausiraja arvo ylittyi 6 kertaa. Maaliskuu oli lämmin mutta huhtikuu taas poikkeuksellisen kylmä. Kylmä mutta kuiva sää siirsi katujen puhdistamistoimenpiteitä, mikä nosti ilman hiukkaspitoisuuksia ja aiheutti vuorokausiraja arvon ylityksiä. Myös marraskuun lopussa tuli keskustassa kolme vuorokausiraja arvon ylitystä, kun nopeasti viilentynyt sää aiheutti hiukkaspitoisuuksien nousua laajalti Suomessa. Ykspihlajassa vuorokausiraja arvo ei ylittynyt kertaakaan vuonna Vuonna 2004 vuorokausiraja arvo ylittyi 11 kertaa ja vuonna 2003 jopa 14 kertaa Kokkolan keskustassa. Syy raja arvon ylityksien vähyyteen vuoden 2004 jälkeen johtuu katujen puhdistustöiden tehostumisesta vuoden 2005 keväästä lähtien. Ykspihlajan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvo ylittyi kaksi kertaa vuonna Vuorokausiraja arvo Ykspihlajassa on aiempina vuosina ylittynyt vain 1 3 kertaa vuosittain. Hengitettävien hiukkasten vuosittaiset raja arvon ylitysten määrät on esitetty kuvassa 22. kpl Hengitettävien hiukkasten (PM10) vrk raja arvon ylitykset Kokkolassa Sallitut raja-arvon ylitykset Keskusta Ykspihlaja Kuva 22. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja arvon ylitysten määrä vuosittain Kokkolassa. Vuoden 2012 PM 10 vuorokausiraja arvon ylitykset Kokkolassa ja niiden syyt käyvät ilmi liitteestä 6.

32 30 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaus aloitettiin Kokkolassa vuoden 2011 aikana. Keskustassa mittaus aloitettiin maaliskuussa 2011 ja Ykspihlajassa kesäkuussa Vuoden 2012 pienhiukkasten keskipitoisuus keskustassa oli 6,2 µg/m 3 ja Ykspihlajassa 10,8 µg/m 3. Pienhiukkasten vuosiraja arvo on 25 µg/m 3, joka Kokkolassa alitettiin selvästi. Kokkolassa mitatut pienhiukkaspitoisuudet on esitetty kuvassa 23. Pienhiukkasten pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja arvo 25 µg/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu ,5 10,8 6,1 6, Kuva 23. Pienhiukkasten vuosikeskipitoisuuden (µg/m 3 ) kehitys Kokkolassa vuodesta 2011 lähtien. Vuoden 2011 tulokset eivät ole vertailukelpoisia, koska eivät kata kuin osan kalenterivuodesta Metallipitoisuudet hiukkasten PM10 fraktiossa Keväällä 2012 aloitettiin jatkuva metallinäytteiden keruu Ykspihlajassa PM10 fraktiosta ja metallinäytteet analysoidaan jatkossa vuosittain. Aiemmin metallinäytteitä on kerätty noin 5 vuoden välein ja tulokset raportoitu erillisselvityksissä. Varsinaiset metallianalyysit suorittaa Labtium Oy ja kerätyistä näytteistä analysoidaan 26 eri metallia. Metalleista lyijylle on asetettu raja arvo. Arseenille, kadmiumille ja nikkelille on asetettu tavoitearvot. Vuonna 2012 Ykspihlajassa mitattu lyijypitoisuus (vuosikeskiarvo) oli 3,03 ng/m 3, mikä alittaa selvästi asetetun vuosiraja arvon (500 ng/m 3 ). Arseenille, kadmiumille ja nikkelille asetetut tavoitearvot alitettiin myös selvästi. Arseenin vuosipitoisuus Ykspihlajassa oli 0,47 ng/m 3 (tavoite arvo 6 ng/m 3 ), kadmiumin 0,11 ng/m 3 (tavoite arvo 5 ng/m 3 ) ja nikkelin 1,06 ng/m 3 (tavoite arvo 20 ng/m 3 ). Tarkemmat tulokset myös muiden metallien osalta on esitetty liitteessä 7.

33 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 31 Ilmanlaatuindeksi Kokkolassa on ilmanlaatuindeksin mittausohjelma ollut käytössä vuodesta 1998 lähtien, ohjelmaa uudistettiin vuosina 2002 ja Indeksiä lasketaan Kokkolan keskustassa sijaitsevan Pitkänsillankadun mittausasemalla sekä vuodesta 2006 lähtien Ykspihlajan mittausasemalla mitatuista pitoisuustiedoista. Pienhiukkasten mittauksen aloittaminen Kokkolassa vuonna 2011 on huomioitava tuloksia verrattaessa aiempiin indeksitilastoihin. Kuvassa 24 on esitetty Kokkolan keskustan ilmanlaatu vuonna 2012 ajallisina osuuksina laatuluokittain. Jakauma osoittaa sen, että ilmanlaatu Kokkolassa oli hyvä 80 % ajasta, tyydyttävää 16 % ajasta, välttävää 3 % ajasta, huonoa tai erittäin huonoa 1 % ajasta (73 tuntina). Ilmanlaatu Kokkolan keskustassa vuonna 2012 (% vuoden tunneista) 1 % 0 % 3 % 16 % Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 80 % Kuva 24. Ilmanlaadun tuntijakauma Kokkolan keskustassa vuonna Kokkolan keskustan ilmanlaatu on vuonna 2012 ollut indeksiluvuissa verrattuna heikompi kuin vuonna 2011, kun ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen tuntien lukumäärä nousi yhdeksästä 73:een. Hyvien tuntien osuus laski hieman. Ilmanlaatuindeksin kehitys vuosina on esitetty kuvassa 25. Vuoden 2012 maaliskuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta huhtikuu vastaavasti poikkeuksellisen kylmä. Kylmyydestä johtuen katujen puhdistamistoimenpiteet viivästyivät ja ilmanlaatu vastaavasti heikkeni. Pienhiukkasten mittauksen aloittaminen Kokkolassa vuonna 2011 on huomioitava tuloksia verrattaessa aiempiin indeksitilastoihin.

34 32 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Ilmanlaadun kehitys Kokkolan keskustassa (% vuoden tunneista) % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 5 % 0 % Kuva 25. Ilmanlaatuindeksi kehitys Kokkolan keskustassa Kuvassa on huomioitava, että y akseli (prosenttiosuus) on leikattu 40 %:n kohdalla. Kuvassa 26 on esitetty ne komponentit, jotka määrittivät Kokkolan keskustan ilmanlaadun vuonna Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet määrittivät 49 % ajasta keskustan ilmanlaadun, 31 % ajasta typpidioksidin ja 20 % ajasta pienhiukkasten pitoisuudet. Ilmanlaadullisesti huonot ja erittäin huonot tunnit ajoittuvat keskusta alueella pääasiassa kevätpölykaudelle. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Kokkolan keskustassa 2012 (% vuoden tunneista) 20 % 31 % NO2 PM10 PM % Kuva 26. Kokkolan keskustan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna Kuvassa 27 on esitetty Ykspihlajan vuoden 2012 ilmanlaatuindeksin jakautuminen ajallisina osuuksina. Ykspihlajan indeksilaskennassa ovat mukana typpidioksidi, PM 10, PM 2,5 ja rikkidioksidimittaukset. Ykspihlajassa ilmanlaatu oli 74 % ajasta hyvää, tyydyttävää 21 % ajasta, välttävää 4 % ajasta ja huonoa tai erittäin huonoa 1 % ajasta (huonoa tai erittäin huonoa 138 tuntia).

35 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 _ 33 Ilmanlaatu Ykspihlajassa vuonna 2012 (% vuoden tunneista) 74 % 0 % 1 % 4 % 21 % Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuva 27. Ilmanlaadun tuntijakauma Ykspihlajassa vuonna Kuvassa 28 on esitetty ilmanlaatuindeksin kehitys Ykspihlajassa vuosina Ykspihlajassa niiden tuntien osuus, jolloin ilmanlaatu on hyvää, on hieman pienentynyt. Ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen tuntien osuudet olivat Ykspihlajassa 2012 aiempaa korkeampia. Pienhiukkasten mittauksen aloittaminen Kokkolassa vuonna 2011 on huomioitava tuloksia verrattaessa aiempiin indeksitilastoihin. 40 % Ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa (% vuoden tunneista) % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 5 % 0 % Kuva 28. Ilmanlaatuindeksi kehitys Ykspihlajassa Kuvassa on huomioitava, että y akseli (prosenttiosuus) on leikattu 40 %:n kohdalla.

36 34 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2012 Kuvan 29 mukaan Ykspihlajan ilmanlaatuindeksin määritti 54 % ajasta pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuudet, mutta usein indeksin määritti myös hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet (23 % ajasta). Rikkidioksidi määritti ilmanlaadun Ykspihlajassa 16 % ajasta ja typpidioksidi 7 % ajasta. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Ykspihlajassa 2012 (% vuoden tunneista) 54 % 16 % 7 % SO2 NO2 PM10 PM % Kuva 29. Ykspihlajan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna Ilmalaatu Ykspihlajassa oli lähes yhtä usein hyvää kuin keskustassa. Ajoittain teollisuus ja satama alueen päästöt vaikuttuivat kuitenkin selvästi Ykspihlajan ilmanlaatuun. Useimmiten teollisuuden päästöt heikensivät Ykspihlajan ilmanlaatua keväällä ja alkukesästä, koska maamerituuli ilmiö vaikuttaa silloin eniten painaen savukaasut alas ja mantereelle päin satama alueen toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt mukaan lukien.

37 LIITELUETTELO: Liite 1. Pitkänsillankadun mittausasema Liite 2. Ykspihlajan mittausasema Liite 3. SO 2, NOx ja hiukkaspäästöt laitoksittain Liite 4. Metallipäästöt Kokkolassa laitoksittain Liite 5. PM 10 vuorokausiraja arvon ylitykset vuonna 2012 Liite 6. Vuoden 2012 mittausten ajallinen kattavuus Liite 7. Metallipitoisuudet Ykspihlajassa 2012

38 MITTAUSASEMAT JA NIIDEN SIJAINTI LIITE 1 Pitkänsillankadun mittausasema Pitkänsillankadun mittausasema on merkitty karttaan merkinnällä Aseman nimi: Pitkänsillankatu (Keskusta) Osoite: Pitkänsillankatu 22 Koordinaatit (ETRS GK23): X: Y: Mitattavat parametrit: Lähimmät päästölähteet: Typenoksidit (NOx) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Hiukkasten PM 1 fraktio Ulkolämpötila Ilmanpaine Rautatieasema n. 300 metrin etäisyydellä suunnassa 190 o Kosilan voimalaitos n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 245 o Ykspihlajan teollisuusalue n. 5 km:n etäisyydellä suunnassa o Aseman kuvaus: Pitkänsillankadun mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten, että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua. Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin.

39 Ykspihlajan mittausasema LIITE 2 Aseman nimi: Ykspihlaja Osoite: Metsäkatu 15 Koordinaatit (ETRS GK23): X: Y: Mitattavat parametrit: Rikkidioksidi (SO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Typenoksidit (NOx) Metallien näytteenotto PM 10 fraktiosta Tuulen suunta Tuulen nopeus Ulkolämpötila Ilmanpaine Lähimmät päästölähteet: Ykspihlajan teollisuusalue n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 0 15 o Kokkolan satama n.700 metrin etäisyydellä suunnassa 280 o Aseman kuvaus: Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee Ykpihlajan satama ja suurteollisuusalueen läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden, energiantuotannon ja satamatoimintojen välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Koska asema sijaitsee peruskoulun ala asteen piha alueella ja Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista Ykspihlajan satama ja suurteollisuusalueen ilmapäästöille. Ykspihlajan mittausasema on merkitty yllä esitettyyn karttaan merkinnällä