SISÄLLYSLUETTELO. 1. KOKKOLAN ILMANLAATU TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 29 - TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt 29 1 Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset 4 Mittausasemat 5 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla 6 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus 7 Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä 7 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA 8 Ilman epäpuhtaudet 8 Hajakuormituksen merkitys kasvaa 8 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT 9 Päästölähteet 9 Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 Typenoksidit (NO X ) 11 Hiukkaset 13 Muut päästöt KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 19 Yleistä 19 Ilmanlaadun ohjearvot 19 Ilmanlaadun raja-arvot 2 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 23 Rikkidioksidi (SO 2 ) 23 Typenoksidit (NO X ) 26 Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 29 Häkä (CO) 32 Ilmanlaatuindeksi 34 LIITTEET

3 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti KOKKOLAN ILMANLAATU 29 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 29 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna 29. Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuoden 29 aikana ilman epäpuhtauksia kahdella mittausasemalla: keskikaupungissa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 199-luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin kadut kuivuvat ja talven aikana muodostunut katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 29 Ilmapäästöt Kokkolassa ovat jonkin verran laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmapäästöt ovat kuitenkin pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut Kokkolaan. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa laskivat vuoden tonnista 1292 tonniin vuonna 29. Rikkidioksidipäästöjen lasku edellisvuodesta johtuu pääasiassa Tetra Chemicals Europe Oy:n kalsiumkloriditehtaan ilmapäästöjen vähentymisestä. Muiden laitosten rikkidioksidipäästöt ovat pysytelleet edellisvuoden tasolla. Boliden Kokkola Oy:n (aiemmin Kemira Oyj:n) rikkihappotehdas on suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa 66 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa nousivat hieman vuonna 29 ollen 964 tonnia. Vuonna 28 päästömäärä oli 951 tonnia ja vuonna 27 noin 154 tonnia. Päästöjen nousu johtuu pääosin tieliikenteen päästöjen noususta mikä johtuu kuntaliitoksesta. Suurin typenoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen tieliikenne 29 %:n päästöosuudellaan, muita

4 2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 suuria päästölähteitä ovat Kokkolan Voima Oy (2 %), Kokkolan Satama (19 %), Yara Suomi Oy (16 %) ja Oy Kokkola Power Ab (1 %). Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa laskivat 75 tonniin vuonna 29, kun kokonaispäästömäärä vuonna 28 oli ollut 99 tonnia. Kokonaispäästöjen lasku selittyy Tetra Chemicals Europe Oy:n ilmapäästöjen merkittävällä vähentymisellä prosessimuutoksista johtuen. Yara Suomi Oy:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli lähes puolet (49 %) ja Boliden Kokkola Oy:n osuus oli 18 %. Tieliikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 15 % ja Kokkolan Sataman toimintojen 4 %. Hiukkaspäästömäärissä ei ole otettu huomioon mm. pölyämisestä tai laivojen lastauksesta aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin 199-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysytelleet likimain samalla tasolla. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla selvästi pienempiä kuin 199- luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana laskeneet murto-osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 45 kg vuonna 29. Myös kadmiumpäästöt ovat viimeisinä vuosina laskeneet selvästi. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt laskivat aiemmista vuosista ollen 6,1 tonnia vuonna 29. Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi (alle kymmenykseen) 199-luvun alusta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n vuosittaiset kobolttipäästöt ovat vaihdelleet olleet voimakkaasti, vuonna 29 kobolttipäästöt nousivat 3,9 tonniin. Laitoksen nikkelipäästöt nousivat hieman edellisen vuoden tasosta ja olivat 192 kg vuonna 29. Elohopeapäästöt ovat olleet lievässä nousussa viimeisten vuosien aikana. Pääosin energiantuotannosta peräisin olevat vanadiinipäästöt ovat olleet lievässä laskussa viime vuosiin verrattuna. Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 29 Kokkolassa mitattiin vuonna 29 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOx) ja hengitettäviä hiukkasia (PM1). Keskustassa mitattiin typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM1) sekä häkää (CO). Ilmanlaatu Kokkolan keskustassa on pysytellyt samalla tasolla edellisvuosien kanssa. Ykspihlajassa ilmanlaatu oli hyvä, mm. hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoa ei ylitetty vuoden 29 aikana kertaakaan. Hengitettävien hiukkasten (PM1) osalta vuosikeskipitoisuudet pysyivät samalla tasolla kahden edellisvuoden kanssa ollen keskustassa 14 µg/m 3 ja Ykspihlajassa 11 µg/m 3. Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet nousivat vuositasolla Kokkolan keskustassa (28: 11 µg/m 3 -> 29: 15 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa (28: 6 µg/m 3 -> 29: 11 µg/m 3 ). Ykspihlajassa mitattu pitoisuus on selvästi korkein viiden vuoden aikana mitatuista vuosikeskipitoisuuksista, tosin edelleen selvästi alle keskustan pitoisuuksien. Ero Kokkolan ja Ykspihlajan pitoisuuksissa joh-

5 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 3 tuu keskustan suuremmista liikennemääristä. Keskustassa vuoden keskimääräinen häkäpitoisuus oli hyvin alhainen (,1 mg/m 3 ) pysytellen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Häkämittaukset Kokkolassa lopetettiin loppuvuodesta 29 häkäanalysaattorin rikkoontumisen yhteydessä. Häkämittausten käynnistäminen uudelleen ei nykyisin myöskään ole enää perusteltua. Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosikeskipitoisuudet Ykspihlajassa laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna (28: 5,6 µg/m 3 -> 29: 4,6 µg/m 3 ). Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja-arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 29 näitä ylityksiä oli Kokkolan keskustassa kolme enemmän kuin edellisvuosina (7 kpl) ja ne ajoittuivat kahta ylitystä lukuun ottamatta kevätpölykaudelle. Kevät oli hiukkasten osalta hankala keskustassa erityisesti jakson aikana, jolloin poikkeuksellisen kylmä sää yhdistettynä pitkään jatkuneeseen kuivuuteen johti hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien nousuun ja neljään PM1-vuorokausiraja-arvon ylitykseen. Pakkasjakso kyseisenä ajankohtana esti mahdolliset pölyntorjuntatoimet. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt vuonna 29 kertaakaan, kun ylityksiä edellisvuonna oli ollut 3 kpl. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 29 hyvää 86 % vuoden tunneista (28: Hyvää 85 %) ja Ykspihlajassa yli 9 % vuoden tunneista (28: 9 %). Vuonna 29 ilmanlaadullisesti huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli keskustassa 63 kpl (28: 51 kpl) ja Ykspihlajassa vain 9 kpl (28: 22 kpl). Nämä heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuuksista. Hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin selvästi useimmiten Kokkolan keskustassa (67 % ajasta) ja Ykspihlajassa (74 % ajasta). Typpidioksidi määritti keskustan ilmanlaadun 26 % ajasta ja häkä 7 % ajasta. Ykspihlajassa rikkidioksidi määritteli ilmanlaatuindeksin 7 % ajasta ja typpidioksidi 19 % ajasta. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti vuonna 29 joitakin ilmoituksia poikkeuksellisista tilanteista seudun laitoksilla (UPM Kymmene Pietarsaaressa, Kokkolan Voima), joista saattoi aiheutua haittaa ilmanlaadulle (hajua, hiukkasia). Storkohmon kaatopaikan lähialueella ilmeni tammikuussa 29 hajuhaittoja, joista otettiin yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta valmistuneelle kaatopaikkaalueelle.

6 4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (VAHTIjärjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 26 lopussa Kokkolan kaupungin, Kälviän, Kruunupyyn ja Luodon kuntien sekä Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kälviän kunta liittyi vuoden 29 alusta Kokkolan kaupunkiin. Tarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 29: - Kemira Oyj, rikkihappotehdas (siirtynyt vuoden 21 aikana Boliden omistukseen) - Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas - Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Yara Phosphates Oy rehufosfaattitehtaat - KemFine Oy, hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - OMG Kokkola Chemicals Oy, kemikaali- ja metallikarboksylaattitehdas - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas - Oy Kokkola Power Ab (ent. Fortum Power and Heat Oy), Kokkolan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus - Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos ja Kemiran lämpölaitos - Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Paloharjun ja Kallisen asfalttiasemat - Kokkolan Satama, syväsatama ja kantasatama Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui vuoden 29 alussa. Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997 ja 22. Viiden vuoden välein tehtävä selvitys ilmassa leijuvan pölyn metallipitoisuuksista laaditaan vuonna 211 (näytteenotto vuonna 21), jotta tuloksia voidaan hyödyntää vuonna 212 tehtävässä bioindikaattoritutkimuksessa. Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993, 1998/9 ja 23/4. Lisäksi Kokkolassa on vuoden 29 aikana selvitetty PAH-pitoisuuksista Kokkolassa, raportti on kesken mutta valmistuu vuoden 21 loppuun mennessä. PAH-selvitystä on tehty yhteistyössä Pietarsaaren ja Suupohjan mittausverkkojen kanssa.

7 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna 29. Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna 29. Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), häkää (CO) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ). Analysaattorin rikkoontumisen yhteydessä häkämittaukset lopetettiin loppuvuodesta 29 tarpeettomina. Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja typen oksidien pitoisuuksia. PM 1 -analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 23 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä 25. Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1-2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta- ja syväsatamat.

8 6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa ovat mukana NO 2, CO, SO 2 ja PM 1 -mittaukset. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat -5 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151- ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys- ja ympäristövaikutuksista. Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 22, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono -luokka. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen vuonna 27, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ). Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.

9 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 7 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta. Syksyllä 24 valmistui alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se otetaan asteittain käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen (Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja) kesken aloitettiin keväällä 25 myös mittausjärjestelmiensä ristiinauditoinnit. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille (SO 2, NOx ja CO). Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta 27 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain. Vuosiraportit ja muut erillisselvitykset ovat saatavilla Kokkolan kaupungin internetsivuilta osoitteesta Sivuilla julkaistaan myös tiedotteet ilmanlaadun raja-arvon ylityksistä.

10 8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 1 ) kutsutaan alle 1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM,1 ) alle,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina. Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (typpidioksidi, hiukkaset jne.) tulevat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta ennusteiden mukaan kuitenkin vähenemään uusien teknisten ratkaisujen myötä, vaikka liikenteen määrä näyttää lisääntyvänkin.

11 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 9 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan lähialueilta (mm. UPM-Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus- ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi- ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, KemFine Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian- ja kemianteollisuuden eri osa-alueilla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Oy Kokkola Power Ab:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsee myös Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos, joka nykyisin toimii huippukuorma- ja varakattilana. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on kaksi pientä öljykäyttöistä kaukolämpölaitosta. Toinen näistä on Kokkolan Voima Oy:n Kemiran tontilla sijaitseva 12 MW:n raskasöljykäyttöinen varalämpölaitos ja toinen Koivuhaassa sijaitseva Kokkolan Energian 2 MW:n kevytöljykäyttöinen varalämpökeskus. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa, huolimatta liikennemäärien kasvusta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukon 2 liikenteen hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt, eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää.

12 1 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 28 ( Tämän ohjelman mukaisesti sopimusosapuolina olevien kuntien sekä Kokkolaan liittyneiden kuntien tieliikenteen ilmapäästöt vuonna 29 olivat seuraavat: Kunta CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kokkola ,2 6,1 3,7, Kruunupyy ,7 2,1 1,, Luoto ,7,8, Taulukko 2. Liikenteen ilmapäästömäärät sopimuskunnissa ja Kokkolassa 1 vuonna 29 (t/a) Lähde: VTT (LIISA 28). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Sitä ennen päästökehitys on ollut erittäin myönteinen. 197-luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes 7 tn/a. Vuonna 29 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto-osan tästä, eli 1292 tonnia. Vuonna 28 kokonaispäästöt olivat 1337 tonnia, joten rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet 45 tonnilla. Päästöjen lasku johtuu pääasiassa Tetra Chemicals Oy:n ilmapäästöjen vähentymisestä. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina tn/a Boliden Kokkola Oy Kokkolan Voima Oy Oy Kokkola Power Ab Tetra Chemicals Europe Oy Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Kuvassa 3 on esitetty vuoden 29 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Kaksi kolmasosaa (66 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta (ent. Kemira Oyj:n rikkihappotehdas). Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi ilmaan Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitokselta (16 %) ja kolmanneksi eniten Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta (9 %).

13 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 11 Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 29 Boliden Kokkola Oy 1 % Kokkolan Voima Oy 9 % Yara 2 % Muut 6 % Oy Kokkola Power Ab 16 % Tetra Chemicals Europe Oy % Boliden - Rikkihappotehdas 66 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 29. Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja entisen Kemiran alueen laitokset. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) Kokkolassa vuonna 29 olivat 964 tonnia. Typenoksidipäästöt nousivat 13 tonnilla vuodesta 28, jolloin kokonaispäästömäärä oli 951 tonnia. Vuonna 27 päästömäärä oli 154 tonnia. Tieliikenteen typenoksidipäästöt olivat 28 tonnia (VTT). Tieliikenteen päästöjen nousu aiemmista vuosista johtuu vuonna 29 tapahtuneesta kuntaliitoksesta, jolloin Kokkolaan liittyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina

14 12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 tn/a Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Kokkola Oy Oy Kokkola Power Ab KemFine Oy Yara Tetra Chemicals Europe Oy Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 22 eivät ole tiedossa. Vuonna 29 tieliikenne oli suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa 29 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Kokkolan Voima Oy (2 %), Kokkolan Satama (19 %), Yara Suomi Oy (16 %) ja Oy Kokkola Power Ab (1 %). Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma 29 KemFine Oy 3 % Kokkolan Satama 19 % Muut % Oy Kokkola Power Ab 1 % Boliden - Rikkihappotehdas 3 % Kokkolan Voima Oy 2 % Yara 16 % Tetra Chemicals Europe Oy % Liikenne 29 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 29.

15 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 29 noin 75 tonnia. Päästömäärä on pienentynyt kahden edellisvuoden ajan. Vuonna 28 hiukkaspäästöt olivat noin 1 tonnia ja vuonna tonnia. Hiukkasten kokonaispäästöjen lasku selittyy Tetra Chemicals Europe Oy:n prosessimuutoksilla, jotka ovat merkittävästi alentaneet laitoksen ilmapäästöjä. Merkittäviä hiukkaspäästöjä aiheuttavia laitoksia vuonna 29 olivat Yara Suomi Oy (34 tonnia) ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (13 tonnia). Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 199-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta 6. tn/a Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Kokkola Oy Oy Kokkola Power Ab Yara Boliden - Rikkihappotehdas Muut Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina Tetra Chemicals Europe Oy:n mahdollisia hiukkaspäästöjä ennen vuotta 27 ei ole huomioitu kaaviossa. Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 29 oli Yara Suomi Oy joka vastasi 49 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä Kokkolassa. Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan osuus oli 18 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 15 % ja Kokkolan Sataman 4 % (kuva 7). Tetra Chemicals Europe Oy:n hiukkaspäästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Laitos ryhtyi syyskuussa 28 ostamaan prosessin vaatimaa höyryä läheiseltä Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta. Aiemmin Tetra Chemicals Europe Oy tuotti itse tarvitsemansa höyryn raskaalla polttoöljyllä. Tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen maasta nostattamaa pölyä.

16 14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma 29 Kokkolan Satamalaitos 4 % Kokkolan Voima Oy 6 % Tetra Chemicals Europe Oy % Muut 4 % Boliden Kokkola Oy 18 % Oy Kokkola Pow er Ab 4 % Liikenne 15 % Yara 49 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 29. Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä-, hiilidioksidi-, hiilivety-, rikkivety- ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta-alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä. Kokkolan metallipäästöt ilmaan viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty taulukossa 3. Laitoskohtaiset metallipäästömäärät ovat liitteessä 5. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla selvästi pienempiä kuin 199- luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana laskeneet murto-osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 45 kg vuonna 29. Myös kadmiumpäästöt ovat viimeisinä vuosina laskeneet selvästi. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt laskivat aiemmista vuosista ollen 6,1 tonnia vuonna 29. Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi (alle kymmenykseen) 199-luvun alusta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n vuosittaiset kobolttipäästöt ovat vaihdelleet olleet voimakkaasti, vuonna 29 kobolttipäästöt nousivat 3,9 tonniin. Laitoksen nikkelipäästöt nousivat hieman edellisen vuoden tasosta ja olivat 192 kg vuonna 29. Elohopeapäästöt ovat olleet lievässä nousussa viimeisten vuosien aikana. Pääosin energiantuotannosta peräisin olevat vanadiinipäästöt ovat olleet lievässä laskussa viime vuosiin verrattuna.

17 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 15 Metalli Elohopea (Hg) 6,7 7,1 9,1 8,6 9,6 Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (As) Koboltti (Co) Kromi (Cr) 9,1 12,7 9,2 9, 3,2 Nikkeli (Ni) Kupari (Cu) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Taulukko 3. Teollisuuden ja energiantuotannon metallipäästöjen kehitys Kokkolassa viiden viime vuoden aikana (kg/vuosi). Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti vuonna 29 joitakin ilmoituksia poikkeuksellisista tilanteista seudun laitoksilla (UPM Kymmene Pietarsaaressa, Kokkolan Voima), joista saattoi aiheutua haittaa ilmanlaadulle (hajua, hiukkasia). Storkohmon kaatopaikan lähialueella ilmeni tammikuussa 29 hajuhaittoja, joista on otettu yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta valmistuneelle kaatopaikkaalueelle.

18 16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa-merituuli-ilmiö (kuva 8), joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 18. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Kuva 8. Maa-merituuli-ilmiö: Kuvassa A merituuli, jolloin aurinko lämmittää päivällä maata nopeammin kuin merta, jonka seurauksena lämpenevä ilma nouse ylöspäin ja korvaavaa kylmempää ilmaa virtaa mereltä. Kuvassa B on esitetty maatuuli, jolloin maan viilenee illalla merta nopeammin, jonka seurauksena lämpimämpi ilma meren yllä nousee ylöspäin ja korvaavaa viileämpää ilmaa virtaa maalta. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista. Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa-merituuli-ilmiön johdosta yleensä keväisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo välisenä aikana.

19 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 17 Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 29 oli etelästä, lounaasta ja kaakosta päin. Usein tuuli myös pohjoisesta ja luoteesta. Vähiten tuuli suoraan idästä ja koillisesta. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 29 on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna 29. Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvissa 1 ja 11. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden 29 kevät oli huhtikuussa pitkään normaalia kylmempi, mutta lämpötila muuttui toukokuuhun mennessä jo aiempia vuosia (24-28) lämpimämmäksi. Vuoden 29 loppuvuosi vastaavasti aiempaa selvästi kylmempi. Kuukausien keskilämpötilat - Ykspihlaja 25 2 Max Min Ykspihlaja deg C Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Kuva 1. Vuoden 29 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajan mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

20 18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Kuukausien keskilämpötilat - Pitkänsillankatu 25 2 Max Min Pitkänsillankatu deg C Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Kuva 11. Vuoden 29 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

21 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja-arvot ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 1 ) 1 vrk Haisevat rikkiyhd. (TRS) 1 vrk Ohjearvo Tilastollinen määrittely 2 mg/m 3 8 mg/m 3 15 µg/m 3 7 µg/m 3 25 µg/m 3 8 µg/m 3 12 µg/m 3 5 µg/m 3 7 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 1 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana.

22 2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 3 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon. Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 3 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 3 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja-arvot astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/21). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien rajaarvoja ja sen tavoitteena on vähentää ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä rajaarvoja lukuun ottamatta, sekä 3 valtioneuvoston päätöksestä 48/1996, joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot sekä vanhat ja uudet raja-arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 25 µg/m 3 35 µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 8 µg/m µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 2 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 15 µg/m 3 2 µg/m 3 (99 %) (19. suurin) vuorokausi 7 µg/m 3 (tsv) vuosi 4 µg/m 3 (keskiarvo)

23 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 21 Ohjearvo Raja-arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 3 µg/m 3 3 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 2 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 1 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 12 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 5 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 7 µg/m 3 5 µg/m 3 hiukkaset (PM 1 ) (tsv) v.2 (36.suurin) vuosi 4 µg/m 3 (keskiarvo) Lyijy (Pb) vuosi,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 2 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 3 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) ( ) Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

24 22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Valtioneuvosto on antanut asetuksen alailmakehän otsonista (783/23). Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista, erityisesti terveyshaittoja ja kasvillisuusvaikutuksia. Tavoitearvot korvasivat ilmanlaatuasetuksessa (711/21) otsonille asetetut kynnysarvot. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 783/23 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3 ) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 12 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT4 18 µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 18 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 24 µg/m 3 Valtioneuvosto on antanut asetuksen (164/27) jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/27 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 2 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

25 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 29 Ykspihlajan mittausasemalla. Kuvat 12 ja 13 kuvaavat ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna 29. Tuntiarvojen 99 %-piste 25 2 Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 %-pisteet Ykspihlajassa vuonna 29 (ohjearvo 25 µg/m 3 ). Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot 8 6 Ykspihlaja ug/m3 4 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 13. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot Ykspihlajassa vuonna 29 (ohjearvo 8 µg/m 3 ).

26 24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Ykspihlajassa korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus, 81 µg/m 3, mitattiin kesäkuussa. Näin ollen valtioneuvoston asettama tuntiohjearvo (25 µg/m 3 ) alittui selvästi. Korkein vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa oli 32 µg/m 3 ja se mitattiin niin ikään kesäkuussa. Vuorokausiohjearvo rikkidioksidille on 8 µg/m 3 (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo), joten se alitettiin Ykspihlajassa selvästi. Kuukausikeskiarvot 1 8 Ykspihlaja ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 14. Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajassa vuonna 29. Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajan mittausasemalla vuonna 29. Rikkidioksidipitoisuudet olivat Ykspihlajassa korkeimmillaan kesäkuussa, jolloin kuukausikeskipitoisuus oli 7,5 µg/m 3. Ykspihlajan rikkidioksidipitoisuudet olivat alimmillaan syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat yleensä keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto-olosuhteista, eli maa-merituuli-ilmiöstä. Vuonna 29 korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin kuten normaalistikin touko-kesäkuussa. Kuvassa 15 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 2 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan 9-luvun puolivälissä. Rikkidioksidin vuosipitoisuus Ykspihlajassa oli 4,6 µg/m 3 vuonna 29, joten vuositasolla rikkidioksidipitoisuus on laskenut hieman aiempiin vuosiin verrattuna (28: 5,6 µg/m 3 ). Merkittävimpien päästölähteiden läheisyydestä johtuen, Ykspihlajassa onkin vuosien varrella mitattu suuremmat rikkidioksidipitoisuudet kuin muilla mittausasemilla.

27 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 25 SO2-pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 2 µg/m3 Ykspihlaja Tehtaankatu Halkokari Pitkänsillankatu Rautatienkatu ug/m Kuva 15. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta 1991.

28 26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Typenoksidit (NO X ) Typenoksideja mitattiin vuonna 29 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Kokkolassa ei mitattu raja-arvon tai ohjearvon ylityksiä typpidioksidin osalta vuonna 29. Typpidioksidin raja- tai ohjearvojen ylityksiä tapahtuu Kokkolassa hyvin harvoin. Mittaustulokset ovat muutoin tasoiltaan samankaltaisia kuin muinakin vuosina. Typenoksidien merkittävin päästölähde Kokkolan keskustan alueella on tieliikenne. Liikenteen vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina, sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, Kokkolan Sataman toiminnot sekä mittausaseman ohi kulkeva liikenne, joka on merkittävästi vähentynyt uuden Satamatien valmistuttua. Korkeimmat tuntiraja-arvoon (tuntiraja-arvo 2 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin sekä Pitkänsillankadulla maaliskuussa (19 µg/m 3 ) että Ykspihlajassa (72 µg/m 3 ) maaliskuussa. Korkeimmat tuntiohjearvoon (tuntiarvojen 99 %-piste; tuntiohjearvo 25 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin samaten maaliskuussa sekä Pitkänsillankadulla (87 µg/m 3 ) että Ykspihlajassa (55 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo; vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla maaliskuussa (41 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa helmikuussa (26 µg/m 3 ). Typpidioksidin tuntirajaarvoon, tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 29 on esitetty kuvissa 16, 17 ja 18. Kuukauden korkein tuntiarvo 3 25 Pitkänsillankatu Ykspihlaja 2 ug/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 16. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 29 (tuntiraja-arvo 2 µg/m 3 ).

29 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 27 Tuntiarvojen 99 %-piste 25 2 Pitkänsillankatu Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu ug/m3 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 17. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (kuukauden tuntiarvojen 99 %- piste) verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 29. Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Pitkänsillankatu Ykspihlaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 18. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vrk-arvot kuukausittain Kokkolassa vuonna 29 (ohjearvo 7 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 19. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 29 oli 15 µg/m 3, kun se vuonna 27 oli 15 µg/m 3. Pitkänsillankadulla typpidioksidin vuosikeskipitoisuus vuodelta 28 ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen aiempien vuosien mittaustulosten kanssa, johtuen mittalaitteen korjauksista aiheutuneista pitkistä mittakatkoksista alku- ja loppuvuotena 28. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi saatiin 11 µg/m 3 (28: 6 µg/m 3 ). Typpidioksidin vuosikeskipi-

30 28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 toisuuden raja-arvo on 4 µg/m 3. Pitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat vuosien mittaan pysyneet lähes samalla samalla tasolla. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosikeskipitoisuudet ovat vaihdelleet vuosittain, nyt mitattu pitoisuus oli suurin viiteen vuoteen Vuosiraja-arvo 4 µg/m3 NO2-pitoisuudet Kokkolassa Tehtaankatu Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja ug/m3 29 Kuva 19. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta Vuosipitoisuudelle annettu raja-arvo on 4 µg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 28 ei ole vertailukelpoinen mittausaineiston vähäisyydestä johtuen.

31 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 29 Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Kokkolassa hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) mitattiin vuonna 29 jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla, Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Hengitettävien hiukkasten vuoden 29 suurin vuorokausipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin 26.3., jolloin vuorokausiarvo oli 111 µg/m 3 (kuva 2). Ykspihlajassa suurin vuorokausipitoisuus mitattiin samana päivänä ollen 5 µg/m 3. Pitoisuus Pitkänsillankadulla ylitti valtioneuvoston asettaman vuorokausiraja-arvon, joka on 5 µg/m 3. Kuukauden suurin vrk-arvo Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 2. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat vuorokausiarvot Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 29. Vuorokausiraja-arvo on 5 µg/m 3, raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi Kokkolassa vuonna 29 maaliskuussa (kuva 21). Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Pitkänsillankadulla oli 79 µg/m 3 ja se mitattiin kevätpölykaudella maaliskuussa. Korkein vastaava pitoisuus Ykspihlajassa oli 43 µg/m 3 ja se mitattiin myös maaliskuussa. Vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi korkein vuorokausiarvo) on 7 µg/m 3. Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Kuvassa 22 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat pysytelleet samalla tasolla, vuosipitoisuudet ovat vaihdelleet µg/m 3 välillä. Pienet vaihtelut pitoisuuksissa riippuvat mitä ilmeisimmin vuosittaisista eroista sääolosuhteissa (sadepäivien määrä jne.). Ykspihlajassa PM 1 -pitoisuudet ovat myös pysytelleet viime vuosina samalla tasolla (11-14 µg/m 3 ) ja pitoisuusvaihtelut seuraavat keskustassa mitattuja pitoisuusvaihteluita.

32 3 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Ykspihlaja Pitkänsillankatu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu ug/m3 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 21. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi suurimmat vrkarvot keskustan ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 29. Ohjearvo on 7 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 4 µg/m3 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Sairaala ug/m3 29 Kuva 22. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) vuosikeskipitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Pitkänsillankadun kaikki mittaustulokset vuodesta 1998 ja Ykspihlajan mittaustulokset vuodesta 23 on mitattu jatkuvatoimisilla PM 1 -analysaattoreilla, kun taas muut vanhemmat tulokset on saatu suurtehokeräinmenetelmällä.

33 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 31 Hengitettävien hiukkasten osalta vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 29 Kokkolan keskustassa 7 kertaa, sallitun määrän ollessa 35. Hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylitysten osalta vuosi 29 oli siten hieman heikompi kuin neljä edellistä vuotta, pääosin johtuen poikkeuksellisen kylmästä ja kuivasta maaliskuun lopusta. Vuonna 24 vuorokausirajaarvo ylittyi 11 kertaa ja vuonna 23 jopa 14 kertaa Kokkolan keskustassa. Syy raja-arvon ylityksien vähyyteen viime vuoden 24 jälkeen johtuu katujen puhdistustöiden tehostumisesta vuoden 25 keväästä lähtien. Ykspihlajan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvo ei ylittynyt kertaakaan vuoden 29, vaikkakin vuorokausiraja-arvoa sivuttiin kerran maaliskuussa. Vuorokausiraja-arvo Ykspihlajassa on aiempina vuosina ylittynyt vain 1-3 kertaa vuosittain. Hengitettävien hiukkasten vuosittaiset raja-arvon ylitysten määrät on esitetty kuvassa 23. Hengitettävien hiukkasten vrk raja-arvon ylitykset Kokkolassa Sallitut raja-arvon ylitykset Keskusta Ykspihlaja kpl Kuva 23. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) vuorokausiraja-arvon ylitysten määrä vuosittain Kokkolassa. Vuoden 29 PM 1 -vuorokausiraja-arvon ylitykset Kokkolassa ja niiden syyt käyvät ilmi liitteestä 6.

34 32 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Häkä (CO) Kaupunkien keskustoissa oleva hiilimonoksidi eli häkä on pääosin peräisin henkilöautojen pakokaasuista. Ilman häkäpitoisuuksia alettiin Kokkolassa mitata vuoden 1998 alusta lähtien Pitkänsillankadun mittausasemalla. Lokakuussa 23 häkäanalysaattori siirrettiin Rautatienkadun mittausasemalle ja tammikuussa 28 se siirrettiin takaisin Pitkänsillankadun mittausasemalle. Alla olevassa kuvassa 24 on esitetty häkäpitoisuuksien mittaustulokset Pitkänsillankadulta vuodelta 29 verrattuna annettuihin tuntiohjearvoihin. Ilman häkäpitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina. Korkein tuntiarvo (5,3 mg/m 3 ) mitattiin maaliskuussa, joka oli poikkeuksellisen kylmä. Kuukauden korkein tuntiarvo Pitkänsillankatu 14 mg/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 24. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 29 (ohje-arvo 2 mg/m 3 ). Kuvassa 25 vuoden 29 häkäpitoisuuksia on verrattu annettuihin ohjeja raja-arvoihin. Korkein liukuva 8 tunnin arvo (1,7 mg/m 3 ) mitattiin tammi- ja helmikuussa. Häkäpitoisuuksien osalta Kokkolassa ei ole aiempina vuosina mitattu raja- tai ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Vuonna 27 8 tunnin ohjearvoa sivuttiin Kokkolassa Pitkänsillankadun mittausasemalla.

35 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 33 Korkein liukuva 8 tunnin keskiarvo 1 9 Pitkänsillankatu 8 7 mg/m Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 25. Hiilimonoksidin kuukauden korkein liukuva 8 tunnin arvo Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 29 (ohje-arvo on 8 mg/m 3 ja raja-arvo on 1 mg/m 3 ). Kuvassa 26 on esitetty häkäpitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Vuoden 29 pitoisuuskeskiarvo Pitkänsillankadun mittausasemalla oli,1 mg/m 3, mikä on selvästi pienempi kuin 199-luvun lopulla mitatut tulokset. Myönteinen kehitys vuosituhannen vaihteessa johtuu mitä todennäköisimmin katalysaattoreilla varustettujen autojen määrän noususta. Viimeisten seitsemän vuoden aikana häkäpitoisuudet näyttävät tasaantuneen samalle tasolle. Häkämittaukset lopetettiin Kokkolassa loppuvuodesta 29. Häkäpitoisuudet (CO) Kokkolassa,5,4 Pitkänsillankatu Rautatienkatu mg/m^3,3,2, Kuva 26. Hiilimonoksidipitoisuuden kehitys Kokkolan keskustassa vuodesta 1998.

36 34 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Ilmanlaatuindeksi Kokkolassa on ilmanlaatuindeksin mittausohjelma ollut käytössä vuodesta 1998 lähtien, ohjelmaa uudistettiin vuosina 22 ja 27. Indeksiä lasketaan Kokkolan keskustassa sijaitsevan Pitkänsillankadun mittausasemalla sekä vuodesta 26 lähtien Ykspihlajan mittausasemalla mitatuista pitoisuustiedoista. Kuvassa 27 on esitetty Kokkolan keskustan ilmanlaatu vuonna 28 ajallisina osuuksina laatuluokittain. Jakauma osoittaa sen, että ilmanlaatu Kokkolassa oli hyvä 86,5 % ajasta, tyydyttävää 1,8 % ajasta, välttävää 2 % ajasta, huonoa,6 % ajasta (49 tuntina) ja erittäin huonoa,2 % ajasta (14 tuntina). Ilmanlaatu Kokkolan keskustassa 29 Erittäin huono,2 % Huono,6 % Välttävä 2, % Tyydyttävä 1,8 % Hyvä 86,4 % Kuva 27. Ilmanlaadun tuntijakauma Kokkolan keskustassa vuonna 29. Kokkolan keskustan ilmanlaatu on vuonna 29 ollut indeksiluvuissa verrattuna samalla tasolla kuin vuonna 28, vaikkakin erittäin huonojen tuntien määrä oli noussut 5 tunnista 14 tuntiin. Tyydyttävien tuntien osuus oli selvästi pienempi kuin aiempina vuosina nostaen hyvien tuntien osuutta. Ilmanlaatuindeksin kehitys vuosina on esitetty kuvassa 28. Huomattavaa on, että kahtena viimeisenä vuotena ilmanlaadullisesti välttävien, huonojen ja erittäin huonojen päivien määrä on kasvanut, mutta samalla myös hyvien päivien määrä on kasvanut. Vastaavasti ilmanlaatuindeksillä mitattuna tyydyttävien päivien määrä on vähentynyt voimakkaasti. Vuoden 29 kevät oli poikkeuksellisen kylmä pidentäen ja pahentaen kevätpölykautta, mikä näkyy selvästi huonojen ja erittäin huonojen päivien määrän kasvuna keskustassa.

37 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 35 Ilmanlaadun kehitys Kokkolan keskustassa (% vuoden tunneista) 25 % 2 % 15 % 1 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 5 % % Kuva 28. Ilmanlaatuindeksi kehitys Kokkolan keskustassa Kuvassa on huomioitava, että y-akseli (prosenttiosuus) on leikattu 25 %:n kohdalla. Kuvassa 29 on esitetty ne komponentit, jotka määrittivät Kokkolan keskustan ilmanlaadun vuonna 29. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet määrittivät 67 % ajasta keskustan ilmanlaadun, vaikka indeksilaskennassa ovat mukana myös typpidioksidi- ja häkämittaukset. Typpidioksidin osuus on oli 26 % ajasta määräävä tekijä ja häkä 7 % ajasta määräävä tekijä. Ilmanlaadullisesti huonot ja erittäin huonot tunnit ajoittuvat keskusta-alueella pääasiassa kevätpölykaudelle. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Kokkolan keskustassa 29 (% vuoden tunneista) CO 7 % NO2 26 % PM1 67 % Kuva 29. Kokkolan keskustan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna 29.

38 36 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 Kuvassa 3 on esitetty Ykspihlajan vuoden 29 ilmanlaatuindeksin jakautuminen ajallisina osuuksina. Ykspihlajan indeksilaskennassa ovat mukana typpidioksidi-, PM 1 - ja rikkidioksidimittaukset. Ykspihlajassa ilmanlaatu oli yli 9,5 % ajasta hyvää, tyydyttävää 8,2 % ajasta, välttävää 1,2 % ajasta ja huonoa tai erittäin huonoa vain,1 % ajasta (huonoa 8 tuntia, erittäin huonoa 1 tunti). Erittäin huonojen ja huonojen tuntien määrä on selvästi pienempi kuin aiempina vuosina. Ilmanlaatu Ykspihlajassa 29 Erittäin huono, % Huono,1 % Välttävä 1,2 % Tyydyttävä 8,2 % Hyvä 9,5 % Kuva 3. Ilmanlaadun tuntijakauma Ykspihlajassa vuonna 29. Kuvassa 31 on esitetty ilmanlaatuindeksin kehitys Ykspihlajassa vuosina Myös Ykspihlajassa niiden tuntien osuus, jolloin ilmanlaatu on hyvää, on kasvanut. Ilmanlaadullisesti huonojen ja erittäin huonojen tuntien osuudet ovat Ykspihlajassa todella pienet. Ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa (% vuoden tunneista) 25 % 2 % 15 % 1 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 5 % % Kuva 31. Ilmanlaatuindeksi kehitys Ykspihlajassa Kuvassa on huomioitava, että y-akseli (prosenttiosuus) on leikattu 25 %:n kohdalla

39 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 29 _ 37 Kuvan 32 mukaan Ykspihlajan ilmanlaatuindeksin määritti lähes kolme neljäsosaa ajasta hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuudet, mutta usein indeksin määritti myös typpidioksidin pitoisuudet (19 % ajasta). Rikkidioksidi määritti ilmanlaadun Ykspihlajassa vain 7 % ajasta. Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet Ykspihlajassa 29 (% vuoden tunneista) SO2 7 % NO2 19 % PM1 74 % Kuva 32. Ykspihlajan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna 29. Ilmalaatu Ykspihlajassa oli hieman useammin hyvää kuin keskustassa. Ajoittain teollisuus- ja satama-alueen päästöt vaikuttuivat kuitenkin selvästi Ykspihlajan ilmanlaatuun. Useimmiten teollisuuden päästöt heikensivät Ykspihlajan ilmanlaatua keväällä ja alkukesästä, koska maamerituuli-ilmiö vaikuttaa silloin eniten painaen savukaasut alas ja mantereelle päin. Ilmanlaatuindeksin jakauma tunneittain vuosina on esitetty liittessä 7.

40 LIITELUETTELO: Liite 1. Pitkänsillankadun mittausasema Liite 2. Ykspihlajan mittausasema Liite 3. SO 2, NOx ja hiukkaspäästöt laitoksittain Liite 4. Metallipäästöt Kokkolassa laitoksittain Liite 5. PM 1 vuorokausiraja-arvon ylitykset vuonna 29 Liite 6. Vuoden 29 mittausten ajallinen kattavuus Liite 7. Ilmanlaatuindeksi tunneittain 22-29

41 MITTAUSASEMAT JA NIIDEN SIJAINTI LIITE 1 Pitkänsillankadun mittausasema Pitkänsillankadun mittausasema on merkitty karttaan merkinnällä ( Aseman nimi: Pitkänsillankatu (ent. Keskikaupunki) Osoite: Pitkänsillankatu 22 Mitattavat parametrit: Lähimmät päästölähteet: Typenoksidit (NOx) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Häkä (CO) > lopetettu marraskuussa 29 Ulkolämpötila Ilmanpaine Rautatieasema n. 3 metrin etäisyydellä suunnassa 19 o Kosilan voimalaitos n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 245 o Ykspihlajan teollisuusalue n. 5 km:n etäisyydellä suunnassa o Aseman kuvaus: Pitkänsillankadun mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta-asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten, että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua. Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin.

42 Ykspihlajan mittausasema LIITE 2 Aseman nimi: Ykspihlaja Osoite: Metsäkatu 15 Mitattavat parametrit: Rikkidioksidi (SO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Typenoksidit (NOx) Tuulen suunta Tuulen nopeus Ulkolämpötila Ilmanpaine Lähimmät päästölähteet: Ykspihlajan teollisuusalue n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa -15 o Kokkolan satama n.7 metrin etäisyydellä suunnassa 28 o Aseman kuvaus: Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee Ykpihlajan satama- ja suurteollisuusalueen läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden, energiantuotannon ja satamatoimintojen välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Koska asema sijaitsee peruskoulun ala-asteen piha-alueella ja Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueen ilmapäästöille. Ykspihlajan mittausasema on merkitty yllä esitettyyn karttaan merkinnällä (