OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009"

Transkriptio

1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/21 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 29 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (mg/m³). Otsonipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 tunnin arvo korkein tuntiarvo Pyykösjärvi keskiarvo korkein 8 tunnin arvo korkein tuntiarvo tammikuu,2 1,8 2, helmikuu,2,7 2, maaliskuu,1,5 2, huhtikuu,1,3, toukokuu,1,3, kesäkuu,1,1, heinäkuu,1,1, elokuu,1,3, syyskuu,1,3 1, lokakuu,1 1,2 2, marraskuu,1,4, joulukuu,1 2,3 3, Hengitettävien hiukkasten (PM1) pitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo 2. korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo 2. korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Nokela keskiarvo 2.korkein vuorokausiarvo korkein tuntiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo tammikuu 1, helmikuu 1, maaliskuu 1, huhtikuu 1, toukokuu 2, kesäkuu 1, heinäkuu 1, elokuu 1, syyskuu 1, lokakuu 1, marraskuu, joulukuu 2, Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Oulussa v. 29 (, S). Nokela 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu 1 2 helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Typpidioksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo 2.korkein vuorokausiarvo korkein tuntiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi Tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/21 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 29

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN RAJA- JA OHJEARVOT SEKÄ OTSONIN TAVOITE- JA KYNNYSARVOT... 3 MITTAUSTOIMINTA... 5 SÄÄTIEDOT... 6 RIKKIDIOKSIDI... 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ... 9 TYPEN OKSIDIT... 1 TYPPIDIOKSIDI OTSONI HIILIMONOKSIDI HIUKKASET HENGITETTÄVÄT HIUKKASET PIENHIUKKASET ILMANLAATUINDEKSI PÄÄSTÖT... 2 LIITTEET... 21

4 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Oulun ilmanlaadun mittaustulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 29. Ilmanlaadun seuranta vuonna 29 toteutettiin vuosia koskevan Oulun ilmanlaadun seurantasopimuksen mukaisena. Tarkkailun kustannuksista ovat vastanneet Oulun kaupunki (Oulun seudun ympäristötoimi), Oulun Energia, Stora Enso Oyj, Kemira Oyj, Laanilan Voima Oy, Arizona Chemical Oy, Paroc Oy Ab, Fermion Oy, Fortum Power and Heat Oy, Lemminkäinen Oyj ja Oulun Satama. Käytännön mittaustoiminnasta ja tarkkailuraportin laadinnasta on vastannut Oulun seudun ympäristötoimi. Ajantasaista tietoa Oulun ilmanlaadusta on esillä Oulun seudun ympäristötoimen kotisivuilla (http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/index.asp) sekä Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuporttaalissa (http://www.ilmanlaatu.fi/), jossa voi seurata koko Suomen ilmanlaatutilannetta. Ympäristötoimen kotisivuilla esitetään myös kuukausittain ilman epäpuhtauksien ohje- ja raja-arvovertailut. Oulun keskustan ilmanlaatutilannetta voi seurata myös bussipysäkkien infotauluista. Lisätietoja: Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Heikki Orava PL Oulun kaupunki puhelin: sähköposti:

5 2 TIIVISTELMÄ Oulussa vuonna 29 mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat samansuuruisia kuin viime vuosina. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli keskustassa 84 % (joulukuu) ja Pyykösjärvellä 71 % (helmikuu) ohjearvosta. Typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 23 ja Pyykösjärvellä 12 (raja-arvo 4 ). Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 166 (raja-arvo sallii yli 2 pitoisuuksia 18 vuodessa). Vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla typpidioksidipitoisuudet ovat lievästi laskeneet sekä keskustassa että Pyykösjärvellä. Kevätpölyaikaan Oulun keskustassa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät tavanomaista pienemmiksi. Tällöin raja-arvotason ylityksiä kirjattiin ainoastaan kahtena vuorokautena. Raja-arvotaso ylitettiin lisäksi myös lokakuussa ja joulukuussa. Pyykösjärvellä ylityksiä kirjattiin kaksi (maaliskuu). Viime vuosina Oulun kaupungin Tekninen liikelaitos on suorittanut pölypitoisuuksien kohotessa pölynsidontaa kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella. Vuonna 29 suolaliuoksena käytettiin kalsiumkloridia, jonka voitiin todeta sitovan pölyä tehokkaammin kuin aiemmin käytetty meltiumliuos. Häkäpitoisuuksien voidaan todeta laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana autojen moottoritekniikan kehittymisen myötä huomattavasti. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat alle kymmenesosa 199-luvun alun tasosta. Viime vuosina myös lyhytaikaispitoisuuksien voidaan todeta selvästi laskeneen. Vuonna 29 häkäpitoisuudet Oulun keskustassa olivat korkeimmillaan 16 % tuntiohjearvosta, 29 % kahdeksan tunnin ohjearvosta ja 23 % raja-arvosta. Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajutuntien määrä olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuosina eli selvästi aiempia vuosia alhaisempia. Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan 1 % vuorokausiohjearvosta. Korkein tuntipitoisuus oli 14. pitoisuudet olivat korkeimmillaan 1 % ohjearvosta ja 8 % raja-arvosta. Pyykösjärvellä mitatun otsonipitoisuuden korkein tuntiarvo vuonna 29 oli 113 (tiedotuskynnys 18 ) ja korkein kahdeksan tunnin arvo 18 (tavoitearvo 12, sallii 25 ylitystä vuoden aikana). Pitoisuudet olivat samansuuruisia kuin vuosina ja hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomessa. Otsonilla on korkea taustapitoisuus ja selvä vuodenaikaisvaihtelu. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat keväällä ja alkukesästä. Ilmanlaatuindeksin avulla tunneittain tarkasteltuna vuonna 29 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono kolme tuntia, huono 45 (,52 % ajasta), välttävä 366 (4,2 %), tyydyttävä 2316 (26,6 %) ja hyvä 5981 tuntia (68,7 %). Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono 1 tuntia (,11 % ajasta), välttävä 124 (1,4 %), tyydyttävä 9 (1,3 %) ja hyvä 773 tuntia (88,2 %). Laskentatuntien kattavuus oli keskustassa 99,44 % ja asuntoalueilla 99,74 % vuoden tunneista. Erittäin huonot ja huonot ilmanlaatutilanteet aiheutuivat korkeista hiukkaspitoisuuksista. Vuonna 29 Oulun yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt olivat 1882 t, typpidioksidipäästöt 268 t, hiukkaspäästöt 148 t, hiilivetypäästöt 339 t ja hiilimonoksidipäästöt 4158 t. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt (31 t) olivat samansuuruisia kuin viime vuosina, muuten päästöt olivat viimevuosia pienemmät. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista tuotantotasomuutoksista. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä t. Päästöt olivat pienimmät sitten vuoden 1995, jolloin hiilidioksidipäästöjä alettiin kirjata ilmanlaadun vuosiraporttiin. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt vuonna 29 olivat t. Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Vuonna 29

6 3 ILMANLAADUN RAJA- JA OHJEARVOT SEKÄ OT- SONIN TAVOITE- JA KYNNYSARVOT Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/21) Asetuksella on annettu raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi sekä määräajat, joihin mennessä raja-arvot on viimeistään alitettava. Raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden rajoissa pysymisestä ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia käytettävissä olevin keinoin. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi on säädetty raja-arvot alueille, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Erikseen on säädetty raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Raja-arvojen ylittymisen seurantaa varten Suomi on jaettu ilmanlaadun seuranta-alueisiin. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (48/1996) Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. Ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvat terveydelliset haitat ja luonnon vaurioituminen sekä vähentää viihtyisyyshaittoja. Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. EU:n raja-arvojen rinnalla kansallisilla ohjearvoilla on edelleen merkitystä, erityisesti haisevien rikkiyhdisteiden osalta. Ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista (783/23) Asetuksessa on säädetty terveys- ja kasvillisuushaittojen vähentämiseksi otsonipitoisuuksille tiedotusja varoituskynnykset, tavoitearvot vuodelle 21 sekä tavoitteet pitkälle ajalle. Otsonin kynnysarvot on esitetty taulukossa 3. Otsonia muodostuu ilmakehässä määrätyissä sääoloissa ja se on kaukokulkeutuva ilman epäpuhtaus, minkä vuoksi otsonipitoisuuksien alentamiseen on asetuksen mukaan pyrittävä erityisesti kansainvälisin ja kansallisin keinoin. Otsonipitoisuuksien seuraamiseksi Suomi on jaettu kahteen seuranta-alueeseen: pääkaupunkiseutu (HSY-alue) ja muu Suomi. Taulukko 1. Ilmanlaadun raja-arvot. Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo, (293 K, 11,3 kpa) Sallittujen ylitysten määärä kalenterivuodessa Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 24 tuntia Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti kalenterivuosi Hiukkaset (PM 1 ) 24 tuntia 5 1) kalenterivuosi 4 1) Lyijy (Pb) kalenterivuosi,5 1) Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 2) Bentseeni (C 6 H 6 ) kalenterivuosi Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojeleminen: Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät Rikkidioksidi (SO 2 ) kalenterivuosi ja talvikausi ( ) Typen oksidit (NO x ) kalenterivuosi ) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy.

7 4 Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely (293 K, 11,3 kpa) Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 15 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) 12 5 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 1 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä Tavoitearvo rikkilaskeumalle Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Suomen metsätalousalueilla keskimäärin on pitkän ajan tavoitteena, että rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä ylitä,3 g/m 2. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin. Taulukko 3. Otsonin kynnysarvot. Peruste Kynnysarvo (293 K, 11,3 kpa) Väestölle tiedottaminen 18 tuntiarvo Väestön varoittaminen 24 tuntiarvo Tilastollinen määrittely Tavoitearvot vuodelle 21 Terveyden suojeleminen 12 korkein päivittäinen 8 h:n liukuva ka., sallitaan 25 ylitystä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona Kasvillisuuden suojeleminen AOT4 18 h viiden vuoden keskiarvo Pitkän ajanjakson tavoitteet Terveyden suojeleminen 12 µg/m3 korkein päivittäinen 8 h:n liukuva ka./ vuosi Kasvillisuuden suojeleminen AOT4 6 h AOT4-otsonialtistusindeksi lasketaan 8 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo (kesäaikaa) mitatut tuntipitoisuudet.

8 5 MITTAUSTOIMINTA Ilmanlaadun automaattinen jatkuvatoiminen mittausverkosto käsitti vuonna 29 keskusyksikön, sääaseman ja kolme mittausasemaa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaupungin keskustassa mitattiin typpidioksidi- (NO 2 ), typpimonoksidi- (NO), hiilimonoksidi- (CO) ja hiukkaspitoisuuksia (PM 1 sekä PM 2,5 ). Nokelassa mitattiin rikkidioksidia (SO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää (TRS). Pyykösjärvellä mitattavat ilman epäpuhtaudet olivat typpidioksidi, typpimonoksidi, hiukkaset (PM 1 ) ja otsoni (O 3 ), jonka mittaus aloitettiin vuoden 27 alusta. Säätietoja (tuulen nopeus ja suunta, lämpötila, sadeaika) mitattiin Kauppatorin rannassa ympäristötoimen katolla sijaitsevalla sääasemalla. Sääasema ja Nokelan asema (SO 2 + TRS) ovat sijainneet nykyisillä paikoilla vuodesta 1979 lähtien. Marraskuussa 28 Nokelan asemaa jouduttiin siirtämään pari metriä pois valmistuvan kevyenliikenteen väylän tieltä. Keskustassa on mitattu häkää vuodesta 1988, typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) vuodesta 1991 sekä pienhiukkasia (PM 2,5 ) vuodesta 22 lähtien. Keskustan mittauspistettä siirrettiin hieman joulukuussa Pyykösjärvellä mittaukset alkoivat vuonna Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus vertailujaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 29 tulosten saatavuus analysaattoreiden osalta kuukausittain tarkasteltuna oli alimmillaan 82 % (Pyykösjärvi NO x syyskuu). Mittalaitteiden ohjaus sekä mittaustulosten keruu, käsittely ja osittain raportointi on hoidettu vuoden 25 alusta alkaen Enview2 ohjelmistokokonaisuudella. Mittausasema- ja laitetiedot sekä tulosten laadunvarmistus on esitetty tarkemmin liitteissä 4 ja 5. Kuva 1. Oulun ilmanlaadun mittausverkosto vuonna 29

9 6 SÄÄTIEDOT Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Epäpuhtauksien pitoisuuksiin vaikuttavia keskeisiä säätekijöitä ovat lämpötila, tuuli ja sade. Lämpötila Taulukossa 4 sekä kuvassa 2 on esitetty kuukauden keskilämpötilat Oulun kauppatorilla vuonna 29 ja vuosina sekä Oulunsalon lentoasemalla vertailujaksolla Vuoden 29 keskilämpötilaksi mitattiin kauppatorilla 3,5 o C. Vuosien keskiarvo kauppatorilla on 3, o C ja Oulunsalon lentoaseman vertailujakson keskiarvo 2,4 o C. Vuonna 29 kauppatorilla tammi, touko-, elo-, syys- ja marraskuu olivat hieman pitkänajankeskiarvoa lämpimämpiä. Keskimääräistä kylmempää oli lokakuussa. Taulukko 4. Kuukauden keskilämpötilat v. 29 ja vv Oulun kauppatorilla sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla. Kuukausi Kauppatori 29 Kauppatori tammikuu -7,2-9,1-9,7 helmikuu -8,4-8,8-9,5 maaliskuu -4,3-4,2-4,7 huhtikuu,9 1,7,8 toukokuu 9,5 7,7 7,5 kesäkuu 13,4 13,8 13,6 heinäkuu 16,1 16,9 16,2 elokuu 15,9 14,6 13,7 syyskuu 11,6 9,2 8,4 lokakuu 1,1 3,5 2,7 marraskuu 1,1-2,7-3,2 joulukuu -7,9-6,6-7,5 keskiarvo 3,5 3, 2,4 Lentoasema o C Kauppatori 29 Lentoasema Kauppatori tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat ( o C) Oulun kauppatorilla v. 29 ja vv sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla.

10 7 Tuuli Kuvassa 3 on esitetty keskimääräiset tuulensuunnat ja tuulen nopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain Oulun kauppatorilla vuonna 29. Yleisimpiä olivat kaakkois- ja länsituulet. Kuvassa 4 on esitetty tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Kuvasta voidaan todeta länsi- ja luoteistuulien (merituuli) olevan vallitsevia kesäaikaan. o /36 o 27 o 9 o 18 o Kuva 3. Tuulensuuntien osuudet ja tuulennopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain Oulussa vuonna % 3 % 25 % 2 % % tyyni N NE E SE S SW W NW 15 % 1 % 5 % % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 4. Tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Oulun kauppatorilla.

11 8 RIKKIDIOKSIDI 1 Liitteessä 1 on esitetty Nokelassa vuonna 29 mitatut rikkidioksidin (SO 2 ) tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain Ohjearvo 25 Nokela Pyykösjärvi Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna 2 Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain välillä 4-25 (2-1 % ohjearvosta). Kuvassa 5 on esitetty tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat Nokelassa välillä 3-7 (4-9 % ohjearvosta). Kuvassa 6 on esitetty vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskiarvo Nokelassa oli 1,7. Kuvassa 7 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys vuosina Kuva 5. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina ohjearvo 8 Nokela Pyykösjärvi 2 Pitoisuudet raja-arvoihin verrattuna Korkein rikkidioksidin tuntikeskiarvo Nokelassa vuonna 29 oli 79 ja 25. korkein 28. Rikkidioksidin tuntiraja-arvo on 35. Rajaarvo ylittyy, jos yli 35 tuntipitoisuuksia mitataan vähintään 25 kpl kalenterivuoden aikana. Korkein vuorokausikeskiarvo oli 1 ja 4. korkein 9 (raja-arvo 125 µg/m3, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuoden aikana on 3). Yhteenveto rikkidioksidipitoisuuksista Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Vuonna 29 pitoisuudet olivat korkeimmillaan 1 % ohjearvosta ja 8 % raja-arvosta Kuva 6. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m³ Mustasuo Nokela Simssi Pyykösjärvi Välivainio Pateniemi Kuva 7. Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina

12 9 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) Nokelassa vuonna 29 mitattujen haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvoon verrannolliset tunnusluvut sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain on esitetty liitteessä 1. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat kuukausittain Nokelassa välillä - 1 ( - 1 % ohjearvosta). Kuvassa 8 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Nokelassa. Nykyisen ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia voidaan havaita ennen Nuottasaaren sellutehtaan saneerausta syksyllä Saneerauksen jälkeen pitoisuudet laskivat noin puoleen aiemmasta. Pitoisuudet laskivat edelleen syksyllä 24 Stora Enso Oyj:n hajukaasupäästöjen vähentämiseen kohdistuneiden investointien myötä. vaihtelevat vuodenajan mukaan. Nokelassa hajuhaittaa on esiintynyt keskimäärin eniten alkukesällä, koska lännenpuoleiset merituulet ovat tällöin vallitsevia ja tuovat hajut kaupunkiin (ks. kuva 4). Kuvassa 9 on tarkasteltu hajuhaitan esiintymistiheyttä hajutuntien (tuntikeskiarvo vähintään 3 ) lukumäärän avulla. Vuodesta 25 alkaen hajutunteja on ollut vuosien keskiarvoon verrattuna selvästi vähemmän. Kuvassa 1 on tarkasteltu pitoisuuksien vaihtelua eri vuodenaikoina 99 %:n tuntiarvojen avulla kpl 29 keskiarvo keskiarvo tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 9. Hajutuntien (tunti ka>3 ) lukumäärä kuukausittain vuonna 29 sekä vuosien ja keskiarvo Nokelassa. Vuonna 29 Stora Enso Oyj:n osuus haisevien rikkiyhdisteiden päästöistä Oulussa oli 31 %, Arizona Chemical Oy:n 45 % ja Paroc Oy:n 24 % keskiarvo keskiarvo Kuva 8. TRS-yhdisteiden vuorokausiarvojen kehitys Nokelassa vuosina Hajuhaitan esiintyminen Ohjearvo astui voimaan Vallitsevista paikallisista säätekijöistä (pääasiassa tuulensuunta ja -nopeus) johtuen haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajuhaitan esiintymistiheys 5 tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 1. TRS:n vuodenaikaisvaihtelu vuonna 29 sekä vuosien ja keskiarvo Nokelassa (99 %:n tuntiarvoja). Hajutuntien kokonaismäärä vuonna 29 oli samalla tasolla kuin vuosina eli selvästi pienempi kuin ennen vuotta 25. Samoin pitoisuudet pysyivät alhaisina viime vuosien tapaan. Kuvassa 11 on esitetty TRS:n lyhytaikaispitoisuuksien (99 %:n tuntiarvo ja kuukauden korkein tuntiarvo) sekä hajutuntien määrän kehitys kuukausittain vuosina Nokelassa.

13 %:n arvot max tunti hajutunnit kpl Kuva 11. TRS-yhdisteiden tuntiarvojen kehitys kuukausittain sekä hajutuntien määrä (kpl, tunti ka > 3 ) vuosittain vuosina Nokelassa. Yhteenveto haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista Vuonna 29 Nokelassa mitatut haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajutuntien määrä olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuosina eli selvästi aiempia vuosia alhaisempia. Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan 1 % vuorokausiohjearvosta. Korkein tuntipitoisuus oli 14. TYPEN OKSIDIT Ulkoilmassa esiintyy typen oksideja useina eri yhdisteinä, joista taajamien ilmanlaadun kannalta tärkeimmät ovat typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO). Näistä käytetään yhteisnimitystä typenoksidit (NO x ). Terveysvaikutusten kannalta typpidioksidi on selvästi typpimonoksidia merkittävämpi. Suoria kasvillisuusvaurioita aiheuttavat sekä typpidioksidi että typpimonoksidi. Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Oulussa ovat energiantuotanto ja liikenne. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on alle puolet. Maanpintatasolla typenoksidipitoisuuksia aiheuttavat kuitenkin lähes pelkästään liikenteen päästöt, jotka purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka ulkoilmassa nopeasti hapettuu otsonin (O 3 ) kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi. Vilkkaassa liikenneympäristössä NO-päästöjen määrä on suuri ja otsoni kuluu hapetusreaktiossa loppuun rajoittaen näin syntyvän NO 2 :n määrää. Vaikka liikenteen kokonaistypenoksidipäästöt ovat katalysaattoreiden yleistymisen myötä voimakkaasti laskeneet NO:ta riittää yhä NO 2 :n muodostamiseen, eikä NO 2 -pitoisuuksien ole voitu todeta laskeneen kokonaistypenoksidipäästöjen laskun mukana. Kuvassa 12 on esitetty typpimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuuksien vuorokausijakauma keskustassa ja Pyykösjärvellä vuonna 29. Keskustassa vilkkaassa liikenneympäristössä typpimonoksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin Pyykösjärvellä. Pyykösjärvellä pitoisuuksia aiheuttavat pääasiassa etäämpää kulkeutuvat liikenteen päästöt. Pitoisuudet ovat siellä pienempiä ja typpidioksidin osuus typenoksideista on suurempi kuin keskustassa.

14 Pyykösjärvi NO Pyykösjärvi NO2 Keskusta NO Keskusta NO ohjearvo vaihteluväli Keskusta 29 keskiarvo kellonaika Kuva 12. Typen oksidien vuorokausivaihtelu keskustassa ja Pyykösjärvellä v. 29. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 13. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa. TYPPIDIOKSIDI 2 Liitteessä 1 on esitetty typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuonna 29. Keskustan mittausaseman sijainti muuttui hieman vuoden 1998 alusta alkaen. Typpidioksidipitoisuuksien kehitystä esittävissä kuvissa em. ajankohdan jälkeisissä tuloksissa on käytetty eri esitystyyliä. Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Kuvissa 13 ja 14 on esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä (26-73 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä 2-82 (13-55 % ohjearvosta). Kuvissa 15 ja 16 on esitetty typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä (31-84 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä (17-74 % ohjearvosta) vaihteluväli Pyykösjärvi 29 keskiarvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä ohjearvo vaihteluväli Keskusta 29 keskiarvo ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 15. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa.

15 vaihteluväli Pyykösjärvi 29 keskiarvo ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 16. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä. vuodesta 1991 lähtien yli 2 pitoisuuksia on mitattu keskustassa vuonna 1992 (7 kpl), 1994 (1 kpl), 1995 (2 kpl), 1996 (6 kpl), 1998 (3 kpl) ja vuonna 21 (1 kpl). Pyykösjärvellä ei ole mitattu yli 2 ylittäviä pitoisuuksia. Kuvassa 18 on esitetty typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 29 keskustassa. Raja-arvo typpidioksidin vuosikeskiarvolle on 4 ( alkaen). Vuonna 29 typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 23 ja Pyykösjärvellä raja-arvo Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Oulussa Kuvassa 17 on esitetty typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys. Vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla typpidioksidipitoisuuksien voidaan havaita lievästi laskeneen. Keskustan mittaustuloksista voidaan havaita mittauspisteen siirron vaikutus vuoden 1998 alusta alkaen. Pitoisuudet uudessa mittauspaikassa ovat olleet jonkin verran pienempiä kuin vanhassa lähellä vilkasta risteystä sijainneessa mittauspisteessä µg/m³ Kuva 17. Typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Pyykösj. kk ka Pyykösj. v. ka Keskusta kk ka Keskusta v. ka Kuva 18. Typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 29 Oulun keskustassa. Yhteenveto typpidioksidipitoisuuksista Vuonna 29 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli keskustassa 84 % vuorokausiohjearvosta (joulukuu). Pyykösjärvellä korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 71 % vuorokausiohjearvosta (helmikuu). Typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 23 ja Pyykösjärvellä 12. Korkein tuntiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 166 (raja-arvo sallii yli 2 pitoisuuksia 18 kpl vuodessa). Vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla typpidioksidipitoisuuksien voidaan havaita lievästi laskeneen sekä keskustassa että Pyykösjärvellä. Typpidioksidin raja-arvo (tuntikeskiarvo 2 ) sallii ylityksiä 18 tuntia vuodessa ( alkaen). Vuonna 29 ei Oulussa mitattu yli 2 pitoisuuksia. Korkein tuntikeskiarvo oli 166 ja se mitattiin keskustassa joulukuussa. Aiempina vuosina

16 13 OTSONI (O 3 ) Otsonipitoisuuden mittaus käynnistyi Pyykösjärven mittauspisteessä vuoden 27 alusta. Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Otsonia myös kaukokulkeutuu Suomeen Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä olosuhteet sen muodostumiselle ovat otollisemmat. Otsonin taustapitoisuus on luonnostaan suuri ja sitä esiintyy ilmassa vaikka auringonvaloa ei olisi tarjolla. Maanpintatasolla otsoni on haitallista kasveille ja ihmisen terveydelle. Yläilmakehässä otsonia on selvästi enemmän kuin alailmakehässä ja sen muodostumismekanismi on erilainen. Yläilmakehän otsoni puolestaan suojaa elämää estämällä vaarallisen UV-säteilyn pääsyn maanpinnalle. Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsoni reagoi nopeasti muiden ilmansaasteiden kanssa. Otsonin reagoidessa liikenteen typpimonoksidipäästöjen kanssa syntyy terveydelle haitallista typpidioksidia. Kun typpidioksidia syntyy, niin otsonia poistuu ilmasta. Kuvassa 19 on esitetty esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta Otsoni Typpidioksidi Kuva 19. Esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta (Pyykösjärvi, helmikuu). Pitoisuudet kynnys- ja tavoitearvoihin verrattuna Vuonna 29 otsonin korkein tuntiarvo Pyykösjärvellä oli 113 (huhtikuu). Korkein kahdeksan tunnin keskiarvo oli 18 (huhtikuu). Tavoitearvo vuodelle 21 vuorokauden korkeimmalle kahdeksan tunnin keskiarvolle on 12. Tavoitearvo sallii ylityksiä 25 päivänä kalenterivuodessa. Pitkän ajan tavoitearvo otsonille on kahdeksan tunnin keskiarvo 12 ilman ylityksiä. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu tavoitearvo vuodelle 21 (18 h) ja pitkän ajan tavoitearvo (6 h) alitettiin selvästi (2422 h). Mitatut pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomen kaupungeissa mitatut. Liitteessä 2 on esitetty otsonin tunnusluvut vuonna 29 ja kuvassa 2 vuosina Pyykösjärvellä tammi touko syys Kuva 2. Otsonin kuukausikeskiarvot, korkeimmat 8 tunnin arvot sekä korkeimmat tuntiarvot Pyykösjärvellä vuosina HIILIMONOKSIDI tammi touko Liikenteen häkä eli hiilimonoksidipäästöt (CO) ovat moottoritekniikan kehittymisen myötä laskeneet huomattavasti. Tämä näkyy pitoisuuksien selvänä laskuna. Liitteessä 2 on esitetty keskustan mittauspisteen häkäpitoisuudet kuukausittain vuonna 29. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet (kuukauden korkein tuntiarvo) vuonna 29 vaihtelivat keskustassa kuukausittain välillä,2 3,2 mg/m 3 (1-16 % ohjearvosta). Kuvassa 21 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina Korkeimmat kahdeksan tunnin keskiarvot vaihtelivat keskustassa vuonna 29 välillä,1 2,3 mg/m 3 (1-29 % ohjearvosta). Kuvassa 22 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin keskiar- syys kuukausikeskiarvo maks 8 tuntia maks tunti tammi touko syys

17 14 vot keskustassa vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina , 16, 12, 8, mg/m 3 ohjearvo vaihteluväli ka 4-8 mg/m 3,25,2,15,1,5 arki lauantai sunnuntai 4,, tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 21. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina , 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, mg/m 3 ohjearvo vaihteluväli 98-8 ka , tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 22. Hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin arvot kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina , Kuva 23. Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu vuonna 29. Häkäpitoisuuksien kehitys Kuvassa 24 on esitetty hiilimonoksidin vuosikeskiarvon sekä kuukauden korkeimpien tuntiarvojen ja kahdeksan tunnin keskiarvojen kehitys keskustan mittauspisteessä vuosina Kuvasta voidaan todeta häkäpitoisuuksien voimakas lasku. Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Hiilimonoksidin raja-arvo on 1 mg/m 3. Arvoon verrataan kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja, eikä raja-arvolle sallita yhtään ylitystä. Vuonna 29 korkein raja-arvoon verrannollinen pitoisuus oli 2,3 mg/m 3. Hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu Hiilimonoksidin vuorokausijakaumassa voidaan havaita selvä ero arkipäivien ja viikonlopun välillä. Arkisin häkäpitoisuudet alkavat keskustassa nousta kello 6 jälkeen aamulla työmatkaliikenteen seurauksena. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuvat iltapäivän paluuliikenteen aikoihin klo Viikonloppuisin pitoisuudet ovat korkeimmillaan illalla. Kuvassa 23 on esitetty hiilimonoksidin vuorokausivaihtelu keskustassa vuonna 29. Yhteenveto hiilimonoksidipitoisuuksista Häkäpitoisuuksien voidaan todeta laskeneen vuonna 1988 alkaneen mittausjakson aikana autojen moottoritekniikan kehittymisen myötä huomattavasti. Selvimmin tämä näkyy vuosikeskiarvoissa, jotka ovat alle kymmenesosa 199-luvun alun tasosta. Viime vuosina myös lyhytaikaispitoisuuksien voidaan todeta selvästi laskeneen. Vuonna 29 häkäpitoisuudet Oulun keskustassa olivat korkeimmillaan 16 % tuntiohjearvosta, 29 % kahdeksan tunnin ohjearvosta ja 23 % raja-arvosta.

18 15 mg/m 3 (max h ja max 8 h) mg/m 3 ( vuosikeskiarvo) 25 2 tuntiohjearvo max h max 8 h max h max 8 h vuosikeskiarvo 2,5 2, 15 1,5 1 8 h:n ohjearvo 1, 5, Kuva 24. Hiilimonoksidin korkeimpien tuntiarvojen, korkeimpien kahdeksan tunnin arvojen sekä vuosikeskiarvon kehitys Oulun keskustassa vuosina , HIUKKASET Kaupunkialueilla huomattavin vaikutus ilman hiukkasmääriin on liikenteellä. Suuri osa hiukkasista on peräisin liikenteen maasta nostattamasta katupölystä. Pöly sisältää lisäksi autojen pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden päästöistä sekä puun pienpoltosta peräisin olevia hiukkasia. Ongelmallisin aika hiukkasten suhteen on kevät, jolloin katujen hiekoitushiekka vapautuu lumen alta ja kadut alkavat kuivua. Keväistä pölyongelmaa pahentavat entisestään kuivat sääjaksot. Sade sen sijaan puhdistaa ilmaa tehokkaasti hiukkasista. Suurin osa pölyn massasta on suuria hiukkasia, jotka eivät terveyden kannalta ole kovin haitallisia (pääosa katupölystä). Haitallisia ovat sen sijaan pienet hiukkaset, koska ne pääsevät tunkeutumaan syvemmälle hengitysteissä, pienimmät (alle 2,5 µm) keuhkorakkuloihin asti (mm. pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden prosesseista ja puun pienpoltosta peräisin olevat). Maailman terveysjärjestö WHO on todennut arvioinnissaan ilmansaasteiden terveysvaikutuksista vakavimpien haittojen liittyvän leijuvaan pölyyn ja todennäköisimmin sen hienojakoisiin hiukkasiin. Ilmassa leijailevan pölyn kokonaismäärää kutsutaan kokonaisleijumaksi (TSP), leijuman alle 1 µm:n hiukkasia hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 1 ) ja alle 2,5 µm:n hiukkasia pienhiukkasiksi (PM 2,5 ). Oulussa on mitattu hengitettäviä hiukkasia keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuodesta 1991 alkaen. Vuoden 22 alussa keskustan mittauspisteessä alkoi pienhiukkasten mittaus. Liitteessä 2 on esitetty hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten pitoisuudet kuukausittain vuonna 29. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 29 vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä 22-5 (31-71 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä (2-76 % ). Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kevätpölyaikaan. Kuvissa 25 ja 26 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina

19 16 µg/m³ vaihteluväli 98-8 keskiarvo keskusta kk ka keskusta v. ka Pyykösjärvi kk ka Pyykösjärvi v. ka 7 ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 25. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa Kuva 27. PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvojen kehitys vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä vaihteluväli 98-8 keskiarvo µg/m³ Keskusta Pyykösjärvi Keskusta 15 7 ohjearvo 7 ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 26. PM 1 :n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 29 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä Kuva 28. PM 1 :n ohjearvoon verrannollisten vuorokausiarvojen kehitys. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys Oulussa Kuvassa 27 on esitetty PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvot ja kuvassa 28 ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä. Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvolle on 5. Raja-arvo sallii 35 ylitystä vuoden aikana. Vuonna 29 keskustassa mitattiin yli 5 vuorokausiarvoja 4 (maalis-, touko-, loka- ja joulukuu). Pyykösjärvellä yli 5 vuorokausipitoisuuksia mitattiin kaksi maaliskuussa. Kuvassa 29 on esitetty PM 1 -hiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustassa ja kuvassa 3 Pyykösjärvellä vuonna 29. Taulukossa 5 on esitetty hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvojen ylitysten lukumäärät vuosina

20 Raja-arvo Raja-arvotaso ylitettiin lisäksi myös lokakuussa ja joulukuussa. Pyykösjärvellä ylityksiä kirjattiin yhteensä 2 (maaliskuu). Viime vuosina Oulun kaupungin Tekninen liikelaitos on suorittanut pölypitoisuuksien kohotessa pölynsidontaa kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella. Vuonna 29 suolaliuoksena käytettiin kalsiumkloridia, jonka voitiin todeta sitovan pölyä tehokkaammin kuin aiemmin käytetty meltiumliuos. Kuva 29. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna Raja-arvo Kuva 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot Pyykösjärvellä vuonna 29. Taulukko 5. PM 1 -hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylitysten määrä (kpl) vuosina Vuosi Keskusta Pyykösjärvi Yhteenveto hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesta mineraaliaineksesta. Pienhiukkasten mittaus käynnistyi keskustan mittauspisteessä vuonna 22. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 28/5/EY ilmanlaadusta ja sen parantamisesta tuli voimaan Direktiivissä säädetään muun muassa tavoite- ja raja-arvot pienhiukkasten vuosikeskiarvolle sekä pienhiukkasaltistumista koskeva kansallinen vähennystavoite (raja-arvo 25, saavutettava 215 mennessä ja tavoitearvo 2, saavutettava 22 mennessä). Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. Vuonna 29 pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa oli 8,1. Pitoisuus on alhainen ehdotettuun raja-arvoon verrattuna. Kuvassa 31 on esitetty pienhiukkasten vuosipitoisuudet keskustassa vuosina Maailman terveysjärjestö WHO on antanut pienhiukkaspitoisuudelle vuosiohjearvon 1 ja vuorokausipitoisuudelle ohjearvon 25 (WHO 26). Vuonna 29 korkein vuorokausipitoisuus oli 21 (18.2.). Kuvassa 32 on esitetty pienhiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustan mittauspisteessä vuonna 29. Vuonna 29 kevätpölyaikaan Oulun keskustassa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät tavanomaista pienemmiksi. Raja-arvotason ylityksiä kirjattiin tällöin ainoastaan kahtena vuorokautena.

21 18 25, 2, 15, 1, 5,, 8,1 8,3 8, 9,4 9,3 Kuva 31. PM 2,5 -hiukkasten vuosikeskiarvot keskustassa vuosina raja-arvo Kuva 32. PM 2,5 :n vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna 29. 8,4 7,7 8, ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatuindeksi on tarkoitettu ajantasaiseen ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla yksinkertaistetaan eri ilmansaasteiden pitoisuudet lyhyeksi sanalliseksi arvioksi. Ilmanlaatu jaotellaan viiteen luokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain ja se kuvaa ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Oulun keskusta-alueen ilmanlaatua kuvaava indeksi lasketaan keskustan mittausaseman tuloksista. Pyykösjärven mittaustulokset määrittävät asuntoalueiden indeksin. Indeksissä on Oulussa mukana typpidioksidi, hengitettävät hiukkaset ja häkä (keskusta). Epäpuhtauksille määritetään tunneittain ns. alaindeksi vertaamalla epäpuhtauspitoisuutta kyseisen komponentin ohje- ja raja-arvoon. Lopulliseksi indeksiksi valitaan aina korkein alaindeksi. Taulukossa 6 on esitetty indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksi on kehitetty pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ympäristötoimistossa ja se on nykyisin yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuoden 27 alusta lainsäädäntömuutosten ja uusimman terveysvaikutustiedon pohjalta. Edellinen uudistus oli vuonna 22. Uudistuksen myötä ilmanlaatu on useammin tyydyttävä, välttävä tai huono ja aikaisempaa harvemmin hyvä. Taulukko 6. Ilmanlaatuindeksin määrittely Indeksi Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat - 5 HYVÄ ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 VÄLTTÄVÄ epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä ERITTÄIN HUONO mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

22 19 Vuoden 29 ilmanlaatu indeksillä kuvattuna Luokittelemalla ilmanlaatu vuorokauden huonoimman tunti-indeksin mukaan oli ilmanlaatu Oulun keskustassa erittäin huono yhtenä päivänä, huono 23 päivänä, välttävä 83 päivänä, tyydyttävä 182 päivänä ja hyvä 76 päivänä. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono kuutena, välttävä 35 päivänä, tyydyttävä 129 päivänä ja hyvä 195 päivänä. Tunneittain tarkasteltuna vuonna 29 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono kolme tuntia, huono 45 (,52 % ajasta), välttävä 366 (4,2 %), tyydyttävä 2316 (26,6 %) ja hyvä 5981 tuntia (68,7 %). Laskentatunteja oli yhteensä 99,44 % vuoden tunneista. Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono 1 tuntia (,11 % ajasta), välttävä 124 (1,4 %), tyydyttävä 9 (1,3 %) ja hyvä 773 tuntia (88,2 %). Laskentatuntien kattavuus oli 99,74 % vuoden tunneista. Kuvissa 33 ja 34 on esitetty ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain vuonna 29 Oulun keskustassa ja asuntoalueilla (tuntitarkastelu). Erittäin huonot ja huonot ilmanlaatutilanteet aiheutuivat korkeista hiukkaspitoisuuksista. Taulukossa 7 on esitetty ilmanlaadun jakautuminen ilmanlaatuluokkiin tunneittain vuosina % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou Kuva 33. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain Oulun keskustassa vuonna 29 (tuntitarkastelu). 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä % tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou Kuva 34. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain asuntoalueilla vuonna 29 (tuntitarkastelu). Taulukko 7. Ilmanlaadun jakautuminen ilmanlaatuluokkiin tunneittain vuosina hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal

23 2 PÄÄSTÖT Oulun ilmaa kuormittavat paikallinen teollisuus, energiantuotanto ja liikenne sekä muualta kulkeutuva kuormitus. Teollisuuden ja energiantuotannon merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset sekä rikkidioksidi ja muut rikin yhdisteet. Liikenteestä peräisin olevat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset, häkä ja hiilivedyt. Lisäksi teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöissä vapautuu hiilidioksidia, mikä on merkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat erityisesti rikkidioksidin osalta laskeneet viime vuosiin asti rikinpoistolaitosten käytön, polttoaine- ja polttoteknisten muutosten sekä teollisuuden prosessimuutosten ansiosta. Liikenteen päästöt ovat laskeneet katalysaattoreiden ja puhtaammin palavien polttoaineiden käyttöönoton ansiosta. Yhteenlasketut ilman epäpuhtauspäästöt ovat viime vuosina vaihdelleet suhteellisen vähän. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista tuotantotasomuutoksista. Haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjen kehitys ja vuoden 29 päästöjen jakautuminen eri päästölähteiden kesken on esitetty kuvassa 35. Tarkat tiedot ilmanepäpuhtauspäästöistä Oulussa vuonna 29 on esitetty liitteessä 3. Hiilimonoksidipäästöistä (yht t) liikenteen osuus oli 62 % (2583 t) ja Paroc Oy:n mineraalivillatehtaan osuus 37 %. Liikenteen hiilivetypäästöt olivat 281 t ja laitosten yhteensä 58 t. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt Oulussa vuonna 29 olivat yhteensä t. Päästöt olivat pienimmät sitten vuoden 1995, jolloin hiilidioksidipäästöjä alettiin kirjata ilmanlaadun vuosiraporttiin. Oulun Energian voimalaitosten osuus päästöistä oli 46 %, Stora Enso Oyj:n 19 %, Laanilan Voima Oy:n 19 % ja liikenteen 15 %. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t t/v TRS v. 29 yht. 31 t ARIZONA CHEMICAL 45 % PAROC OY AB 24 % STORA ENSO OYJ 31 % t/v SO2 v. 29 yht t OULUN ENERGIA 43 % ARIZONA CHEMICAL OY 19 % STORAENSO OYJ 17 % LAANILAN VOIMA OY 13 % MUUT PISTELÄHTEET 8 % t/v NO 2 v. 29 yht. 268 t STORA ENSO OYJ 35 % OULUN ENERGIA 25 % LAANILAN VOIMA OY 9 % OULUN SATAMA 4 % MUUT PISTELÄHTEET 2 % LIIKENNE 25 % t/v Hiukkaset v. 29 yht. 148 t STORA ENSO OYJ 3 % OULUN ENERGIA 18 % PAROC OY 11 % LAANILAN VOIMA OY 8 % MUUT PISTELÄHTEET 7 % LIIKENNE 26 % Kuva 35. TRS-, SO 2 -, NO 2 - ja hiukkaspäästöjen kehitys Oulussa vuosina sekä päästöjen jakautuminen päästölähteiden kesken vuonna 29.

24 LIITE 1 21 Rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) Oulussa v. 29 (µg/m³). Nokela keskiarvo 2.korkein vuorokausiarvkausiarvtiarvo korkein vuoro- 99 %:n tun- korkein tuntiarvo tammikuu 1, helmikuu 1, maaliskuu 1, huhtikuu 1, toukokuu 2, kesäkuu 1, heinäkuu 1, elokuu 1, syyskuu 1, lokakuu 1, marraskuu, joulukuu 2, Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet Oulussa v. 29 (, S). Nokela 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo korkein tuntiarvo tammikuu 1 2 helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Typpidioksidipitoisuudet (NO 2 ) Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo 2.korkein vuorokausiarvo korkein vuorokausiarvo 99 %:n tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi Tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu korkein tuntiarvo

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 211 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 211 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 213 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 213 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/214 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 23 µg/m3 25 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIKESKIARVOT VUONNA 23 OULUN KESKUSTASSA 2 raja-arvon numeroarvo 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Oulun kaupunki Ympäristövirasto

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 216 Julkaisu 3/217 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 )... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5 )... 9 TYPEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 215 Julkaisu 3/216 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 MITTAUSTOIMINTA... 4 SÄÄTIEDOT... 5 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Uusi yhteistuotantovoimalaitos Savukaasujen leviämismallinnus

Uusi yhteistuotantovoimalaitos Savukaasujen leviämismallinnus Elokuu 2014 Oulun Energia, Toppila / Laanila Uusi yhteistuotantovoimalaitos Savukaasujen leviämismallinnus 1 (31) Tekijät Arto Heikkinen Oulun Energia, Toppila / Laanila Uusi yhteistuotantovoimalaitos

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2010 Kouvolan

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2002 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 22 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat

Lisätiedot

MITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen

MITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen Ilmanlaatu Suunnitelma PR3698 TY02 Sivu 1 (5) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 MITTAUSSUUNNITELMA Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2013 TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009 LPR Keskusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lauritsala tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2013

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2013 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2013 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 860 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma

Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma Oulun ilmanlaatu Seurantasuunnitelma 217-221 Raportti 3/216 ISSN 2343-2985 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 ILMANLAADUN SEURANTATARPEEN ARVIOINTI... 3 NYKYINEN

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013 Yhteenveto PM 10 - ja NO 2 -mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Laura Pokka 11.7.2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot