ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008"

Transkriptio

1 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu Raahe

2 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT I lmanlaadun ohjearvot ja rikkilaskeuman tavoitearvo Ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Ohjearvot kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi AINEISTO JA MENETELMÄT Laadun varmennus PÄÄSTÖT Teollisuuden päästöt Energiatuotannon ja liikenteen päästöt TULOKSET Kokonaisleijuma Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten koostumus Metallipitoisuudet PAH-yhdisteet Kaasumaiset ilmanepäpuhtaudet Rikkidioksidi SO Typenoksidit Laskeumat SÄÄTIEDOT KIRJALLISUUS 39 Liite 1: Raahen keskustan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) μg/m 3 raskasmetallit Liite 2: Varikon hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) μg/m 3 raskasmetallit 2008 Liite 3. Lapaluodon Liite 4: Mittausasemien sijainnit.

3 3 JOHDANTO Raahen alueen ilmanlaadun seuranta aloitettiin 1967, jolloin ensimmäiset laskeumakeräimet otettiin käyttöön. Kaasumaisista epäpuhtauksista, jatkuvatoiminen rikkidioksidin seuraus aloitettiin kolmella asemalla systemaattisena jo vuonna Tämän lisäksi on 1970-luvulla tehty kattavasti perusselvityksiä Raahen kaupungin, Rautaruukki Oyj, Ruukki Metals, Raahen ja Raahen seudun ktt:n kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon toimesta. Vuonna 1976 Oulun yliopiston kasvitieteen laitos teki Raahen tehtaan päästöjen vaikutuksesta ympäristöön bioindikaattoritutkimuksen, minkä jälkeen tutkimusta jatkettiin luvulla alettiin mitata yhdyskuntailman, kokonaisleijumaa, PAHyhdisteitä (1984) ja metallipitoisuuksia. Raahessa vuosittain suoritettujen PAHyhdisteiden pitoisuuksien seurantahistoria on ainutlaatuinen Suomessa, ja jopa maailmassa luvun puolivälissä hankittiin hengitettäviä hiukkasia mittaava PM10-laite, joka mittaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 μm suuruisia hiukkasia luvun alusta otettiin käyttöön uusia PM10-laitteita vanhojen suurtehokeräinten rinnalle ja korvaamaan niitä, siten että kokonaisleijuman mittaaminen lopetettiin 2003 minkä jälkeen on mittauksia suoritettu vuosittain 3 4 PM 10 - laitteella. Nykyään ilmanlaadun seurantajärjestelmää on automatisoitu ja tiedottamista lisätty. Seurattavia komponentteja ovat hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), raskasmetallit, PAH -yhdisteet (polyaromaattiset hiilivedyt), rikkidioksidi (SO 2 ), typenoksidit NOX (NO 2 - NO) ja laskeuma. Seuranta pisteinä olivat Raahen keskustan mittausasema (NO X, PM10, raskasmetallien, PAH ja sääaseman), Varikko (SO 2 PM 10, raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden) ja Lapaluoto (SO 2, PM10,raskasmetallit, PAH). Reaaliaikaista ilmanlaadun seurantaa tehdään rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien NO X ja hiukkasten (PM 10 ) sekä näistä lasketun ilmanlaatuindeksin osalta, jotka ovat kaikkien seurattavissa Ilmatieteen laitoksen sivustoilla Ilmakehässä on erilaisia liikenteen-, teollisuuden ja kaukokulkeuma aiheuttamia epäpuhtauksia, jotka laskeutuvat alas sopivissa olosuhteissa. Raahessa seurataan märkälaskeumalla raskasmetallien tasoa Välikylän, Saloisten ja Sarkalan mittausasemilla. Labtium Oy suorittaa Raahen kaupungin ja Rautaruukki Oyj, Ruukki Metals, Raahen toimeksiannosta näytteiden keruun ja huolehtii laitteiden kunnosta, käytännön mittaustoiminnasta, analytiikasta sekä tarkkailuraportin laadinnasta. Labtium Oy on valtion omistama laboratorioyhtiö, jolla on laboratoriot Espoossa, Kuopiossa, Outokummussa, Raahessa, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Se on muodostettu yhtiöittämällä Geologian tutkimuskeskuksen analyysilaboratoriot, myöhemmin siihen on liitetty Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän elintarvike ja ympäristölaboratorio.

4 4 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Ilmanlaatu Ilmanlaatu kuvaa ilmassa olevien epäpuhtauksien määrää, jotka on määritetty terveydellisin perustein. Ilmanlaadun seuranta on järjestetty Suomessa hajautetusti, siten että meillä on kuntien, kuntayhtymien ja teollisuuden ylläpitämänä kattava asemaverkosto ilman epäpuhtauksien mittaamiseen kaupunki- ja teollisuusalueilla. Ohje- ja raja-arvo Ohjearvo on ohjeellinen suurin sallittu epäpuhtauksien enimmäispitoisuus ja raja-arvo puolestaan on korkein hyväksyttävä epäpuhtauspitoisuus. Ohje ja rajaarvoja on asetettu tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoille, jotka valtioneuvosto on määritellyt terveydellisin perustein. Tuntiarvo ilmaisee lyhytkestoisen altistuksen ilman epäpuhtauksille. Vuorokausiarvolla (24 h) mitataan pitkäkestoisempaa altistusta terveydelle haitalliselle ilman epäpuhtaudelle. Siten vuorokausiohjearvojen ylitykset ovat selvästi haitallisempia kuin tuntiarvojen ylitykset. Pitkän aikavälin ohjearvoja (vuosikeskiarvo) asetetaan esim. kokonaisleijumalle, jotta voitaisiin pyrkiä pitkäkestoisen terveydellisen haitan vähentämiseen sekä parantaa viihtyvyyttä torjumalla ennalta ilman likaantumista. Ilmanlaatuasetuksella rikkidioksidille, typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille annetuissa uusissa tunti- ja vuorokausiraja-arvoissa sallitaan tietty määrä rajaarvon numeroarvon ylityksiä vuodessa. Tavoitearvo Tavoitearvolla tarkoitetaan ilmassa olevaa pitoisuutta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa ja jolla pyritään välttämään, ehkäisemään tai vähentämään ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitearvo määritellään ilmassa olevan pitoisuuden vuosittaisena keskiarvona PM - hiukkasfraktiossa. Arviointikynnys Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan pitoisuustasoa, jonka ylittyessä seuranta alueilla ja väestökeskittymissä kiinteät ja jatkuvat mittaukset pitoisuuksien seuraamiseksi ovat pakollisia. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan pitoisuustasoa, jonka ylittyessä ilmanlaadun arviointiin voidaan käyttää mittauksien (suuntaa-antavat mittaukset mukaan lukien) ja mallintamistekniikoiden yhdistelmää. Alemman arviointikynnyksen alittuessa ilmanlaadun arvioinnissa on mahdollista käyttää pelkkiä mallintamistekniikoita tai objektiivista arviointia. Arviointikynnys katsotaan ylittyneeksi, kun pitoisuus on ylittänyt tietyn arviointikynnyksen kolmena vuotena viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Taulukko1. Vuonna 2013 voimaantulevat raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden tavoitearvot ja arviointikynnykset (2004/107/EY). Pitoisuudet määritellään aineiden ja yhdisteiden kokonaispitoisuutena PM10-fraktiossa. Bentso(a) laskenta-aika Arseeni Kadmium Nikkeli pyreeni Tavoitearvo ng/m3 kalenterivuosi Ylempi arviointikynnys ng/m3 kalenterivuosi 3, ,6 Alempi arviointikynnys ng/m3 kalenterivuosi 2, ,4

5 5 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on vertailuluku, jolla kuvataan ilmanlaadun suhteellista tasoa. Indeksi on yksinkertainen, tunneittain mittaustuloksista laskettava luku, joka ottaa huomioon eri epäpuhtauskomponenttien (SO2, NO2, PM10, CO ja O3.) tai osan niistä pitoisuudet, riippuen mittausasemasta. Eri komponenteille määritetään vertailuluku siten, että niiden pitoisuutta (tuntiarvoa) verrataan syksyllä 1996 voimaan tulleeseen ilmanlaadun enimmäisohjearvoon. Indeksin arvo 100 vastaa ohjearvopitoisuutta. Ilmanlaatuindeksiksi otetaan aina kyseisen tunnin aikana mitattu korkein indeksin arvo. Raahessa indeksin laskemisessa otetaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Kokomaan tilannetta voidaan seurata ilmatieteenlaitoksen www sivuilla, kuva 1. Taulukko 2. Indeksin määritys. Ilmanlaatuindeksin määrittämiseksi kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuksien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon (YTV soveltanut Suomen oloihin)

6 6 Kuva 1. Koko Suomen eri paikkakunnilla mitattu ilmanlatuindeksi, joka on nähtävissä reaaliaikaisesti ilmatieteen laitoksen www sivuilla( Prosenttipiste Ohjearvoihin vertaamisessa ja ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa nk. prosenttipistettä. Määritelmän mukaan prosenttipiste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n % (n=lukumäärä). Esimerkiksi prosenttipiste 98 on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 98 %. Kaukokulkeuma Kaukokulkeuma käsittää ilman epäpuhtaudet, jotka ilmavirtausten mukana kulkeutuvat syntypaikaltaan jopa useidensatojen kilometrien etäisyydelle. Laskeuma Hiukkasmaiset epäpuhtaudet (esim. rikki- ja typpiyhdisteet sekämetallit) ja aerosolit, jotka eivät jää pysyvästi ilmakehään, vaan poistuvat suhteellisen nopeasti laskeumana maanpintaan, vesistöihin ja kasvillisuuteen. Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka laskeutuu tietyn mittausjakson (esim. kuukauden) aikana painovoiman vaikutuksesta maanpinnalle. Laskeuma määritetään keräämällä tätä laskeutuvaa ainesta tietyn pinta-alan omaavaan keräimeen, josta sitten määritetään laskeuma yksikössä g/m 2. PAH yhdisteet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) ovat orgaanisia rengasrakenteisia yhdisteitä, joita muodostuu tavallisesti epätäydellisen palamisen yhteydessä (teollisuuden, energian tuotannon ja jätteenpolton huonosti palaneiden savukaasut) tai orgaanisia aineita kuumennettaessa. PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisiä ja lisäävät erityisesti keuhkosyöpään sairastumisen riskiä.

7 7 PAH-yhdisteiden aiheuttaman syöpäriskin merkkiaineena käytetään bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni esiintyy hiukkasiin sitoutuneena ja sen pitoisuudet kuvaavat hyvin myös PAH- yhdisteiden käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Bentso(a)pyreeni- pitoisuuden vuosittaiset keskiarvot ovat olleet Euroopan maaseututausta-alueilla 0,1 1 ng/m 3, kaupunkialueilla 0,5 3 ng/m 3 ja jopa 30 ng/m 3 joidenkin teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä. Ilmansaasteiden (ja ennen kaikkea, ilmassa leijuviin partikkeleihin sitoutuneiden PAH :ien) uskotaankin olevan merkittävä vaikuttaja keuhkosyövän aiheuttamiin kohonneisiin kuolleisuuslukuihin kaupungeissa verrattuna maaseutuun. Kokonaisleijuma Kokonaisleijumalla tarkoitetaan kaikkea ilmassa olevaa leijuvaa epäpuhtautta (TSP). Tässä yhteydessä (raportti) tarkoitetaan hiukkasia, joiden koko on alle 40 µm. Leijuma PM 10 ja PM 2.5 (Particulate Matter ) PM 10 tarkoittaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm olevaa leijuvaa partikkelia ja vastaavasti PM 2.5 halkasialtaan alle 2.5 µm olevaa leijuvaa partikkelia. Alle 10 µm hiukkaset pystyvät tunkeutumaan nenäonteloa ja kurkunpäätä syvemmälle hengitysteihin. Alle 2,5 µm hiukkaset eli pienhiukkaset pystyvät puolestaan tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin, keuhkorakkuloihin saakka. Eri hiukkasten joutuminen hengitysteihin on esitetty kuvassa 2. Koko maan leijumatilannetta voidaan seurata ilmatieteenlaitoksen www sivuilla realiaikaisesti, kuva 3 Kuva 2. Pienimmät hiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin asti. Hiukkasten joutuminen hengityselimien eri osiin riippuu pääasiassa hiukkaskoosta.

8 8 Kuva 3. Koko Suomen eri paikkakunnilla mitatut hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (lähde: Pöly Suomen taajamissa merkittävin hiukkaspitoisuuksiin vaikuttava tekijä on maasta tuleva pöly eli resuspensio. Yleensä hiukkaset ovat peräisin pää-asiassa liikenteen nostamasta katu- ja asfalttipölystä.kuvassa joka keväistä teiden ja jalkakäytävien puhdistusta. Kuva 4. Teiden ja jalkakäytävien puhdistus. Päästö Päästöllä tarkoitetaan energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ym. aiheuttama ilmanlaatua heikentävää joko hetkellistä tai jatkuvaa haittaa. Päästökorkeus vaikuttaa merkittävästi maanpinnan lähellä hengitettäviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Päästöt voivat olla erilaisia kaasumaisia tai hiukkasmaisia yhdisteitä, kuten rikkidioksidia, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, lukuisia muita epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä, sekä metalleja. TRS (Total Reduced Sulphur) Pelkistyneet rikkiyhdisteet joista käytetään myös nimitystä haisevat rikkiyhdisteet. Tärkeimpiä haisevista rikkiyhdisteitä ovat rikkivety, sulfidit ja merkaptaanit. Mittaustulos ilmoitetaan rikkinä.

9 9 2. ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA TAVOITEARVOT Ilmanlaatuun vaikuttavat päästöjen määrä ja luonne sekä päästökorkeus. Alueellisesti ilmanlaatuun vaikuttavat myös vallitsevat sääolosuhteet, varsinkin rannikoilla yleinen inversiotilanne. Inversiolla tarkoitetaan säätilaa, jolloin kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalle muodostuu ilman sekoittumista rajoittava kerros. Tällöin liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat päästöt jäävät alempiin ilmakerroksiin, ja niiden pitoisuus kasvaa ilmakemiallisten reaktioiden seurauksena. Suomessa ja muissa EU-maissa viranomaiset antavat määräyksiä ja tavoitteita suurimmista sallituista päästöistä ja päästökorkeuksista (piippujen mitoitus). Lisäksi päästöjen määrää pyritään vähentämään asettamalla teollisuudelle tiukkoja päästörajoja, joita sen on noudatettava toiminnan jatkamiseksi. Liikenteen päästöjä valvotaan pakokaasumääräyksin. Ilmanlaadun seurata on kuntien keskeinen tehtävä. Ilmanlaadun seurantaa koskeva velvoite on säädetty ympäristösuojelulain valvontatyön (86/2000) 25 :ssä, joka koskee ympäristön tilan paikallista seurantaa. Ilmanlaadun seurannan sisältö ja tavoitteellisuus korostui, kun 1984 annettiin ensimmäinen valtioneuvoston päätös ilmanlaatua koskevista ohjeista (537/1984). Kehitys jatkui, kun päätös vuonna 1996 korvattiin uusilla ilmanlaadun ohjearvoilla (480/1996). Samassa yhteydessä annettiin valtioneuvoston päätös ilmanlaadun rajaarvoista ja kynnysarvoista (481/1996). Ilmanlaadun seurannan periaatteet eivät muuttuneet ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä, eivätkä myöskään elokuussa 2001, kun valtioneuvosto antoi kahden ilmanlaatua koskevan EY:n direktiivin (1999/30/EY ja 2000/69/EY) täytäntöön panemiseksi asetuksen ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaadun neljännessä tytärdirektiivissä on annettu tavoitearvot ja arviointikynnykset arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille, sekä suositukset seurannan järjestämiselle. Pitoisuuksien lisäksi on seurattava myös kyseisten aineiden ja yhdisteiden kokonaislaskeumia tausta-alueilla. Raskasmetalleja ja PAH- yhdisteitä koskevat direktiivin säännökset on pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksella ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/2007). Asetus astui voimaan Ilmanlaadun ohjearvot ja rikkilaskeuman tavoitearvo Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta on annettu 19. kesäkuuta Päätöksen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvia terveydellisiä haittoja ja luonnon vahingoittumista, sekä vähentää viihtyvyyshaittoja. Edellinen valtioneuvoston päätös ilmanlaatua koskevista ohjeista oli vuodelta Ohjearvot on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvot on otettava huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisessa. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennalta. Alueilla, joilla ohjearvot toistuvasti ylittyvät, on toimittava tämän estämiseksi pidemmän ajanjakson kuluessa.

10 Ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Ilman epäpuhtauksien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on ohjeena, että epäpuhtauksien pitoisuudet ulkoilmassa ovat enintään taulukossa 3 mainittuja. Ohjearvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston päätös Komponentti Ohjearvot Määrittely (20 C, 1 atm) Hiilimonoksidi (CO 20 mg/m 3 Tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi 150 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste (NO 2 ) 70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 250 μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma 120 μg/m 3 Vuoden vrk-arvojen 98. prosenttipiste (TSP) 50 μg/m 3 Aritmeettinen vuosiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM10) 70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 10 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä 2.3. Ohjearvot kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien suorien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on omat ohjeensa ilman laadun osalta. Ohjeena on, että typen oksidien vuosikeskiarvo, jolla tarkoitetaan typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettuna pitoisuutta, ei ylitä 30 μg/m 3 (20 C, 1atm) typpidioksidiksi laskettuna, ja että rikkidioksidin vuosikeskiarvo ja talvikauden ( ) keskiarvo ei ylitä 20 μg/m 3 (20 C, 1atm). Taulukko 4. Raja-arvot ekosysteemin suojelemiseksi. Yhdiste Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo μg/m3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Kalenterivuosi 20 Talvi ( ) 20 Typpioksidit NO ja NO 2 Kalenterivuosi Raja-arvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Valtioneuvosto antoi elokuussa 2001 uuden asetuksen ilmanlaadusta, jolla pannaan täytäntöön EY:n direktiivit rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien sekä bentseenin ja hiilimonoksidin rajaarvoista.

11 11 Taulukko 5. Ilmanlaadun raja-arvot. Valtioneuvoston päätös, Yhdiste Keskiarvon laskenta-aika Rajaarvo μg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä Saavuttamisajan kohta (kpl) Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h h Typpidioksidi (NO 2 ) 1h Kalenterivuosi Hengitettävät hiuk 24 h kaset (PM10) Kalenterivuosi 40 - Lyijy (Pb) Kalenterivuosi 0,5 - Hiilimonoksidi (CO) 8 h (vrk:n korkein liukuva keskiarvo) Bentseeni (C 6 H 6 ) Kalenterivuosi Taulukko 6. Siirtymäsäännöksen mukaiset raja-arvot. Yhdiste Tilastollinen määritys Raja-arvo μg/m 3 Rikkidioksidi (SO 2 ) Vuoden vrk-keskiarvojen mediaani 80 Vuoden vrk-keskiarvojen 98. prosenttipiste 125 Typpidioksidi (NO 2 ) Vuoden vrk-keskiarvojen 98. prosenttipiste 200 Hiukkaset, koko Vuoden vrk-keskiarvojen 98. prosenttipiste 300 naisleijuma (TSP) Vuosikeskiarvo 150 Taulukko7: Arseenin, kadmiumin, nikkelin ja bentso(a)pyreenin vuonna 2013 voimaan tulevat tavoitearvot Yhdiste Aika Tavoitearvo ng/m 3 Arseeni Vuosi 6 Kadmium Vuosi 5 Nikkeli Vuosi 20 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 3. AINEISTO JA MENETELMÄT Raahen alueella on ilmanlaadun säännöllistä seurantaa tehty vuodesta 1978 lähtien. Vuoden 2008 seuranta koostui seuraavasti: hengitettävät hiukkaset PM 10 (3 laitetta), metallit, PAH- yhdisteet, laskeumat (3 laitetta), rikkidioksidi SO 2 (2 laitetta) ja typen oksidit NO X, NO 2, NO (1 laite). Mittaukset ja analyysit on suoritettu standardien mukaisesti (taulukko 8, kuva 4). Saatuja mittaustuloksia on verrattu em. valtioneuvoston päätöksiin. PAH-yhdisteet sekä raskasmetallit analysoidaan mitatuista PM 10 -suodattimista. PM 10 - mittauslaitteisiin vaihdetaan suodattimet 3 kertaa viikossa. Varsinaista mittausaikaa kertyy 24 tuntia, jonka jälkeen suodattimet kuivataan ja punnitaan hiukkasmäärän laskemiseksi. Jatkuvatoiminen PM 10 mittauslaite mittaa viikon jaksona (Määritykset: joka toinen viikko PAH ja joka toinen raskasmetallit) suodatin käsitellään kuten edellä kerrottu.

12 12 Kuva 5. Laborantti Leena Junnila ja Mgr.Ing. Juri Klemanski tekemässä PAHyhdisteiden määritystä Labtium Oy:n Raahen toimipisteessä. Taulukko 8. Raahen ilmanlaadun mittauksessa käytetyt määritykset ja menetelmät. Määritys Menetelmä rikkidioksidi SO 2 Jatkuvatoiminen SO 2 -analysaattori Thermo Electron, model 43 C typen oksidit NO X Jatkuvatoiminen NO-NO 2 -NO X -analysaattori Thermo Electron model 42 C hengitettävien hiukkasten Jatkuvatoiminen PM10-analysaattori PM10 TEOM: RP 1200 C leijuma SFS 3863 laskeuma SFS 3865 rauta (Fe) ja sinkki (Zn) lyijy (Pb) kadmium (Cd) rikki (S) SFS 3047, modifioitu SFS 5008, modifioitu SFS 5502, modifioitu SFS 5738, modifioitu typpi (N) SFS 5505, modifioitu polyaromaattiset HPLC; oma sovellus, vuodesta 91 hiilivedyt (PAH)

13 13 Kuva 6. Keskustan jatkuvatoimisen PM 10 :n, Varikon ja Lapaluodon PM 10 :en näytteenottopäät sekä Varikon mittausyksikkö. Oikealla on kaasumaisten komponenttien näytteenottopää (Keskusta, Varikko, Lapaluoto). Alhaalla vasemmalla suurtehokeräin jonka tyyppisillä suoritettiin kokonaisleijuma määritykset (TSP) ja oikealla aiemmin keskustassa ollut PM 10. Kuva 7. Varikon PM 10 :n huoltoa helmikuulla.

14 Laadun varmennus Ilmanlaadun jatkuvanmittauksen toiminnan varmentamiseksi mitta-laitteet ovat säännöllisen ulkopuolisen kalibroinnin piirissä (viimeaikoina kalibrointia ovat suorittaneet J. P. Pulkkinen ky. ja Oulun seudun ympäristövirasto). Vuonna 2001 ympäristöministeriö nimitti Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun vertailulaboratorioksi, jonka tehtävänä on mm. vertailumittausten järjestäminen kuntien mittausverkoille (kuvat 8-9). Raahessa on tehty vuosina 2003 ja 2006 Raahen keskustan ja Varikon mittauspisteidenkaasumaisten (NO x, NO, ja SO 2 ) mittalaitteiden vertailu ja kenttä auditointi. Ilmatieteen laitos tekee säännöllisen tarkastuksen 3 vuoden välein. Raahen osalla tarkastuksessa ei ole havaittu puutteita. Seuraava vertailumittaus tulee vuonna Kemialliset ja fysikaaliset määritykset on tehnyt Labtium Oy, jonka laatujärjestelmä on akkreditoitu (FINAS T025). Kuva 8 Raahen keskustan pisteen vertailumittaustulos laboratoriokoodi 3. Kuva 9 Varikon mittauspisteen vertailumittaustulos laboratoriokoodi 3.

15 15 4. Päästöt 4.1. Teollisuuden päästöt Raahen kaupungin alueella toimii useita pieniä yrityksiä, joista suurin osa metalliyrityksiä. Suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja on Rautaruukki Oyj Ruukki Metals, Raahen terästehdas. Raahen tehdas on ilmoittanut viime vuoden päästönsä, jotka ovat esitetty kuvissa ja taulukossa 9. Vuoden 2008 NO 2, CO 2 - ja SO 2 -päästöt ovat pienentyneet edelliseen vuoteen nähden. Pölypäästöt ovat puolestaan nousseet. Terästehtaan vuoden 2008 raskasmetallipäästöistä arseeni, kadmium ja lyijy päästöt ovat laskeneet voimakkaasti edellisestä vuodesta sen sijaan kuparin ja sinkin määrät ovat nousseet muiden metallien pysytellessä edellisten vuosien tasoilla. Kuva10. Rautaruukki Oyj:n, Ruukki Metals Raahen tehdas talvi- iltana. Taulukko 9. Raahen terästehtaan raskasmetallipäästöt vuosina kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Arseeni Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Elohopea yhteensä

16 tonnia/vuosi Raahen tehdas Nordkalk kalkinpolttamo Raahe Kuva 11. Raahen terästehtaan alueen pölypäästöt vuosina tonnia/vuosi Raahen tehdas Nordkalk kalkinpolttamo Raahe Kuva 12. Raahen terästehtaan NO x -päästöt.

17 tonnia /vuosi Raahen tehdas Nordkalk kalkinpolttamo Raahe Kuva 13. Raahen terästehtaan rikkidioksidipäästöt SO kg/ tonnia terästä Pöly NOx SO Kuva 14. Raahen terästehtaan kaasumaiset päästöt terästonnia kohden. Päästöjen tavoitearvot. NOx 0,89 kg/tuotettu terästonni, SO2 1,60 kg/tuotettu terästonni ja CO2 1,74 t/tuotettu terästonni.

18 Energiantuotannon ja liikenteen päästöt Energiatuotannon ja liikenteen vaikutus hetkellisenä päästölähteenä on merkittävä. Energiatuotannon päästöjä on pyritty keskittämään ja vähentämään kaukolämpöverkoston avulla. Energiantuotannon päästömäärät riippuvat pitkälti käytetystä polttoaineesta sekä suodatintekniikasta. Jätteiden ja kivihiilen polttaminen tuottavat eniten pienhiukkasia, kun taas öljyn sekä kaasun polttaminen ovat päästöiltään vähäisiä. Varsinkin talvisaikaan hiukkaspitoisuuksia voi paikallisesti nostaa kovien pakkasjaksojen aikana yksittäisten kotitalouksien lämmityskattilat ja niiden päästöt. Kovien pakkasten aikaan myös inversiotilanteet, jolloin ilmansaasteiden pitoisuudet nousevat ovat yleisiä. Suomen talvien säätilat ovat muuttuneet erilaisten lämpimien aaltojen vaikutuksesta, ja tämä on lisännyt auto-, pyörä- ja kävelykatujen hiekoitusta. Teiden hiekoitus näkyy ilmanlaadussa keväällä kokonaisleijuman (TSP) ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksien lisääntymisenä. Suomessa käytetään autoissa nastarenkaita, jotka lennättävät pölynä ilmaan hiekoitushiekkaa. Lisäksi asfaltin pinnasta lähtee hienojakoisia hiukkasia. Hiekoitushiekan käytöllä ja auton renkailla (nasta ja kitka) on merkitystä pölyhaitan lisääntymiseen, kuten kuva 15 esittää. Kyseinen ns. hiekkapaperi-ilmiö on asfaltoitujen katujen ja teiden ongelma kaupunki- ja maantieliikenteessä. Raahen ilmanlaadun seuranta osoittaa, että liikenteen vaikutus näkyy erityisesti Raahen keskustassa, jossa pitoisuudet ovat varsinkin hiekoitusaikaan muita mittauspisteitä korkeampia. Kuva 15. Ilmassa leijuvan hienojakoisen pölyn määrä seuraavilla ajoilla: kitka 0 = kitkarenkaat ilman hiekkaa nasta 0 = nastarengas ilman hiekkaa nasta h = nastarengas hiekoituksella kitka h = kitkarenkaat hiekoituksella nasta hj-h = nastarenkaat hienojakoisella hiekalla (Lähde: Ilmansuojeluyhdistys ry:n jäsenlehti: Ilmansuojelu, Katupölyjen tutkimusprojekti: Nordic Envicon Oy)

19 19 5. TULOKSET 5.1. Kokonaisleijuma Kokonaisleijumalla (TSP) tarkoitetaan leijuvan pölyn kokonaismäärää. Raahessa kokonaisleijumaa on mitattu välisenä aika µg/m Ollinsaari Saloinen Lapaluoto Keskusta TSP Pattijoki ohjearvo Kuva 16. Raahen kokonaisleijuman TSP-pitoisuudet vuosina Mitatut pitoisuudet ovat olleet selvästi ohjearvon alittavia Saloisten, Pattijoen ja Ollinsaaren osalta ja vaihdellut ohjearvon molemmin puolin keskustan ja Lapaluodon osalta kuten kuva 16 esittää (valtioneuvoston ohjearvo 480/96) Mittaus lopetettiin 2003, koska tutkimukset osoittavat, että pienemmät ulkoilman hengitettävien hiukkasten alle 10 ja 2.5 µm (PM 10 ja PM 2,5 ) koko on terveydelle vaarallisempaa, samalla oli jo siirrytty mittaamaan alle 10 µm hiukkasia (PM 10 ) Hengitettävät hiukkaset Ilman laadun seurantaa tehostetaan ja kehitetään, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä kuva ilman epäpuhtauksista. Raahen alueella on mitattu jo useita vuosia hengitettäviä hiukkasia eli aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 μm hiukkasia (PM 10 ), jotka tunkeutuvat keuhkojen yläosaan. Pienhiukkaset eli aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 μm hiukkaset etenevät keuhkorakkuloihin saakka. Raahessa ei mitata pienhiukkasia (PM 2,5 ). Pöly on alueemme suurin ilmanpilaaja ja ottaen huomioon pölyn vakavat terveydelliset vaikutukset, sen päästöihin ja valvontaan tulee kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Vuonna 2008 hengitettäviä hiukkasia (PM10) mitattiin Raahen keskustassa (jossa jatkuvamittaus), Lapaluodossa ja Varikolla (joissa jaksottaiset 24 h mittaukset). Vuosikeskiarvot olivat keskusta 17 μg/m 3, Varikko 11.3 μg/m 3

20 20 ja Lapaluoto 12.5 μg/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuna ei ole merkittäviä muutoksia. Kalenterivuoden raja-arvo, 40 μg/m 3 (711/2001) ei ylity (taulukko 10 ja kuva 17). Korkeimmat kuukausikeskiarvot vuonna 2008 olivat maaliskuussa keskustassa 148 μg/m 3, Varikolla maaliskuussa 15.8 μg/m 3 ja Lapaluodossa tammikuussa 25.7 μg/m 3. Korkeat PM 10 - pitoisuudet johtuvat hiekoitushiekan, liikenteen, teollisuuden ja sääolosuhteiden yhteisvaikutuksesta. Kuvasta 18 on mahdollisuus nähdä selvästi hiekoitushiekan vaikutus, tarkasteltaessa keskustan mittausaseman kuukausikeskiarvojen kehitystä. Taulukko 10. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot mittauspisteittäin sekä niiden prosentuaalinen osuus raja-arvosta. Rajaarvo Mittausasema μg/m3 μg/m3 μg/m3 μg/m3 μg/m3 % % % % Lapaluoto 20,2 16,1 19, Varikko 16,4 16,4 16, Keskusta 18,5 19,9 19, µg/m Lapaluoto PM10 Keskusta PM10 Varikko PM10 Saloinen PM10 Raja-arvo Kuva 17. Raahen hengitettävien hiukkasten alle 10 µm vuosikeskiarvot (μg/m 3 ) (PM 10 )

21 ug/m Varikko Lapaluoto Keskusta Kuva 18. Hengitettävät hiukkaset kuukausikeskiarvona kaikilla Raahen mittausasemalla Vuonna 2005 Valtioneuvosto vahvisti 24 tunnin (vuorokausi) hengitettävien hiukkasten (PM10) mittauksen raja-arvoksi 50 μg/m 3. Kalenterivuodessa ylityksiä saa olla enimmillään 35 vuorokautta. Raahen keskustan mittausaseman jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittalaitteella todettiin ylityksiä 18 kpl (ajallinen mittauskattavuus on yli 90 %, 361 vrk/vuosi.). Ylitykset ajoittuivat maaliskuun puolivälin ja huhtikuun lopun väliselle ajalle, jolloin kuivan katupölyn määrä oli suuri. Raahen keskustan asema toimiikin liikenneasemana ja suurin hengitettävien hiukkasten pitoisuus ajoittui täten aikaisempien vuosien tapaan kevään katujen pölyjen aikaan. Suurin PM 10 vuorokausi keskiarvopitoisuus 148 µg/m 3 oli Lapaluodon ja Varikon mittarit eivät ole jatkuvatoimisia ja siten niissä ajallinen mittausaika on noin 50 % (3 vuorokauden mittausjaksoa/viikko). Mitatut pitoisuudet ovat suuntaa antavia pitoisuuksia, raja-arvo ylityksiä on ollut vuonna 2008 Lapaluodossa vain yhtenä vuorokautena (Vuosi vrk) tuolloin PM 10 -vuorokausiarvojen maksimipitoisuus oli 79.4 µg/m 3. Varikolla ylityksiä tuli myös vain yhden vuorokauden osalta (Vuosi vrk) maksimipitoisuuden ollessa 72.8 µg/m 3 ( ). Raahen mittausasemalla raja-arvo ylityksiä (35 vrk/vuosi.) ei ollut (taulukko 11). Raahen keskustan liikenne (kevät pöly) näkyvät hengitettävien hiukkasten määrässä (kuvat 19). Varikolla ja Lapaluodossa hengittävien hiukkasten määrä vaikuttavat teollisuuden päästöt ja kaukokulkeumat. Erityisen hyvin liikenteen merkitys näkyy tarkasteltaessa vuorokautisia pölymääriä ajan funktiona työpäivänä ja viikonlopun aikana (kuva 20).

22 22 Taulukko 11. Raja-arvon ylityksiä 2008 (vuorokausikeskiarvot) Keskusta Lapaluoto Varikko PM10 PM10 PM10 µg/m3 µg/m3 µg/m ug/m Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuorokausikeskiarvot Raahen keskustan mittauspisteessä (PM 10 ) 2008.

23 ug/m Kellonaika To Su Ma Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) arki- ja pyhäpäivien välisessä tuntivaihtelussa näkyy arkipäivien liikenne ja yöllä viikonlopun liikenne Hengitettävien hiukkasten koostumus Metallipitoisuudet Hengitettävien hiukkasten raskasmetallit määritetään suodattimista, joista määritettävät metallit ovat arseeni (As), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), vanadiini (V) sinkki (Zn) ja rauta (Fe). Raskasmetallit kerätään Lapaluodossa (PM 10 ) ja Raahen Varikolla (PM 10 ) jaksottaisella 24 tunnin mittauksella (suodattimen läpivirtaa 55,20 m 3 ), joka toinen viikko. Vuonna 2008 raskasmetalli määrityksiä tuli lapaluodossa 25 kpl ja Varikolla 27 kpl. Raahen keskustan mittausasemalta kerätään raskasmetallit viikon jaksoina (suodattimen läpivirtaa 140 m 3 ), joka toinen viikko, 2008 keräys/määritysviikkoja oli 25 kpl. Edellisiin vuosiin verrattaessa tulee muistaa, että vuodesta 2007 alkaen mittausaseman sijainti on ollut eri ja keräävälaite toiminnaltaan virtausnopeudeltaan vähäisempi (metallipitoisuudet Liitteet 1-3). Leijuman metalleista korkeimmat pitoisuudet tulevat raudasta toinen pääkomponentti on sinkki. Taulukoissa on esitetty eri metallien vuosikeskiarvoja viime vuosilta ja kuvissa eri metallipitoisuuksien pitempiä trendejä. Hengitettävien hiukkasten (PM10) rautapitoisuus vuosikeskiarvona on merkittävin Raahen ilmanlaadun raskasmetallipitoisuuksista. Leijuman rautapitoisuus Varikolla oli 0.38 μg/m 3 (vuonna ,16 μg/m 3 ), Raahen keskustassa 0.29 μg/m 3 ( vuosi ,22 μg/m 3 ) Lapaluodossa 0.28 μg/m 3 (kuva 20)

24 24 Toinen leijuman päämetalleista on sinkki, jonka vuosikeskiarvo pitoisuus oli Raahen keskustassa μg/ m 3, Varikolla μg/m 3 ja Lapaluodossa samoin μg/m 3. Pitoisuudet olivat edellisten vuosien tasoa (2007 keskustassa 0,03 μg/m 3 ja Varikolla 0,05 μg/m 3 ). (taulukko 12, kuva 24). Leijuman sinkki ei ole yhtä haitallinen kuin muut raskasmetallit (Tosin hyvin suuret sinkkipitoisuudet voivat aiheuttaa myrkytyksen) (kuva 22). Lyijypitoisuus vuosikeskiarvona Varikolla oli μg/m 3 (Vuosi ,009 μg/m 3 ), Raahen keskustassa μg/m 3 (vuosi ,008 μg/m3) pitoisuudet ovat siten edellisen vuoden tasoa ja Lapaluodossa pitoisuus μg/m 3. Valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksen (711/2001) mukaan lyijyn raja-arvo on 0,5 μg/m 3 /a. Raahessa lyijyn vuosikeskiarvot jäävät tästä kymmenenteen osaan vaihdellen välillä 0,012-0,033 μg/m 3 /a. (taulukko 12, kuva 23). Leijuman kadmium pitoisuudet ovat vähäisiä siten, että vuosikeskiarvo pitoisuudet olivat Raahen keskustassa µg/m 3 ja Varikolla µg/m 3 ollen edellisien vuosien luokkaa, Lapaluodossa pitoisuus oli µg/m 3. Valtioneuvoston asettama tavoitearvo on µg/m 3 (5,0 ng/m 3 ) josta kaikkien mittausasemien mitatut pitoisuudet jäävät kymmenenteen osaan. Kadmium on myrkyllinen ravintoketjussa rikastuva alkuaine, jota esiintyy luonnossa vähäisiä määriä. (taulukko 13 ja kuva 24). Taulukko 12. Hengitettävien hiukkasten rauta ja lyijy (µg/m 3 /a) vuosikeskiarvoina Rauta µg/m3 Lyijy µg/m Varikko Keskusta Lapaluoto Taulukko 13. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) sinkki (µg/m 3 /a) ja kadmium (ng/m 3 /a) (1ng=0,001 µg) vuosikeskiarvoina Sinkki ug/m3 Kadmium ng/m Varikko Keskusta Lapaluoto Taulukko 14 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) arseeni (µg/m 3 /a) ja nikkeli (ng/m 3 /a) (1ng=0,001 µg) vuosikeskiarvoina Arseeni ng/m3 Nikkeli ng/m Varikko (19*) 10.1 Keskusta (3.5*) 2.6 Lapaluoto (8.7*) 5.8 *vain yksittäisiä tuloksia ei edusta vuosikeskiarvoa.

25 25 3 Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM rauta µg/m Kuva 21. Rauta hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) μg/m Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM Sinkki µg/m Kuva 22. Sinkki hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) μg/m

26 26 Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM Lyijy µg/m Kuva 23. Lyijy hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) vuosikeskiarvo μg/m Raja-arvon ollessa 0.5 μg/m Varikko PM10 Keskusta PM10 Lapaluoto PM10 Saloinen PM Kadmium ng/m Kuva 24. Kadmium hengitettävistä hiukkasista (PM 10 ) ng/m 3 (1 ng=0,001 mg) PAH-yhdisteet Raahessa yhdyskuntailman PAH pitoisuutta (16 kpl) on mitattu vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 2008 PAH- yhdisteitä määritettiin Varikon ja keskustan mittausasemien lisäksi vuoden tauon jälkeen myös Lapaluodon aseman näytteistä. Vuonna 2008 PAH- yhdisteet määritettiin keskustan pisteestä 24 kertaa, Varikon pisteestä 26 kertaa ja Lapaluodon pisteestä 17 kertaa. Näytteet PAHmäärityksiin otetaan siten, että Raahen keskustan mittausasemalta kerätään näytettä joka toinen viikko viikon keräysjaksona (kokoamanäytteenä, suodattimen läpivirtaa 140 m 3 ), Lapaluodossa ja Varikolla puolestaan näytettä otetaan joka toinen viikko 24 tunnin keräysajalla (suodattimen läpivirtaa 55,20 m 3 ). Suodattimista määritetään 16 eri PAH- yhdistettä, joiden vuosikeskiarvot on esitetty taulukossa 15. Bentso(a)pyreenin pitoisuus ilmoitetaan erillisenä, koska sen on havaittu olevan PAH- yhdisteistä todennäköisimmin syöpää aiheuttava (kuva 25, 26). Vuosikeskiarvo oli Varikolla 0.58 ng/m 3, Raahen keskustassa 0.28 ng/m 3 ja Lapaluodossa 1.47 ng/m 3, tavoite raja-arvon ollessa 1,00 ng/m 3 (kuva 28, 29). Verrattaessa edelliseen vuoteen pitoisuudet ovat laske-

27 27 neet Varikon ja keskustan osalta, samoin Lapaluodon osalta verrattaessa edelliseen mittausvuoteen. Kaikkiaan pitoisuuden muutokset ovat hyvin pieniä ja kysymyksessä lienee vuosittainen vaihtelu. Korkeimmat yksittäiset Bentso(a)pyreeni pitoisuudet ovat olleet, Varikolla 2.6 ng/m (24 h), Lapaluoto 6.43 ng/m 3 (24 h) ja Raahen keskustassa 0.71 ng/m välinen mittausjakso (viikko). (Liite 4). ng/m3/v Varikko Keskusta Lapaluoto Saloinen Kuva 25. Bentso(a)pyreeni (ng/m 3 /v) Raahen alueella v ng/m Lapaluoto TSP Lapaluoto PM10 Keskusta TSP Keskusta PM10 Pattijoki TSP Varikko PM10 Saloinen PM10 Ollinsaari PM10 Kuva 26. Bentso(a)pyreeni (ng/m 3 /v) Raahen alueella v Vuoteen 2003 asti määritykset tehty suurtehokeräimellä ketätyistä näytteistä ja osittain sen rinnalla 1999 alkaen PM 10 näytteistä.

28 28 Kuvasta 26 nähdään, että alkuvuosina mitatut pitoisuudet olivat suuret, minkä jälkeen pitoisuudet laskeneet nykyiselle tasolle (suurtehokeräimellä saavutetut tulokset ovat PAH yhdisteiden osalta vertailukelpoisia myöhemmin PM10 :llä kerättyihin, koska PAH yhdisteet ovat nimenomaan hienoimmissa partikkeleissa niiden laajan aktiivisen pinta-alan vuoksi). Tässä näkyy selvästi tekniikan kehitys suljetumpiin systeemeihin eteenkin teollisuudessa ng/m Keskusta Varikko Lapaluoto Kuva 27. PAH- yhdisteiden summapitoisuudet (16 yhdistettä) eri mittausasemilla ng/m Keskusta Varikko Lapaluoto Kuva 28. Bentso(a)pyreeni- pitoisuudet eri mittausasemilla 2008

29 29 Taulukko 15. PAH-yhdisteiden vuosikeskiarvot (Hengitettävät PAH-yhdisteet (ng/m 3 ) hiukkaset, PM 10 ) PAH-yhdiste (ng/m 3 ) Lapaluo-to Varik-ko Keskusta Varikko Keskusta Varikko Keskusta Naftaleeni ,95 1,53 0,75 0,59 Asenaftaleeni ,63 9,96 11,47 6,02 Asenafteeni ,01 0,37 1,48 0,54 Fluoreeni ,31 0,08 0,18 0,07 Fenantreeni ,66 1,24 2,24 1,07 Antraseeni ,42 0,41 0,23 0,12 Fluoranteeni ,65 3,19 2,07 1,46 Pyreeni ,25 1,18 1,73 0,99 Bentso(a)antraseeni ,62 0,50 0,51 0,37 Kryseeni ,40 0,42 0,47 0,36 Bentso(b)fluoranteeni ,37 0,74 0,48 0,62 Bentso(k)fluoranteeni ,64 0,34 0,22 0,29 Bentso(a)pyreeni ,90 0,39 0,29 0,25 Dibentso(ah)antraseeni ,30 0,17 0,09 0,09 Bentso(ghi)peryleeni ,91 0,55 0,26 0,43 Indeno(123cd)pyreeni ,71 0,41 0,41 0, Kaasumaiset ilmanepäpuhtaudet Rikkidioksidi SO 2 Rikkidioksidi (SO 2 ) on peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti Raahen alueella 80-luvulta, mikä johtuu päästöjen vähenemisestä. Vuonna 2008 rikkidioksidia mitattiin Varikolla ja Lapaluodossa. Aiemmin mittauksia on suoritettu myös Saloisissa ja Ollinsaaressa, joissa mittaustoiminta on lopetettu Ollinsaaren osalta 2000 ja Saloisten osalta vuoden 2004 aikana, jolloin mittausasema siirrettiin Lapaluotoon. Varsinainen Lapaluodon SO 2 mittaus aloitettiin Kuvassa 29 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien kehitys eri mittausasemilla 30 vuoden mittausjakson aikana. Vuoden 2008 tuntikeskiarvo oli Varikolla SO μg/m 3, ollen samaa tasoa kuin edellisenä vuonna(2007 2,0 μg/m 3 ). Mitattuja tuntiarvoja Varikon mittauspisteessä oli 8762 kpl. Lapaluodon SO 2 tuntikeskiarvo puolestaan oli 3.2 μg/m 3, joka käsitti tuntiarvoja 8766 kpl, edelliseen vuoteen verrattuna tuntikeskiarvo on hieman kohonnut (2007 2,4 μg/m 3 ) Suurin yksittäinen tuntipitoisuushuippu mitattiin Lapaluodossa 159 μg/m 3 ( klo 12.00) ja Varikolla vastaava huippu oli 51 μg/m 3 ( klo 22.00). Valtioneuvoston päätöksen (711/2001) mukaan raja-arvon tuntiarvo on 350 μg/m 3, jota Raahen ilmanlaadun mittausasemien SO 2 tunti raja-arvot eivät ylitä vuonna (kuva 30)

30 30 35 µg/m VARVI/VARIKKO SALOINEN OLLINSAARI LAPALUOTO Kuva 29. Rikkidioksidi SO 2 Raahessa Kuva 30. Vuoden 2008 SO 2 tuntikeskiarvot Varikon(ylinnä) ja Lapaluodon mittausasemalla Suurin kuukausikeskiarvo mitattiin kesäkuussa Lapaluodossa (SO 2 ) 5.6 μg/m 3 ja syyskuussa Varikolla (SO 2 ) 2.5 μg/m 3 (kuva 31). Korkein SO 2 vuorokausi-

31 31 keskiarvo oli Lapaluodossa 43.9 μg/m 3 ( ) ja Varikolla 12.6 μg/m 3 ( ). Valtioneuvoston päätöksen (711/2001) mukaan vuorokauden raja-arvo 125 μg/m 3 Raahessa SO 2 vuorokausi raja-arvo ei ylity ug/m3/kk 3 2 Varikko Lapaluoto 1 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 31. Vuoden 2008 SO 2 kuukausikeskiarvot mittausasemilta Typenoksidit Typenoksideilla (NO X ) tarkoitetaan typpioksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Raahessa NO X mitataan keskustan mittausasemalta, jatkuvatoimisella laitteella. Mittaustuloksia vuonna 2008 oli 8726 kpl tuntiarvoa. Suurin osa typenoksidien (NO) pitoisuudesta tulee liikenteen päästöistä, teollisuus päästöjen vaikutus näkyy typpidioksidi (NO 2 ) pitoisuudessa. Vuoden 2008 aikana Raahen keskustan NO ja NO 2 tuntipitoisuudet olivat korkeampia talven aikana (mittausjakson alku- ja loppupuolella, kuva 32 ja 33). Tuuleton sää ja pakkanen aiheuttavat sen, että NO 2 -pitoisuudet ovat korkeimmillaan talviaikaan. NO pitoisuus on myös riippuvainen sääolosuhteista ja talven pitoisuushuiput yleensä tulevat liikenteen aiheuttamista päästöistä. Valtioneuvoston asetus (711/2001) ilmanlaadusta määrittelee vuodesta 2010 lähtien raja-arvon kalenterivuoden keskiarvoksi NO 2 40 μg/m 3. Vuoden 2008 Raahen keskustan NO 2 keskiarvopitoisuus oli 12 μg/m 3, joka ei ylitä tulevaa raja-arvoa. Tuntikeskiarvojen raja-arvo tulee olemaan 200 μg/m 3 ja kalenterivuodessa saa olla 18 ylitystä. Raahen keskustan NO 2 -pitoisuus nähdään kuvasta 32, raja-arvojen ylityksiä ei ole tullut tässäkään tapauksessa, pitoisuudet ovat jääneet alle 100 μg/m 3.

32 32 Kuva 32. Raahen keskustan NO 2 (ylinnä) ja NO tuntikeskiarvot vuonna 2008 Kuva 33. Keskustan NO 2 (ylinnä)ja NO vuorokausikeskiarvot vuonna 2008

33 33 Liikenteen merkitys NO 2 päästöihin havaitaan erityisen selvästi Raahen keskustassa mittausasemalla verrattaessa NO 2 tuntiarvoja arkipäivisin ja viikonloppuisin (kuva 34). Arkisin pitoisuudet nousevat jyrkästi klo 6 9 välisenä aikana. Sama ilmiö näkyy ehkä vieläkin voimakkaampana NO tuntiarvoissa kuvassa ug/m Aika Su Ma Kuva 34. Arki- ja viikonlopputuntikeskiarvot keskustan NO 2 mittausasemalla ug/m Aika Su Ma Kuva 35. Arki- ja viikonlopputuntikeskiarvot Keskustan NO mittausasemalla Laskeumat Sateen ja tuulien mukana kulkeutuu ilmansaasteita pitkienkin matkojen takaa, pistepäästölähteiden läheisyys näkyy raskasmetallien määrän nousemisena. Laskeumapaikkojen sijainnissa on kiinnitetty erityistä huomiota teollisuuden metallipäästöihin, koska Raahessa on metalliteollisuutta, suurin päästölähde on Rautaruukki. Välikylä 3 km ja Saloinen 2 km edustavat lähellä päästölähdettä olevaa laskeumantasoa. Kolmas laskeuma paikka on Sarkala Tuomiojantien

34 34 tien varressa ½ km tiestä pienessä mäntymetsässä noin 12 km Raahen keskustasta, tämä edustaa taustapitoisuutta ja mahdollista kaukokulkeuman tasoa. Laskeuman keräysaika on 12 kuukautta, laskeumakeräin vaihdetaan kuukausittain. Raskasmetallit määritykset lyijy (Pb), kadmium (Cd), arseeni (As), nikkeli (Ni), kromi (Cr), vanadiini (V), rauta (Fe), sinkki (Zn) ja kupari (Cu). Vuoden 2008 kuukausikertymät mg/m² on esitetty taulukoissa k mg/m2/k Kuukausi 12 Sarkala Saloinen Välikylä Kuva 36. Rauta laskeuma eri mittauspisteissä vuonna Kuukausilaskeuman rauta, sinkki kromi ja vanadiini, laskeumasta näkyy selvästi pistepäästölähteiden etäisyyden merkitys näihin komponentteihin siten, että läheisyydellä mitataan korkeampia pitoisuuksia. Etäisyyksien ollessa Saloinen (2 km), Välikylä (3 km) ja Sarkala (12 km). Erityisesti etäisyyden vaikutus näkyy tarkasteltaessa rautalaskeumaa eri mittauspisteissä (kuva 36). Tammikuussa Sarkalassa oli yksittäinen korkea kuparipitoisuus 3.4 mg/m²/kk, muuten mittauspisteen laskeuman pitoisuudet olivat edellisien vuosien luokkaa eikä edellisen vuoden kaltaisia kohonneita arseenipitoisuuksia havaittu. Saloisissa havaittiin toukokuussa rautaa lukuun ottamatta kaikkien komponenttien kohdalla vuoden korkeimmat pitoisuudet, jotka vanadiinipitoisuutta lukuun ottamatta olivat edellisen vuoden maksimitasoja alhaisemmat. Välikylän mittauspisteessä perinteisesti laskeuman metallipitoisuudet ovat muita laskeumapisteitä korkeammat, kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna metallipitoisuus tasot jäivät hieman alhaisemmiksi.

35 35 Taulukko 16. Laskeumien metallit eri mittauspisteissä 2008 Sarkala mg/ m2/ kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi <0.001 < < <0.01 <0.01 <0.1 helmi < <0.01 <0.01 <0.01 < maalis huhti <0.001 <0.001 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.1 touko <0.001 <0.001 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.01 <0.1 kesä heinä elo syys loka marras joulu Saloinen mg/ m2/ kk As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi <0.001 < <0.01 < helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Välikylä mg/ m2/ kk 28.9 As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn Fe tammi <0.001 < < helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

36 36 Taulukko 17. Raudan, lyijyn, sinkin ja kadmiumin keskimääräinen kuukausilaskeuma eri mittauspisteissä vuosina Fe mg/m²/kk Pb mg/m²/kk Sarkala Saloinen Välikylä Sarkala Saloinen Välikylä Zn mg/m²/kk Cd mg/m²/kk Sarkala Saloinen Välikylä Sarkala Saloinen Välikylä < SÄÄTIEDOT Säätiedot on kerätty Raahen keskustan sääasemalta. Säätietojen laskelmissa on käytetty 2 minuutin keskiarvoja välisenä aikana on ollut pääilmansuunta lounaasta noin 14 %. (kuva 37). Kuva 37. Vuoden 2008 tuuliruusu Raahen keskustan sääasemalla.

37 Tuulen nopeus m/s Kuva 38. Vuoden 2008 tuulennopeuksien tuntikeskiarvot Raahen keskustan mittauspisteessä. Maksimi tuntikeskiarvo oli 10.9 m/s, keskimääräisen tuntikeskiarvon ollessa 2.4 m/s. Kuva 39. Vuoden 2008 lämpötilan vuorokausikeskiarvon vaihtelu. Raahen keskustan mittausasemalla.

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

AM 2010 AM 2010 ILMANLAADUN MITTAUKSET

AM 2010 AM 2010 ILMANLAADUN MITTAUKSET AM 2010 AM 2010 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2009 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2009 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 4 1. ILMANLAADUN SEURANNAN LÄINSÄÄDÄNNÖLLINEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEn ILMANLAATU 2013

RAAHEN ALUEEn ILMANLAATU 2013 RAAHEN ALUEEn ILMANLAATU 2013 RAAHEN ALUEEn ILMANLAATU 2013 Päivämäärä 23.6.2014 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Eerik Järvinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa

Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus Ilmatieteen laitos/ilmanlaadun asiantuntijapalvelut HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2016 Päivämäärä 5.5.2017 Laatijat Toni Keskitalo, Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Janne Nuutinen Hyväksyjä Eerik Järvinen

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2011

ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 2011 ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 211 ILMANLAATU RAAHEN ALUEELLA 211 Pekka Parvinen Anitta Massinen Labtium Oy Rantakatu 4 921 Raahe Kansi Leena Junnila, Anitta Massinen, Juri Klemanski 3 JOHDANTO 5 1. ILMANLAADUN

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot