Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006"

Transkriptio

1 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut

2 ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 26. Vuonna 199 solmittiin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailua koskeva sopimus. Sopimuksen mukaisesti toteutettiin Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla silloisen ilmansuojelulain (nykyisen ympäristönsuojelulain) mukaiset seurantavelvoitteet kuntien ja paikallisten toiminnanharjoittajien osalta vuosina Vastaava sopimus Anjalankosken ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta solmittiin vuonna Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein vuosille ja 21. Vuoden 24 aikana tilattiin ilmatieteenlaitokselta ehdotus ilmanlaadun seurantasuunnitelmaksi vuosille Vuosi 26 oli ensimmäinen vuosi, jolloin ilmanlaatua mitattiin uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana uusittiin analysaattorit ja tiedonkeruuohjelma, siirrettiin Kouvolan mittausasema uuteen paikkaan ja yleisesti supistettiin mittausverkostoa. Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat teollisuuden osalta Gasum Oy, J.M.Huber Finland Oy, KSS Energia Oy, Kymin Voima Oy, Kymppivoima Oy, maxit Oy Ab, Myllykoski Paper Oy, Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Stora Enso Publication Papers Oyj, Anjalan tehtaat, UPM-Kymmene Oyj (Kymi ja Voikkaa), Vamy Oy sekä Vapo Oy (Utti, Vekaranjärvi ja Kalso). Kuntien osalta mukana olivat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut. Ilmanlaadun seurantaa suoritettiin vuonna 26 Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemilla. Kouvolassa mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja typen oksideja (NO2, NO ja NOx). Kuusankoskella mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja terveystarkastaja Reijo Pesonen. Kalibroinneista ja tulosten editoinneista on vastannut JPP-Kalibrointi Ky. Tämän vuosiraportin ovat koonneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja terveystarkastaja Reijo Pesonen. Kouvolassa Kouvolan seudun ktt:n ky:n Ympäristöpalvelut Kyllikki Ala-Huikku tulosalueen johtaja Vesa Pekkola terveysinsinööri

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1 JOHDANTO TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Mittausasemat Mittausmenetelmät ja -laitteet Hengitettävien hiukkasten mittaaminen Typen oksidien mittaaminen Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaaminen Mittaustulosten siirto, käsittely ja taltiointi Toimintatapa ja kalibrointi TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT ILMAAN ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT...9 MITTAUSAINEISTO Hengitettävät hiukkaset PM Typen oksidit (NO2, NO ja NOx) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Sääolosuhteet ILMANLAATUINDEKSI YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...19

4 1 JOHDANTO 4 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan alueellaan paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta mukaan lukien ilmanlaadun seuranta. Seurantatiedot on julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Yrityksille on määrätty selvilläolovelvollisuus, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ilmanlaadun seurannan suunnittelussa on näin ollen arvioitava, mikä on kunnan erityispiirteet ja päästörakenne huomioiden riittävää ja tarpeellista seurantaa, ja kuinka seurannan tulokset saadaan niiden hyödyntäjille tai niistä muuten kiinnostuneille parhaalla tavalla tiedoksi. Seurannan tulisi lisäksi tuottaa yritysten käyttöön tietoa niiden päästövaikutuksista niin, että ympäristönsuojelulaissa mainittu vaatimus riittävästä selvillä olosta täyttyy ja ympäristöviranomaisten toiminnanharjoittajille laitosten lupaehdoissa asettamat velvoitteet päästömittausten lisäksi tulevat asianmukaisesti seurannalla hoidettua. Vuonna 199 solmittiin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailua koskeva sopimus. Sopimuksen mukaisesti toteutettiin Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla silloisen ilmansuojelulain (nykyisen ympäristönsuojelulain) mukaiset seurantavelvoitteet kuntien ja paikallisten toiminnanharjoittajien osalta vuosina Vastaava sopimus Anjalankosken ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta solmittiin vuonna Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein vuosille ja 21. Vuoden 24 aikana tilattiin ilmatieteenlaitokselta ehdotus ilmanlaadun seurantasuunnitelmaksi vuosille ja vuosi 26 oli ensimmäinen, jolloin ilmanlaatua seurattiin uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi vuoden aikana uusittiin ilmanlaatuanalysaattorit ja tiedonkeruuohjelma sekä siirrettiin Kouvolan mittausasema uuteen paikkaan. Käytännön seurannasta vastasi Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut. Tarkkailuun osallistujat: Kunnat: - Anjalankosken kaupunki - Elimäen kunta - Iitin kunta - Jaalan kunta - Kouvolan kaupunki - Kuusankosken kaupunki - Valkealan kunta Yritykset: - Gasum Oy - J.M.Huber Finland Oy - KSS Energia Oy - Kymin Voima Oy - Kymppivoima Oy - maxit Oy Ab - Myllykoski Paper Oy - Specialty Minerals Nordic Oy Ab - Stora Enso Publication Papers Oyj, Anjalan tehtaat - UPM-Kymmene Oyj (Kymi ja Voikkaa) - Vamy Oy - Vapo Oy (Utti, Vekaranjärvi ja Kalso)

5 2 TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailujärjestelmä on Ympäristöministeriön ilmanlaadun mittaamisohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin, joista tiedot siirtyvät automaattisesti GSM-modeemien avulla keskustietokoneelle. Keskustietokoneella voidaan käsitellä mittaustietoja, raportoida ja lähettää mittausaineistoa edelleen sähköisesti. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailujärjestelmää uudistettiin vuoden 26 alussa ilmatieteenlaitoksen tekemän seurantasuunnitelman mukaisesti. Vuoden alussa lopetettiin mittaustulosten kehityksen, mittausasemien sijainnin tai alueen päästöt huomioiden tarpeettomana rikkidioksidin ja leijuman mittaaminen sekä laskeuman seuranta. Samalla vähennettiin typen oksidien mittaamista niin, että typen oksideja mitattiin vain Kouvolassa. KOUVOLA Käsityöläiskatu NO, NO 2, NO x, PM 1 Kuva 1. Ilmanlaadun mittausasemat vuonna 26 Kouvolan mittausasema KUUSANKOSKI Urheilukentäntie T RS 2.1 Mittausasemat Vuonna 26 ilmanlaadun seurannassa oli käytössä kaksi jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa, Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemat. Asemilla toteutettavien mittausohjelmien pääasiallinen tavoite on tuottaa tietoa väestön altistumisesta suoraan tai epäsuorasti ilman epäpuhtauksille siellä, missä altistuminen on suurinta. Mittausasema Kouvola, Käsityöläiskatu Kuusankoski, Urheilukentäntie Siirrettävä asema Mitattavat epäpuhtaudet - Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) - Typen oksidit (NO 2, NO ja NO x ) - Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) - Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) (vuoden 26 aikana asema ei ollut käytössä) Kuva 2. Kouvolan mittausasema (Käsityöläiskatu) Kouvolan mittausasema siirrettiin vuoden 26 alussa Hallituskadulta Käsityöläiskadulle rakennustyömaan vuoksi. Hallituskadun mittauspaikka ei ollut paras mahdollinen, koska se sijaitsi hyvin lähellä matkakeskusta ja vilkasta risteystä. Mittausasema edusti lähinnä Kouvolan korkeimpia pitoisuuksia. Mittausasema siirrettiin Käsityöläiskadulle, lähemmäs kävelykatua, jonka ympäristössä liikkuu ja oleskelee enemmän altistuvia ihmisiä. Mittausasemalla tarkkailtiin typen oksidien (NO 2, NO ja NO x ) ja hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuutta Kouvolan keskustassa.

6 Kuusankosken asema joten asemalla voidaan tarvittaessa mitata myös pienhiukkasia. Vuoden 26 aikana siirrettävä asema ei ollut käytössä Mittausmenetelmät ja -laitteet Hengitettävien hiukkasten mittaaminen Kuva 3. Kuusankosken mittausasema (Urheilukentäntie) Kuusankosken asemalla mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Mittausasema sijaitsi keskustan läheisyydessä, liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Kuusankosken mittausaseman tarkoituksena on arvioida Kuusanniemen sellutehtaan päästöjen hajuvaikutuksia Kuusankosken keskustassa. Siirrettävä asema Hengitettävät hiukkaset ovat hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 1 µm. Tämän kokoluokan hiukkaset pääsevät kulkeutumaan hengityselimiin. Alle 1 µm:n hiukkasia mitataan jatkuvatoimisella TEOM-14A -analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laite säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää laskien värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden. Mitattavien hiukkasten kokoa voidaan muuttaa esierottimella Typen oksidien mittaaminen Typen oksideja mitattiin Monitor Labs 9841 NOx-analysaattorilla. Mittausmenetelmä perustuu kemiluminesenssi-ilmiöön. Analysaattori mittaa NO ja NO X pitoisuuksia ja näiden perusteella lasketaan ilman NO 2 -pitoisuus. Analysaattori tuottaa jatkuvina kolmea signaalia: NO, NO2 ja NOx. Kuva 4. Siirrettävä mittausasema Uuden tarkkailujärjestelmän mukaisesti perustettiin myös siirrettävä mittausasema, jossa on hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuusmittaus. Mittausaseman tarkoituksena on mitata hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kampanjaluonteisesti (6 kk 12 kk) kaupunkien ja taajamien keskustoissa sekä pölyävissä erityiskohteissa, kuten kivenmurskaamot ja asfalttiasemat. Siirrettävään asemaan on hankittu myös pienhiukkasten (PM 2, ) esierotin, Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonoksidiksi molybdeenikonvertterilla n. 3 ºC:n lämpötilassa. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NOx-mittaus) tai konvertterin ohi (NOmittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulosten perusteella lasketaan tietokoneella NO 2 -signaali.

7 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaaminen Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H2S, metyylimerkaptaani CH3SH, dimetyylisulfidi (CH3)2S ja dimetyylidisulfidi (CH3)2S2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Monitor Labs -98 rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 87 ºC. Tämä lämpötila riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO2- selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin. 2.3 Mittaustulosten siirto, käsittely ja taltiointi Mittaustiedot kerätään tietokoneelle analysaattoreilta kahden minuutin keskiarvoina. Mittaustiedot lähetetään edelleen GSM-modeemeilla ympäristöpalveluiden toimitiloissa olevalle keskustietokoneelle, josta aineisto siirretään varmuuskopioituun tietokantaan. Mittaustulokset lähetetään kerran kuukaudessa sähköisesti J. P. Pulkkisen kalibrointi ky:lle editoitavaksi ja editoidut tulokset syötetään takaisin ympäristöpalveluiden tietokantaan. Mittaustuloksia korjataan 3 kk välein lineaarikalibrointien jälkeen, jonka jälkeen tarkistetut mittaustiedot raportoidaan sopijaosapuolille. 2.4 Toimintatapa ja kalibrointi Kaasuanalysaattoreissa on automaattiset spanja nollatason tarkistukset. Tarkistus tehdään kerran vuorokaudessa. Analysaattorit kalibroidaan kolmen kuukauden välein, jolloin niille tehdään myös monipistekalibrointi. Tämän ns. lineaarisuustarkistuksen pohjalta korjataan mittaustuloksia tarvittaessa. Mikäli mittaustuloksissa havaitaan heiluntaa tai muita poikkeavuuksia, huoltotoimenpiteitä tehdään tarvittaessa. 7

8 3 TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT ILMAAN 8 Viime vuosikymmeninä teollisuuden ilmapäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Sama kehityssuunta on näkynyt myös ilmanlaadun parantumisena. Kaavioissa 1-4 on esitetty Pohjois-Kymenlaakson teollisuuden ilmapäästöjen kehitys vuodesta 199 lähtien. Teollisuuden hiukkaspitoisuudet ovat vähentyneet alueella huomattavasti. Hiukkaspäästöt eivät ole kuitenkaan sama kuin yhdyskuntailmasta mitattavat hengitettävät hiukkaset. Teollisuuden päästöistä hengitettäviä hiukkasia ei ole mitattu niin systemaattisesti, että niistä saataisiin eri vuosien vertailutuloksia. t Hiukkaset Kaavio 1. Hiukkaspäästöjen kehitys Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Ilman rikkidioksidipitoisuus on ollut useita vuosia niin alhainen, että sen mittaaminen lopetettiin Pohjois-Kymenlaaksossa vuoden 26 alussa. Rikkidioksidipitoisuuden alentumiseen ovat vaikuttaneet rikittömät polttoaineet ja teollisuuden päästöjen vähentyminen. t SO Kaavio 3. Rikkidioksidipäästöjen kehitys Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt ovat olleet viimeaikoina varsin vähäisiä, eikä yhdyskuntailmassakaan ole ollut havaittavissa suuria pitoisuuksia. Polttotekniikoiden kehittyessä typen oksidipäästöt ovat vähentyneet. Typen oksidipäästöt eivät ole kuitenkaan alentuneet niin paljoa, kuin muut päästöt, koska kaikki nykyiset polttoaineet ja polttoilma sisältävät typpeä, joka polttoprosessissa hapettuu typen oksideiksi. NOx t TRS Kaavio 4. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen kehitys t Kaavio 2. Typenoksidipäästöjen kehitys

9 4 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 9 Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuussa (Vnp 48/1996). Valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 481/1996) annetut raja- ja kynnysarvot kumottiin Valtioneuvoston antamalla asetuksella ilmanlaadusta (711/21). Vanhat rajaarvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uudessa asetuksessa (711/21) säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Ohjearvoilla pyritään ehkäisemään ensisijaisesti ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja, mutta myös luonnon vaurioitumista ja viihtyvyyshaittoja. Ohjearvot on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeiksi viranomaisille. Niitä sovelletaan mm. kaavoituksessa, muussa rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. 1 % kuukauden tunneista Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvoja (Vnp 48/96) Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Ohje-arvo Sallittujen ylitysten määrä Hengitettävät hiukkaset vuorokausi 7 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa (PM1) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 1 µg/m 3 vuorokausi 7 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) vuorokausi 1 µg/m 3 1 vuorokausi kuukaudessa Raja-arvot määrittelevät ne ilman epäpuhtauksien ehdottomat enimmäispitoisuudet, joiden ylittäminen velvoittaa viranomaiset toimenpiteisiin ilman laadun parantamiseksi. Ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee käytettävissään olevin keinoin ehkäistä raja-arvojen ylittyminen. 3 vuorokautta vuodessa Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvoja terveyshaittojen ehkäisemsiseksi (Vnp 711/1) Epäpuhtaus Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo Sallittujen ylitysten määrä Hengitettävät hiukkaset vuorokausi µg/m 3 (PM1) vuosi 4 µg/m 3 - Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 2 µg/m 3 18 tuntia vuodessa Typen oksidit (NO x ) vuosi 3 µg/m 3 (NO 2 :ksi laskettuna) -

10 MITTAUSAINEISTO 1 Ympäristöministeriö on antanut seuraavat vähimmäismittausaineistovaatimukset ilmanlaadun mittaustuloksille: Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos tuloksia on vähintään 4 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävissä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiohjearvon käyttö 3 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 3 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 7 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. Vuosi 26 oli ensimmäinen uuden seurantasuunnitelman mukainen vuosi. Tammi- ja helmikuulta ei ole mittaustuloksia analysaattoreiden ja tiedonkeruuohjelman uusimisen vuoksi. Uusimisen jälkeen mittaustuloksia saatiin yhtäjaksoisesti lähes koko loppuvuosi. Mittaustulosten keräämiseen, editointiin ja raportointiin käytettävä Envidas-ohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, jos vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausi- ja vuosikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta. PM1-pitoisuuden tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli koko vuonna 87,3 %. Puuttuvat mittaustulokset ajoittuvat tammi- ja helmikuuhun. Vuosikeskiarvon osata mittaustuloksia saatiin yli 1 kuukauden ajalta. Puuttuvat tulokset ovat kuitenkin yhtenäiseltä jaksolta vuoden alusta, joten vuosikeskiarvoa ei voida täysin verrata raja-arvoon. Vuorokausi- ja tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä. Typen oksidien tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli 84,8 %. Puuttuvat mittaustulokset ajoittuivat hengitettävien hiukkasten tavoin tammi- ja helmikuuhun, joten NOx-pitoisuuden vuosikeskiarvoa ei voida suoraan verrata raja-arvoon. Vuorokausi- ja tuntiarvojen osalta mittaustulokset olivat hyväksyttävissä. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntiarvojen ajallinen edustavuus oli % ja puuttuvat mittaustulokset olivat myös vuoden alussa. TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat vertailukelpoisia ohjearvoon.

11 11.1 Hengitettävät hiukkaset PM 1 Vuonna 26 esiintyi hengitettävissä hiukkasissa kohonneita pitoisuuksia kevätpölyjen ja kesän metsäpalojen vuoksi. Kevätpölyt esiintyivät huhti- ja toukokuussa ja metsäpalot näkyvät erityisesti kesä- ja elokuun mittaustuloksissa. Ohje- ja raja-arvoylityksiä ei kuitenkaan ollut. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 1,7 µg/m 3. Se oli 39 % vuosiraja-arvosta 4 µg/m 3. Vuosikeskiarvo laski aikaisemmista vuosista, mutta pitoisuuden alentuminen johtui pääasiassa mittausaseman paikan siirtämisestä, eikä siksi voida tehdä suoria johtopäätöksiä hiukkaspitoisuuden kehityksestä. ug/m P M1 vuosikeskiarvojen muutos , Vuosi Kaavio. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvon kehitys Kouvolassa. PM1[µg/m3] Periodic Station Report Kouvola : : Interval 24 Hour PM1[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 6. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot vuonna 26. Vuoden 26 aikana µg/m 3 :n vuorokausikeskiarvon ylityksiä oli 6 kpl, kun ylityksiä sallitaan 3 kpl vuodessa. Kaikki ylitykset ajoittuivat kevätpölyjen aikaan. µg/m 3 :n raja-arvoon verrattava 36. suurin vuorokausikeskiarvo oli 28, µg/m 3, eli 7 % raja-arvosta. Kaaviossa 6. on esitetty vuosikeskiarvot ja niiden vertailu raja-arvoon. Vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 on annettu kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausikeskiarvolle. Ohjearvon ylityksiä ei ollut. Suurin pitoisuus oli toukokuussa 8,2 µg/m 3, joka on 83 % ohjearvosta. um/m Tammikuu Helmikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 28,4 Maaliskuu,8 8,2 46,4 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 3,4 Heinäkuu 46 Elokuu 23,7 Syyskuu 14 13,7 2,7 Kaavio 7. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot Lokakuu Marraskuu Joulukuu

12 12 Vaikka ohje- ja raja-arvoylityksiä ei tapahtunutkaan, nousivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ajoittain varsin korkeiksi. Tällaiset pitoisuudet aiheuttivat yksittäisten tuntien osalta ilmanlaadun laskemisen jopa erittäin huonoksi, kuitenkin niin, että pahimmillaan ilmanlaatu laski koko vuorokauden aikana vain välttäväksi. um/m Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Korkein vrk Korkein tunti Kaavio 8. Hengitettävien hiukkasten suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet

13 .2 Typen oksidit (NO 2, NO ja NO x ) Typen oksidien mittaus siirtyi hiukkasmittauksen tavoin Hallituskadulta Käsityöläiskadulle. Typen oksideissa ei ollut erityisiä tapahtumia vuoden 26 aikana. Ajoittain inversio sääolosuhteet aiheuttivat kohonneita pitoisuuksia, mutta ohje- ja raja-arvojen ylityksiä ei kuitenkaan tapahtunut. Kaavio 9. Typpidioksidin (NO 2 ) vuosikeskiarvon kehitys Kouvolassa 13 Typpidioksidin vuorokausiohjearvo 7 µg/m 3 on annettu kuukauden toiseksi suurimmalle pitoisuudelle. Ohjearvon ylityksiä ei ollut. Suurin pitoisuus oli maaliskuussa 43,8 µg/m 3, joka oli 63 % ohjearvosta. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 14,7 µg/m 3. Se on 36,8 % ja osuus raja-arvosta 4 µg/m 3. Samoin, kuin hengitettävät hiukkaset, typpidioksidin pitoisuus laski aikaisemmista vuosista mittausaseman siirron vuoksi. NO2 vuosikeskiarvojen muutos um/m Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 43,8 3,7 24,9 1,7 18,1 18,6 2,3 21,6 27,4 24,6 Pitoisuuus (ug/m3) , Vuosi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kaavio 1. Typpidioksidin kuukauden 2. suurimmat vuorokausikeskiarvot Kesäkuu Typpidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvo on 2 µg/m 3. Se on annettu 19. korkeimmalle tuntikeskiarvolle. Raja-arvoon verrattava tuntikeskiarvo oli 77,8 µg/m 3, joka oli 38,9 % raja-arvosta. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu NO2[µg/m3] Periodic Station Report Kouvola : : Interval 1 Hour NO2[µg/m3] /2 1/3 1/4 1/ 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Kaavio 11. Typpidioksidin tuntikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 19. korkeimman pitoisuuden raja-arvo 2 µg/m 3

14 Typpidioksidin tuntikeskiarvon ohjearvo on 1 µg/m 3. Yksi prosentti kuukauden tuntikeskiarvoista saa ylittää pitoisuuden ennen kuin ohjearvo ylittyy. µg/m Tamm ikuu Kuukauden 99 % tuntikeskiarvo 84, 61,9 7, 34,3 48,449,8 42,41,6 3,2 39,3 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Kaavio 12. Typpidioksidin kuukauden tuntikeskiarvojen 99 %:n pitoisuus ja tuntiohjearvo 1 µg/m 3 Typpidioksidipitoisuudet aiheuttivat yksittäisinä tunteina ajoittain ilmanlaadun laskemisen välttävälle tasolle, mutta pahimmillaankin vuorokauden kesimääräinen ilmanlaatu pysyi typpidioksidin osalta tyydyttävänä. um/m Kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Tammikuu Helmikuu 93,8 74,7 93,7 49,3 4,6,2 68,8 6,4 71, 74,8 6,6 31, ,7 21,1 29, ,7 28,3 28,7 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu vrk µg/m3 Heinäkuu Elokuu Syyskuu tunti µg/m3 Kaavio 13. Typpidioksidin kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvopitoisuudet Lokakuu Marraskuu Joulukuu Typpimonoksidin vuosikeskiarvo oli 3,7 µg/m 3. Se laski edellisistä vuosista, koska mittausaseman sijainti ei ollut niin lähellä vilkasta risteystä kuin aikaisemmin. Liikenteen pakokaasusta peräisin oleva typpimonoksidi hapettuu nopeasti ilman otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi ja tämä reaktio on edennyt pidemmälle nykyisessä mittausasemassa. Pitoisuus (ug/m3) NO-pitoisuuksien vuosikeskiarvojen muutos Kaavio 14. Typpimonoksidin (NO) vuosikeskiarvon muutos Typpimonoksidille ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja, koska sen terveysvaikutukset ovat vähäiset. Typpimonoksidia mitataan, jotta voidaan määrittää typen oksidien kokonaismäärä. Typen oksideilla on happamoittavaa vaikutusta, kun typpiyhdisteet hapettuvat ilmassa typpihapoksi tai sen happamiksi suoloiksi, nitraateiksi. Typen oksideilla (NO x ) tarkoitetaan typpidioksidin (NO 2 ) ja typpimonoksidin (NO) kokonaismäärää typpidioksidina ilmaistuna. Typen oksideille on annettu vuosikeskiarvon raja-arvo 3 µg/m 3, jonka tarkoituksena on ilman epäpuhtauksien aiheuttamien välittömien kasvillisuusvaikutusten ja ekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäiseminen laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. Typen oksidien mittaus on Kouvolan keskustassa, eikä siten luonnonsuojelun kannalta merkityksellisellä paikalla. Kouvolan keskustan vuosikeskiarvo oli 2,3 µg/m 3, eli 67,7 % raja-arvosta. 3,7 14

15 .3 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden aiheuttama haitta on pääasiassa viihtyisyyshaitta ja suuremmissa pitoisuuksissa terveyshaittoja kuten päänsärkyä, silmä- ja nenäoireita, yskää ja hengenahdistusta. Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin aikaisempien vuosien tavoin Kuusankoskella Urheilukentäntiellä. Haisevien rikkiyhdisteiden osalta ei erityisiä tapahtumia ollut, eivätkä pitoisuudet ylittäneet ohjearvoa. Pitoisuus (ug/m3) T RS vuosikeskiarvojen m uutos 1,1,6 1,9,8,3,3,4,3,2,7,4,7, Vuosi Kaavio 1. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvon muutos Haiseville rikkiyhdisteille on annettu ohjearvo 1 µg/m 3. Ohjearvo on annettu kuukauden toiseksi korkeimmalle vuorokausikeskiarvolle. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan 3 µg/m 3, eli 3 % ohjearvosta. um/m Tammikuu Kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo Helmikuu 1 1 Maaliskuu Huhtikuu 2 Toukokuu 1 Kesäkuu 3 3 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu TRS-yhdisteille on ominaista, että ne haisevat pahalle jo erittäin pieninä pitoisuuksina. Ihmisen hajuaisti erottaa hajut paljon paremmin kuin analysaattori. Näin ollen pienetkin pitoisuuden havaitaan herkästi. Korkein tuntikeskiarvo vuonna 26 mitattiin elokuussa, 8 µg/m Haisevien rikkiyhdist eiden kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntiarvot Tam mikuu Maaliskuu 3 2 Toukokuu Heinäkuu vuorokausi 8 t unt i Syyskuu Marraskuu 1 Kaavio 17. Haisevien rikkiyhdisteiden kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen pitoisuudet jäivät lähes kaikki alle µg/m 3 :n. Taulukko 14. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuksien mukaan Pitoisuusalue µg/m 3 %-osuus tunneista < 99,86.. 1, < Kaavio 16. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo ja ohjearvo 1 µg/m 3

16 16.4 Sääolosuhteet Vuonna 26 ei ilmanlaadun tarkkailussa ollut käytössä omaa sääasemaa, vaan säätiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen Utin sääaseman tietoihin. Tuulen suunta eri kuukausina on esitetty kaavioissa Tuulen suunnassa näkyy, miten itätuuli oli elokuussa vallitseva ja mahdollisti Venäjän metsäpaloista syntyneiden savujen kulkeutumisen Suomeen Kaavio18. Tammikuun tuulen suunta Kaavio 21. Huhtikuun tuulen suunta Kaavio 19. Helmikuun tuulen suunta Kaavio 22. Toukokuun tuulen suunta Kaavio 2. Maaliskuun tuulen suunta Kaavio 23. Kesäkuun tuulen suunta

17 Kaavio 24. Heinäkuun tuulen suunta Kaavio 27. Lokakuun tuulen suunta Kaavio. Elokuun tuulen suunta Kaavio 28. Marraskuun tuulen suunta Kaavio 26. Syyskuun tuulen suunta Kaavio 29. Joulukuun tuulen suunta Sade vaikuttaa ilmanlaatuun puhdistavasti. Kevät on tyypillisesti kuivaa vuodenaikaa ja silloin mm. hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeita. Kuukauden sademäärät (mm) perustuvat myös Ilmatieteenlaitoksen Utin mittausaseman tietoihin. mm Sademäärä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kaavio 3. Sademäärät

18 6 ILMANLAATUINDEKSI 18 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) on kehittänyt ilmanlaatuindeksin, jolla yksinkertaistetaan ilmanlaatutiedotusta. Ilmanlaadun mittaustuloksista tunneittain laskettava indeksi kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksiä laskettaessa mitattuja ilman epäpuhtauksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Ohjearvoon verrattu korkein epäpuhtauspitoisuus määrää koko indeksin arvon. Indeksin arvo 1 vastaa ohjearvoja. Epäpuhtauksien yhteisvaikutuksia indeksi ei ota huomioon. Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset - Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia 1-7 Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä pitkällä aikavälillä 76-1 Välttävä Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia 11-1 Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä pitkällä 11 Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä aikavälillä Ilmanlaatuindeksinä arvioituna Kouvolan keskustassa ilmanlaatu oli pääosin hyvällä tasolla. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 33,8. Kaaviossa 31. on ilmanlaatuindeksi vuoden 26 aikana Kouvolan keskustassa. Ilmanlaatuindeksinä arvioituna TRS-pitoisuus pysyi Kuusankosken keskustassa pääosin hyvällä tasolla ja ainoastaan yksittäisinä tunteina ilmanlaatu laski tyydyttäväksi. Ilmanlaatuindeksi, Kouvola (NO2 ja PM1) Ilmanlaatuindeksi, Kuusankoski (TRS) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Indeksi Joulukuu Indeksi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kaavio 31. Kouvolan ilmanlaatu vuonna 26 Kaavio 32. Kuusankosken TRS-pitoisuus ilmanlaatuindeksinä

19 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun seurantajärjestelmä, analysaattorit ja ohjelmisto uusittiin vuoden 26 alussa. Ilmanlaadun seurantajärjestelmän uusinnan vuoksi tammi- ja helmikuun ilmanlaatutiedot puuttuvat. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu oli pääosin hyvällä tasolla, eikä ohje- ja raja-arvojen ylityksiä tapahtunut. Lyhytkestoisia ilmanlaadun heikkenemisiä tapahtui mm. kevätpölyjen aikana, jolloin ilman hengitettävien hiukkasten pitoisuus laski ilmanlaatua hetkellisesti jopa erittäin huonoksi. 19 Typen oksidit eivät aiheuttaneet merkittäviä ilmanlaadun heikkenemisiä. Ainoastaan lyhytkestoisia inversiosääilmiöistä aiheutuneita ilmanlaadun huononemisia tapahtui. Huonoimmillaan ilmanlaatu laski typpidioksidipitoisuuden vuoksi välttävälle tasolle. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet Kuusankosken keskustassa olivat varsin alhaisia ja TRS pitoisuudet olivat hyvällä tasolla. Ainoastaan yksittäisinä tunteina ilmanlaatu laski TRS-yhdisteiden vuoksi tyydyttävälle tasolle. Kesällä esiintyi myös runsaasti metsäpaloista aiheutuneita savuhaittoja, jotka laskivat ilmanlaadun ajoittain välttävälle tasolle.

20 ISBN Kouvola Kouvolan seudun kansanterveystyön ky Ympäristöpalvelut Hallituskatu 7 A 41 KOUVOLA

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Maakaasu

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 Helena Saari Birgitta Komppula ILMATIETEEN

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 213 Helena Saari Risto Pesonen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009 Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Luonnos 5.10.2009 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Ympäristönsuojelu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM

Lisätiedot

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 25 Birgitta Alaviippola Helena Saari Risto Pesonen Jari Walden Ilmatieteen laitos LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 5/6 LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 29. 6. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 163/41 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/30/EY, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI 2010. Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso)

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI 2010. Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso) VUOSI 21 1 tco 2 3 25 2 15 1 5 1435 1399 1424 1529 1599 157 1467 1669 1513 1424 1411 1214 1128 112 157 963 121 131 13 759 879 137,3 VAMY OY, MYLLYKOSKEN 98,9 KYMIN VOIMA OY 64,5 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 Helena Saari Risto Pesonen TALVIVAARAN

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan 2010 ilmanlaatu Vuosiyhteenveto Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 2 (27) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 1 ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 2 TIIVISTELMÄ Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Savon

Lisätiedot

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.1.2010 PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS TYPPIDIOKSIDIN OHJEARVOT ASEMAKAAVAT NRO 8256, 8309, 8310 JA 8048 PISPALAN

Lisätiedot

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2011 ISBN 978-952-5691-23-8 ISSN 1459-1790 Tilaukset Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kiiskinmäenkatu 5-7, 50130 Mikkeli

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2012

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2012 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 212 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko (Fortum Power and Heat Oy), Turun Seudun Energiantuotanto Oy Maarit Arpalo, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 27 Helena Saari Birgitta Alaviippola Risto Pesonen Kaj Lindgren ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 3.6.28 LOHJAN ILMANLAADUN

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 24 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2013

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2013 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 213 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 213 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Energiantuotanto

Lisätiedot

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan

Lisätiedot

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Birgitta Alaviippola Pirjo Ranta Sari

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12 3 SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 5 2.. Rikkidioksidi (SO 2 ) 5 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 ) 6 2.3. Hiukkaset 6 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä

Lisätiedot

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU

LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 26 Birgitta Alaviippola Helena Saari Risto Pesonen Kaj Lindgren LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/7 LOHJAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Kuva: Eija Rintamäki Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Eija Rintamäki

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 28 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä,

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) VUOSI 2011 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 102,2 VAMY OY, MYLLYKOSKEN VOIMALAITOS 96,4 KYMIN VOIMA OY 55,3 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 38,4 GASUM OY, KOUVOLAN KOMPRESSORIASEMA

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 8 päivänä marraskuuta 2001,

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 8 päivänä marraskuuta 2001, 4.12.2001 L 319/45 KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 8 päivänä marraskuuta 2001, neuvoston direktiivin 96/62/EY ja neuvoston direktiivin 1999/30/EY mukaisesti vuosittain annettavien ilmanlaadun arviointia koskevien

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELU 213 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 212 Helena Saari Risto Pesonen Birgitta

Lisätiedot