Lyhenteiden selitykset:

Transkriptio

1 Tampereella

2 Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma (kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset) hengitettävät hiukkaset (halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkaset) pienhiukkaset (halkaisijaltaan alle 2.5 µm hiukkaset) lämpötila tuulen nopeus tuulen suunta suhteellinen kosteus mikro(miljoonasosa)grammaa ilmakuutiometrissä milli(tuhannesosa)grammaa ilmakuutiometrissä Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta Toimitus: Ari Elsilä Taitto: Aino Myllyluoma Kansikuva: Ari Järvelä Hämeen kirjapaino Oy, , painos 5000 kpl

3 Johdanto Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Tampereen kaupungin ympäristövalvonta seuraa Tampereen ilmanlaatua yhteistyössä noin kahdenkymmenen ympäristölupavelvollisen yrityksen kanssa. Osallistumalla ilmanlaadun yhteistarkkailuun yritykset täyttävät velvoitteensa olla selvillä toimintansa vaikutuksista paikalliseen ilmanlaatuun. Yritykset osallistuvat Tampereen ilmanlaadun tarkkailusta aiheutuviin kustannuksiin päästöjensä perusteella määräytyvin maksuosuuksin. Tampereen kaupunki vastaa liikenteen ja pienyritysten päästöjen aiheuttamasta maksuosuudesta. Kaupunki ja muut sopijaosapuolet pitävät sopimuksen mukaisesti yllä kaupungin ilmanlaadun mittausjärjestelmää. Sopimukseen sisältyy mm. päästötietojen vuosittainen kokoaminen, mittauslaitekannan täydentäminen, sekä tuloksista raportoiminen ja tiedottaminen. Ilmanlaadun tarkkailun toteuttaa Tampereen kaupungin ympäristövalvonta. Ensimmäinen Tampereen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuonna Sopimus allekirjoitettiin uudelleen vuosina 1995 ja Analysaattoreita ja tiedonkeruujärjestelmää uusittiin vuonna Yhteistarkkailusopimus solmittiin neljännen kerran joulukuussa Meneillään olevan sopimuskauden aikana hankitaan kaksi hiukkasanalysaattoria. Myös hiukkasten metallipitoisuutta ryhdytään seuraamaan. Yhteistarkkailusopimus Tampereen ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksessa ovat mukana: Abloy Oy Acta Print Oy Comforta Oy Kvaerner Power Oy Fortum Lämpö Oy Hercules Finland Oy Keskipakovalu Oy LignoTech Finland Oy M-real Tako Board (massatehdas ja kartonkitehdas) Metso Lokomo Steels Oy Pirkanmaan Lehtipaino Oy Siegwerk Finland Oy Metso Minerals Finland Oy Suominen Joustopakkaukset Oy Santen Oy Tamfelt Oyj Abp Raflatac Oy Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto ja ympäristövalvonta Tampereen Sähkölaitos Tieliikelaitos Valtatie Oy Pirkanmaan ympäristökeskus hyväksyy tarkkailusuunnitelman.

4 4 ILMANLAATU TAMPEREELLA Päästöt vähenevät Yksi myönteisimpiä kehityssuuntia on ollut rikkidioksidipäästöjen ja pitoisuuksien voimakas pieneneminen viime vuosikymmeninä. Lielahden sulfiittiselluloosatehtaassa tehtiin prosessimuutos vuonna 1985, jolloin alueen rikkidioksidipäästöt vähenivät ja ilmanlaatu parani oleellisesti. Bensiinin lyijypitoisuutta alennettiin vuonna 1985, mikä näkyi pian myös leijuman lyijypitoisuuden alenemisena. Maakaasu saatiin Tampereella käyttöön vuonna Rikkidioksidin kokonaispäästöt Tampereella vuonna 1970 olivat tonnia. Vuonna 2004 Tampereella ilmaan pääsi enää 600 tonnia rikkidioksidia. Myös pitoisuudet vuonna 1970 olivat korkeita: rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Keskustorilla oli yli 110 mikrogrammaa kuutiometrissä, kun vuonna 2002 rikkidioksidia Keskustorilla oli vain 2 mikrogrammaa kuutiometrissä vuosikeskiarvona. Kuva: Ari Järvelä

5 ILMANLAATU TAMPEREELLA 5 Alenema päästöissä ja pitoisuuksissa johtuu siitä, että runsasrikkisen raskaan polttoöljyn käyttämisestä energiantuotannossa on siirrytty käytännössä rikittömään maakaasuun. Polttoöljyn rikkipitoisuuskin on pienentynyt vuosi vuodelta tiukentuneen lainsäädännön myötä. Kaukolämpöverkon laajentuminen ja energiantuotannon keskittäminen suuriin voimalaitoksiin ovat osaltaan vähentäneet päästöjä. Typen oksideilla (NO x ) tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Tampereen typen oksidien päästöt ovat valtaosin peräisin liikenteestä ja energiantuotannosta. Päästöt ovat puoliintuneet kahdenkymmenen vuoden kuluessa, mutta typpidioksidin pitoisuus hengitysilmassa ei ole merkittävästi pienentynyt. Liikenteen päästöt vapautuvat ilmaan juuri siellä, missä ihmiset liikkuvat, joten typen oksidien kannalta liikenne on merkittävin ilmanpilaaja Tampereella. Hiukkaspäästöt Tampereella ovat pienentyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen noin 80%, mikä johtuu ensisijaisesti teollisuuden päästöjen vähentymisestä. Ilmassa leijuvien hiukkasten eli leijuman pitoisuus kaupungin keskustassa pieneni 1990-luvulla vuosikymmenen aikana noin 40%, mutta hengitettävien hiukkasten pitoisuus ei ole juuri muuttunut 1990-luvun alussa mitatuista tasoista. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin pääosin liikenteestä ja sen ilmaan nostamasta hienojakoisesta aineksesta. Pölyämistä on pyritty estämään käyttämällä liukkaudenestoon sepeliä hiekan sijasta sekä tehostamalla katujen kevätsiivousta. Pienhiukkasten pitoisuudelle ei ole annettu raja- eikä ohjearvoja, mutta niiden pitoisuutta seurataan Tampereella liikenneympäristössä. Pintalähteiksi luokitellaan mm. öljylämmitteiset asuin- tai teollisuuskiinteistöt, joiden päästökorkeus on luokkaa 10 m tai vähemmän. Pistelähteiksi luokitellaan esim. teholtaan yli 5 megawatin kattilalaitokset, joilla on korkeahko savupiippu.

6 6 ILMANLAATU TAMPEREELLA tonnia vuodessa liikenne pintalähteet pistelähteet vuosi Rikkidioksidipäästöt Tampereella. tonnia vuodessa (NO 2 :na) vuosi Typen oksidien päästöt Tampereella liikenne pintalähteet pistelähteet tonnia vuodessa liikenne pintalähteet pistelähteet vuosi Hiukkaspäästöt Tampereella.

7 ILMANLAATU TAMPEREELLA µg/m 3 Lielahti SO 2 Keskustori SO vuosi Rikkidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvoja Tampereella. µg/m Keskustori NO 2 Lielahti NO 2 20 Pirkankatu NO 2 0 Lintulampi NO vuosi Typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvoja Tampereella µg/m vuosi Leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja Tampereella. Keskustori PM 10 Keskustori TSP Koskipuisto PM 10 Koskipuisto TSP Pirkankatu PM 10

8 8 ILMANLAATU TAMPEREELLA Pirkankadun mittausasema UlkoilmaElpi, jolla mitataan pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuutta. Ilmanlaadun mittaukset Tampereen ilmanlaadun mittausjärjestelmään kuuluu tällä hetkellä neljä mittausasemaa ja kaksi säämastoa. Mittausasemat sijaitsevat Lielahdessa, Pirkankadun varrella, Koskipuistossa ja Veisussa. Säätietoja eli tuulen suunta ja nopeus, lämpötila ja kosteus saadaan Näsinneulassa ja Keskustorin kulmalla sijaitsevista säämastoista.

9 ILMANLAATU TAMPEREELLA 9 Kuvat: Ari Elsilä Etualalla hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuden mittaamiseen käytettävä TEOM-analysaattori. Typen oksidien ja otsonin pitoisuuden mittaamiseen käytettävät analysaattorit, näytteenottopumput ja tiedonsiirtoon käytettävät muuntimet sekä tietokone. Mittausasemat Lielahdessa mitataan typen oksidien, otsonin ja hengitettävien hiukkasten sekä hiukkasten metallipitoisuutta. Pirkankadun varrella seurataan typen oksidien, hiilimonoksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuutta. Koskipuistossa mitataan leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta. Veisun siirrettävällä mittausasemalla seurataan typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuutta. Lielahden mittausasemalla seurataan teollisuuden vaikutuksia lähiympäristön ilmanlaatuun. Pirkankadun mittausasema ja siirrettävä mittausasema on sijoitettu liikenneympäristöön. Koskipuistossa mitataan liikenteen ja hiekoituksen aiheuttamaa pölypitoisuutta. Ilmanlaadun seuranta painottuu jatkossa hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuden seurantaan. Rikkidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät ole enää ongelma. Typpidioksidin ja hiukkasten aja-arvojen ylittymisen ennaltaehkäisemiseksi Tampereella ollaan laatimassa valmiussuunnitelmaa, jossa määritellään toimenpiteet tilanteissa, jolloin pitoisuudet nousevat korkeiksi.

10 10 ILMANLAATU TAMPEREELLA Näsijärvi NO x, 0 3, PM 10, metallit Lielahti Ws, Wd, Temp, RH Kauppi Pispala Pyhäjärvi CO, NO x, PM 10, PM 2.5 Pyynikki Ws,Wd, Temp, RH Kaleva TSP, PM 10 Hakametsä Hatanpää Härmälä Koivistonkylä CO, NO x, PM 10 Mittausasemien sijainti. Peltolammi Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus Tampereella vuonna 2000.

11 Epäpuhtauksien terveysvaikutukset Kuva: Anne Byckling Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa, kun liikenne nostaa hiekkaa ja asfalttipölyä ilmaan. Hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoillle ovat herkkiä lapset, vanhukset ja hengitys- ja sydäntauteja sairastavat. Korkeat hiukkaspitoisuudet lisäävät astmakoh-tauksia, heikentävät keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät hengitystulehduksia. Valtaosa ulkoilman typen oksidien (NO x ) pitoisuudesta aiheutuu liikenteen päästöistä. Typpidioksidi (NO 2 ) on terveydelle haitallista ja sen pitoisuudelle on annettu ohje- ja raja-arvot. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan talvisin tyyninä pakkaspäivinä. Typpidioksidi lisää hengitysoireita ja -sairauksia lapsilla ja astmaatikoilla sekä saattaa supistaa keuhkoputkia. Typpidioksidi voi lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle ja siitepölylle. EU-komission Puhdasta ilmaa Euroopalle (Clean Air for Europe, CAFE) -ohjelmassa pienhiukkasten arvioitiin aiheuttaneen vuonna 2000 Suomessa CAFE-selvityksen puhtaimmassa maassa lähes 1300 ennenaikaista kuolemantapausta ja yli 600 uutta kroonista keuhkoputkentulehdusta. Lisäksi vähintään kymmenien tuhansien hengitysja sydänsairaiden sekä lasten toimintakyvyn arvioitiin toistuvasti huonontuneen ja heidän lääkkeiden käyttönsä lisääntyneen ulkoilman pienhiukkasten vuoksi.

12 12 ILMANLAATU TAMPEREELLA Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Ilmanlaadulle on asetettu erilaisia ohje- ja raja-arvoja. Ohjearvot ovat tarkoitettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun ohjeeksi ja lupamenettelyissä sovellettaviksi. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia ja ne perustuvat EU-direktiiveihin. Ilmansuojeluasetuksessa annettujen raja-arvojen ylityksistä on tiedotettava viipymättä alueen asukkaille. Tampereen ilmanlaadun raja-arvojen ylityksistä tiedotetaan internetissä ilmanlaatutiedotus-sivulla. Ilmanlaadun ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 480/1996). Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely Rikkidioksidi, SO μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typpidioksidi, NO μg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma 120 μg/m 3 Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 μg/m 3 Vuosikeskiarvo Hiilimonoksidi, CO 20 mg/m 3 Tuntiarvo 8 mg/m 3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Hengitettävät hiukkaset, PM μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhd. kok. määrä 10 μg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo (TRS), ilmoitetaan rikkinä

13 ILMANLAATU TAMPEREELLA 13 Kuvat: Ari Järvelä Ilmanlaadun raja-arvot (Valtioneuvoston asetus 711/2001). Yhdiste Aika Raja-arvo Sallitut Saavutettava µg/m 3 ylitykset viim. Rikkidioksidi tunti / vuosi SO 2 vrk / vuosi vuosi/talvi Typpidioksidi tunti / vuosi NO 2 vuosi Typenoksidit vuosi NO x Hiukkaset PM 10 vrk / vuosi PM 10 vuosi Lyijy vuosi 0, Pb Bentseeni vuosi CO 8 tuntia 10 mg/m

14 14 ILMANLAATU TAMPEREELLA Ajankohtaista tietoa ilmanlaadusta Ilmanlaadusta tiedotetaan ilmanlaatuindeksiä apuna käyttäen. Tampereella on käytössä pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n ympäristötoimistossa kehitetty ilmanlaatuindeksi. Ilmanlaatuindeksi on mittaustulosten perusteella tunneittain laskettava luku, jolla voidaan kuvata ilmanlaatua yksinkertaisesti. Indeksiarvoa laskettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hiukkasten pitoisuus ilmassa. Ilmanlaatu voi olla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Asukkaat saavat reaaliaikaista tietoa Tampereen ilmanlaadusta YTV:n internet-sivuilta, joilta löytyvät pääkaupunkiseudun ja useiden muiden kaupunkien ilmanlaatuindeksimuodossa esitetyt ilmanlaatutiedot. Indeksin määrittely vuoden 2002 alusta. Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 0 50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä selviä kasvillisuus- ja yksilöillä materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 erittäin huono mahdollisia herkillä selviä kasvillisuusyksilöillä vaikutuksia, materiaalivaikuksia pitkällä aikavälillä

15 ILMANLAATU TAMPEREELLA 15 % erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä Ilmanlaatupäivien jakauma Keskustorin lounaiskulmassa vuosina ja vuodesta 2004 alkaen Pirkankadun varrella ilmanlaatuindeksillä arvioituna. Indeksin määrittelyä uusittiin vuonna 2002 havainnollisuuden parantamiseksi. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuosina ilmanlaatu Tampereen keskustassa luokittui useimpina päivinä tyydyttäväksi. Vuodesta 2002 alkaen ilmanlaatu on luokittunut aiempaa useammin hyväksi ja toisaalta myös välttäväksi, mikä oli indeksin määrittelyssä vuonna 2002 tehdyn muutoksen tarkoituskin. Ilmanlaatu on ollut keskusta-alueella erittäin huono vain korkeiden hiukkaspitoisuuksien takia keväisin. Huonoksi ilmanlaatu on arvioitu muutamia kertoja korkean typpidioksidipitoisuuden takia talvisin. Ilmanlaadun tulevaisuuden näkymiä Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo asuinrakennuksia yhä lähemmäs melu- ja päästölähteitä. Ilmanlaadun kannalta ongelmallisia kapeita ja pitkiä katukuiluja Tampereella ei juuri ole. Liikennemäärien kasvamisesta huolimatta typpidioksidin pitoisuus tulee kaupunkialueella alenemaan katalysaattorilla varustettujen autojen yleistyessä. Ilmatieteen laitoksen vuonna 2002 laatiman ennusteen mukaan vuonna 2020 Tampereen kantakaupunkialueella ei typpidioksidin osalta ohjearvotason ylityksiä todeta. Hiukkasten pitoisuus sen sijaan ylittänee keväisin raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3 vuorokausikeskiarvona) jatkossakin Tampereella useita kertoja. Numeroarvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja lyijyn pitoisuudet ilmassa ovat Tampereella nykyisin erittäin matalia. Rikkidioksidin pitoisuuden mittaaminen Tampereella onkin jo lopetettu.

16 Lisätietoja päästöistä ja ilmanlaadusta: lipasto.vtt.fi ilmatieteenlaitos.fi > ilmanlaatu > kaupunkisuunnittelu ja ympäristö > ympäristönsuojelu > Lainsäädäntö > Ympäristönsuojelu > Ilmansuojelulainsäädäntö > ilmanlaatu nyt Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta puh