VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011"

Transkriptio

1 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012

2 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt noin 280 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 24 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Kokonaisuutena vuosi 2011 oli Pohjois-Savossa poikkeuksellisen lämmin. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon. Vuoden selvästi kylmin kuukausi oli helmikuu. Kevät tuli kuitenkin hyvin nopeasti ja jo huhtikuun lopulla lämpötila kohosi +20 oc:een. Kesällä helteitä oli aiva kesäkuun alusta elokuun lopulle saakka. Myös loppuvuosi oli lämmin ja ajoittain myös varsin sateinen. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-31 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 8 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 10 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattava korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2011 Päiviönsaarella 110 μg/m 3, Pääterveysasemalla 78 μg/m 3 ja Taulumäellä 110 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2011 oli Päiviönsaarella 22 μg/m 3, Pääterveysasemalla 12 μg/m 3 ja Taulumäellä 15 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta Vuonna 2011 pitoisuudet olivat keskimäärin Päiviönsaarella ja Taulumäellä alhaisemmat kuin vuonna Pääterveysasemalla pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin edellisenä vuotena. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat vuoden kylmimpänä kuukautena helmikuussa. Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella μg/m 3 ja Pääterveysasemalla μg/m 3. Ohjearvo 70 μg/m 3 ylittyi Päiviönsaarella katupölyaikaan huhtikuussa.

3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna kertaa. Pääterveysasemalla ylityksiä ei mitattu.. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella vuonna μg/m 3. Pääterveysasemalla vuosikeskiarvo oli 10 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot olivat vuonna 2011 sekä Päiviönsaarella että Pääterveysasemalla alhaisempia kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2011 Päiviönsaarella <1-2 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1-7 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-2 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet etenkin Pääterveysasemalla olivat selvästi alhaisempia kuin vuonna Myös Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet laskivat hieman vuoden 2010 tasosta.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Päästöt Varkaudessa vuosina LIITE 4 Tunnusluvut vuoden 2011 mittauksista

5 ESIPUHE 1 Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2011 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A-Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelystä vastaa puolestaan Ins. (AMK) Juha Pulkkinen. 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun rajaarvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on

6 2 tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

7 2. MITTAUSPISTEET 3 Vuonna 2011 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 59), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Wredenkatu 6) olevalla sääasemalla. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7. Päästötiedot perustuvat

8 4 - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2010, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2010 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuodelta 2011 ei ole käytettävissä säätietoja kaupungintalon sääasemalta, koska vanha sääasema ei ollut käyttökunnossa ja sen korvaava uusi sääasema asennettiin käyttöön aivan vuoden lopulla. Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo Hatsalan sääasemalla oli 2,9 C. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä: pakkas- ja lumisadejaksot vuorottelivat. Tammikuussa Pohjois-Savossa satoi lunta varsin paljon. Selvästi kylmin talvikuukausi oli helmikuu, jolloin lämpötila alimmillaan kävi noin -35 o C:ssa. Maaliskuu oli lämpö- ja sadeolosuhteiltaan varsin tavanomainen alkukevään kuukausi. Huhtikuussa kevät alkoi kuitenkin edetä poikkeuksellisen nopeasti, kun lämpötila kohosi kuun lopulla +20 o C:een. Loppukeväästä toukokuussa sää oli varsin vaihtelevaa: oli hyvin lämpimiä päiviä, mutta myös yöpakkasia, sekä ajoittain myös sateista. Koko kesä oli harvinaisen lämmin. Ensimmäiset helteet ajoittuivat jo aivan kesäkuun alkuun. Helteitä riitti aina elokuun lopulle saakka. Ajankohtaan nähden lämpimät saat jatkuivat edelleen kesän jälkeen koko syksyn ja aina joulukuuhun saakka. Erityisesti syyskuuta sävyttivät lämpimän sään ohella runsaat sateet. Joulukuun oli edelleen hyvin leuto ja hyvin sateinen. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Pysyvämpi ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella.

9 5 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2011 olivat Varkaudessa noin tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuodelta 2011 on ensimmäisen kerran laskettu myös raide- ja vesiliikenteen sekä hajapäästöjen osuus. Tästä johtuen vuodelta 2011 raportoitava kokonaispäästömäärä on suurempi kuin muutamana edellisenä vuotena. Päästöt (t/a) Typen oksidien päästöt Varkaudessa v hajapäästöt työkoneet raideliikenne vesiliikenne tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2011 yhteensä 783 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2011 yhteensä 108 t). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2011 noin 100 t pienemmät kuin vuonna 2010.

10 6 Typenoksidipäästöjen jakauma Varkaudessa v raideliikenne työkoneet 1 % 8 % vesiliikenne 1 % tieliikenne 11 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 1 % Stora Enso Oyj 77 % Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

11 7 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2011 olivat seuraavat NO 2 Tuntiarvot v Vuorokausiarvot v Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo (ug/m 3 ) ja suhteessa mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO 2 Tuntikeskiarvo v Vuosikeskiarvo v Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä

12 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 8 ja suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun raja-arvoon NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Raja-arvo Vuosikeskiarvo v Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan kylmimpänä talvikuukautena helmikuussa. Pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella ja alhaisimmat Pääterveysasemalla Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

13 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Päiviönsaaren pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta Pitoisuudet laskivat aina vuoteen 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2011 pitoisuudet Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla olivat alhaisempia kuin vuonna Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella pääosin peräisin tieliikenteestä. 25 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 0

14 HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2011 olivat noin 280 tonnia. Vuodelta 2011 raportoidut hiukkaspäästöt olivat selvästi suuremmat kuin aiemmilta vuosilta. Tämä johtuu siitä, että vuodelta 2011 raportoidut hajapäästöt olivat selvästi suuremmat kuin vuonna Hiukkaspäästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) hajapäästöt työkoneet tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2011 yhteensä 173 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2011 yhteensä noin 95 t). Stora Enso Oyj:n hiukkaspäästöt vuonna 2011 olivat hieman pienemmät kuin vuonna Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta.

15 11 Hiukkaspäästöjen jakauma Varkaudessa v työkoneet 2 % tieliikenne Varkauden 2 % Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 34 % Stora Enso Oyj 61 % 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille.

16 12 Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on määritelty raja-arvo 25 μg/m 3. vuosikeskiarvona. Ilmanlaatuasetuksessa pienhiukkasille on lisäksi määritelty altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähentämistavoite vuosille Asetus edellyttää pienhiukkasille altistumisen vähentämistä, jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo ylittää tason 8,5 μg/m Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvot v Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella olivat PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus 2011 Raja-arvo Ylitysten määrä 2011 Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo

17 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 13 ja suhteessa raja-arvoihin Pääterveysasemalla PM 10 Pääterveysasema Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 35 - Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2011 huhtikuussa, jolloin myös ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi. Ylitys johtui katupölystä. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat alkusyksystä ja joulukuussa. Pääterveysasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 2011 olivat hieman alhaisempia kuin Päiviönsaarella. Katupölyepisodin aikana huhtikuussa pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat selvästi alhaisempia kuin Päiviönsaarella Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

18 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ovat kohonneet koko 2000-luvun. Vuoden 2003 poikkeama vuosikeskiarvossa johtuu siitä, että tältä vuodelta mittaustuloksia on vain tammikuulta ja loka-joulukuulta. Vuonna 2011 pitoisuudet kääntyivät hieman laskuun. Pääterveysasemalla pitoisuudet ovat olleet tasaisia vuoteen 2007 asti, mutta vuoden 2008 pitoisuudet jäävät selvästi alle edellisten vuosien arvoja. Vuonna 2011 myös Pääterveysasemalla pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna ,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema

19 15 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2011 olivat 24 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2011 päästöt laskivat samalle tasolle kuin, mitä ne olivat vuosina Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) Stora Enso Oyj 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

20 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Vuonna 2011 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo Vuorokausiarvot v < Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2011 Pääterveysasemalla selvä korkeampia kuin Päiviönsaarella ja Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä ja alkukesästä. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan loppukeväästä ja kesällä. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

21 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 17 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Taulumäellä v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso

22 Pitoisuus (ug/m3) 18 Oyj:n hajurikkiyh- disteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuonna 2011 pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla, mutta erityisen selvä pitoisuuksien lasku oli Pääterveysasemalla. 2,5 Haisevien rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v ,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0

23 19 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuonna 2011 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt olivat jonkin verran pienemmät kuin vuonna Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina olleet suurempia kuin aiempina vuosina. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2011 jäivät selvästi alle ohje- ja raja-arvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan helmikuussa, joka oli vuoden kylmin kuukausi. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvot Päiviönsaarella huhtikuussa. Ylitykset johtuivat katupölystä. Myös Pääterveysasemalla katupölyn vaikutus näkyy keväisin, mutta selvästi alhaisempina pitoisuuksina kuin Päiviönsaarella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet kasvussa Päiviönsaarella lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2011 erityisesti Pääterveysasemalla selvästi alhaisempia kuin vuonna Myös Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2011 hieman alhaisempia kuin vuonna Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta 2003, mutta vuonna 2011 pitoisuuksien kasvu siis selvästi taittui. Pitoisuuksien lasku on mitä ilmeisimmin yhteydessä siihen, että Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöt pienenivät neljän vuoden kasvun jälkeen. Vuonna 2011 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan talvella ja keväällä. Talvella pakkasilla ilmanlaatua heikensivät typpidioksidin kohonneet pitoisuudet. Huhtikuussa katupölyepisodin aikana koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Myös hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja alkukesästä.

24 20 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 1 Kaupungintalon mittausasema Kaupungintalon mittausaseman sijaitsee kaupungintalon katolla 98 metriä merenpinnasta, 20 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausasemalla on mitattu vuodesta 1995 lähtien sääparametrejä: ilman lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta ja tuulen suuntaa. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 900 metrin päässä koillisessa.

25 2 Pääterveysaseman mittausasema 21 Pääterveysaseman mittausasema sijaitsee pääterveysaseman ilmastointihuoneessa 93 metriä merenpinnasta, 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on hajurikkien osalta Thermo Environmental Instrument malli 43 A ja typenoksidien osalta Environnement S.A., malli AC32M ja hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena on TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 1600 metrin päässä ja Varkauden Aluelämpö Oy:n Hevosharjunkadun voimala sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä etelä-kaakossa. Alueella on myös useita talokohtaisia lämmityskattiloita. Aseman lounaispuolella on Savontie n. 20 metrin päässä.

26 22 3 Päiviönsaaren mittausasema Päiviönsaaren mittausasema sijaitsee VT-23:n ja Wredenkadun risteyksessä olevan parkkialueen laidalla 89 metriä merenpinnasta, n.3,5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauksia ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS), typenoksidit (NO ja NO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Thermo Environmental Instrument malli 43A, typenoksidien osalta Monitor Labs malli 9841 B sekä hengitettävän pölyn osalta TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 350 metrin päässä itä-koillisessa.

27 23 4 Taulumäen mittausasema (Taulumäen toripaviljonki) Taulumäen mittausasema sijaitsee Taulumäentorin laidalla toripaviljongissa 91 metriä merenpinnasta, n. 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu tausta-asema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Monitor Labs:n malli 9850B sekä typenoksidien osalta Monitor Labs:n malli 9841 B. Mittausasemasta koilliseen sijaitsee StoraEnso Oyj:n jätevesilammikko noin 1000 metrin etäisyydellä ja n m itään sellutehdas. Asemasta kaakkoon n 120 m:n päässä on Kauppakadun ja Osmajoentien risteys. Rakennuksen läheisyydessä on taksiasema sekä pieni pysäköintialue.

28 24 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus tehtiin UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla, johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset tehtiin kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Päiviönsaarella ja Taulumäellä Monitor Labs, malli 9841B ja Pääterveysasemalla Thermo Environmental Instrument malli 42C). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tammi-maaliskuussa tietokonepohjaisella SyncAir-ohjelmistolla. Huhtikuussa mittausjärjestelmäksi vaihdettiin Enview Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

29 25 LIITE 3 PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne raideliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet hajapäästöt 41 12

30 26 HIUKKASPÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy <1 1 <1 <1 1 4 tieliikenne työkoneet 5 5 hajapäästöt PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj

31 27 LIITE 4 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo

32 28 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 27 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava

33 29 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 24 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu * Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu * 10 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava

34 30 TYPPIDIOKSIDIN KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Rajaarvo TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

35 31 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu * 25 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 28 * Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 20 * Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

36 32 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo 40 40

37 33 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 2 8 0,4 Huhtikuu 1 2 0,9 Toukokuu 2 4 0,9 Kesäkuu 1 2 1,9 Heinäkuu 1 1 1,4 Elokuu 2 4 1,6 Syyskuu 0 3 0,7 Lokakuu 5 1 0,8 Marraskuu 2 3 1,6 Joulukuu 6 * 1 0,4 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ,3 Huhtikuu ,1 Toukokuu ,9 Kesäkuu 3 6 5,5 * Heinäkuu 5 6 1,3 Elokuu 7 7 2,6 Syyskuu ,8 Lokakuu 8 8 1,4 Marraskuu 9 1 2,9 Joulukuu 3 * 1 3,2 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

38 34 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 1 3 0,8 Toukokuu 2 3 1,7 Kesäkuu 1 2 1,2 Heinäkuu 1 3 1,4 Elokuu 1 2 1,2 Syyskuu 1 1 0,6 Lokakuu 3 1 0,6 Marraskuu 1 1 0,7 Joulukuu 3 1 0,7 Ohjearvo PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki ,4 1, ,2 2,0 1, ,5 1,0 0, ,3 0,8 0, ,7 0,9 0, ,5 1,3 0, ,6 1,2 0, ,5 1,6 0, ,7 1,6 0, ,5 1,5 0, ,7 2,1 0, ,5 1,0 0,4

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 JPP-Kalibrointi Ky 2012 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2015 TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 335 t. Merkittävimmät typenoksidien

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 KUOPION KAUPUNKI Ympäristöpalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 900 t, typen oksidien päästöt noin 2 800 t, hiilimonoksidipäästöt

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja 1 symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 700 t, typen oksidien päästöt

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 JPP-Kalibrointi Ky 2014 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2013 TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2011-2015 JPP-Kalibrointi Ky 2016 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: www.momjunction.com Määritelmiä, yksiköitä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot