VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011"

Transkriptio

1 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012

2 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt noin 280 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 24 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Kokonaisuutena vuosi 2011 oli Pohjois-Savossa poikkeuksellisen lämmin. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon. Vuoden selvästi kylmin kuukausi oli helmikuu. Kevät tuli kuitenkin hyvin nopeasti ja jo huhtikuun lopulla lämpötila kohosi +20 oc:een. Kesällä helteitä oli aiva kesäkuun alusta elokuun lopulle saakka. Myös loppuvuosi oli lämmin ja ajoittain myös varsin sateinen. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-31 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 8 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 10 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattava korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2011 Päiviönsaarella 110 μg/m 3, Pääterveysasemalla 78 μg/m 3 ja Taulumäellä 110 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2011 oli Päiviönsaarella 22 μg/m 3, Pääterveysasemalla 12 μg/m 3 ja Taulumäellä 15 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta Vuonna 2011 pitoisuudet olivat keskimäärin Päiviönsaarella ja Taulumäellä alhaisemmat kuin vuonna Pääterveysasemalla pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin edellisenä vuotena. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat vuoden kylmimpänä kuukautena helmikuussa. Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella μg/m 3 ja Pääterveysasemalla μg/m 3. Ohjearvo 70 μg/m 3 ylittyi Päiviönsaarella katupölyaikaan huhtikuussa.

3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna kertaa. Pääterveysasemalla ylityksiä ei mitattu.. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella vuonna μg/m 3. Pääterveysasemalla vuosikeskiarvo oli 10 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot olivat vuonna 2011 sekä Päiviönsaarella että Pääterveysasemalla alhaisempia kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2011 Päiviönsaarella <1-2 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1-7 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-2 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet etenkin Pääterveysasemalla olivat selvästi alhaisempia kuin vuonna Myös Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet laskivat hieman vuoden 2010 tasosta.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Päästöt Varkaudessa vuosina LIITE 4 Tunnusluvut vuoden 2011 mittauksista

5 ESIPUHE 1 Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2011 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A-Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelystä vastaa puolestaan Ins. (AMK) Juha Pulkkinen. 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun rajaarvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on

6 2 tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

7 2. MITTAUSPISTEET 3 Vuonna 2011 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 59), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Wredenkatu 6) olevalla sääasemalla. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7. Päästötiedot perustuvat

8 4 - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2010, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2010 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuodelta 2011 ei ole käytettävissä säätietoja kaupungintalon sääasemalta, koska vanha sääasema ei ollut käyttökunnossa ja sen korvaava uusi sääasema asennettiin käyttöön aivan vuoden lopulla. Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo Hatsalan sääasemalla oli 2,9 C. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä: pakkas- ja lumisadejaksot vuorottelivat. Tammikuussa Pohjois-Savossa satoi lunta varsin paljon. Selvästi kylmin talvikuukausi oli helmikuu, jolloin lämpötila alimmillaan kävi noin -35 o C:ssa. Maaliskuu oli lämpö- ja sadeolosuhteiltaan varsin tavanomainen alkukevään kuukausi. Huhtikuussa kevät alkoi kuitenkin edetä poikkeuksellisen nopeasti, kun lämpötila kohosi kuun lopulla +20 o C:een. Loppukeväästä toukokuussa sää oli varsin vaihtelevaa: oli hyvin lämpimiä päiviä, mutta myös yöpakkasia, sekä ajoittain myös sateista. Koko kesä oli harvinaisen lämmin. Ensimmäiset helteet ajoittuivat jo aivan kesäkuun alkuun. Helteitä riitti aina elokuun lopulle saakka. Ajankohtaan nähden lämpimät saat jatkuivat edelleen kesän jälkeen koko syksyn ja aina joulukuuhun saakka. Erityisesti syyskuuta sävyttivät lämpimän sään ohella runsaat sateet. Joulukuun oli edelleen hyvin leuto ja hyvin sateinen. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Pysyvämpi ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella.

9 5 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2011 olivat Varkaudessa noin tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuodelta 2011 on ensimmäisen kerran laskettu myös raide- ja vesiliikenteen sekä hajapäästöjen osuus. Tästä johtuen vuodelta 2011 raportoitava kokonaispäästömäärä on suurempi kuin muutamana edellisenä vuotena. Päästöt (t/a) Typen oksidien päästöt Varkaudessa v hajapäästöt työkoneet raideliikenne vesiliikenne tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2011 yhteensä 783 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2011 yhteensä 108 t). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2011 noin 100 t pienemmät kuin vuonna 2010.

10 6 Typenoksidipäästöjen jakauma Varkaudessa v raideliikenne työkoneet 1 % 8 % vesiliikenne 1 % tieliikenne 11 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 1 % Stora Enso Oyj 77 % Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

11 7 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2011 olivat seuraavat NO 2 Tuntiarvot v Vuorokausiarvot v Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo (ug/m 3 ) ja suhteessa mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO 2 Tuntikeskiarvo v Vuosikeskiarvo v Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä

12 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 8 ja suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun raja-arvoon NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Raja-arvo Vuosikeskiarvo v Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan kylmimpänä talvikuukautena helmikuussa. Pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella ja alhaisimmat Pääterveysasemalla Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

13 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Päiviönsaaren pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta Pitoisuudet laskivat aina vuoteen 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2011 pitoisuudet Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla olivat alhaisempia kuin vuonna Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella pääosin peräisin tieliikenteestä. 25 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 0

14 HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2011 olivat noin 280 tonnia. Vuodelta 2011 raportoidut hiukkaspäästöt olivat selvästi suuremmat kuin aiemmilta vuosilta. Tämä johtuu siitä, että vuodelta 2011 raportoidut hajapäästöt olivat selvästi suuremmat kuin vuonna Hiukkaspäästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) hajapäästöt työkoneet tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2011 yhteensä 173 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2011 yhteensä noin 95 t). Stora Enso Oyj:n hiukkaspäästöt vuonna 2011 olivat hieman pienemmät kuin vuonna Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta.

15 11 Hiukkaspäästöjen jakauma Varkaudessa v työkoneet 2 % tieliikenne Varkauden 2 % Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 34 % Stora Enso Oyj 61 % 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille.

16 12 Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on määritelty raja-arvo 25 μg/m 3. vuosikeskiarvona. Ilmanlaatuasetuksessa pienhiukkasille on lisäksi määritelty altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähentämistavoite vuosille Asetus edellyttää pienhiukkasille altistumisen vähentämistä, jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo ylittää tason 8,5 μg/m Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvot v Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella olivat PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus 2011 Raja-arvo Ylitysten määrä 2011 Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo

17 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 13 ja suhteessa raja-arvoihin Pääterveysasemalla PM 10 Pääterveysasema Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 35 - Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2011 huhtikuussa, jolloin myös ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi. Ylitys johtui katupölystä. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat alkusyksystä ja joulukuussa. Pääterveysasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 2011 olivat hieman alhaisempia kuin Päiviönsaarella. Katupölyepisodin aikana huhtikuussa pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat selvästi alhaisempia kuin Päiviönsaarella Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

18 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ovat kohonneet koko 2000-luvun. Vuoden 2003 poikkeama vuosikeskiarvossa johtuu siitä, että tältä vuodelta mittaustuloksia on vain tammikuulta ja loka-joulukuulta. Vuonna 2011 pitoisuudet kääntyivät hieman laskuun. Pääterveysasemalla pitoisuudet ovat olleet tasaisia vuoteen 2007 asti, mutta vuoden 2008 pitoisuudet jäävät selvästi alle edellisten vuosien arvoja. Vuonna 2011 myös Pääterveysasemalla pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna ,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema

19 15 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2011 olivat 24 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2011 päästöt laskivat samalle tasolle kuin, mitä ne olivat vuosina Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) Stora Enso Oyj 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

20 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Vuonna 2011 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla Mitattu pitoisuus Taulumäellä Ohjearvo Vuorokausiarvot v < Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2011 Pääterveysasemalla selvä korkeampia kuin Päiviönsaarella ja Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä ja alkukesästä. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat korkeimmillaan loppukeväästä ja kesällä. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

21 Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2011 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 17 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Taulumäellä v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso

22 Pitoisuus (ug/m3) 18 Oyj:n hajurikkiyh- disteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuonna 2011 pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla, mutta erityisen selvä pitoisuuksien lasku oli Pääterveysasemalla. 2,5 Haisevien rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v ,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0

23 19 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuonna 2011 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt olivat jonkin verran pienemmät kuin vuonna Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina olleet suurempia kuin aiempina vuosina. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2011 jäivät selvästi alle ohje- ja raja-arvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan helmikuussa, joka oli vuoden kylmin kuukausi. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvot Päiviönsaarella huhtikuussa. Ylitykset johtuivat katupölystä. Myös Pääterveysasemalla katupölyn vaikutus näkyy keväisin, mutta selvästi alhaisempina pitoisuuksina kuin Päiviönsaarella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet kasvussa Päiviönsaarella lähes koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2011 erityisesti Pääterveysasemalla selvästi alhaisempia kuin vuonna Myös Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2011 hieman alhaisempia kuin vuonna Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta 2003, mutta vuonna 2011 pitoisuuksien kasvu siis selvästi taittui. Pitoisuuksien lasku on mitä ilmeisimmin yhteydessä siihen, että Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöt pienenivät neljän vuoden kasvun jälkeen. Vuonna 2011 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan talvella ja keväällä. Talvella pakkasilla ilmanlaatua heikensivät typpidioksidin kohonneet pitoisuudet. Huhtikuussa katupölyepisodin aikana koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Myös hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä ja alkukesästä.

24 20 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 1 Kaupungintalon mittausasema Kaupungintalon mittausaseman sijaitsee kaupungintalon katolla 98 metriä merenpinnasta, 20 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausasemalla on mitattu vuodesta 1995 lähtien sääparametrejä: ilman lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta ja tuulen suuntaa. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 900 metrin päässä koillisessa.

25 2 Pääterveysaseman mittausasema 21 Pääterveysaseman mittausasema sijaitsee pääterveysaseman ilmastointihuoneessa 93 metriä merenpinnasta, 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyyppi on kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on hajurikkien osalta Thermo Environmental Instrument malli 43 A ja typenoksidien osalta Environnement S.A., malli AC32M ja hengitettävällä pölyllä mittauslaitteena on TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 1600 metrin päässä ja Varkauden Aluelämpö Oy:n Hevosharjunkadun voimala sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä etelä-kaakossa. Alueella on myös useita talokohtaisia lämmityskattiloita. Aseman lounaispuolella on Savontie n. 20 metrin päässä.

26 22 3 Päiviönsaaren mittausasema Päiviönsaaren mittausasema sijaitsee VT-23:n ja Wredenkadun risteyksessä olevan parkkialueen laidalla 89 metriä merenpinnasta, n.3,5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu liikenneasema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauksia ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS), typenoksidit (NO ja NO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Thermo Environmental Instrument malli 43A, typenoksidien osalta Monitor Labs malli 9841 B sekä hengitettävän pölyn osalta TEOM malli 1400 A. Varkauden suurin pistemäinen päästölähde StoraEnso Oyj:n sellutehdas sijaitsee mittausasemasta noin 350 metrin päässä itä-koillisessa.

27 23 4 Taulumäen mittausasema (Taulumäen toripaviljonki) Taulumäen mittausasema sijaitsee Taulumäentorin laidalla toripaviljongissa 91 metriä merenpinnasta, n. 5 metriä maanpinnasta pohjoiskoordinaatissa ja itäkoordinaatissa Mittausaseman tyypiksi on luokiteltu tausta-asema ja ympäristön tyypiksi kaupunki. Mittaukset aloitettiin Mitattavia epäpuhtauskomponentteja ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS) sekä typenoksidit (NO ja NO 2 ). Mittauslaitteistona on TRS:n osalta Monitor Labs:n malli 9850B sekä typenoksidien osalta Monitor Labs:n malli 9841 B. Mittausasemasta koilliseen sijaitsee StoraEnso Oyj:n jätevesilammikko noin 1000 metrin etäisyydellä ja n m itään sellutehdas. Asemasta kaakkoon n 120 m:n päässä on Kauppakadun ja Osmajoentien risteys. Rakennuksen läheisyydessä on taksiasema sekä pieni pysäköintialue.

28 24 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus tehtiin UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla, johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset tehtiin kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Päiviönsaarella ja Taulumäellä Monitor Labs, malli 9841B ja Pääterveysasemalla Thermo Environmental Instrument malli 42C). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tammi-maaliskuussa tietokonepohjaisella SyncAir-ohjelmistolla. Huhtikuussa mittausjärjestelmäksi vaihdettiin Enview Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

29 25 LIITE 3 PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne raideliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet hajapäästöt 41 12

30 26 HIUKKASPÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy <1 1 <1 <1 1 4 tieliikenne työkoneet 5 5 hajapäästöt PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj

31 27 LIITE 4 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo

32 28 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 27 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava

33 29 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 24 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu * Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu * 10 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava

34 30 TYPPIDIOKSIDIN KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Rajaarvo TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

35 31 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu * 25 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 28 * Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 20 * Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

36 32 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo 40 40

37 33 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 2 8 0,4 Huhtikuu 1 2 0,9 Toukokuu 2 4 0,9 Kesäkuu 1 2 1,9 Heinäkuu 1 1 1,4 Elokuu 2 4 1,6 Syyskuu 0 3 0,7 Lokakuu 5 1 0,8 Marraskuu 2 3 1,6 Joulukuu 6 * 1 0,4 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ,3 Huhtikuu ,1 Toukokuu ,9 Kesäkuu 3 6 5,5 * Heinäkuu 5 6 1,3 Elokuu 7 7 2,6 Syyskuu ,8 Lokakuu 8 8 1,4 Marraskuu 9 1 2,9 Joulukuu 3 * 1 3,2 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

38 34 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 1 3 0,8 Toukokuu 2 3 1,7 Kesäkuu 1 2 1,2 Heinäkuu 1 3 1,4 Elokuu 1 2 1,2 Syyskuu 1 1 0,6 Lokakuu 3 1 0,6 Marraskuu 1 1 0,7 Joulukuu 3 1 0,7 Ohjearvo PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki ,4 1, ,2 2,0 1, ,5 1,0 0, ,3 0,8 0, ,7 0,9 0, ,5 1,3 0, ,6 1,2 0, ,5 1,6 0, ,7 1,6 0, ,5 1,5 0, ,7 2,1 0, ,5 1,0 0,4

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Raportteja 54 2013. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012

Raportteja 54 2013. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012 Raportteja 54 213 Ilmanlaatu Uudellamaalla 212 LIisa Matilainen Päivi Aarnio Kati Loukkola Ilmanlaatu Uudellamaalla 212 Liisa Matilainen Päivi Aarnio Kati Loukkola Raportteja 54 213 Ilmanlaatu Uudellamaalla

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714. Valtioneuvoston asetus. N:o 710 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2001 N:o 710 714 SISÄLLYS N:o Sivu 710 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusasetuksen 9 ja 10 :n muuttamisesta... 2185 711 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva 1. Vapaudentien mitta-asema 30.10.2014 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2014 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 29. 6. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 163/41 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/30/EY, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2012 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 Helena Saari Birgitta Komppula ILMATIETEEN

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Kuva: Eija Rintamäki Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Eija Rintamäki

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 213 Helena Saari Risto Pesonen

Lisätiedot

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati LOHJAN YMPÄRISTÖ- RAKENNUSLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/15 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta ISSN 2342-2343 (painettu)

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 Helena Saari Risto Pesonen TALVIVAARAN

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 8 päivänä marraskuuta 2001,

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 8 päivänä marraskuuta 2001, 4.12.2001 L 319/45 KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 8 päivänä marraskuuta 2001, neuvoston direktiivin 96/62/EY ja neuvoston direktiivin 1999/30/EY mukaisesti vuosittain annettavien ilmanlaadun arviointia koskevien

Lisätiedot

Raportteja 74 2015. Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014

Raportteja 74 2015. Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014 Raportteja 74 2015 Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014 Päivi Aarnio Kati Loukkola Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014 Päivi Aarnio Kati Loukkola Raportteja 74 2015 Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2014

Lisätiedot

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12 3 SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 5 2.. Rikkidioksidi (SO 2 ) 5 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 ) 6 2.3. Hiukkaset 6 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009

Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009 Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Luonnos 5.10.2009 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Ympäristönsuojelu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan 2010 ilmanlaatu Vuosiyhteenveto Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 2 (27) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Maakaasu

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 28 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 28 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Raportti: ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi ilmansuojeluasiantuntija Marjatta

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: www.visitkajaani.fi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 214 Birgitta

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: Jonna Kallunki Mittaustulokset vuodelta 2013 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 2014 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 2013 Birgitta Komppula

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 29 Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 29 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 212 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot