Suuri suomalainen päästöhuijaus

Transkriptio

1 Suuri suomalainen päästöhuijaus Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Väite on puppua! Koko turvepäästöjen tilastointi on kertaluokkaisen virheellinen eikä se ole pelkkä vahinko

2 Sisältö Taustaa Tapausesimerkit Huijaus? Turvekuraa avattavan turvesuon reunaojassa (Joensuo 2013). Tulva huuhtoo tämänkin ojan puhtaaksi.

3 Rankkasade Turpeenkaivualueella irrotetaan turvetta jyrsimällä suon pinnasta, kerralla noin kg jokaiselta hehtaarilta -> Kovalla sateella irtain turveaines nousee saralle syntyvän vesipatjan pinnalle ja hienojakoinen osa lähtee veden mukana. Suuria vesimääriä erittäin vaikea hallita. -> Käytössä on ollut ns. sulakepatoja, eli ne on avataan tulvatilanteessa, jotta vesi ei riko rakenteita vasta 2013 niiden päästöt velvoitettiin edes arvioimaan (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje, YM 2013)! - Samoin toimivat madalletut penkat ja vanhat ojat. Ne päästävät nousevan veden pois - samalla ohi puhdistuksen. Näitä on kaikilla (vanhemmilla) turvesoilla.

4 Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin nopeasti, heti virtaaman lisääntymisvaiheessa Kiintoainespitoisuus laskee jo tunteja sateen alkamisen jälkeen -> Jos näytettä ei oteta heti virtaaman kasvuvaiheessa, ei suosta irrotetun turvekerroksen karkaamista havaita! Tämä on tiedetty jo 1980-luvulla (Sallantaus 1984) ja tutkittu uudestaan 1990-luvulla (Ijäs 1993: Savonnevan ja Kaijansuon kuormitustutkimus 1993, Tarkennus rankkasadeajan näytteenottoon, Vapo).

5 Tulviva turvesuo ukkoskuuron jälkeen. Tulvavesiä ei suurten vesimäärien vuoksi saada kuriin -> 30 mm:n kuurosade = 30 milj. litraa vettä/km2. 50 mm sada = 50 l vettä /m2.

6 Siiranviidan turvekentän kevättulva 2011 Kevätpulssi valuu koko eteläpään laajuudelta purkuojaan. Veden alla on kaksi pientä kuoppaa laskeutusaltaana.

7 SLL dokumentoi haittoja ja lupaehtojen rikkomisia ja kokosi 2013 aineistoa sivuille: Alla: Ylitulvivan turvesuon suojapato ukkoskuuron jälkeen, Multia

8 Mittareiden tekniikka kyllä toimii (yleensä, ehkä, kenties joskin sameus kuvastaa melko huonosti orgaanisen aineen määrää), mutta tulvavesi ei kierrä mittauspisteiden kautta (Keuruu, Kalmunevan pumppaamo 2011: sulamisvesi ohittaa puhdistuksen ja mittauksen)

9 Turvesuot tulvii, pintaturve kelluu ja vesi virtaa padon yli ja ohi mittakaivon

10 Parkanon Rukonevan jatkuvatoimisen mittarin virtaama (sininen käyrä) ja kiintoainepitoisuudet (vihreä) verrattuna Sallantauksen (1983) tutkimukseen. Huomaa molemmissa kiintoaineen nopea liikkeellelähtö heti sateiden alettua. Kun irtain aines on mennyt, kiintoainepitoisuudet pysyivät pienempinä vaikka virtaamat olivat suuria.

11 (luku kiistetty, voi olla vain x päästö?) Vesistötarkkailussa on ajateltu kahdenviikon välein olevien mittauspäivien keskiarvon kuvaavan jakson päästömäärää. Siniset nuolet = mittauspäivät. Kelt. kuormituspiikkejä ehkä 5kpl/kesä. Käytännössä huomioiduiksi tulee vain alivaluntapäivien arvoja! Ja niin on todella ollut (ominaiskuormitussoiden velvoitetarkkailuraportit, Länsi- Suomi ; 23 huippuvirtaamaa ja 900 rankkasadetta)

12 Kalmunevan päästötarkkailuraportin kuormitusdiagrammi 2011: Mukana ei ole ainuttakaan rankkasateiden aiheuttaman ylivaluman aikaista näytettä. Asukkaiden pyynnöstä ELY-keskuksen ottama rankkasateen jälkeinen näyte on lisätty käsin (suurin osa kuormituksesta oli jo virrannut pois). => Tämäkään näyte ei ole mukana Pöyryn tekemässä kuormitusselvityksessä (16UEC0226, ).

13 Väite, että: rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikkea kesän muiden näytteiden vedenlaadusta, on epätosi. Se perustuu systemaattisen virheen tietoiseen unohtamiseen. 1. Huippuvirtaamien puuttumiseen ominaiskuormitussoiden aineistosta lähes täysin (23 suuren virtaaman aikaista näytettä Länsi- Suomen raportoinnissa / 900 rankkasadetta Ilmatieteen laitoksen sadetilastoissa, ). 2. Lisäksi vähiäkään poikkeustilannemittauksia ei ole sisällytetty päätötilastoinnin aineistoon -> ohjeistus muuttui 2013, (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje, YM 2013), mutta vanhoilla luvuilla toimitaan edelleen. 3. Muista pienemmistä virheistä (virtaama-arvioiden virheet jne) Luvat myönnetään edelleen tietämättä todellisia päästöjä! (eikä tämä ole väite, vaan on kenen tahansa todennettavissa pääosin netistä saatavista asiakirjoista!)

14 Ominaiskuormitussoiden päästötarkkailuaineiston laatua ei ole analysoitu: Jaana Tyynismaa/Pöyry 2013: kukaan ei ole tilannut tällaista analysointia. Pöyryn raportin (PÖYRY 9M609100, VAPO Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa - Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista (sekä myöhemmät päivitykset)) ominaiskuormitusluvut ovat perusteena ympäristölupahakemuksissa, turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (YM 2013) ja niitä on käytetty AVI:en ympäristölupapäätösten tausta-aineistona 2009 alkaen. Kenen on vastuu, kun konsultti tekee ohjeet viranomaisille, eikä analysoi aineistonsa laatua, koska sellaista ei ole tilattu? Ja siksi luvan myöntäjä tai valvova viranomainen ei tiedä todellisia päästöjä ja päätökset tehdään väärin perustein

15 Vahinko vai vedätys? Turvesoiden kuormitusarviointi ja ympäristölupien myöntäminen perustuu luvuilla rakennettuun ominaiskuormitusten kertaluokkaisen väärään arviointiin. Ominaiskuormitusarvoista puuttuu huippuvirtaamien kuljettama pääosa (noin 90%) päästöistä, samalla tavoin kuin kaikesta turvesoiden vesistötarkkailuaineistosta. Päästöjen synty rankkasateissa tunnettiin jo 1980-luvulla ja aiheesta julkaistiin useita tutkimuksia (mm. Sallantaus 1983, -84) rankkasateiden aikaiset 25 x päästöt kirjattiin Vesi- ja ympäristöhallituksen valvontaohjeeseen (nro 64) luvulla ohjeita tulvapäästöjen mittaamiseksi tekivät jopa samat ihmiset, samassa yrityksessä jossa asia unohtui 2000-luvulle tultaessa (Ijäs 1993; Savonnevan ja Kaijansuon kuormitustutkimus v 1993: tarkennus rankkasadeajan näytteenottoon, Vapo oy).

16

17 =>Tulvatilanteiden ongelmat olivat tiedossa 1993, mutta tieto ei vaikuttanut käytäntöön

18 Kalmuneva, Keuruu: Vedätyksen paljastuminen 2011 ominaiskuormitusluvuilla laskettu kiintoaineskuorma (netto): kg/a Virallisten mittausten (aloitettiin asukkaiden vaatimuksesta ja pitkän taistelun jälkeen) mukainen vuoden 2011 kiintoaineskuorma (päästötarkkailuraportti): kg/a (näytteet otettu n. viikon välein, eli on yhä aliarvio, mutta oikeampi). => n. 90% kuormituksen aliarvio!

19 Paljastusten jälkeen luvut muuttuvat 2012 Vapo kertoo VHO:lle, Kalmunevalta, että: kevättulvan aikana maanpinta on vielä jäässä, eikä siitä voi sanottavasti irrota maa-ainesta, mutta 2013 Vapo kertookin AVI:lle, että kevättulvan kiintoainepäästö oli 2871 kg, (eli kaksinkertainen aiempaan koko vuoden arvioon verrattuna!) Vapo kertoi Kalmunevan kiintoaineen kokonaispäästöksi 1025 kg, mutta vaaditun mittausvuoden jälkeen 2013 jo 9200 kg (päästöt siis Vapon mukaan 9 x kahdessa vuodessa!). Samat ihmiset, jotka totesivat suuria kevättulvan ja rankkasateiden aikaisia päästöjä 1993, ovat osin yhä töissä samassa firmassa. Päästöt hukattiin tietoisesti, ja myös valvonta petti täysin.

20 Kuka sahasi linssiin ja ketä? Vapon Kalmunevan lupahakemus AVI:lle 2011, jossa ELY:n lausunto:

21 Saman lupahakemuksen AVI:n päätöksessä oli mukana ELY:n em. lausunto ja liitteenä: Mitattu kuormitus on VAPOn itse tilaamassa raportissa 1995: kg kesässä = Tieto suurista päästöistä oli, mutta se hukattiin vuosikymmeneksi ja tuli nyt ilmi

22 Kalmunevan päästöjä on tutkittu 4 vuonna 1990-luvulla, mutta tutkimukset jätettiin huomiotta kun siirryttiin ominaiskuormituslaskennan käyttöön YSL:n astuessa voimaan Tutkitut kiintoainepäästöt on lisätty kuvaan käsin => Ominaiskuormituksilla laskettu virallinen totuus on Pöyryn päästötarkkailuraportin diagrammissa, josta kaikki oikeasti mitatut vuodet kuitenkin puuttuvat (Selvitys Keuruun Martinjärven ja Suojärven valuma-alueiden turvetuotantosoiden kuormitusosuudesta ja arvio soiden kuivatusvesien vaikutuksesta järvien tilaan, 16WWE1409 pvm , Pöyry).

23

24 Kiintoainepäästöistä puuttuvat talven päästöt ja vuosien luvuista myös kevätpäästöt -> Kaaviossa keltaisella on lisätty ELYkeskuksen arvioima kevätpäästö 3500 kg on mukana vain yksi rankkasadepäästö ( ), eli tulos on yhä aliarvio. Vapon ja Pöyryn lupahakemuksen väite: Kolmenkymmenen vuoden jaksolla Kalmunevan yhteenlaskettu Suojärveen kulkeutunut kiintoaineskuorma (netto) on arvion mukaan 278 tonnia => Väite on epätosi! Vapon ja Pöyryn jatkoväite: Kiintoainesmäärä on oikeassa suhteessa myös vuoden 2011 tarkkailutulosten perusteella laskettuun vuosikuormitukseen (v ,2 t/vuosi.). => Väite on täysin virheellinen (lisäksi Pöyry joutui em. asukkaiden vaatimuksesta korjaamaan vuoden 2011 kiintoainekuormaksi 16,4 tonnia). Vuosittainen kiintoainepäästö on ollut suuruusluokaltaan 17,5 tonnia vaikka se ominaiskuormituslukujen avulla laskettuna on 2 tonnia / v.

25 Kalmunevalla tehtiin täysin virheellistä tilastointia tietoisesti 12-vuoden ajan, eikä ominaiskuormitukseen perustuvia tilastoja ole korjattu paljastuksen jälkeenkään Voiko tilanne olla vastaava muillakin ominaiskuormituslaskentaan perustuvilla soilla, eli noin 700 turvesuolla eri puolilla Suomea? Valitettavasti siltä näyttää

26 Ominaiskuormitussuo Iso-Korvanneva 2013 (Natlabs). Toimintahäiriön vuoksi koko kevättulvan aikainen seurantajakso on korvattu toisen suon (Riihinevan) tiedoilla. Samalla ainoakin iso virtaama (410 l/s) on jäänyt pois tilastoista. Riihinevalla puolestaan näytteissä virtaama on nolla l/s ja ,98 l/s. Tilastoinnin mukaan Riihinevalta ei siis ole valunut pois juuri lainkaan vettä puoleen vuoteen. Mahdotonta!

27 Ominaskuormitussuo; Valkeissuo 2013 (Natlabs); Pato vuotanut koko kesän (siis vesi päästöineen on mennyt ohi tilastoinnin!). Raportoinnissa tiedot merkitty epäluotettaviksi, mutta virtaamat näyttäisivät silti menneen tilastointiin

28 Ominaiskuormituslaskenta on edelleen kaikkien turpeenkaivuun lupahakemusten ja päätösten perusteena ja samaan laskennallisten arvojen tilastointiin perustuvat myös valtakunnalliset päästötilastot! 1% päästöistä tulee turvetuotannosta, turvetuotannon osuus päästöistä ei poikkea muista maankäyttöluokista jne. väitteet ovat vailla pohjaa! (Eikä tilannetta muuta se, että Saloy oy mittaa purovesien tuomia päästöjä, sillä ne mittaukset tehdään luonnonvesien välivedestä, eikä saada lainkaan kiinni pinnassa kulkevaa turvepurua, eikä pohjanmyötäisenä virtauksena liikkuvaa kiintoainepuuroa ). Korjaaminen on vaikeaa ehkä juuri siksi, että virhe on liian laaja. Tai sitten siksi, että lupaa todellisen kokoisten päästöjen laskemiseen vesistöön ei yksinkertaisesti enää saisi (ja se lopettaisi turpeenkaivun nykymenetelmällä).

29 Yleisiä ongelmia vai tulosten peukalointia? Päästö = pitoisuus x virtaama Virtaama arvioidaan usein huolimattomasti tai väärin (kuten lupahakemuksissa, joissa lähtevä valunta arvioidaan tasaiseksi tai luonnonsuon valunnan kokoiseksi ). Pitoisuuden käsinäytteenottoon perustuva mittaus toimii mittakaivossa, jos kokkareita sisältäviä näytteitä ei hylätä virheellisinä (näin on ohjeen mukaan tehty tutkimuksissa, ja tehdään ilmeisesti myös seurannoissa). Pitoisuusnäytteen otto luonnonvesistä ei toimi, koska näyte otataan välivedestä, joilloin sekä pinta- että pohjanmyötäinen kulkeuma jäävät näytteen ulkopuolelle. Jos automaattimittaus perustuu veden sameuteen tai sähkönjohtavuuteen, jäävät siinäkin pintaa pitkin kulkevat kokkareet ja pohjavirtaus huomioimatta

30 Kuvassa konsultin tekemää virtaamamittausta sankotestillä Kalmunevalla 2012! Kauanko sangon täyttyminen kestää??? Samassa paikassa osattiin laskea virtaama pumpun tehon perusteella v. 1996! -> virtaama-arvioissa on osoitettu olleen suuria virheitä.

31 Avin päätöksessä Vapon lupahakemuksesta v oli mukana mm. tämä vanha virtaamatieto v. 1996:

32 Sama virtaama tammikuusta toukokuulle mahdotonta! Miksi on luovuttu pumpun tehon ja käyntiajan perusteella lasketusta virtaaman mittauksesta?

33 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue PL , Vaasa Viite Lausuntopyyntöönne , Dnro LSSAVI/185/04.08/2011 Lausunto koskien Vapo Oy:n Kalmunevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupahakemusta, Keuruu Kalmunevan kosteikko on pidättänyt kiintoainetta hyvin (liite 1). Keskimääräinen reduktioprosentti on ollut 49 % jaksolla Myös hienompaa kiintoainetta (0,4 µm suodatin) kosteikko on pidättänyt hyvin. Ravinteiden poiston osalta kosteikon teho on ollut vaatimattomampaa: kokonaisfosforin osalta reduktioprosentti on ollut keskimäärin 16 % ja kokonaistypen 12 %. Väriarvoon ja kemialliseen hapenkulutukseen kosteikko ei juuri vaikuta. Ajoittain pitoisuudet ovat saattaneet jopa lisääntyä. Kosteikko on perustettu kesällä 2012, mikä voi vaikuttaa myös tuloksiin. Mitä pitäisi uskoa?

34 Menetelmäongelmat tiedonpuutettako? Kalmonsuon kosteikon puhdistusteho on hyvä vai onko??? Pvm kiintoa.yläpuoli ka alapuoli CODmn yläpuoli CODmn alapuoli ,1 6, , Näyttää hyvältä, mutta antaa täysin väärän tuloksen! COD kertoo mitä suolta tulleelle ainekselle tapahtuu

35 Vesien kosteikkopuhdistusta? Savea eli kiintoainetta veteen -> suuri kiintoainepitoisuus Savi laskeutuu -> päästövähennys luokkaa 50% Orgaanisen aineen määrä ei muuttunut, eli vesi ei puhdistunut Kalmonsuo 2012: Pvm ka sarkaoja ka yläpuoli ka alapuoli COD sarkaoja COD yläp. COD alap ,1 6, , ,3 31 7, (oma lisämittaus sarkaojan päästä)

36 Perusteita ei löydy ja laskennassa käytetyt oletukset vaihtelevat. Laskennassa käytetyt yksiköt vaihtelevat. Esim. g/m2/päivä tai kg/ha/vuosi aiheuttaa kertaluokkaisen eron tulokseen

37 Tiedetään, että kuormituksen määrä muuttuu siten, että turvesuon avaamisen, eli ojituksen ja pinnan kuorimisen aikana päästöt ovat kaikkein suurimmat ja hieman pienempiä tuotantovaiheessa (paitsi rankkasateiden aikaan) ja lisääntyvät taas syvemmälle kaivettaessa. Nettokuormituksen laskennassa vähennetään lähtevästä kuormituksesta ns. luonnollinen taustapitoisuus. Kuitenkin lupahakemuksissa konsultti (tässä Saukonsuo Ähtäri 2013/Pöyry) voi saada tuloksen, jossa nettokuormitus on samaa kokoluokkaa kaikissa vaiheissa. Missään ei kerrota mitä muuta bruttokuormituksesta vähennetään kuin luonnonhuuhtouma, joka tietysti pysyy vakiona koko ajan... Saukonsuo, Ähtäri, lupahakemus / Pöyryn kuormitusarvio, jossa bruttokuormituksesta (B) on vähennetty jotakin muutakin kuin luonnonhuuhtouma, koska B/N suhde ei ole vakio (ero).

38 Turvesoiden lupahakemuksiin kirjoitetaan yleisesti, että suolta lähtevä valunta on samaa luokkaa luonnonsuon kanssa, sekä suhteellisen tasainen. Väite ei pidä paikkaansa, sillä valuma on huomattavasti suurempi ja poisvirtaamisen nopeus on paljon suurempi (=vesistön äärevyys kasvaa ja veden kuljettava voima kasvaa (suhteessa 1/7, eli erittäin rajusti)). Päästöä vähätellään.

39 Valumat ja virtaaman äärevöityminen kolmella lähekkäisellä suolla Saarijärvellä (Laitinen 2013). Vihreä=luonnontilainen, sininen=ojitettu ja punainen=turpeenottoalue (c) Jatkuvatoiminen virtaamamittaus m 3 / vrk / km 2 Savonneva (turvetuotanto) Suljetunneva (vanha metsäojitus) Pyhä-Häkki (luonnontilainen)

40 Vrt. todellisia mitattuja arvoja (Laitinen 2013) lupahakemuksessa esitettyyn ja luvassa hyväksyttyyn tasaiseen valuntaan (vasemmanpuoleisin pylväspari). Väite, että: ojitus ei lisää vesistön äärevyyttä on ainakin latvavesillä täyttä puppua. Tulva kuljettaa n. 25 x määrän päästöjä normaalivirtaamaan verrattuna (Vapo & Jyv.Ympäristöntutkimuskeskus 1993!).

41 Kaikki eivät huijaa, mutta muutamat ovat vedättäneet tietoisesti! Vettä tulee välillä paljon, toisinaan vähän. Lisäksi eri turvelaaduista irtoaa eri määrä päästöjä. Hallinta on erittäin vaikeaa ja puhdistus vielä vaikeampaa (kalliimpaa)! Alaa seuraavat tiesivät jo ominaiskuormituslaskentaa kehittäessään, että päästöjä jää tällä laskennalla pimentoon. Mutta jos ei ole perehtynyt taustaan, voi helposti luulla, että ominaiskuormituslukujen keskiarvo kertoisi keskiarvon minkä tahansa suon päästöiksi.

42 Entä mitä tehdä nyt? 1. Vesistöjen pilaaminen pitää lopettaa! 2. Ominaiskuormituslaskennasta on luovuttava (tilastoinnissa, luvituksessa, päästöarvioinnissa ) 3. Päästöjä on arvioitava turvelaadun päästötason mukaan (se tiedetään ennakolta ja voidaan arvioida helposti; Svahnbäck 2007, väitöstutkimus) 4. Jos/kun päästöjä ei saada nykymenetelmillä siedettävälle tasolle, on joko vaihdettava menetelmää tai lopetettava turpeenkaivuu (-> pystykaivuulla vesistöpäästöt saisiin kuriin, mutta ilmastopäästöjä ei millään keinolla ).

43 Puhdistettua vettä pumpataan turvesuolta vesistöön kahdella eri suolla ja alakuvassa verkkolimaa Saarijärven reitillä 2013.

44 Rautasulfaatin saostamaa humussakkaa ja vaahtoa kemikalointilaitoksella (ylh.vas.), järvessä (ylh.oik) ja Vaasan vesilaitoksella (alakuva) -> kustannukset?

45 Kiitos! Ennallistamalla n.2 ha keskimääräistä keidassuota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua, riekko soida ja hillasato parantua... Kuva: Risto Sulkava

46 - Vesilasit: Molemmissa tummempi lasi on turvesuon puhdistettua vettä ja toinen saman suon samalla kertaa otettua vanhan ja sammaloituneen metsäojan vettä. - Sanko: turvesuolta tulva-aikana tulevaa BAT-puhdistuksen jälkeistä vettä.

47 Metsäojan vesi sekoittuu turvetuotantoalueelta tulevaan puhdistettuun veteen syksyisen tulvapiikin aikana (Multia 2012).

48 Kiintoaines- (ja muista) päästöarviosta puuttuvat kokonaan myös turvepölyn aiheuttama kuormitus sekä eristysojien kautta tuleva kuormitus. Turvesuolta lentänyttä pölyä eristysojan pinnalla

49 Eristysojien tai muiden syöpyvien ojien päästöjä ei puhdisteta, eikä oteta huomioon vesistöhaittoja arvioitaessa tai lupaa turpeenkaivulle harkittaessa. Alh.oik. osin vettynyttä mutta yhä ojassa kelluen kulkeutuvaa turvepurua.

50 Mätilaatikko Saarijärven reitin vedessä 2-3 vkoa 2011 (kuvat; Kalle Laitinen)

51 Humus toimii kasvualustana mm. limaleville sekä kuljettajana ravinteille ja metalleille -> ravintoa sinileville Karkeampi osa orgaanisesta aineksesta kertyy pohjiin; jopa 3cm/vuosi -> hapettomuutta -> P irtoaa -> rehevöityy (kuvat: Kalle Laitinen)