Vesien tilan parantaminen kansalaisvaikuttamisen keinoin
|
|
- Elisabet Keskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesien tilan parantaminen kansalaisvaikuttamisen keinoin Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto
2 Sisällys Luonnonsuojelujärjestön rooli luontopolitiikassa Suomessa Esimerkkejä toimintatavoista ja erityisesti turvemaihin liittyvistä vesiensuojelun ongelmista Kuvat: Risto Sulkava
3 Suomen luonnonsuojeluliitto: Ainoa kokonaan kotimainen, valtakunnallisesti toimiva, demokraattinen luonto ja ympäristöalan kansalaisjärjestö Luonnon puolella ihmisenkin parhaaksi. 3
4 Suomen luonnonsuojeluliitto Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat ja liittovaltuuston jäsenet. Kahdesti vuodessa kokoontuva liittovaltuusto valitsee hallituksen. Käytännön toimintaa ohjaa liittohallitus puheenjohtajan johdolla. Kaikkiin em. valitaan edustajat piireistä ja edelleen paikallisyhdistyksistä: Paikallisyhdistys > Piiri > Liitto Työntekijöitä n iso joukko vapaaehtoisia (lisää tarvitaan!).
5 Vapaaehtoistyön osuus on Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnassa erittäin merkittävä. Etenkin piireissä ja paikallisyhdistyksissä toiminta nojaa lähes kokonaan vapaaehtoispohjalta toimiviin aktiivisiin kansalaisiin = kansalaisjärjestötoimintaan.
6 SLL:n piirit aktiivisia kannanottajia maakunnallisissa hankkeissa. Paikallistoiminta: Valtava määrä suurelle yleisölle järjestettyjä tapahtumia, retkiä, talkoita yms. joka puolella maata. Aiheenmukaisia toimintaryhmiä voi synnyttää minne vain! > Kiinnostaisiko vesiensuojelu SLLn paikallistasolla? sina voit tehda/tule mukaantoimintaan
7 SLL:n keskustoimiston erityisosaamista on lainsäädännön valmistelu ja siihen vaikuttaminen (lobbaukseksikin kutsuttu) > tuonut historiassa myös suurimmat voitot > 2015 esim. yli 36000ha soita suojeluun, risteilyalusten päästöt Itämereen pääosin vex, Metsähallitusuudistuksen pakottaminen julkiseen keskusteluun jne SLLn asiantuntijoita on jatkuvasti yli sadassa valtakunnallisessa toimikunnassa tai työryhmässä. Ministeriöiltä tiedusteluja satakunta vuodessa. Eduskunnan valiokunnissa ja eri poliittisten ryhmien kuultavana jatkuvasti > vaikutuskanavat laajat (vaikka ei ollenkaan riittävät).
8 SLL on ylivoimaisesti merkittävin järjestötaho, jos mitataan vaikutusta Suomalaiseen luonnon ja ympäristönsuojeluun; Tieto oikeasta luonnosta, maastosta ja käytännöistä, suoraan vallan kabinetteihin ja poliittisiin vääntöihin! Sitä ei kukaan muu tee! Yhteistyö esim. paikallisten vesiensuojeluliikkeiden (esim. Martinjärven vesienhoitoyhdistys) kanssa tiivistä Teemme tulevaisuutta, vaikka juuri nyt Suomen valtion ympäristöpolitiikka näyttääkin erittäin synkältä.
9 Ajankohtaista Suostrategia jalostettiin soidensuojeluohjelmaksi ( ) > SLL tiiviisti ytimessä > MTK&Kok hyllyttivät 2014 > SLL puristi 36000ha valtionmaita suojeluun 2015 > Prosessi jatkuu Turvemaiden käytön vesistö & ilmastovaikutukset > SLL keskeisin esillenostaja, mutta tietotaitoa erityisesti paikallisryhmissä! Yhdessä on paljon pientä saatu aikaan, mutta vääntö jatkuu Ekoenergian Euroopan valloitus > SLLn sähkön ekosertifiointi jo Maltalta Muurmanskiin käytössä > laajenee (ohjeet nyt 8 eri kielellä) Jos haluat tehdä pienen hyvän teon; vaihda sähkösopimuksesi Ekoenergiaan! => käytäntöön lisää potkua mm. virtavesien kunnostus, kalatie ja padonpurkuhankkeilla. Iso rahoitus 2016 Freshabit LIFE hankkeessa! Saimaannorpan suojelussa verkkorajoitukset > LIFE hanke > verkkovääntö jatkuu (myös uhanalaiset kalalajit ja rantojen käyttö ). Kalapolitiikka EU:ssa, Itämeren lohi, vaelluskalastrategia, kalastuslakiuudistus => isoja voittoja tuli 10 vuoden työn jälkeen! Koskiensuojelulaki pidettävä entisellään! Vesilain muutos tarvitaan, jotta aiheuttaja maksaa vesivoimalan vaelluskaloille ja aluetaloudelle tekemät haitat!
10 Turvekaivosten päästöt Kansalaistoiminta on joutunut tekemään kaiken työn, jotta vesistöpäästöjen todellisuus on paljastunut! Kaikkia virheitä ja valheita sekä mokia ei vieläkään ole korjattu. Kun moka on oikein iso, sen myöntäminen ja muuttaminen on vaikeaa Kansalaistoiminta selvitti, paljasti, painosti ja opetti ja on saanut muutoksia aikaan; Päästöjen laskentaan lukuisia parannuksia, samoin unohtuneita päästöjä mukaan laskentaan, alle 10 ha turvekentätkin luvituksen piiriin (mutta jatkoaikaa 5v ), kaikkein luonnontilaisimmille soille ei enää saa lupia lainkaan ja taimenvesien yms luvat erittäin tiukassa. Mutta valtio kiitti yleisen edun hyväksi tehdystä työstä vaikeuttamalla kansalaisvaikuttamista (lupamaksut ylös ja valitusoikeudet alas, järjestöjen tuet alas ja turpeenpolton tuet ylös jne).
11 Turvemaiden vesiensuojelu; Paljastuksia ja muutoksia käytäntöihin! (yhteistyössä MVHY ym tahoja) Kalmuneva, Keuruu 2011 : Ominaiskuormitusluvuilla laskettu kiintoaineskuorma = kg/a ELY keskuksen tekemien virallisten mittausten mukainen vuoden 2011 kiintoaineskuorma = kg/a 90% kuormituksen aliarvio! Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Kuka uskoo päästöjen näiltä kolmelta suolta olevan yhtä suuret?
12 Kalmunevan tarkkailuraportin kuormitusdiagrammi 2011: Mukana ei ole ainuttakaan rankkasateiden aiheuttaman ylivaluman aikaista näytettä. Pyynnöstä ELY keskuksen ottama rankkasateen jälkeinen näyte on lisätty käsin (suurin osa kuormituksesta oli jo virrannut pois). Tämäkään näyte ei ole mukana Pöyryn tekemässä kuormitusselvityksessä (16UEC0226, ).
13 Onko tilanne tuntematon? Ei. Päästöongelma tiedettiin jo 1990 luvulla. Lupahakemuksen väite:
14 Saman suon AVI:n päätöksessä oli mukana ELY:n lausunto jonka liitteestä löytyi: Mitattu kuormitus oli 1995: kg kesässä! = Tieto suurista päästöistä oli, mutta se hukattiin vuosikymmeneksi ja tuli nyt ilmi
15 Vesistöpäästöjä on vähätelty, silloinkin kun tietoa on ollut!
16 Saarisuo (Kuivaniem ja Yli Ii), Ympäristölupa, Luvassa arvioitu kiintoainepäästö 1059 kg/vuosi. VAPO kommentoi lupahakemuksen lausuntoa: Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus vähättelee ja spekuloi hakijan esittämiä kuormitusarvioita. Konsulttiselvitys on tehty hyvällä ammattitaidolla ja painotettu juuri sille ajanjaksolle (kesä), joka on haittojen esiintymisen kannalta kaikkein otollisin. Toteutuneet kiintoainepäästöt: kg kg kg kg kg kg Ja VAPO:n arvio uudesta tulevasta, 2016 eteenpäin, kiintoainepäästöstä luvan tarkistuksessa on 3119 kg/vuosi Tämä hallitus poisti lupien määräaikaisen tarkistuksen ei enää löydy vastaavia vedätyksiä
17 Rankkasade Turpeenkaivualueella irrotetaan turvetta jyrsimällä suon pinnasta, kerralla noin kg jokaiselta hehtaarilta > Kovalla sateella irtain turveaines nousee saralle syntyvän vesipatjan pinnalle ja hienojakoinen osa lähtee veden mukana > suuria vesimääriä erittäin vaikea hallita. Käytössä on ollut ns. sulakepatoja, eli ne on avataan tulvatilanteessa, jotta vesi ei riko rakenteita vasta 2013 niiden päästöt velvoitettiin edes arvioimaan! Samoin toimivat madalletut penkat ja vanhat ojat, eli päästävät veden pois kun sitä tulee liikaa, samalla ohi puhdistuksen. Kiintoainespitoisuus laskee jo tunteja sateen alkamisen jälkeen > Jos näytettä ei oteta heti virtaaman kasvuvaiheessa, ei suosta irrotetun turvekerroksen karkaamista havaita!
18 Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin nopeasti, heti virtaaman lisääntymisvaiheessa
19 Tulviva turvesuo ukkoskuuron jälkeen. Tulvavesiä ei suurten vesimäärien vuoksi saada kuriin > 30 mm:n kuurosade = 30 milj. litraa vettä/km2. 50 mm = 50 l/m2.
20 Turvesuo tulvii, pintaturve kelluu ja vesi virtaa padon yli sekä ohi mittakaivon => Päästötilastot eivät pidä paikkaansa!
21 Punaiset avattuja turvesoita (Google Earth)
22 Vesistöongelmat Turvetuotantoalueet = punaiset ympyrät (vasen kuva), Punertava pohjaväri = Vesistöjen laatu heikko (oikea kuva) (K S Maakuntaliitto B 143 Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi)
23 Turpeenkaivu Vieläkö päästötilastot vuotavat? Pintapuomi estää suurempien turvekokkareiden kulkeutumista
24 Parkanon Rukonevan jatkuvatoimisen mittarin virtaama (sininen käyrä) ja kiintoainepitoisuudet (vihreä) verrattuna Sallantauksen (1983) tutkimukseen. Huomaa molemmissa kiintoaineen nopea liikkeellelähtö heti sateiden alettua. Kun irtain aines on mennyt, kiintoainepitoisuudet pysyivät pienempinä vaikka virtaamat olivat suuria.
25 Päästöhuiput menivät ohi, vaikka kovasti yritettiin Samoin kävi TASO hankkeessa; nouseviin huippuvirtaamiin on vaikea osua käsinäytteenotolla.
26 Ei haittaa??? Pöyryn laatima Turvetuotannon ylivirtaamaselvitys, 2015 perustuu velvoitetarkkailujen näytteenottoon, jossa ei ole otettu huomioon kesän hetkellisten ylivirtaamien aikaisia (nousevan virtauksen aikaan osuvia) päästöjä. Näissä kiintoainekuormitus on suurimmillaan. Kevättulvan aikana taas näytteenotto ei kata lainkaan vaihetta, jolloin tulva nousee ja tuotantoalueen pinnan routa on sulanut. Suurin kevätpäästökin siis puuttuu tilastoista. Ja lukuisia muita taustavirityksiä sisältyy suureen mittausdataan lähes loputtomasti Aineistolla ei voi vastata tutkimuskysymykseen miten ylivirtaamat vaikuttavat päästöihin Kelvottomasta aineistosta tehdyt johtopäätökset eivät ole luotettavia, eikä raportti todista yhtään mitään.
27 Niin kauan kuin AVIt käyttävät täysin virheellistä nettokuormituslaskentaa päätösten pohjana, ei vesistöongelmat ratkea: 1. Ensin pohjalukuna turvetuotantoalueen valumalle on luonnonhuuhtouman valuma, mikä ei alkuunkaan pidä paikkaansa (luonnonsuolta valuu vähemmän kuin kaivetulta ja ojitetulta suolta) 2. Ainakin läntisessä Suomessa kaikille turvetuotantoalueille määritetään samansuuruinen luonnonhuuhtouman CODmn pitoisuus (53 mg/l vaikka se vaihtelee ja on usein n. 20 mg/l) => Lopputuloksena mm. negatiivisia päästöjä Negatiiviset kuormitukset: Ei pidä paikkaansa! (Vapon valituksesta poimittu)
28 Pyhä Häkki, luonnontilainen, Suljetunneva ojitettu ja Savonneva turpeennostoalue, Saarijärvi (Laitinen 2013). Vrt. todellisia mitattuja arvoja lupahakemuksessa esitettyyn ja luvassa hyväksyttyyn tasaiseen valuntaan (vasemmanpuoleisin pylväspari). Tulva kuljettaa n. 25 x määrän päästöjä normaalivirtaamaan verrattuna! (Vapo & Jyv.Ympäristöntutkimuskeskus 1993)
29 Linssiin viilausta Kalmunevan koko vuoden ka päästö vuonna 2013 oli loppuraportissa siis 6560 kiloa vaikka Vapo oli ilmoittanut jo aiemmin, että kevättulvan kuorma oli yksinään 6600 kiloa. Lisävedätyksiä: 3. Tuotannosta poistunut ala pinta ala ja sen laskennallinen osuus päästöistä oli vähennetty mittakaivon läpi menneestä mitatusta päästöstä Eihän se tietenkään noin mene!!! Poistuneen pinta alan kuormituksen pitää olla taustakuormituksen suuruinen, eli max 1 mg/l (ja virtaamankin pitäisi pienetä kohti luonnontilaista hiljalleen). Kaikki yli 1mg/l pitoisuuden menevä aines lähtee turvekentältä tai sen vaikutuksesta johtuen ja pitää laskea kentän päästöihin! Mutta raportteihin ja perusdataan näitä virheitä edelleen päätyy
30 Linssiin viilaus jatkuu 4. Kalmuneva 2013: 15.4., ja huippuvirtaamien aikana mitatut päiväkohtaiset kiintoainekuormat muodostavat n. 2/3 osan koko vuoden kiintoainekuormasta. Huippuvirtaamien aikaisten kolmen mittauskerran keskimääräinen kiintoaineen reduktio on ollut rajusti negatiivinen (keskimäärin 131%). Näiden kolmen mittauskerran keskimääräinen kiintoainepitoisuuskin on ollut korkea, 42 mg/l. 5. Nämä päivät sai häivytettyä raportista jättämällä kirjaamatta yllämainittujen päivien vesiensuojelurakenteiden yläpuoliset mittausnäytteet (näkyy datasta). Samalla myös niiden päivien reduktiot jäivät laskematta, eli pois tilastoista... Pöyryn tekemässä selvityksessä on tämä sama huijaus... Keskiarvolaskenta riittää normaalisti pudottamaan arvoja riittävästi. Edellisessä tapauksessa se ei riittänyt, jolloin joku jätti pari suurinta lukua pois, saadakseen reduktioprosentit lupaehtojen mukaisiksi
31 Keskiarvot kakkonen eli reduktiolaskennassa on systemaattinen virhe! Vesistöhaittaa arvioidaan lupaprosessissa sen mukaan, miten paljon arvioidaan päästöjä vaaditun puhdistussysteemin jälkeen vesistöön pääsevän. Tässä käytetään laskennallista arviota, joka perustuu aiempaan valtavan suureen mittausdataan (jota siis Pöyrykin käytti ). Oleellinen osa laskentaa on vähennys, reduktio, joka vesiensuojelumenetelmillä saavutetaan. Reduktio lasketaan (ainakin VAPOn soilla) keskiarvon avulla siten, että kaikki vuoden mittausten pitoisuudet vesienpuhdistuksen yläpuolella ja alapuolelle summataan ja otetaan summista keskiarvo.
32 Todellinen esimerkki (Kalmuneva): Kiintoainetta mitattiin näytteissä puhdistuksen yläpuolella 1mg/l ja alapuolella 18 mg/l. Kiintoainereduktio oli siis tässä tulvatilanteessa 800%. Seuraavalla näytteenottokerralla kiintoainemäärät olivat noin 90 mg/l ja 60 mg/l, eli reduktio 46%. Kun lasketaan molemmille päiville reduktio erikseen ja sitten niistä otetaan keskiarvo, reduktio on lähes 400% Mutta Vapon tyylillä laskettuna, lasketaan yhteen jakson (todellisuudessa siis koko vuosi, tässä 2 mittausta) yläpuolisten näytteiden pitoisuudet ja alapuolisten näytteiden pitoisuudet ja lasketaan sitten näiden keskiarvoreduktio. Vapon mallilla laskien em. kahden mittauksen keskiarvoreduktio onkin 6%!
33 Vuonna 2014 Vapo kertoo Kalmunevan kosteikon kiintoainereduktion olleen 64%. Laskemalla samasta datasta ensin näytteenottopäivien reduktiot ja sitten niistä vuosikeskiarvon, saadaan oikeampi reduktio. Se on 27% > mikä alittaa selvästi lupaehtojen vaatimuksen Silloin, kun kiintoainemäärät eri näytteissä vaihtelevat suuresti (kuten jokaisella turvesuolla tapahtuu joka vuosi), niin Vapon laskutapa reduktioille jättää totaalisesti ottamatta huomioon kaikki häiriötilanteet (vaikka mittaus joskus onnistuttaisiin tekemäänkin oikeana aikana)! Tämä systemaattinen virhe vaikuttaa erityisesti lupaprosesseihin ja uusiin oikeuspäätöksiin, joissa reduktiot ovat keskeinen uskottu elementti. Jatkuvatoimiset mittarit toiminta ja tulkinta???
34 Turpeenkaivun liettämän järven kunnostusta Alavudella 2015 vaikka virallisestihan turvekentiltä ei juuri päästöjä vesistöihin lähde
35
36 Vesien puhdistus : Pintavalutus vain lisää humuspäästöjä, vaikka muut päästöt voivat toki vähentyäkin Kemikaloinnista lisäongelmia Kuvassa kemikaloinnista lähtevää vettä (Kangasniemi).
37 Kangasjärvi, kemikaloinnin vaikutuksia Rautaoksidisakkaa ja happamoitumista
38 Mitäs nyt? Tulvien vesimäärissä, ylivirtaamatilanteissa, lähtee liikkeelle ja päätyy vesistöihin noin 90% koko vuoden päästöistä. Tulvavesien hallinta tai puhdistus ei ole lainkaan ns. hanskassa, ja päästöjen arviointikin on pielessä Tarttis tehrä jotain! KHO: Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Määräys koskee jo pariakymmentä suota
39 Mutta miten saada LUOTETTAVIA tuloksia? On esitetty, että pitäisi olla: Jatkuvatoiminen virtaamanmittaus koko tuotantoalueen alalta ja ajalta Joko jatkuvatoiminen näytteenotto tai manuaalinen riittävän tiheä (päivittäin, äkillisissä tulvissa tunneittain) Ylivirtaaman alaraja sellainen, että saadaan kiinni myös nousevan virtauksen päästö (esim. > 75 l/s km²) Mittaukset pitää ulottaa koko kaivun ajaksi, jotta päästöt saadaan luotettavasti selville myös tuotannon alku ja loppuvaiheiden osalta Mutta kun ei ne jatkuvatoimisetkaan toistaiseksi toimi ja resurssit vähenee Olisiko luotavissa yhteistyötä, kansalaisseurantaa, menetelmäkehitystä vai lyödäänkö hanskat tiskiin? Ensimmäinen askel olisi tunnustaa, että ongelmia on vielä paljon!
40 Yksi vesistöpäästöjä ehkäisevä keino olisi siirtyä turpeen pystylouhintaan avokentän sijaan mutta kun se ei kuulemma taloudellisesti kannata => Toinen askel olisikin tunnustaa, että vesistöpäästöjä ei kyetä saamaan taloudellisesti kannattavasti kuriin ja siksi Turpeen poltto kannattaa suosiolla lopettaa! ja sehän tuo valtiolle vain säästöjä! Turvekuraa avattavan turvesuon reunaojassa (Joensuo 2013). Tulva huuhtoo tämänkin ojan puhtaaksi alapuoliseen vesistöön.
41 Turpeen ilmastopäästöt Kasvihuonekaasupäästöt (TiKe 2015): Turpeen poltto ja turvesuot; > 8 milj.tonnia Suopellot; 8 milj.tonnia Metsäojitetut suot; 8 milj.tonnia yht. 25 milj.tonnia = Enemmän kuin kivihiilen polton päästöt! = Enemmän kuin öljyn käytön päästöt! = Henkilöliikenteen päästöt vain 7 milj.tonnia. Kaikesta huolimatta tämä hallitus laski turpeenpolton veroa, eli lisäsi haitallista tukea turpeenkaivuulle entisestään nyt turve syrjäyttää puuta monesta voimalaitoksesta, koska halvinta poltetaan
42 Luonnon hiilivarastot Suomessa Suomen päästöt ~ 20 milj. t C vuodessa puutuotteisiin varastoitunut hiili Suomessa ~ 20 milj. t C järvisedimentit ~ 650 milj. t C puusto ~ 800 milj. t C metsämaa (kivennäis) ~ 1300 milj. t C suot ~ 6000 milj. t C Lähteet: Liski et al. 2006), Liski ja Westman 1997, Turunen 2008, Laturi et al 2008
43 Vesiensuojelu on iso koetinkivi myös metsäpolitiikassa! Metsien käsittely on vesistöille erittäin merkittävää! Mökkirannat ja kalavedet puhtaina! Umpeenkasvun hidastaminen, Virkistys & terveys, maisemanhoito, rantakiinteistöjen arvo Teollisuuslaitosten pistekuormituksen 1970 l. pakotetut parannukset eivät enää auta, kun metsäpää pilaa vesiä laajasti. Maa alueiden luontaiset kosteikot ovat merkittäviä mm. kanalinnuille ja tulvasuojelulle! Kuva: Risto Sulkava
44 Kantojen nosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen verrattavan vesistöpäästön (ko. paikassa ehkä 10m3 maata vesistöön 2012) Kuvat: Risto Sulkava
45 Ojitus /naveromätästys on vähintään yhtä paha kuormittaja kuin kunnostusojitus. Mätästys seuraa käytännössä aina turvemaalla tapahtunutta avohakkuuta. Valtionmailla vakiotoimenpide (Kuvassa ns. lietetasku) Kuvat: Risto Sulkava
46 Yleistys (ei siis toimi aina ja kaikkialla, mutta monesti toimii): Metsää kasvavaa suota ei tarvitse kunnostusojittaa! Jos puustoa on noin 100 kuutiometriä hehtaarilla, se haihduttaa kaiken ylimääräisen veden eli ojituksesta tulisi vain turhia kuluja ja haittaa. Jos ensimmäinen ojitus ei ole tuottanut yli 100 puukuutiota, on se alunperinkin ollut hukkainvestointi, jota ei kannata toistaa. Taimettuminen turvemaalla onnistuu hyvin. Turvemaiden metsätalouden vesiensuojelu on siis periaatteessa yksinkertaista; Jos ei avohakata, ei tarvita kunnostusojitusta tai ojitusmätästystä ja samalla vesistöpäästöt pienenevät erittäin merkittävästi! => SLL:n esiinnosto > tutkimukseen > käytäntöön toivottavasti pian myös!
47 Nykymenetelmien (sekä metsätalous että turpeenkaivu) vesistövaikutuksia käytännössä: Leväkasvua ojassa Happamuuden tuhoamaa sammakonkutua Mätilaatikko turvekurassa Lima ja sinilevää Humusvettä ämpärissä
48 Vesistökuormituksen vähentäminen aapasoiden vesikemiallisia palveluja palauttamalla Suo sitoo läpivirtaavasta vedestä erittäin tehokkaasti P, N, K, kiintoainetta, Fe yms. Reunaojilla on ohjattu vesi ohi suon > päästöt rehevöittävät ja liettävät alapuolisia vesistöjä Pienellä ennallistamisella suuret hyödyt (vesiensuojeluun, biodiversiteetille, metsäalan hyväksyttävyydelle, ilmastolle, riistalle, virkistykselle) Esim. fosforin poistaminen maksaa n. tuhat / tonni. Suo tekee sen ilmaisena ekosysteemipalveluna Tällaisia soita ehkä ha, mutta kukaan ei tiedä missä ja miten saataisiin hyötykäyttöön > SLL:n rooli on taas olla edelläkävijä, esiinnostaja ja painostaja SLL nosti julkisuuteen (tietopohjaa SYKEstä ym) > lausunnoissa MMM+eduskunnan Yvk jne > Projektikurssi HY 2014, LUKE alkoi selvittää > Tapion ohjeisiin, riistahallintoon jne. > läpimurrot???
49 Suon ennallistusta kevytkonstein Keuruulla (tervetuloa taas n ennallistustalkoisiin!) 5 reunoilta ojitettua suota lähes kierretty padoten ojat (yht. n. 80 patoa) > vaikutusta seurataan ja patoja kunnostetaan tarvittaessa. Riekko soidintamassa padolla jo 2011 Kuvat: Risto Sulkava
50 Pato pitää Korpi palautuu. Huom. veden väri = läheiseltä avohakkuualueelta irtosi sateessa kiintoainesta (savea/hiesua) ojaveteen > Pato loi laskeutusaltaan ja virtaus metsänpohjan kautta pintavalutuskentän = winwin tilanne Kuvat: Risto Sulkava
51 Kevättulva tulvasuojelua ja ekosysteemipalvelua parhaimmillaan! Ojitus vaikuttaa tulvien lisäksi pohjaveden muodostumiseen, kesäkuivuuteen puroissa ja järvissä (äärevyys lisääntyy) ja sitä kautta syntyy haittaa kalastus ym virkistysarvoihin sekä mökkitonttien arvoon. Kuva: Risto Sulkava
52 Soista 1 3 milj.ha on ojitettu turhaan (syntynyt pelkkää haittaa). Miksei ennallistamisesta tehtäisi bisnestä? (C varastojen säilyttäminen, vesiensuojelu jne)
53 Pellonraivaus jokamaanomistajan perusoikeus Turvemaalle helppoa > nopeasti uutta lannanlevitysalaa. Turvemaa ei kemiallisesti pysty sitomaan fosforia juuri lainkaan > lähes kaikki turvepellolle levitettävä P valuu aikanaan vesistöihin. Fosfori on sisävesissä minimiravinne ja siten pahin vesien rehevöittäjä Pellonraivausta käytetään myös keinona avata turvekenttä alueelle jonne ei saa ympäristölupaa (kuten myös alle 10ha turvekentän avausoikeutta on käytetty). => Maatalous on suurin vesistöjen kuormittaja valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka päästöjä on pahoin aliarvioitu niin turpeenkaivuussa kuin metsätaloudessakin!
54 Vesiensuojelutyö jatkuu ja toivottavasti aktiivisuus laajenee yhä useammalle paikkakunnalle!
55 Miksi emme tekisi parempaa maailmaa? KIITOS! YLI 75 Ja ei kun luontoa, vesistöjä ja ihmistä suojelemaan!
56
57 Pöly & eristysojat Jämsän Kynnyssuolla eristysojia ja muita kaivuualueen ulkopuolisia ojia on alle 300 metrin etäisyydellä pölyävästä turvekentästä yhteensä noin 10 kilometriä. > Kaivuukauden aikana näihin ojiin ja ojien välittömään läheisyyteen (yhteensä pinta alaa m²) leviää hienojakoista jyrsinturvepölyä n. 30 g/m² (lupahakemuksen tiedoilla), eli 900 kg. Tämä aines virtaa käsittelemättömänä alapuoliseen vesistöön. Samaan aikaan Vapo arvioi Kynnyssuon kiintoaineen nettokuormitukseksi 910kg/vuosi. > Eristysojien vesistöön kuljettaman turvepölyn määrä on suuri ja siksi saatava osaksi lupajärjestelmää, haittojen arviointia ja vesien puhdistusta. Myös lentävän pölyn suoraa vesistövaikutusta lienee aliarvioitu
58 Eristysojien tai syöpyvien ojanreunojen päästöjä ei puhdisteta eikä oteta huomioon vesistöhaittoja arvioitaessa tai lupaa turpeenkaivulle harkittaessa.
59 Miksi vesistökohtaiset laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Kuvassa konsultin tekemää virtaamamittausta sankotestillä 2012! Kauanko sangon täyttyminen kestää??? > virtaama arvioissa on osoitettu olleen suuria virheitä.
60 Esimerkki virtaaman vääristä arvioista; Puula, Kälkäjoen, Kouhijoki Kouhijoen maantiesillan aukon läpi virtaama oli konsultin mittauksen mukaan 3 m³ /s. Jotta ko. virtaama olisi mahdollinen, ylävirran puolella veden pinnan olisi pitänyt olla 56 senttiä sillan aukon lakea korkeammalla. Sitä ennen vesi olisi kuitenkin tulvinut tien yli, mitä ei tapahtunut. > Konsultti myönsi (sanomalehdessä ja raportissaan) virtaamaa arvioidun kelluvilla esineillä > jolla ei voi saada oikeaa tulosta Päästö = pitoisuus x virtaama > Kouhijoen metsäojista Puulaan kulkeutuvaksi arvioitu valtaisa humusmäärä ei pitänyt paikkaansa (eli aliarvioitiin turpeenkaivuun vaikutusta).
61 Menetelmäongelmat tiedonpuutettako? Kalmonsuon kosteikon puhdistusteho on hyvä vai onko??? Pvm ka yläpuoli ka alapuoli CODmn yläpuoli CODmn alapuoli ,1 6, , Näyttää hyvältä, mutta antaa täysin väärän tuloksen! COD kertoo mitä suolta tulleelle ainekselle tapahtuu
62 Vesien kosteikkopuhdistusta? Savea eli kiintoainetta veteen > suuri kiintoainepitoisuus Savi laskeutuu > päästövähennys luokkaa 50% Orgaanisen aineen määrä ei muuttunut, eli vesi ei puhdistunut Kalmonsuo 2012: Pvm ka sarkaoja ka yläpuoli ka alapuoli COD sarkaoja COD yläp. COD alap ,1 6, , ,3 31 7, (oma lisämittaus sarkaojan päästä)
63 Vesilasit: Molemmissa tummempi lasi on turvesuon puhdistettua vettä ja toinen saman suon vanhan ja sammaloituneen metsäojan vettä. Sanko: turvesuolta tulva aikana tulevaa BAT puhdistuksen jälkeistä vettä
64 Metsäojan vesi sekoittuu turvetuotantoalueelta tulevaan puhdistettuun veteen syksyisen tulvapiikin aikana (Multia 2012).
65 SLL dokumentoi haittoja ja lupaehtojen rikkomisia 2013: me teemme/suot/turpeenkaivuun vesistohaitat Alla: Ylitulvivan turvesuon suojapato, Multia
66 Kiitos! Ennallistamalla n.2 ha keskimääräistä keidassuota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua, riekko soida ja hillasato parantua... Kuva: Risto Sulkava
Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen
LisätiedotSuot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet
LisätiedotTurpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Turpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Vesistöpäästöjen huomioimisessa on paljon liian paljon ongelmia! 90% x 90% virhe: 1. 90% päästöistä syntyy
LisätiedotMiten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?
Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Kuka arvioi kuvien soiden vesistöpäästöt yhtä suuriksi?
LisätiedotMetsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.
Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka
LisätiedotTurpeen käytön ongelmat
Turpeen käytön ongelmat Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Väite on puppua! Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Sisältö Suomen suot Turpeenkaivun haitat Turpeenpolton ongelmat
LisätiedotLuonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja
Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto? Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat
LisätiedotMiten tehostaa vesiensuojelua? Metsätalous ja turpeenkaivu?
Miten tehostaa vesiensuojelua? Metsätalous ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Kuka arvioi kuvien soiden vesistöpäästöt yhtä
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotTURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotJorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet
ELÄMÄÄ SOILLA Suotavoitteet 2018 2030 Suomessa on uskomattoman kaunis ja maailmanmittakaavassa myös aivan ainutlaatuinen suoluonto. Se ei kuitenkaan säily ilman apuamme. Paloma Hannonen Luonnonsuojeluliiton
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotLUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON
LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa
Lisätiedot19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka
LisätiedotCase Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013
Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotANALYYSIN TÄYDENTÄMINEN KIINTOAINEPÄÄSTÖN LASKENNASTA, PIENI MÄNTYNEVAN TURVETUOTANTO (hallinto-oikeus 14/0111/2)
1 (12) ANALYYSIN TÄYDENTÄMINEN KIINTOAINEPÄÄSTÖN LASKENNASTA, PIENI MÄNTYNEVAN TURVETUOTANTO (hallinto-oikeus 14/0111/2) 1. Arvioitu kiintoainepäästö Toiminnanharjoittajan arvion mukaan tuotannosta aiheutuva
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotRisto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011
Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt
LisätiedotLausunto 15.4..2013. TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013
1 Lausunto 15.4..2013 TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen lausuntoversiosta
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät
Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä
LisätiedotKaupunginhallitus Liite ESMOSTENSUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ISAVI/453/2016 ANALYYSI PÄÄSTÖLASKENNASTA 1.
Kaupunginhallitus 4.7.2016 Liite 6 267 1 ESMOSTENSUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ISAVI/453/2016 ANALYYSI PÄÄSTÖLASKENNASTA 1. OMINAISKUORMAT Käsittelen seuraavassa ominaiskuormia Känsi-Suomen alueen päästölaskentatulosten
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotTurvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotTämänkö olemme menettämässä?
Tämänkö olemme menettämässä? Pelastetaan reittivedet Sisältö Kritiikki 3. vaihemaakuntakaavaan (Olavi Niemi)... 4 Mikä on oikeaa tietoa? (Eija Syrjämäki)... 5 Humus (Kalle Laitinen)... 6 Suoluonnon säilyttäminen
LisätiedotKemialliset vesiensuojelumenetelmät
Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Aaro Närvänen 07.03.2013 12.3.2013 1 Vesistöjen anemia PO 4 -P, P Lääkkeeksi + Fe 3+ tai Al 3+ Liuennut P Kiintoaine P Leville käyttökelpoinen P x Sedimentti P Fosforin
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotKenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia
Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotTeurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy
1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu 5 50100 MIKKELI kalevi.puukko@pp1.inet.fi puh: 044 5505301 Suonteen kalastusalue Y-tunnus-0745696-7 Jukka Manninen,
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotKansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta
Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta Suojelukoordinaattori Hannele Ahponen Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Tuusula, 12.10.2012 Alkavalla vesienhoitokaudella
LisätiedotMetsänkäsittely ja soidensuojelu
Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto, pj
Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Metsätieteen päivä Metsäbiologian kerho: Soiden uudet käyttömahdollisuudet ja monimuotoisuuden
LisätiedotTurvetuotannon vesienkäsittely
Turvetuotannon vesienkäsittely Puula forum 7.7.2016 Tomi Yli-Kyyny 1 Vapo Oy 2016 Vesienkäsittelyrakenteet 2 Vapo Oy 2016 Jokainen hehtaari vaikuttaa 3 Kuva Sisäinen Vapo Clean Internal Waters Vapo Oy
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotTervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle
Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Pirkko-Liisa Luhta p.+358400 293023 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Eero Moilanen p.+35840 5314969 eero.t.moilanen@metsa.fi
LisätiedotBioenergia ry
1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotSamuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET
Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET 5.10.2015 Sisältö Taustaa Metsätalouden kuivatustarpeet Kiiminkijoen valumaalueella
LisätiedotMultia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi?
Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi? Uitamonjärvi -tilavuus 2,5 Mm³ -tuot.valunta 59/82 Mm³ Tarhapäänjärvi -tilavuus 8 Mm³ -tuot.valunta 132/184Mm³ Laajanlampi
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotVaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet
Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotUhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto
Uhattuja soita Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto 15.2.2011 Pohjanmaan rannikkoa (orannssit alueet turvekaivoksia) Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Ojittamaton, enimmäkseen
Lisätiedot