Metsätalouden vesiensuojelu

Transkriptio

1 Metsätalouden vesiensuojelu

2 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v Suomen metsäkeskus 2

3 Hakkuukertymä ja kasvu, KaS

4 Ensiharvennuspinta-alat, KaS hehtaaria tavo tavo tavo 2020 Kaakkois-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso

5 Uudistushakkuupinta-alat, KaS

6 Metsän vesitase 100 puusto 40 muu kasvillisuus 10 valunta 50

7 Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Lähde: Vuoksen vesienhoitosuunnitelma

8

9 Kiintoainekuormitus Sora Hiekka Hieta Hiesu Savi Turve Valunnan määrä Virtausnopeus

10 Kiintoainekuormitus Veden virtausnopeus m/s 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 savi hieno hiesu karkea hiesu hieno hieta karkea hieta hieno hiekka karkea hiekka hieno sora karkea sora Hiukkasen laskeutumisnopeus m/h

11 Kiintoainekuormitus

12 Ravinnekuormitus ja humus Humus = hajoavaa orgaanista ainetta, C 50%

13 Sulfaattimaat, pohjavesialueet

14 Metsätalouden vesistökuormittajat Metsänkäsittely turv la Kunnostusojitus Uudistushakkuut metsänuudistaminen Uudistushakkuut kivennäismailla Maanmuokkaus Puunkorjuun maastovauriot Lannoitus

15 Riskitekijät Toimenpide Maalaji Kaltevuus Veden määrä Virtausnopeus Ajankohta Sijainti Iso avohakkuu, ojitusmätästys ja kantojen nosto loppukesällä maalajiltaan hienojakoisessa, jyrkässä puronvarsimetsässä. Vesistöongelmia vaikea välttää Pieni harvennushakkuu umpimetsässä talvella maalajiltaan karkealla, tasaisella moreenimaalla. Vesistöongelmia vaikea aiheuttaa Suomen metsäkeskus 15

16

17 Kunnostusojitukset Yli 90 % metsätalouden aiheuttamasta kiintoainekuormasta Yli puolet fosforikuormasta

18 Ojitusten tarve ja kannattavuus Kannattavuus näkökulma selkeä kriteeri: puun tuottaminen, ympäristöarvot Ravinteisuus: liian karut ja uusinvestointikelvottomat alueet Biologinen kuivatus, kuutiomäärärajat Kangasmaiden ojitukset

19 Turvemaametsien uudistaminen Määrä kasvussa, vastaa aiempia kunnostusojituspinta-aloja 15 % uudistuskypsiä, 55 % kehlk. 3 Liukoinen fosfori/veden pinnan taso tärkeä hallita Muokkaukseen pintavalutusta Jatkuvan kasvatuksen mallia tutkitaan

20 Kuormituksen ajoitus

21 Laskeutusaltaat Teho parhaillaan % Mitoitus oltava riittävä 3 8 m2/ha Max 50 ha valuma-alue

22 Putkipadon toimintaperiaate Suomen metsäkeskus 22

23 Putkipadon toimintaperiaate

24 Pohjapadot

25 Kosteikko

26 Pintavalutuskenttä

27 Turvemaiden puunkorjuu

28 Korjuukelpoisuusluokitus

29 Turvemaiden puunkorjuu

30 Kivennäismaiden uudistushakkuut ja maanmuokkaus

31 Miksi kuormitusta uudistushakkuun jälkeen Ravinteita vapautuu: hakkuutähteet, juuret, pintakasvillisuus Sadanta ja valunta suurempia aukealla Vähentynyt ravinteiden otto Maanpinnan paljastaminen muokkauksessa, lisääntynyt vesimäärä liuottaa ja huuhtoo Kuormituksen kesto 4 5 vuotta

32 Maanmuokkausmenetelmän valinta

33 Suojavyöhykkeet

34 Suojavyöhyke

35 Uusia vesiensuojelutyökaluja Valuma-alueen määritystyökalu Pintavesien virtausmalli o Uomaeroosioriskin ja o Maalajien huuhtoutumisriskin tunnistaminen Rusle2015 eroosiomalli, suojavyöhykkeet ym. Korjuukelpoisuusluokitus Kosteusindeksi, ajourat Metsävaratiedosta tuotettavat karttatasot ojitustarpeen arviointiin Suosimulaattori ojitusten kannattavuuden ja ympäristökustannuksen arviointiin

36 Virtausmalli, eroosioriskin tunnistaminen

37 Rusle 2015 eroosiomalli Mallintaa kiintoainekuormaa kg/ha muokkauksen jälkeen Topografia Maalaji Säädata Paljastetun maan osuus

38 Kosteusindeksi

39 Ajourat puunkorjuussa

40 Metsävaratiedot

41 Kiitos Kiitos! Metsäala kasvuun