Turpeen käytön ongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turpeen käytön ongelmat"

Transkriptio

1 Turpeen käytön ongelmat Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Väite on puppua! Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

2 Sisältö Suomen suot Turpeenkaivun haitat Turpeenpolton ongelmat ja vaihtoehdot

3 Suomen suoluonto on maailman monipuolisin Erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet ja suoyhdistymät: keidassuot, aapasuot ja palsasuot joka vyöhykkeellä on runsaasti myös paikallisia suoyhdistymiä eli piensoita maailmanlaajuinen erikoisuus: maankohoamisrannikon suot ja niiden kehityssarjat (merestä kohoava maa soistuu) Pääsuotyypit korvet ja rämeet (puustoiset suot) nevat ja letot (avosuot) luhdat (pintavesivaikutus) lähteiköt (pohjaveden purkautuminen)

4 korpi Kasvillisuustyypit: 1. Korpi, 2. Räme, 3. Neva, Luhta, 5. Lähteikkö

5 Ojitettu, metsänkasvatuskelvoton suo hukkaojikko

6 Ojitettujen soiden osuus % (Suostrategia 2011)

7 Soiden nykytila: Oulun eteläpuolella ojitettu >75 % -> ei tarvetta mennä luokkien 2-3 soille! (Karstula, Aittosuo, 2009)

8 Turpeenpoltto = ongelma ilmastolle, vesille, lajistolle ja ihmisten tarpeille

9 Turve tuotanto aluetta yhteensä (ei sisällä loppuunkaivettuja soita, tuhoutuvia laitoja tai valmistelussa olevia alueita) (yllä), ja vuosittain kaivetun turpeen määrä (alla).

10 Soiden uhanalaiset luontotyypit Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi julkaistiin vuonna 2008: soiden tilanne on synkkä Etelä-Suomessa kaikki suoyhdistymät ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Etelä-Suomessa yksittäisistä suotyypeistä 96 % on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä vain 4 % suotyypeistä luokiteltiin säilyviksi Pohjois-Suomessa tilanne on parempi, mutta sielläkin suoluonto on uhanalaistunut

11 Kuvat: Ari Aalto

12 Helpottaako uusi YSL luontoarvojen säilymistä? Lopettaako turpeenkaivun? JOS menee kuten nyt näyttää = Ei kumpaakaan! YSL 13 (luontoarvot), ei koske lainkaan luokkien 0-2 soita. Ne runnotaan turvepooliin kehäperusteella, että ovat ojitettuja eivätkä sisällä luontoarvoja tietämättömyyttä / tahallista vääristelyä? Keuruun Kivisuo: - eteläinen riekkosuo - paljon muita luontoarvoja => Mikä luokka? Kuva: Risto Sulkava

13 Kuvat: Risto Sulkava Keuruun Kivisuo 2013

14 Keuruun Kivisuo: Heikohko luokan 2 suo, jolla ei pitäisi voida olla luontoarvoja =>YSL 13 ei koske Kuvat: Risto Sulkava

15 Ojitettujen soiden osuus % (Suostrategia 2011) Oulun eteläpuolella yleensä yli 75 % soista on ojitettu. E-Suomen n.miljoona ojittamatonta suo-ha ovat lähes aina osittain ojitettuja Ojittamattomatkin suot ovat usein luokkaa 2 (yksi reunoja kiertävä oja riittää!). 13 ei koske pääosaa Oulun eteläpuolisen Suomen ojittamattomista soista. Näiden luokan 2 soiden kaivuu uhkaa jatkossakin eteläisen Suomen suoluontoa sekä tuottaa suurimmat vesistö- ja ilmastopäästöt, eli ongelma jatkuu.

16 Keuruun Isoneva: Luokan 2 suo - merkittäviä luontoarvoja Kuva: Risto Sulkava

17

18 Punaiset avattuja turvesoita (Google Earth)

19 Vesistöongelmat Turvetuotantoalueet = punaiset ympyrät (vasen kuva), Punertava pohjaväri = Vesistöjen laatu heikko (oikea kuva) (K-S Maakuntaliitto B 143 Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi)

20 Vimpeli, Ylikylä

21 Pellonraivaus jokamaanomistajan perusoikeus Turvemaalle helppoa -> nopeasti uutta lannanlevitysalaa Turvemaa ei kemiallisesti pysty sitomaan fosforia juuri lainkaan -> lähes kaikki turvepellolle levitettävä P valuu aikanaan vesistöihin -> Itämereen. Fosfori on minimiravinne ja siten pahin vesien rehevöittäjä Pellonraivausta käytetään myös keinona avata turvekenttä alueelle jonne ei saa ympäristölupaa (kuten myös alle 10ha turvekentän avausoikeutta). => Maatalous on suurin vesistöjen kuormittaja valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka turvemaiden päästöjä on pahoin aliarvioitu niin turpeenkaivuussa kuin metsätaloudessakin!

22 Rankkasade Turpeenkaivualueella irrotetaan turvetta jyrsimällä suon pinnasta, kerralla noin kg jokaiselta hehtaarilta -> Kovalla sateella irtain turveaines nousee saralle syntyvän vesipatjan pinnalle ja hienojakoinen osa lähtee veden mukana -> suuria vesimääriä erittäin vaikea hallita (käytössä on ollut ns. sulakepatoja, eli ne on avataan tulvatilanteessa, jotta vesi ei riko rakenteita vasta 2013 niiden päästöt velvoitettiin edes arvioimaan!). Kiintoainespitoisuus laskee jo tunteja sateen alkamisen jälkeen -> Jos näytettä ei oteta heti virtaaman kasvuvaiheessa, ei suosta irrotetun turvekerroksen karkaamista havaita!

23 Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin nopeasti, heti virtaaman lisääntymisvaiheessa

24 Tulviva turvesuo ukkoskuuron jälkeen. Tulvavesiä ei suurten vesimäärien vuoksi saada kuriin -> 30 mm:n kuurosade = 30 milj. litraa vettä/km2. 50 mm = 50 l/m2.

25 Siiranviidan turvekentän kevättulva 2011 Kevätpulssi valuu koko eteläpään laajuudelta purkuojaan. Veden alla on kaksi pientä kuoppaa laskeutusaltaana.

26 Tutkimuskin alkaa vihdoin päästä liikkeelle päästö n. 8x arvioituun verrattuna

27 Väite, että: rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikkea kesän muiden näytteiden vedenlaadusta, on mahdollinen vain, jos virtaaman nousuvaiheen kiintoainepiikit eivät ole ollenkaan mukana laskuissa! Helpoiten ne putoavat pois ominaiskuormitusarvoilla laskemalla, eli kuormitusarvioinnin ja ympäristölupien perustana olevien, kahden viikon välein suoritettujen mittauksien ja niihin perustuvan laskennan avulla. (tämä ei ole väite, vaan on kenen tahansa todennettavissa velvoitetarkkailuraporteista! Silti virheellisyyttä ei ole oikaistu kahteen vuosikymmeneen)

28 (luku kiistetty, voi olla vain x päästö?) Vesistötarkkailussa on ajateltu kahdenviikon välein olevien mittauspäivien keskiarvon kuvaavan jakson päästömäärää. Siniset nuolet = mittauspäivät. Kelt. kuormituspiikkejä ehkä 5kpl/kesä. Käytännössä huomioiduiksi tulee vain alivaluntapäivien arvoja! Ja niin on todella ollut (velvoitetarkkailuraportit)

29 Parkanon Rukonevan jatkuvatoimisen mittarin virtaama (sininen käyrä) ja kiintoainepitoisuudet (vihreä) verrattuna Sallantauksen (1983) tutkimukseen. Huomaa molemmissa kiintoaineen nopea liikkeellelähtö heti sateiden alettua. Kun irtain aines on mennyt, kiintoainepitoisuudet pysyivät pienempinä vaikka virtaamat olivat suuria.

30 Kalmunevan tarkkailuraportin kuormitusdiagrammi 2011: Mukana ei ole ainuttakaan rankkasateiden aiheuttaman ylivaluman aikaista näytettä. Pyynnöstä ELY-keskuksen ottama rankkasateen jälkeinen näyte on lisätty käsin (suurin osa kuormituksesta oli jo virrannut pois). Tämäkään näyte ei ole mukana Pöyryn tekemässä kuormitusselvityksessä (16UEC0226, ).

31 Kalmuneva, Keuruu: Mitatut arvot verrattuna ominaiskuormitusarvoihin 2011 ominaiskuormitusluvuilla laskettuna kiintoaineskuorma (netto): kg/a Virallisten mittausten mukainen vuoden 2011 kiintoaineskuorma: kg/a (näytteet otettu n. viikon välein, eli on yhä aliarvio, mutta oikeampi. => n. 90% kuormituksen aliarvio!

32 Vesistöpäästöjä on vähätelty, silloinkin kun tietoa on ollut!

33 Vasen kuva: Tulvapiikki syyssateen aikana Huom. turvetuotantoalueelta tulevan puhdistetun veden väri (=suuri kiintoainepitoisuus). Oikealla: Päivää myöhemmin tulvapiikin laskettua, sama paikka => Väite, että rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikkea ei ole totta. Kun piikkiä ei mitata, ei saada kuormitusta selville!

34 Pöly & eristysojat Jämsän Kynnyssuolla eristysojia ja muita kaivuualueen ulkopuolisia ojia on alle 300 metrin etäisyydellä pölyävästä turvekentästä yhteensä noin 10 kilometriä. -> Kaivuukauden aikana näihin ojiin ja ojien välittömään läheisyyteen (yhteensä pinta-alaa m²) leviää hienojakoista jyrsinturvepölyä n. 30 g/m² (lupahakemuksen tiedoilla), eli 900 kg. Tämä aines virtaa käsittelemättömänä alapuoliseen vesistöön. Samaan aikaan Vapo arvioi Kynnyssuon kiintoaineen nettokuormitukseksi 910kg/vuosi. -> Eristysojien vesistöön kuljettaman turvepölyn määrä on suuri ja siksi saatava osaksi lupajärjestelmää, haittojen arviointia ja vesien puhdistusta. Myös lentävän pölyn suoraa vesistövaikutusta lienee aliarvioitu

35 Eristysojien tai syöpyvien ojanreunojen päästöjä ei puhdisteta eikä oteta huomioon vesistöhaittoja arvioitaessa tai lupaa turpeenkaivulle harkittaessa.

36 Esimerkki virtaaman vääristä arvioista; Puula, Kälkäjoen, Kouhijoki Kouhijoen maantiesillan aukon läpi virtaama oli konsultin mittauksen mukaan 3 m³ /s. Jotta ko. virtaama olisi mahdollinen, ylävirran puolella veden pinnan olisi pitänyt olla 56 senttiä sillan aukon lakea korkeammalla. Sitä ennen vesi olisi kuitenkin tulvinut tien yli, mitä ei tapahtunut. -> Konsultti myönsi (sanomalehdessä ja raportissaan) virtaamaa arvioidun kelluvilla esineillä -> jolla ei voi saada oikeaa tulosta Päästö = pitoisuus x virtaama -> Kouhijoen metsäojista Puulaan kulkeutuvaksi arvioitu valtaisa humusmäärä ei pitänyt paikkaansa (eli aliarvioitiin turpeenkaivuun vaikutusta).

37 Virtaaman mittaus ELYn käyttämällä siivikkomittauksella antaa melko oikean tuloksen. Konsultin käyttämä tikkutesti on pikkupoikien puuhastelua (silti tätäkin vääräksi todennettua mittausta yhä käytetään todisteena turpeenkaivun vähistä päästöistä ja turpeenkaivun vastustajien tietämättömyydestä).

38 Miksi vesistökohtaiset laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Kuvassa konsultin tekemää virtaamamittausta sankotestillä 2012! Kauanko sangon täyttyminen kestää??? -> virtaama-arvioissa on osoitettu olleen suuria virheitä.

39 Menetelmäongelmat tiedonpuutettako? Kalmonsuon kosteikon puhdistusteho on hyvä vai onko??? Pvm ka yläpuoli ka alapuoli CODmn yläpuoli CODmn alapuoli ,1 6, , Näyttää hyvältä, mutta antaa täysin väärän tuloksen! COD kertoo mitä suolta tulleelle ainekselle tapahtuu

40 Vesien kosteikkopuhdistusta? Savea eli kiintoainetta veteen -> suuri kiintoainepitoisuus Savi laskeutuu -> päästövähennys luokkaa 50% Orgaanisen aineen määrä ei muuttunut, eli vesi ei puhdistunut Kalmonsuo 2012: Pvm ka sarkaoja ka yläpuoli ka alapuoli COD sarkaoja COD yläp. COD alap ,1 6, , ,3 31 7, (oma lisämittaus sarkaojan päästä)

41 - Vesilasit: Molemmissa tummempi lasi on turvesuon puhdistettua vettä ja toinen saman suon vanhan ja sammaloituneen metsäojan vettä. - Sanko: turvesuolta tulva-aikana tulevaa BAT-puhdistuksen jälkeistä vettä

42 Metsäojan vesi sekoittuu turvetuotantoalueelta tulevaan puhdistettuun veteen syksyisen tulvapiikin aikana (Multia 2012).

43 Miksi laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Ominaiskuormitusluvut eivät pidä alkuunkaan paikkaansa! Tulvien vedet (ja päästöt) eivät mene mittakaivon kautta, virtaaman arviointi on heitellyt. Näytteenottaja ei ole tulvan nousuvaiheessa paikalla. Osa puhdistustehon arviointimenetelmistä tieteellisesti alaarvoisia (mittauspisteiden sijoittelu kelvoton). Jos orgaanisen aineen päästöä mitataan välivedestä, pinnassa kulkevaa kuivaa kiintoainetta tai pohjanmyötäisenä virtauksena kulkevaa märkää kiintoainetta ei päädy näytteeseen. Luonnonhuuhtoumaa yliarvioidaan Rakennusaikaisia ja kaivuun jälkeisiä päästöjä ei lasketa mukaan kuormitukseen tai oteta riittävästi huomioon luvituksessa.

44 Muita ongelmia -> Pintavalutuskenttä vaatii toimiakseen luonnontilaista suopohjaa ja tasaista pintaa -> ei silti pysäytä humusaineita (90 %...). -> Vesiensuojelurakenteet toimivat heikosti; 50 % vähennys päästöissä on jo hyvä, mutta ei vesille riittävä -> Suurten valumien aikaan vesi on pakko päästää ohi puhdistuksen tai se rikkoo järjestelmät ja estää turpeennoston (usein vesi karkaa itsekseenkin) -> paluu toiseen 90 % ongelmaan... -> 90% orgaanisen aineen päästöistä on kiintoainetta hienojakoisempaa, liukoista humusta. Sitä ei täysin huomioida luvituksessa, eikä sitä voi poistaa kuin kemiallisesti -> muita haittoja. -> Oikeutta pellonraivaukseen ja alle 10ha turvekenttän tekoon käytetään härskisti hyväksi turpeenkaivuun valmistelussa => YSLmuutos poistanee toisen

45 Kevättulva - tulvasuojelua ja ekosysteemipalvelua parhaimmillaan! Ojitus vaikuttaa tulvien lisäksi pohjaveden muodostumiseen, kesäkuivuuteen puroissa ja järvissä (äärevyys lisääntyy) ja sitä kautta kalastus- ym virkistysarvoihin sekä mökkitonttien arvoon. Kuva: Risto Sulkava

46 Valumat ja äärevöityminen kolmella lähekkäisellä suolla Saarijärvellä (Laitinen 2013). Luonnontilainen (a), ojitettu (b) ja turpeennostoalue (c)

47 Jatkuvatoiminen virtaamamittaus m 3 / vrk / km 2 Savonneva (turvetuotanto) Suljetunneva (vanha metsäojitus) Pyhä-Häkki (luonnontilainen)

48 Pyhä-Häkki, luonnontilainen, Suljetunneva ojitettu ja Savonneva turpeennostoalue. Suot ja niiden valumat Saarijärvellä (Laitinen 2013). Vrt. todellisia mitattuja arvoja lupahakemuksessa esitettyyn ja luvassa hyväksyttyyn tasaiseen valuntaan (vasemmanpuoleisin pylväspari).

49 SLL dokumentoi haittoja ja lupaehtojen rikkomisia 2013: (saa täydentää ). Alla: Ylitulvivan turvesuon suojapato, Multia

50 Mätilaatikko Saarijärven reitin vedessä 2-3 vkoa 2011 (kuvat; Kalle Laitinen)

51 Humus toimii kasvualustana mm. limaleville sekä kuljettajana ravinteille ja metalleille -> ravintoa sinileville Karkeampi osa orgaanisesta aineksesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi -> hapettomuutta -> P (kuvat: Kalle Laitinen)

52 Karkeampi osa orgaanista ainesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi. Pääjärvi, Karstula.

53 Mutta muistakaa myös metsätalous Ojitusmätästystä ei edes tilastoida ojitukseksi myös kantojen nosto ja vesistöjen varsien avohakkuut ongelma. -> Suuria vesistövaikutuksia, eikä vaadi lupaa... (kuten ei turvepellon raivauskaan) -> Menetelmiä on muutettava!

54 Ongelmat jatkuu Ilmastopäästöille ei ole mitään ratkaisuja näköpiirissä -> rajoituksia on näköpiirissä. Vesiensuojelussa ei taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa näköpiirissä Poltto kattaa ylivoimaisen pääosan ilmastopäästöistä, kaikki muu on marginaaliin hukkuvaa kohinaa. BD trendit alaspäin -> ennallistamistarvetta eteläpuoliskossa maata (samoin ilmastosyistä). Virkistys-, riista-, matkailu-, vesitasapainon säätely-, kalastus-, maisema-, poronhoito- ja muut soiden ekosysteemipalveluiden kilpailevat käyttötarpeet

55 Ongelman ydin Turpeenpoltto on ongelman ydin -> ilmasto-ongelma turpeenkaivu ->, vesistö-, BD-, virkistys- jne. ongelmat sosiaalisen toimiluvan menetys on tosiasia monilla alueilla jo nyt. Vaikeuksia yrittäjillä, epävarmuus konekaluston investoinneissa Auringonlaskun ala ja imago-ongelmia kaikille turpeen käyttäjille! Olisi helpotus kaikille, jos olisi selvä linjaus, että poltto loppuu siirtymäajan jälkeen!

56 Turpeen polton tuet haitallista tukea tyypillisimmillään Ympäristövero alhainen, ei ole C-sisältöön sidottu kuten muilla polttoaineilla = 80 miljoonaa / 2013 Valmistevero puuttuu = n. 16 miljoonaa /vuosi Takuuhinta turve-sähkölle = n. 3 miljoonaa / vuosi Varastointituki = n. 3.6 miljoonaa / vuosi Maataloustukea ruokohelpiviljelmille joita kasvatetaan entisillä turvesoilla =?? miljoonaa (viljely loppumassa) Investointitukea turvelaitteille + polttolaitoksille =? milj. Verovaroista tukea turpeenpolttoon vuosittain luokkaa euroa => Turve-energia on kuin käänteinen öljylähde... vie valtiolta rahaa ja ympäristöhaitat jäävät käsiin

57 Haitalliset / hyödylliset tuet:

58 Turpeenkaivu Vaihtoehdot? Pintapuomi estää suurempien turvekokkareiden kulkeutumista

59 CO 2 Turve: uusiutuvaa biopolttoainetta? Ei tietenkään kumpaakaan! Rajana on nopean ja hitaan C-kierron rajapinta Biomass

60 Huoltovarmuus? = Erittäin heikko, sääriippuvainen, ilmastonmuutos lisää ongelmaa (ja turpeenpoltto ilmastonmuutosta). Työllistävyys? = Kausiluonteista pätkätyötä. Saman energiamäärän tekeminen puulla työllistäisi enemmän ja tasaisemmin.

61 Miksi poltetaan? - Monet vanhat voimalat on rakennettu niin, että vain turve (tai kivihiilipöly, tai kaasutettu puu) kelpaa. - Uusimisvaihe: Älkää tehkö Jyväskylän virhettä kymmenien milj. tappiot kun uskottiin turpeeseen -> Nyt muutetaan kalliisti kohti puulämpö- /kivihiilivoimalaa ja turvesähköä ei kannata tuottaa lainkaan -> voimala seisoo - 100% puunpoltto on ihan hyvin mahdollista (Mikkeli, Lappeenranta, kaikki Ruotsin voimalat ). - Raha: halvinta mahdollista poltetaan -> turpeen keinotekoinen verohelpotus ei ole pysyvä olotila...

62 Vaihtoehdot? - Onko pakko olla keskitetty laitos? Halutaanko tukea alueen maa- ja metsätaloutta sekä innovaatioyrittäjyyttä vai tuttua ja turvallista fossiilisten polttoa?

63 Innnovaatiolähestymistapa (VTT / Pasi Vainikka 2013)

64

65 Metaanista varasto, jolla voi tasata epätasaisen ue-saannin

66 Monilähde-metaanin vaihtoehdot;

67 Jatkossa? Energiankäytön vähentäminen! -> turhat pois (katujen lämmitys ) Energiatehokkuuden nosto Puuta lämmöksi (kuitupuulle ei kaikkialla ole edes kysyntää Mutta kannot jääkööt maahan ) Metaaniin perustuva uusiutuvan energian kaasutalous -> sekä lämpöä, sähköä että liikennepolttoaineita.

68 Keuruun Kivisuolla 2011, 2012, 2013 yhteistyössä SLL, BL, UPM. Jatkoa ennallistuksille seuraa kesällä Kuvat: Risto Sulkava

69 Kiitos! Ennallistamalla 1,5-2 ha keskimääräistä keidassuota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua, riekko soida ja hillasato parantua... Kuva: Risto Sulkava

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla?

Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla? Miten tehostaa vesiensuojelua turpeennostoalueilla? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Kuka arvioi kuvien soiden vesistöpäästöt yhtä suuriksi?

Lisätiedot

Turpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Turpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Turpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Vesistöpäästöjen huomioimisessa on paljon liian paljon ongelmia! 90% x 90% virhe: 1. 90% päästöistä syntyy

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua? Metsätalous ja turpeenkaivu?

Miten tehostaa vesiensuojelua? Metsätalous ja turpeenkaivu? Miten tehostaa vesiensuojelua? Metsätalous ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Kuka arvioi kuvien soiden vesistöpäästöt yhtä

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Vesien tilan parantaminen kansalaisvaikuttamisen keinoin

Vesien tilan parantaminen kansalaisvaikuttamisen keinoin Vesien tilan parantaminen kansalaisvaikuttamisen keinoin 7.7. 2016 Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto Sisällys Luonnonsuojelujärjestön rooli luontopolitiikassa Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Lausunto 15.4..2013. TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013

Lausunto 15.4..2013. TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013 1 Lausunto 15.4..2013 TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen lausuntoversiosta

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI 3.9.2013 Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU kaupunginjohtaja Timo Louna KUNTA Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi?

Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi? Multia Muuttuvatko Uitamonjärvi, Laajanlampi ja Tarhapäänjärvi laskeutusaltaiksi? Uitamonjärvi -tilavuus 2,5 Mm³ -tuot.valunta 59/82 Mm³ Tarhapäänjärvi -tilavuus 8 Mm³ -tuot.valunta 132/184Mm³ Laajanlampi

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila, Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Riku Eskelinen, Katharina Palmer, Björn Klöve Vesi-

Lisätiedot

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun Kommenttipuheenvuoro 13.5.2014 Teija Hakalahti-Sirén Vapo Oy / clean waters Eri maankäytön vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa,

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Heini Postila, Mirkka Hadzic & Anssi Karppinen 21.5.2014 Esityksen sisältö Jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 262 65101 VAASA MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Aluksi Mielipiteessämme olemme kiinnittäneet huomiota vain niihin ympäristöohjelmassa

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys Saloy Oy 18.7.2015 Hankkeiden tulokset - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen

Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu 18.4.2012 Kalle Laitinen Maankäyttö- ja rakennuslaki Sova-laki Sea-direktiivi Yva-direktiivi Millaisista suunnitelmista ja ohjelmista tarvitaan ympäristöarviointi?

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot