Turpeen käytön ongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turpeen käytön ongelmat"

Transkriptio

1 Turpeen käytön ongelmat Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Väite on puppua! Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

2 Sisältö Suomen suot Turpeenkaivun haitat Turpeenpolton ongelmat ja vaihtoehdot

3 Suomen suoluonto on maailman monipuolisin Erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet ja suoyhdistymät: keidassuot, aapasuot ja palsasuot joka vyöhykkeellä on runsaasti myös paikallisia suoyhdistymiä eli piensoita maailmanlaajuinen erikoisuus: maankohoamisrannikon suot ja niiden kehityssarjat (merestä kohoava maa soistuu) Pääsuotyypit korvet ja rämeet (puustoiset suot) nevat ja letot (avosuot) luhdat (pintavesivaikutus) lähteiköt (pohjaveden purkautuminen)

4 korpi Kasvillisuustyypit: 1. Korpi, 2. Räme, 3. Neva, Luhta, 5. Lähteikkö

5 Ojitettu, metsänkasvatuskelvoton suo hukkaojikko

6 Ojitettujen soiden osuus % (Suostrategia 2011)

7 Soiden nykytila: Oulun eteläpuolella ojitettu >75 % -> ei tarvetta mennä luokkien 2-3 soille! (Karstula, Aittosuo, 2009)

8 Turpeenpoltto = ongelma ilmastolle, vesille, lajistolle ja ihmisten tarpeille

9 Turve tuotanto aluetta yhteensä (ei sisällä loppuunkaivettuja soita, tuhoutuvia laitoja tai valmistelussa olevia alueita) (yllä), ja vuosittain kaivetun turpeen määrä (alla).

10 Soiden uhanalaiset luontotyypit Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi julkaistiin vuonna 2008: soiden tilanne on synkkä Etelä-Suomessa kaikki suoyhdistymät ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Etelä-Suomessa yksittäisistä suotyypeistä 96 % on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä vain 4 % suotyypeistä luokiteltiin säilyviksi Pohjois-Suomessa tilanne on parempi, mutta sielläkin suoluonto on uhanalaistunut

11 Kuvat: Ari Aalto

12 Helpottaako uusi YSL luontoarvojen säilymistä? Lopettaako turpeenkaivun? JOS menee kuten nyt näyttää = Ei kumpaakaan! YSL 13 (luontoarvot), ei koske lainkaan luokkien 0-2 soita. Ne runnotaan turvepooliin kehäperusteella, että ovat ojitettuja eivätkä sisällä luontoarvoja tietämättömyyttä / tahallista vääristelyä? Keuruun Kivisuo: - eteläinen riekkosuo - paljon muita luontoarvoja => Mikä luokka? Kuva: Risto Sulkava

13 Kuvat: Risto Sulkava Keuruun Kivisuo 2013

14 Keuruun Kivisuo: Heikohko luokan 2 suo, jolla ei pitäisi voida olla luontoarvoja =>YSL 13 ei koske Kuvat: Risto Sulkava

15 Ojitettujen soiden osuus % (Suostrategia 2011) Oulun eteläpuolella yleensä yli 75 % soista on ojitettu. E-Suomen n.miljoona ojittamatonta suo-ha ovat lähes aina osittain ojitettuja Ojittamattomatkin suot ovat usein luokkaa 2 (yksi reunoja kiertävä oja riittää!). 13 ei koske pääosaa Oulun eteläpuolisen Suomen ojittamattomista soista. Näiden luokan 2 soiden kaivuu uhkaa jatkossakin eteläisen Suomen suoluontoa sekä tuottaa suurimmat vesistö- ja ilmastopäästöt, eli ongelma jatkuu.

16 Keuruun Isoneva: Luokan 2 suo - merkittäviä luontoarvoja Kuva: Risto Sulkava

17

18 Punaiset avattuja turvesoita (Google Earth)

19 Vesistöongelmat Turvetuotantoalueet = punaiset ympyrät (vasen kuva), Punertava pohjaväri = Vesistöjen laatu heikko (oikea kuva) (K-S Maakuntaliitto B 143 Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi)

20 Vimpeli, Ylikylä

21 Pellonraivaus jokamaanomistajan perusoikeus Turvemaalle helppoa -> nopeasti uutta lannanlevitysalaa Turvemaa ei kemiallisesti pysty sitomaan fosforia juuri lainkaan -> lähes kaikki turvepellolle levitettävä P valuu aikanaan vesistöihin -> Itämereen. Fosfori on minimiravinne ja siten pahin vesien rehevöittäjä Pellonraivausta käytetään myös keinona avata turvekenttä alueelle jonne ei saa ympäristölupaa (kuten myös alle 10ha turvekentän avausoikeutta). => Maatalous on suurin vesistöjen kuormittaja valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka turvemaiden päästöjä on pahoin aliarvioitu niin turpeenkaivuussa kuin metsätaloudessakin!

22 Rankkasade Turpeenkaivualueella irrotetaan turvetta jyrsimällä suon pinnasta, kerralla noin kg jokaiselta hehtaarilta -> Kovalla sateella irtain turveaines nousee saralle syntyvän vesipatjan pinnalle ja hienojakoinen osa lähtee veden mukana -> suuria vesimääriä erittäin vaikea hallita (käytössä on ollut ns. sulakepatoja, eli ne on avataan tulvatilanteessa, jotta vesi ei riko rakenteita vasta 2013 niiden päästöt velvoitettiin edes arvioimaan!). Kiintoainespitoisuus laskee jo tunteja sateen alkamisen jälkeen -> Jos näytettä ei oteta heti virtaaman kasvuvaiheessa, ei suosta irrotetun turvekerroksen karkaamista havaita!

23 Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin nopeasti, heti virtaaman lisääntymisvaiheessa

24 Tulviva turvesuo ukkoskuuron jälkeen. Tulvavesiä ei suurten vesimäärien vuoksi saada kuriin -> 30 mm:n kuurosade = 30 milj. litraa vettä/km2. 50 mm = 50 l/m2.

25 Siiranviidan turvekentän kevättulva 2011 Kevätpulssi valuu koko eteläpään laajuudelta purkuojaan. Veden alla on kaksi pientä kuoppaa laskeutusaltaana.

26 Tutkimuskin alkaa vihdoin päästä liikkeelle päästö n. 8x arvioituun verrattuna

27 Väite, että: rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikkea kesän muiden näytteiden vedenlaadusta, on mahdollinen vain, jos virtaaman nousuvaiheen kiintoainepiikit eivät ole ollenkaan mukana laskuissa! Helpoiten ne putoavat pois ominaiskuormitusarvoilla laskemalla, eli kuormitusarvioinnin ja ympäristölupien perustana olevien, kahden viikon välein suoritettujen mittauksien ja niihin perustuvan laskennan avulla. (tämä ei ole väite, vaan on kenen tahansa todennettavissa velvoitetarkkailuraporteista! Silti virheellisyyttä ei ole oikaistu kahteen vuosikymmeneen)

28 (luku kiistetty, voi olla vain x päästö?) Vesistötarkkailussa on ajateltu kahdenviikon välein olevien mittauspäivien keskiarvon kuvaavan jakson päästömäärää. Siniset nuolet = mittauspäivät. Kelt. kuormituspiikkejä ehkä 5kpl/kesä. Käytännössä huomioiduiksi tulee vain alivaluntapäivien arvoja! Ja niin on todella ollut (velvoitetarkkailuraportit)

29 Parkanon Rukonevan jatkuvatoimisen mittarin virtaama (sininen käyrä) ja kiintoainepitoisuudet (vihreä) verrattuna Sallantauksen (1983) tutkimukseen. Huomaa molemmissa kiintoaineen nopea liikkeellelähtö heti sateiden alettua. Kun irtain aines on mennyt, kiintoainepitoisuudet pysyivät pienempinä vaikka virtaamat olivat suuria.

30 Kalmunevan tarkkailuraportin kuormitusdiagrammi 2011: Mukana ei ole ainuttakaan rankkasateiden aiheuttaman ylivaluman aikaista näytettä. Pyynnöstä ELY-keskuksen ottama rankkasateen jälkeinen näyte on lisätty käsin (suurin osa kuormituksesta oli jo virrannut pois). Tämäkään näyte ei ole mukana Pöyryn tekemässä kuormitusselvityksessä (16UEC0226, ).

31 Kalmuneva, Keuruu: Mitatut arvot verrattuna ominaiskuormitusarvoihin 2011 ominaiskuormitusluvuilla laskettuna kiintoaineskuorma (netto): kg/a Virallisten mittausten mukainen vuoden 2011 kiintoaineskuorma: kg/a (näytteet otettu n. viikon välein, eli on yhä aliarvio, mutta oikeampi. => n. 90% kuormituksen aliarvio!

32 Vesistöpäästöjä on vähätelty, silloinkin kun tietoa on ollut!

33 Vasen kuva: Tulvapiikki syyssateen aikana Huom. turvetuotantoalueelta tulevan puhdistetun veden väri (=suuri kiintoainepitoisuus). Oikealla: Päivää myöhemmin tulvapiikin laskettua, sama paikka => Väite, että rankkasateiden aikainen vedenlaatu ei juuri poikkea ei ole totta. Kun piikkiä ei mitata, ei saada kuormitusta selville!

34 Pöly & eristysojat Jämsän Kynnyssuolla eristysojia ja muita kaivuualueen ulkopuolisia ojia on alle 300 metrin etäisyydellä pölyävästä turvekentästä yhteensä noin 10 kilometriä. -> Kaivuukauden aikana näihin ojiin ja ojien välittömään läheisyyteen (yhteensä pinta-alaa m²) leviää hienojakoista jyrsinturvepölyä n. 30 g/m² (lupahakemuksen tiedoilla), eli 900 kg. Tämä aines virtaa käsittelemättömänä alapuoliseen vesistöön. Samaan aikaan Vapo arvioi Kynnyssuon kiintoaineen nettokuormitukseksi 910kg/vuosi. -> Eristysojien vesistöön kuljettaman turvepölyn määrä on suuri ja siksi saatava osaksi lupajärjestelmää, haittojen arviointia ja vesien puhdistusta. Myös lentävän pölyn suoraa vesistövaikutusta lienee aliarvioitu

35 Eristysojien tai syöpyvien ojanreunojen päästöjä ei puhdisteta eikä oteta huomioon vesistöhaittoja arvioitaessa tai lupaa turpeenkaivulle harkittaessa.

36 Esimerkki virtaaman vääristä arvioista; Puula, Kälkäjoen, Kouhijoki Kouhijoen maantiesillan aukon läpi virtaama oli konsultin mittauksen mukaan 3 m³ /s. Jotta ko. virtaama olisi mahdollinen, ylävirran puolella veden pinnan olisi pitänyt olla 56 senttiä sillan aukon lakea korkeammalla. Sitä ennen vesi olisi kuitenkin tulvinut tien yli, mitä ei tapahtunut. -> Konsultti myönsi (sanomalehdessä ja raportissaan) virtaamaa arvioidun kelluvilla esineillä -> jolla ei voi saada oikeaa tulosta Päästö = pitoisuus x virtaama -> Kouhijoen metsäojista Puulaan kulkeutuvaksi arvioitu valtaisa humusmäärä ei pitänyt paikkaansa (eli aliarvioitiin turpeenkaivuun vaikutusta).

37 Virtaaman mittaus ELYn käyttämällä siivikkomittauksella antaa melko oikean tuloksen. Konsultin käyttämä tikkutesti on pikkupoikien puuhastelua (silti tätäkin vääräksi todennettua mittausta yhä käytetään todisteena turpeenkaivun vähistä päästöistä ja turpeenkaivun vastustajien tietämättömyydestä).

38 Miksi vesistökohtaiset laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Kuvassa konsultin tekemää virtaamamittausta sankotestillä 2012! Kauanko sangon täyttyminen kestää??? -> virtaama-arvioissa on osoitettu olleen suuria virheitä.

39 Menetelmäongelmat tiedonpuutettako? Kalmonsuon kosteikon puhdistusteho on hyvä vai onko??? Pvm ka yläpuoli ka alapuoli CODmn yläpuoli CODmn alapuoli ,1 6, , Näyttää hyvältä, mutta antaa täysin väärän tuloksen! COD kertoo mitä suolta tulleelle ainekselle tapahtuu

40 Vesien kosteikkopuhdistusta? Savea eli kiintoainetta veteen -> suuri kiintoainepitoisuus Savi laskeutuu -> päästövähennys luokkaa 50% Orgaanisen aineen määrä ei muuttunut, eli vesi ei puhdistunut Kalmonsuo 2012: Pvm ka sarkaoja ka yläpuoli ka alapuoli COD sarkaoja COD yläp. COD alap ,1 6, , ,3 31 7, (oma lisämittaus sarkaojan päästä)

41 - Vesilasit: Molemmissa tummempi lasi on turvesuon puhdistettua vettä ja toinen saman suon vanhan ja sammaloituneen metsäojan vettä. - Sanko: turvesuolta tulva-aikana tulevaa BAT-puhdistuksen jälkeistä vettä

42 Metsäojan vesi sekoittuu turvetuotantoalueelta tulevaan puhdistettuun veteen syksyisen tulvapiikin aikana (Multia 2012).

43 Miksi laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Ominaiskuormitusluvut eivät pidä alkuunkaan paikkaansa! Tulvien vedet (ja päästöt) eivät mene mittakaivon kautta, virtaaman arviointi on heitellyt. Näytteenottaja ei ole tulvan nousuvaiheessa paikalla. Osa puhdistustehon arviointimenetelmistä tieteellisesti alaarvoisia (mittauspisteiden sijoittelu kelvoton). Jos orgaanisen aineen päästöä mitataan välivedestä, pinnassa kulkevaa kuivaa kiintoainetta tai pohjanmyötäisenä virtauksena kulkevaa märkää kiintoainetta ei päädy näytteeseen. Luonnonhuuhtoumaa yliarvioidaan Rakennusaikaisia ja kaivuun jälkeisiä päästöjä ei lasketa mukaan kuormitukseen tai oteta riittävästi huomioon luvituksessa.

44 Muita ongelmia -> Pintavalutuskenttä vaatii toimiakseen luonnontilaista suopohjaa ja tasaista pintaa -> ei silti pysäytä humusaineita (90 %...). -> Vesiensuojelurakenteet toimivat heikosti; 50 % vähennys päästöissä on jo hyvä, mutta ei vesille riittävä -> Suurten valumien aikaan vesi on pakko päästää ohi puhdistuksen tai se rikkoo järjestelmät ja estää turpeennoston (usein vesi karkaa itsekseenkin) -> paluu toiseen 90 % ongelmaan... -> 90% orgaanisen aineen päästöistä on kiintoainetta hienojakoisempaa, liukoista humusta. Sitä ei täysin huomioida luvituksessa, eikä sitä voi poistaa kuin kemiallisesti -> muita haittoja. -> Oikeutta pellonraivaukseen ja alle 10ha turvekenttän tekoon käytetään härskisti hyväksi turpeenkaivuun valmistelussa => YSLmuutos poistanee toisen

45 Kevättulva - tulvasuojelua ja ekosysteemipalvelua parhaimmillaan! Ojitus vaikuttaa tulvien lisäksi pohjaveden muodostumiseen, kesäkuivuuteen puroissa ja järvissä (äärevyys lisääntyy) ja sitä kautta kalastus- ym virkistysarvoihin sekä mökkitonttien arvoon. Kuva: Risto Sulkava

46 Valumat ja äärevöityminen kolmella lähekkäisellä suolla Saarijärvellä (Laitinen 2013). Luonnontilainen (a), ojitettu (b) ja turpeennostoalue (c)

47 Jatkuvatoiminen virtaamamittaus m 3 / vrk / km 2 Savonneva (turvetuotanto) Suljetunneva (vanha metsäojitus) Pyhä-Häkki (luonnontilainen)

48 Pyhä-Häkki, luonnontilainen, Suljetunneva ojitettu ja Savonneva turpeennostoalue. Suot ja niiden valumat Saarijärvellä (Laitinen 2013). Vrt. todellisia mitattuja arvoja lupahakemuksessa esitettyyn ja luvassa hyväksyttyyn tasaiseen valuntaan (vasemmanpuoleisin pylväspari).

49 SLL dokumentoi haittoja ja lupaehtojen rikkomisia 2013: (saa täydentää ). Alla: Ylitulvivan turvesuon suojapato, Multia

50 Mätilaatikko Saarijärven reitin vedessä 2-3 vkoa 2011 (kuvat; Kalle Laitinen)

51 Humus toimii kasvualustana mm. limaleville sekä kuljettajana ravinteille ja metalleille -> ravintoa sinileville Karkeampi osa orgaanisesta aineksesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi -> hapettomuutta -> P (kuvat: Kalle Laitinen)

52 Karkeampi osa orgaanista ainesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi. Pääjärvi, Karstula.

53 Mutta muistakaa myös metsätalous Ojitusmätästystä ei edes tilastoida ojitukseksi myös kantojen nosto ja vesistöjen varsien avohakkuut ongelma. -> Suuria vesistövaikutuksia, eikä vaadi lupaa... (kuten ei turvepellon raivauskaan) -> Menetelmiä on muutettava!

54 Ongelmat jatkuu Ilmastopäästöille ei ole mitään ratkaisuja näköpiirissä -> rajoituksia on näköpiirissä. Vesiensuojelussa ei taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa näköpiirissä Poltto kattaa ylivoimaisen pääosan ilmastopäästöistä, kaikki muu on marginaaliin hukkuvaa kohinaa. BD trendit alaspäin -> ennallistamistarvetta eteläpuoliskossa maata (samoin ilmastosyistä). Virkistys-, riista-, matkailu-, vesitasapainon säätely-, kalastus-, maisema-, poronhoito- ja muut soiden ekosysteemipalveluiden kilpailevat käyttötarpeet

55 Ongelman ydin Turpeenpoltto on ongelman ydin -> ilmasto-ongelma turpeenkaivu ->, vesistö-, BD-, virkistys- jne. ongelmat sosiaalisen toimiluvan menetys on tosiasia monilla alueilla jo nyt. Vaikeuksia yrittäjillä, epävarmuus konekaluston investoinneissa Auringonlaskun ala ja imago-ongelmia kaikille turpeen käyttäjille! Olisi helpotus kaikille, jos olisi selvä linjaus, että poltto loppuu siirtymäajan jälkeen!

56 Turpeen polton tuet haitallista tukea tyypillisimmillään Ympäristövero alhainen, ei ole C-sisältöön sidottu kuten muilla polttoaineilla = 80 miljoonaa / 2013 Valmistevero puuttuu = n. 16 miljoonaa /vuosi Takuuhinta turve-sähkölle = n. 3 miljoonaa / vuosi Varastointituki = n. 3.6 miljoonaa / vuosi Maataloustukea ruokohelpiviljelmille joita kasvatetaan entisillä turvesoilla =?? miljoonaa (viljely loppumassa) Investointitukea turvelaitteille + polttolaitoksille =? milj. Verovaroista tukea turpeenpolttoon vuosittain luokkaa euroa => Turve-energia on kuin käänteinen öljylähde... vie valtiolta rahaa ja ympäristöhaitat jäävät käsiin

57 Haitalliset / hyödylliset tuet:

58 Turpeenkaivu Vaihtoehdot? Pintapuomi estää suurempien turvekokkareiden kulkeutumista

59 CO 2 Turve: uusiutuvaa biopolttoainetta? Ei tietenkään kumpaakaan! Rajana on nopean ja hitaan C-kierron rajapinta Biomass

60 Huoltovarmuus? = Erittäin heikko, sääriippuvainen, ilmastonmuutos lisää ongelmaa (ja turpeenpoltto ilmastonmuutosta). Työllistävyys? = Kausiluonteista pätkätyötä. Saman energiamäärän tekeminen puulla työllistäisi enemmän ja tasaisemmin.

61 Miksi poltetaan? - Monet vanhat voimalat on rakennettu niin, että vain turve (tai kivihiilipöly, tai kaasutettu puu) kelpaa. - Uusimisvaihe: Älkää tehkö Jyväskylän virhettä kymmenien milj. tappiot kun uskottiin turpeeseen -> Nyt muutetaan kalliisti kohti puulämpö- /kivihiilivoimalaa ja turvesähköä ei kannata tuottaa lainkaan -> voimala seisoo - 100% puunpoltto on ihan hyvin mahdollista (Mikkeli, Lappeenranta, kaikki Ruotsin voimalat ). - Raha: halvinta mahdollista poltetaan -> turpeen keinotekoinen verohelpotus ei ole pysyvä olotila...

62 Vaihtoehdot? - Onko pakko olla keskitetty laitos? Halutaanko tukea alueen maa- ja metsätaloutta sekä innovaatioyrittäjyyttä vai tuttua ja turvallista fossiilisten polttoa?

63 Innnovaatiolähestymistapa (VTT / Pasi Vainikka 2013)

64

65 Metaanista varasto, jolla voi tasata epätasaisen ue-saannin

66 Monilähde-metaanin vaihtoehdot;

67 Jatkossa? Energiankäytön vähentäminen! -> turhat pois (katujen lämmitys ) Energiatehokkuuden nosto Puuta lämmöksi (kuitupuulle ei kaikkialla ole edes kysyntää Mutta kannot jääkööt maahan ) Metaaniin perustuva uusiutuvan energian kaasutalous -> sekä lämpöä, sähköä että liikennepolttoaineita.

68 Keuruun Kivisuolla 2011, 2012, 2013 yhteistyössä SLL, BL, UPM. Jatkoa ennallistuksille seuraa kesällä Kuvat: Risto Sulkava

69 Kiitos! Ennallistamalla 1,5-2 ha keskimääräistä keidassuota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua, riekko soida ja hillasato parantua... Kuva: Risto Sulkava

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Lausunto 15.4..2013. TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013

Lausunto 15.4..2013. TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013 1 Lausunto 15.4..2013 TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJE- työryhmän ehdotus 20.3.2013 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen lausuntoversiosta

Lisätiedot

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto? Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Tämänkö olemme menettämässä?

Tämänkö olemme menettämässä? Tämänkö olemme menettämässä? Pelastetaan reittivedet Sisältö Kritiikki 3. vaihemaakuntakaavaan (Olavi Niemi)... 4 Mikä on oikeaa tietoa? (Eija Syrjämäki)... 5 Humus (Kalle Laitinen)... 6 Suoluonnon säilyttäminen

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy 1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu 5 50100 MIKKELI kalevi.puukko@pp1.inet.fi puh: 044 5505301 Suonteen kalastusalue Y-tunnus-0745696-7 Jukka Manninen,

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys 24.3.2013 Pj. Markku Saarinen Peltomäentie 39820 Kihniö markku.saarinen@metla.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Muistutus

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI Vastaajat valitsivat arvionsa väritaulukosta. 1a) Ympäristöarviot huomioivat yksittäisen suon ominaisuudet Yksittäisen suon ominaisuudet

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Suuri suomalainen päästöhuijaus

Suuri suomalainen päästöhuijaus Suuri suomalainen päästöhuijaus Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj 4.4.2014 Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Väite on puppua! Koko turvepäästöjen tilastointi on kertaluokkaisen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 262 65101 VAASA MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Aluksi Mielipiteessämme olemme kiinnittäneet huomiota vain niihin ympäristöohjelmassa

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa

Lisätiedot

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu Mika Nieminen ja Erkki Ahti Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset e e m t a Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Metsänparannustoiminnan on arvioitu

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

Ajankohtaista turvetuotannossa

Ajankohtaista turvetuotannossa Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri/ Lausunto 16.12.2012 Vesienhoidon yhteistyöryhmä/

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri/ Lausunto 16.12.2012 Vesienhoidon yhteistyöryhmä/ Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri/ Lausunto 16.12.2012 Vesienhoidon yhteistyöryhmä/ Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry/ Huomiota humusvesiin- hanke/ hankevastaava Arja Pihlaja Ailinkuja 6 39700 Parkano arpih@elisanet.fi

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA

Lisätiedot