Turpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Transkriptio

1 Turpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

2 Vesistöpäästöjen huomioimisessa on paljon liian paljon ongelmia! 90% x 90% virhe: 1. 90% päästöistä syntyy tulva-aikoina (rankkasateet), eikä päästöjä silloin yleensä mitata. Tulvavedet myös yleisesti karkaavat ohi puhdistusjärjestelmien. 2. Hienojakoisia ja liuenneita orgaanisia aineita ei huomioida lupaharkinnassa = 90% kaikista orgaanisen aineen päästöistä ohi arvioinnin (vesissä org.aineson ongelma mm. bakteeriravintoverkon kautta + pohjien hapettomuuden aiheuttajana).

3 Tulviva turvesuo ukkoskuuron jälkeen.tulvavesiä ei saada kuriin suurten vesimäärien vuoksi -> 10 mm:n kuurosade = 10 milj. litraa vettä/km2

4 Siiranviidan turvekentän kevättulva 2011 Kevätpulssi valuu koko eteläpään laajuudelta purkuojaan. Veden alla on kaksi pientä kuoppaa laskeutusaltaana

5 Rankkasade Turpeenkaivualueella irrotetaan jyrsimällä suon pinnasta turvetta noin kg jokaiselta hehtaarilta yhdellä kerralla -> Rankkasateella pahimmillaan koko tämä irtain turvekerros voisi teoriassa pullahtaa saralle syntyvän vesipatjan pinnalle ja lähteä liikkeelle. Rankkasateen aikaan vesinäytteitä ei juuri oteta: 2011 ilmeisesti vain Helminkäiskeitaalla27.6 ja otettiin rankkasadenäytteet. Esimerkiksi 2007 ei Länsi-Suomessa otettu ainoatakaan rankkasadenäytettä tulvissa vasta ELY-keskustenpaimenkirje sai turpeenkaivajat näytteenottoon (ELYt saivat pienen vinkin ). Kiintoainespitoisuus laskee jo tunteja sateen alkamisen jälkeen -> Jos näytettä ei oteta heti virtaaman kasvuvaiheessa, ei suosta irrotetun turvekerroksen karkaamista havaita!

6 Parkanon Rukonevanjatkuvatoimisen mittarin virtaama ja kiintoainepitoisuudet heinäkuun alkupuolella 2012 ( Huomaa kiintoaineen nopea liikkeellelähtö heti sateiden alettua. Kun irtain aines on mennyt, kiintoainepitoisuudet pysyivät pienempinä vaikka virtaamat olivat suuria.

7 Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin nopeasti, heti virtaaman lisääntymisvaiheessa

8 Rukonevalla: Rukonevanympäristölupapäätöksessä kiintoaineskuormituksen kuiva-aineen maksimimääräksi on asetettu 1200 kg/vuosi. Vapontietojen mukaan kiintoaineskuorma vuonna 2011 oli 2194 kg, eli huomattavasti lupapäätöksen määrää suurempi päästö oli jatkuvatoimisen mittauksen mukaan laskettuna n kg. (Tämä vastaa n kg märkää kiintoainesta tai jopa litraa pääosin vettä sisältävää turpeensekaista höttöäjärven pohjassa). 48 tunnin aikana turvesuolta lähti noin 14 kg jokaiselta hehtaarilta ei siis edes kovin suurta hehtaarikohtaista päästöä, koska suo on vasta avattu ja pintaturve on pääosin maatumatonta (päästö voisi olla maatuneessa kerroksessa 10x).

9 Vasemmalla: Keuruun Heposuo (Kova sade ). Pato murtunut, pintavalutuskenttäkin oli valunut kuiviin. Oikealla: Ohivirtaus Kangasjärvellä. Vesi koko pituudelta allasalueen länsipuolen reunaojaan.

10 KANGASJÄRVEN ALUEEN TURVE TUOTANTOA Ropolansoiden purkuojan päästä mutakerros siirtyy koko järven alueelle. Kuva

11 Hienojakoinen orgaaninen aines, humus: Unohdettu ongelma ja turpeenkaivun vesistöhaittojen merkittävin osatekijä! Pääjärvi

12 Humus toimii kasvualustana mm. limaleville sekä kuljettajana ravinteille ja metalleille -> ravintoa sinileville Karkeampi osa orgaanisesta aineksesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi -> hapettomuutta -> P irtoaa veteen

13 Muita ongelmia Turvekiintoaine on kuivana kevyttä, mutta turpoaa (n. 5x laajempaa märkänä ja vie jopa 50x enemmän tilaa vesihöttönäjärven pohjassa), kun metsäojien hiekkakiintoaine painavaa -> ei voi verrata. Turvekiintoaine kulkeutuu kauemmas, eikä pysähdy tavanomaisiin lietekuoppiin yms. siinä määrin kuin kivennäismaa. Turveaines kulkeutuu pohjanmyötäisenä virtana, jota ei mitata (mittaukset otetaan välivedestä, jotta pohjan höttö ei sotke mittausta mutta juuri hötössäorgaaninen aines kulkee eteenpäin vesistössä ). Vesistöalueen kestokykyä ei katsota kokonaisuutena -> esim. kaava ei määrää montako suota voidaan vesistöalueella avata samaan aikaan.

14 Vesistötarkkailussa päästömäärää on arvioitu esim. viikon välein otettujen näytteiden mukaan siten, että päivien välisen päästön määrän on ajateltu olevan mittauspäivien keskiarvo. Vertaa punaisen janan (kaksi mittauskertaa janan päissä) keskiarvoa ja todellisuutta.

15 Muita ongelmia Jälkitarkkailu voi käytännössä kiristää vasta seuraavien turvekenttien lupia jos et vaadi, ei sitäkään tapahdu! Vesiensuojelurakenteet toimivat heikosti -> 50% vähennys päästöissä on jo hyvä, mutta ei vesille riittävä, jos vastaanottokykyä ei enää ole. -> Paras TALOUDELLISESTI käytettävissä oleva tekniikka = BAT. Kemikalointiavoi olla laskeutusaltaassasijaitseva ferrosulfaattisukka jonka sakan seuraava tulva huuhtoo. Ongelmia ph:n alentumisesta ja vaikeasta säädeltävyydestä. -> Kosteikon rakennus-ja aloitusvaiheessa päästöt vain lisääntyvät -> Pintavalutuskenttä vaatii toimiakseen luonnontilaista pohjaa ja tasaista pintaa -> ei silti pysäytä humusaineita

16 Maan mylläys aiheuttaa vesistöihin kulkeutuvan aineksen määrän lisääntymisen tehtiinpä kosteikkoa tai jotakin muuta. Etenkin Pohjanmaalla turpeen alta saattaa paljastua sulfiittisavea (muualla esim. mustaliusketta), joka hapen kanssa tekemisiin joutuessaan synnyttää rikkihappoa ja valtavan happamuuspiikin vesistöön. Kosteikkoa rakennetaan, Ähtäri 2012

17 Kosteikkoa valmistellaan: Ähtäri (Keuruu) Liesjärvi

18 Lisää ongelmia Soiden päästötasot vaihtelevat turvelaadun, pinnanmuotojen jne. mukaan -> Ilman todellisia suokohtaisia tietoja ei ole mahdollista arvioida toimista aiheutuvan vesistöhaitan suuruutta. Ympäristöluvasta päätettäessä suokohtaisia eroja ei ole huomioitu, vaan on käytetty ominaiskuormituslukuja, jotka ovat keskiarvoja. Turpeenkaivuutasuunnitteleva taho joka tapauksessa selvittää turvelaadut etukäteen toimintansa perustaksi. YSL:nuudistuksessa on tehtävä välttämätön muutos: Ympäristöluvan saamiseksi on viranomaiselle toimitettava tiedot turvekaivoksen sisältämän turpeen laadusta eri kerroksissa ja suon osissa -> toiminnan ympäristölle aiheuttaman haitan suuruutta voi arvioida vain suokohtaisilla perusteilla ja näin on jatkossa myös tehtävä.

19 Lupaehtoja on noudatettu heikosti -> sanktioita ei juuri tule -> johtanut leväperäisyyteen toiminnassa. Multian Kummunsuo 2012: pato avattu, vesi kulkee vastoin lupaehtoja kenttien välillä.

20 Pato murtunut ja ojat syöpyvät. Eroosiota tapahtuu myös vesiensuojelurakenteiden jälkeen sekä eristysojissa -> niiden päästöjä ei huomioida päästötarkkailussa tai vesistöhaittaa arvioitaessa

21 Eristysojat Varsinainen turvekenttä ympäröidään ojilla, jotka ohjaavat ulkopuolelta tulevat vedet pois kaivuualueelta. Turvebisnes on pessyt kätensä eristysojien päästöistä väittämällä, että niiden kuljettamat saasteet eivät ole heidän aiheuttamiaan. Jos suo on ennen turpeenkaivun aloitusta ollut ojittamaton, on kuitenkin selvää, että kaikki eristysojien tuottama lisäkuormitus tulee turpeenkaivuun oheistuotteena! Mutta ojitetunkin suon eristysojien kuljettama päästömäärä riippuu paljolti turpeenkaivuusta... Pölyn kautta. Turvekentältä leviää lähiympäristöön turvepölyä n. 10 g/m²/kk. -> Kaikki suoraan ojiin laskeutuva pöly ja ainakin lähimmän metrin etäisyydelle ojasta laskeutuvan pölyn pääosa siirtyy veden kuljetettavaksi.

22 Pöly Eristysojia ja muita kaivuualueenulkopuolisia ojia on Multian Kynnyssuolla alle 300 metrin etäisyydellä pölyävästä turvekentästä yhteensä noin 10 kilometriä -> Kaivuukaudenaikana eristysojiin, muihin lähiojiin ja ojien välittömään läheisyyteen (yhteensä pinta-alaa m²) leviää hienojakoista jyrsinturvepölyä arviolta 30 g/m², eli 900 kg. Tämä aines virtaa käsittelemättömänä alapuoliseen vesistöön. Samaan aikaan VAPO arvioi, että suon tuottama kiintoaineen nettokuormitus on 910kg/vuosi. -> Eristysojien kuljettaman turvepölyn määrä on joka tapauksessa erittäin suuri ja saatava osaksi haittojen arviointia. Myös lentävän pölyn suoraa vesistövaikutusta lienee aliarvioitu

23 Eristysoja Hartolassa Eristysojien päästöjä ei puhdisteta eikä oteta huomioon vesistöhaittoja arvioitaessa tai lupaa turpeenkaivulle harkittaessa

24 Syöpynyt eristys-/reunaoja Saarijärvellä 2011 (kuvat: Kalle Laitinen

25 Mätilaatikko Saarijärven reitin vedessä 2-3 vkoa 2011

26 Luonnonhuuhtoumaa liioittelemalla kaivuun päästömäärä näyttää pienemmältä Kiintoaineen osalta luonnonhuuhtoumaksi on sovittu 2 mg/l. Mutta lukuarvo ei perustu mihinkään! -> Kiintoainespäästön luonnonhuuhtouman arvo on saatava todellista tilannetta vastaavaksi. Luonnontilaiselta suolta lähtevän veden kiintoainespitoisuus on keskimäärin noin 0,5 mg/l. -> Myös vanhojen, vuotta sitten ojitettujen ja jo sammaloituneiden metsäojien kuormitus on lähellä 0,5 mg/l. Kuormituslaskennassa käytetty luonnonhuuhtouma tarkoittaa turpeenkaivualueen kiintoaineskuormitusta ennen kaivun aloittamista. Tämä luku vähennetään kokonaiskuormituksesta kun arvioidaan turpeenkaivun nettokuormitusta. Kun luonnonhuuhtoumaa yliarvioidaan (4x), vähätellään samalla turpeenkaivun aiheuttamaa haittaa. => Päästö turvealueelta ja luonnonsuolta ei todellakaan ole samaa luokkaa!

27 Ojitettu, metsänkasvatuskelvoton suo hukkaojikko, luonnonhuuhtouma luokkaa 0,5-1 mg/l.

28 Turpeenottoalue: Uskooko joku, että huuhtouma olisi samaa luokkaa kuin pääosin kasvipeitteiseltä ojitetulta suolta tai luonnontilaiselta suolta?

29

30 Kiitos! Ennallistamalla 1,5-2 ha keskimääräistä suota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua (hitaasti, mutta ). Miksei ennallistamisesta tehtäisi bisnestä Suomelle?