TASO-mittausasemien kalibrointi
|
|
- Kimmo Hyttinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna ja ne mittasivat 214 tammikuun puoleenväliin. Tässä esitetään asemien laatumittausten kalibrointi. Lopullinen mittausten kalibrointi tehtiin käyttäen koko hankkeen aikana kertynyttä laboratoriodataa. Sama kalibrointi koskee koko ajanjaksoa, eli esimerkiksi eri vuodenajoille ei ole tehty eri kalibrointeja. Sameus mitattiin valon takaisinsirontaperiaatteella (McVan) ja kiintoaine kalibroitiin suoraan tästä sameusmittauksesta herkkyyskertoimella ja tasokorjauksella. COD:n ja DOC:n mittaukseen käytettiin UV-valon läpäisyspektrometriaa, missä mittalaite laski valmistajan (Trios) spektrimallin mukaan COD ja DOC arvot. Nämä kalibroitiin herkkyyskertoimella ja tasokorjauksella laboratorionäytteiden mukaisesti. Itse spektrimalleja ei muutettu, vaan ne olivat valmistajan oletusmalleja. UV-spektrometrilta sai myös SAK254 arvon ja hankkeen kuluessa huomattiin, että se mittaa orgaaniset aineet hieman luotettavammin kuin spektrimalli. Näin ollen myös SAK254-mittaus kalibroitiin laboratoriotulosten perusteella COD:ksi. Näin lasketusta COD:sta laskettiin vielä DOC käyttäen DOC:n ja COD:n keskinäistä laboratoriokorrelaatiota, joka oli mahdollista, koska korrelaatio oli selkeä. Mittaukset on nimetty EHP-datapalveluun esim, kal. COD (spektri), kal. DOC (sak), jne. Tuloksia käytettäessä suositellaan käytettäväksi SAK254:sta laskettuja tuloksia kal. COD (sak) ja kal. DOC (sak). Sameus-/kiintoainemittauksessa on häiriötekijänä virtauksen mukana kulkevat suuremmat kiintoainepartikkelit (kokkareet, heinänkorret ym ) jotka anturin mittaikkunan ohi mennessään aiheuttavat mittauspiikin ylöspäin. Hankkeen loppupuolella asennettiin kahdelle asemalle ohjelmisto, joka karsi näiden häiriöiden vaikutusta. Yhdellä mittausasemalla kokeiltiin myös toisen laitevalmistajan kiintoainemittaria (Hach-Lange). Koska sameus- ja kiintoainetasot olivat alhaisia, olisi McVan sameusanturina voitu käyttää alueen..1 NTU anturia nyt käytetyn..4 NTU sijasta. Tällä olisi saatu pienen sameustason mittaukset hieman herkemmiksi. Mittalaitteet asennettiin joko kohteessa jo olemassa olevaan kaivoon (Kairinneva, Kaijansuo) tai EHP:n omaan mittakaivoon. Yhteenvetona voidaan todeta, että mittaukset toimivat hyvin. Ongelmat liittyivät lähinnä antureiden likaantumiseen sekä laiterikkoihin, joita aiheutui kevättulvien yhteydessä COD/DOC antureiden vääränlaisen asennustavan johdosta. Kiintoainemittaus ei ollut yhtä tarkka kuin sameusmittaus. Syytä tähän voi olla sekä mittauksessa että laboratoriomäärityksissä. Mittauksen osalta kiintoainepartikkeleiden optiset ominaisuudet, esimerkiksi partikkelin koko, vaikuttavat kiintoaineen ja sameuden väliseen korrelaatioon ja näin ollen partikkelikokovaihtelut voivat aiheuttaa virhettä mittaukseen. 1/56
2 lab. sameus (NTU) Kalibroinnit asemittain Alla on esitetty mittalaitteiden kalibrointiin käytetty aineisto: laboratorioanalyysin tulos vesinäytteestä vs. kalibroimaton mittaustulos. Dataan on sovitettu lineaarinen regressio, josta saatua mallia on käytetty mittaustulosten kalibroinnissa. Osa havainnoista on hylätty poikkeavina. Lisäksi on esitetty kalibroidut mittaukset trendikuvaajassa yhdessä laboratoriotulosten kanssa. Vertailun vuoksi on esitetty myös laboratoriokiintoaineen ja -sameuden korrelaatio. Karstula, Kaijansuo 1 pintavalutuskentälle pumpattava vesi Pumppaamoasennus, mittalaitteet pumppukaivossa, vesinäytteenotto osan aikaa kaivoon tulevasta ojasta. Näytteenottoa ei ole ajoitettu pumpun käyntiin vaan se on voitu ottaa myös veden seisoessa, jolloin sekä näytteen että mittauksen luotettavuus on kyseenalainen. Tähän nähden tulokset ovat kuitenkin hyviä. Sameus ja kiintoaine 3 Kaijansuo 1 lab. sameus vs. mitattu sameus y =,2471x + 2,3978 R² =, mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 2/56
3 lab. kiintoaine (mg/l) NTU Kaijansuo 1, sameus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). 3 Kaijansuo 1 lab. kiintoaine vs. lab. sameus y =,717x + 7,4233 R² =, lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus. 3/56
4 mg/l lab. kiintoaine (mg/l) Kaijansuo 1 lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y =.4176x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. Kaijansuo 1, kiintoaine Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). 4/56
5 mg/l lab. COD (mg/l) COD ja DOC Kaijansuo 1 lab. COD vs. mitattu COD (spektri) y = 1.283x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. Hylätty havaintopari on merkitty punaisella tähdellä Kaijansuo 1, COD (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 5/56
6 mg/l lab. DOC (mg/l) Kaijansuo 1 lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y =.7784x R² = mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. Hylätty havaintopari on merkitty punaisella tähdellä Kaijansuo 1, DOC (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 6/56
7 mg/l lab. COD (mg/l) Kaijansuo 1 lab. COD vs. mitattu COD (SAK) y =.4794x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama SAK254- mittauksen mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. Hylätty havaintopari on merkitty punaisella tähdellä Kaijansuo 1, COD (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty laboratoriotulos on merkitty punaisella tähdellä. 7/56
8 mg/l lab. DOC (mg/l) Kaijansuo 1 lab. DOC vs. lab. COD y =.625x R² = lab. COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu CODpitoisuus. Hylätty DOC-pitoisuus on merkitty punaisella tähdellä ja hylätty COD-pitoisuus on merkitty punaisella rastilla Kaijansuo 1, DOC (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty laboratoriotulos on merkitty punaisella tähdellä. 8/56
9 NTU lab. sameus (NTU) Karstula, Kaijansuo 2 pintavalutuskentältä lähtevä vesi Sameus ja kiintoaine 12 Kaijansuo 2 lab. sameus vs. mitattu sameus 1 8 y =,3728x +,246 R² =, mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 3 Kaijansuo 2, sameus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). 9/56
10 lab. kiintoaine (mg/l) lab. kiintoaine (mg/l) Kaijansuo 2 lab. kiintoaine vs. lab. sameus y = 2.441x R² = lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus. 25 Kaijansuo 2 lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y =.7681x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 1/56
11 lab. kiintoaine (mg/l) NTU Kaijansuo 2, kiintoaine Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). 6 Kaijansuo 2 lab. kiintoaine vs. mitattu kiintoaine (Solitax) y = x R² = mitattu kiintoaine (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimiselle asemalle kesällä 213 toiseksi kiintoainemittariksi asennetun Solitax-anturin (Hach-Lange) mittaama kalibroimaton sameus Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. Kuvaan ei ole merkitty likaantumisen takia (elokuun alku) hylättyjä laboratoriopisteitä. 11/56
12 mg/l Kaijansuo 2, kiintoaine (Solitax ja McVan) 25 2 Solitax puhdistettu Aseman Solitax-anturin mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja aseman McVananturin mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (punainen viiva) sekä vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). Tämän ajanjakson perusteella ei pysty sanomaan, onko Solitaxin kiintoainemittaus vähemmän riippuvainen partikkelikoosta ja partikkeleiden optisista ominaisuuksista kuin McVan. Pienillä pitoisuuksilla Solitaxissa näkyy enemmän vaihtelua jakson loppupuolella, mikä viittaa siihen, että sen herkkyys pienillä pitoisuuksilla olisi parempi kuin McVanin. McVanin herkkyyttä pienillä pitoisuuksilla olisi parantanut se, että olisi käytetty 1 NTU anturia 4 NTU anturin sijaan. 12/56
13 mg/l lab. COD (mg/l) COD ja DOC Kaijansuo 2 lab. COD vs. mitattu COD (spektri) y = 1.846x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. Hylätty havaintopari on merkitty punaisella tähdellä Kaijansuo 2, COD (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty vesinäytetulos on merkitty punaisella tähdellä. 13/56
14 mg/l lab.doc (mg/l) Kaijansuo 2 lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y = 1.277x R² = mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. Hylätty havaintopari on merkitty punaisella tähdellä Kaijansuo 2, DOC (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty vesinäytetulos on merkitty punaisella tähdellä. 14/56
15 mg/l lab. COD (mg/l) Kaijansuo 2 lab. COD vs. mitattu COD (SAK254) y =.3968x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama SAK254- mittauksen mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. Hylätty havaintopari on merkitty punaisella tähdellä Kaijansuo 2, COD (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty vesinäytetulos on merkitty punaisella tähdellä. 15/56
16 lab. DOC (mg/l) Kaijansuo 2 lab. DOC vs. lab. COD y =.718x R² = lab. COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. laboratoriossa vesinäytteestä analysoitu CODpitoisuus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä Kaijansuo 2, DOC (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty vesinäytteen tulos on merkitty punaisella tähdellä. 16/56
17 lab. sameus (NTU) Halsua, Kairineva kasvillisuuskentältä lähtevä vesi Kairinnevan asemalla mittauskaivon kansi ei ollut tiivis ja kaivossa esiintyi runsasta jäätymistä 213 talvella. Tämä aiheutti ongelmia lähinnä COD/DOC anturin paineilmapuhdistukselle. Sameus ja kiintoaine Asemalla otettiin käyttöön sameusmittauksen häiriöiden karsinta Kairineva lab. sameus vs. mitattu sameus y =.642x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. 17/56
18 lab. kiintoaine (mg/l) NTU Kairineva, sameus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). Kairineva lab. kiintoaine vs. lab. sameus y =.475x R² = lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus. 18/56
19 mg/l lab. kiintoaine (mg/l) Kairineva lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y =.3836x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus Kairineva, kiintoaine Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). 19/56
20 mg/l lab. COD (mg/l) COD ja DOC Kairineva lab. COD vs. mitattu COD (spektri) y =.5744x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus Kairineva, COD (spektri) Kaivo jäässä, anturin paineilmapuhdistusongelmia Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 2/56
21 mg/l lab. DOC (mg/l) Kairineva lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y =.8787x R² = mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. 12 Kairineva, DOC (spektri) Paineilmapuhdistusongelmia Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 21/56
22 mg/l lab. COD (mg/l) Kairineva lab. COD vs. mitattu COD (SAK) y =.3515x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama SAK 254- mittauksen mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä Kairineva, COD (SAK) Paineilmapuhdistusongelmia Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 22/56
23 mg/l lab. DOC (mg/l) Kairineva lab. DOC vs. lab. COD y =.6715x R² = lab. COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. laboratoriossa vesinäytteestä analysoitu CODpitoisuus Kairineva, DOC (SAK) Paineilmapuhdistusongelmia Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 23/56
24 NTU lab. sameus (NTU) Karstula, Patinmetsä vanhalta ja uudehkolta metsäojitusalueelta tuleva vesi Sameus ja kiintoaine Loppuvuonna 212 sameusanturi likaantui ja mittaustulos ryömi ylöspäin. Patinmetsä lab.sameus vs. mitattu sameus y =.3939x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 3 Patinmetsä, sameus 25 2 Puhdistus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). 24/56
25 lab. kiintoaine (mg/l) lab. kiintoaine (mg/l) Patinmetsä lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y = x R² = lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus. 25 Patinmetsä lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y =.919x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 25/56
26 lab. COD (mg/l) mg/l Patinmetsä, kiintoaine 3 25 Puhdistus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). COD ja DOC Patinmetsä lab. COD vs. mitattu COD (spektri) y =.5268x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. 26/56
27 lab. DOC (mg/l) mg/l Patinmetsä, COD (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 8 Patinmetsä lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y = 1.457x R² = mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. 27/56
28 lab. COD (mg/l) mg/l Patinmetsä, DOC (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Patinmetsä lab. COD vs. mitattu COD (SAK) y =.376x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama SAK 254- mittauksen mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. SAK254-aineisto ajanjaksolta puuttuu. 28/56
29 lab. DOC (mg/l) mg/l Patinmetsä, COD (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Patinmetsä lab. DOC vs. lab. COD y =.7148x R² = lab. COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. laboratoriossa vesinäytteestä analysoitu CODpitoisuus. 29/56
30 mg/l Patinmetsä, DOC (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty DOC-analyysin tulos on merkitty punaisella tähdellä. 3/56
31 NTU lab. sameus (NTU) Kyyjärvi, Soidinräme 1 kunnostusojitusalueelta laskeva vesi Sameus ja kiintoaine 25 Soidinräme 1 lab. sameus vs. mitattu sameus y = 1,3916x - 1,7817 R² =, mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 3 Soidinräme 1, sameus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). 31/56
32 lab. kiintoaine (mg/l) lab. kiintoaine (mg/l) Soidinräme 1 lab. kiintoaine vs. lab. sameus y =,895x + 2,1455 R² =, lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus. 25 Soidinräme 1 lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y = 1,1983x -,3728 R² =, mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 32/56
33 lab. COD (mg/l) mg/l Soidinräme 1, kiintoaine Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). COD ja DOC Soidinräme 1 lab. COD vs. mitattu COD (spektri) y =,4648x + 5,8998 R² =, mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. 33/56
34 lab. DOC (mg/l) mg/l Soidinräme 1, COD (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Soidinräme 1 lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y = 1,4553x + 1,79 R² =, mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. 34/56
35 lab. COD (mg/l) mg/l Soidinräme 1, DOC (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt) Soidinräme 1 lab. COD vs. mitattu COD (SAK) y =,447x - 5,897 R² =, mitattu SAK254 COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama SAK254- mittauksen mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. Hylätty havaintopari on merkitty punaisella tähdellä. 35/56
36 lab. DOC (mg/l) mg/l Soidinräme 1, COD (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty laboratoriotulos on merkitty punaisella tähdellä. 7 6 Soidinräme 1 lab. DOC vs. lab. COD y =,682x + 6,572 R² =, lab. COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu CODpitoisuus. Hylätty DOC-pitoisuus on merkitty punaisella tähdellä ja hylätty COD-pitoisuus on merkitty punaisella rastilla. 36/56
37 mg/l Soidinräme 1, DOC (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Hylätty laboratoriotulos on merkitty punaisella tähdellä. 37/56
38 NTU lab. sameus (NTU) Kyyjärvi, Soidinräme 2 metsätalouden kosteikolta lähtevä vesi Sameus ja kiintoaine Soidinräme 2 lab. sameus vs. mitattu sameus y =,5295x -,848 R² =, mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Soidinräme 2, sameus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). 38/56
39 lab. kiintoaine (mg/l) lab. kiintoaine (mg/l) Soidinräme 2 lab. kiintoaine vs lab. sameus y = x R² = lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus. Soidinräme 2 lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y =,9347x - 1,994 R² =, mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. 39/56
40 lab. COD (mg/l) mg/l Soidinräme 2, kiintoaine Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). COD ja DOC Tältä asemalta ei laiterikkojen vuoksi saatu jäljitettyä edustavaa määrää SAK254-dataa, joten seuraavassa on esitetty vain spektrin perusteella lasketut tulokset. 12 Soidinräme 2 lab. COD vs. mitattu COD (spektri) y =,6877x - 7,8797 R² =, mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. 4/56
41 lab. DOC (mg/l) mg/l Soidinräme 2, COD (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 7 6 Soidinräme 2 lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y =,9914x - 3,986 R² =, mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. 41/56
42 mg/l Soidinräme 2, DOC (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 42/56
43 NTU lab. sameus (NTU) Multia, Kangasaho hakkuualueelta tuleva vesi Sameus ja kiintoaine Asemalla otettiin käyttöön sameusmittauksen häiriöiden karsinta Kangasaho lab. sameus vs. mitattu sameus y =.8748x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä Kangasaho, sameus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). 43/56
44 lab. kiintoaine (mg/l) lab. kiintoaine (mg/l) Kangasaho lab. kiintoaine vs. lab. sameus y = 1.138x R² = lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus. 12 Kangasaho lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y = x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 44/56
45 lab. COD (mg/l) mg/l Kangasaho, kiintoaine Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). COD ja DOC Tällä asemalla COD/DOC anturi rikkoontui kesäkuussa 213 ja laitteenvaihdon jälkeen COD mittaus ei enää palautunut toimintaan. Tarkempaa syytä tähän ei selvitetty. SAK254 -mittauksessa on puolestaan havaittavissa ryömintää ennen laiterikkoa. Tuo ryömintä on voinut ennakoida itse laiterikkoa. Kangasaho lab. COD vs. mitattu COD (spektri) y =.8366x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus saakka. 45/56
46 lab. DOC (mg/l) mg/l Kangasaho, COD (spektri) Laiterikko Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Kangasaho lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y =.6293x R² = mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. 46/56
47 lab. COD (mg/l) mg/l Kangasaho, DOC (spektri) Laiterikko Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 16 Kangasaho lab. COD vs mitattu COD (SAK) y =.2911x mitattu SAK254 COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama SAK254- mittauksen mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 47/56
48 lab. DOC (mg/l) mg/l Kangasaho, COD (SAK) Laiterikko Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Kangasaho lab. DOC vs. lab. COD y =.5345x lab. COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. laboratoriossa vesinäytteestä analysoitu CODpitoisuus. 48/56
49 mg/l Kangasaho, DOC (SAK) Laiterikko Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 49/56
50 NTU lab. sameus (NTU) Saarijärvi, Mustospuro luonnontilaiselta valuma-alueelta lähtevä vesi Sameus ja kiintoaine Mustospuro lab. sameus vs. mitattu sameus y =.3536x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä Mustospuro, sameus Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen sameus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut sameudet (keltaiset neliöt). 5/56
51 lab. kiintoaine (mg/l) lab. kintoaine (mg/l) Mustospuro lab. kiintoaine vs. lab. sameus y =.88x R² = lab. sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu sameus Mustospuro lab. kiintoaine vs. mitattu sameus y =.4314x R² = mitattu sameus (NTU) Laboratoriossa vesinäytteistä,45 µm:n suodattimella analysoitu kiintoaine vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama kalibroimaton sameus. Hylätyt havaintoparit on merkitty punaisilla tähdillä. 51/56
52 lab. COD (mg/l) mg/l Mustospuro, kiintoaine Aseman mittaama kalibroitu jatkuvatoiminen kiintoaine (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa,45 µm:n suodattimella analysoidut kiintoainepitoisuudet (keltaiset neliöt). COD ja DOC Tällä asemalla menetettiin alkuosa SAK254-datasta keväällä 212 tapahtuneen laiterikon takia. Mustospuro lab. COD vs mitattu COD (spektri) y = x R² = mitattu COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. 52/56
53 lab. DOC (mg/l) mg/l Mustospuro COD (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 6 5 Mustospuro lab. DOC vs. mitattu DOC (spektri) y =.6258x R² = mitattu DOC (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama spektrimallin mukainen kalibroimaton DOC-pitoisuus. 53/56
54 lab. COD (mg/l) mg/l Mustospuro DOC (spektri) Aseman mittaama kalibroitu spektrimallin mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). Mustospuro lab. COD vs. mitattu COD (SAK) y =.3943x R² = mitattu SAK 254 COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu COD-pitoisuus vs. jatkuvatoimisen aseman mittaama SAK 254- mittauksen mukainen kalibroimaton COD-pitoisuus. SAK254-aineisto ajanjaksolta puuttuu. 54/56
55 lab. DOC (mg/l) mg/l Mustospuro COD (SAK) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen COD-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut COD-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 6 5 Mustospuro lab. DOC vs. lab. COD y =.6717x R² = lab. COD (mg/l) Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitu DOC-pitoisuus vs. laboratoriossa vesinäytteestä analysoitu CODpitoisuus. 55/56
56 mg/l Mustospuro, DOC (sak) Aseman mittaama kalibroitu SAK254-mittauksen mukainen jatkuvatoiminen DOC-pitoisuus (sininen viiva) ja vesinäytteistä laboratoriossa analysoidut DOC-pitoisuudet (keltaiset neliöt). 56/56
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotRaportti. TASO-hankkeen jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan tulosten arviointi
Raportti TASO-hankkeen jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan tulosten arviointi Sirkka Tattari, Jarmo Linjama ja Jari Koskiaho Suomen ympäristökeskus 2.4.2014 Helsinki Yleisiä huomioita Mittaustiheys vaihtelee
LisätiedotTurvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotMANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen
MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET Risto Hiljanen EHP -MONITORING STATIONS IN NORTHERN EUROPE ON LINE ENVIRONMENTAL MEASUREMENTS IN THE FIELD AND IN INDUSTRIAL AREAS Online environmental
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotMitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta
Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotKriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa
Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien
LisätiedotVeden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet
Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet Loppuraportti 6.5.2016 / M-16M042 Maija Ojanen-Saloranta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mittatekniikan keskus
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotMikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen
Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotMittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta
Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotKäytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotVedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti
1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy
LisätiedotValumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla
Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun
LisätiedotTASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?
TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon
LisätiedotKäyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä
Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1 Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotKäyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013
Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotHuoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2013 Päivi Saari ja Pia Högmander Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke TASO e e m t a Taustaa Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotVedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen
1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,
LisätiedotKenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla
Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla VESIHUOLLON RISKIEN HALLINTA JA MONITOROINTI seminaari, 24. Technopolis Kuopio Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN
LisätiedotVEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016
VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 Lea Nikupeteri EHP-Tekniikka Oy 16.03.2017 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. RUOPPAUSTYÖT... 4 3. MITTAUKSET JA MITTALAITTEET...
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotSaarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011
Tapio Salminen Insinööritoimisto Saloy Oy 1 Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011 Johdanto: Saarijärven reitin vedet ovat Keski-Suomen heikoimmat suhteessa järvien virkistyskäyttöön.
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotEräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella
Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan
LisätiedotVAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET
VAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET 26.2.2007 Raportti nro 07R022 Otakaari 3 02150 Espoo Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite:
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaaduntarkkailu turvetuotannossa
Jatkuvatoiminen vedenlaaduntarkkailu turvetuotannossa Heli Heikkinen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotTutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta Metsätalouden vesistökuormitusta
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013
Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportti TASO
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportti TASO Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportti TASO-hankkeen julkaisu
LisätiedotLaitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013
Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto
LisätiedotVirtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen
OPAS 5 2015 SIRKKA TATTARI (SYKE) JARI KOSKIAHO (SYKE) MARJO TARVAINEN (ELY) Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen Käytännön opas OPAS 5 2015 VIRTAVESIEN VEDENLAADUN JATKUVATOIMINEN MITTAAMINEN
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotSisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys
Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotProsessimittaukset. Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia
Prosessimittaukset Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia Saadaan informaatiota prosessiolosuhteista Tiedetään, että prosessissa tapahtuu oikeita asioita Osataan ohjata prosessia Virtausmittaukset
LisätiedotKokemuksia automaattisista mittauksista
Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotEdullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa
Edullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa Hilkka Timonen, Joel Kuula, Matthew Bloss, Kimmo Teinilä, Sanna Saarikoski, Minna Aurela, Risto Hillamo et al. Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus INKA-ILMA/EAKR
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotYMPÄRISTÖVAHINKOJEN MONITOROINTI. ÄLYKÖ loppuseminaari Vuokko Malk
YMPÄRISTÖVAHINKOJEN MONITOROINTI ÄLYKÖ loppuseminaari 25.1.2017 Vuokko Malk Öljyvahingon monitorointi Öljyvahinkotilanteessa tarvitaan tietoa haitta-aineiden pitoisuuksista ympäristössä vahingon laajuuden
LisätiedotMittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen
Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja
LisätiedotSuodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy
Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotRaportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen
Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Pasi Valkama Johdanto Suurin osa hajakuormituksena peltoalueilta huuhtoutuvasta ravinne ja
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen
FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotKYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012
KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotOptiset vedenlaadun kenttämittaukset
Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian
Lisätiedot