Kaupunginhallitus Liite ESMOSTENSUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ISAVI/453/2016 ANALYYSI PÄÄSTÖLASKENNASTA 1.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite ESMOSTENSUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ISAVI/453/2016 ANALYYSI PÄÄSTÖLASKENNASTA 1. OMINAISKUORMAT Käsittelen seuraavassa ominaiskuormia Känsi-Suomen alueen päästölaskentatulosten pohjalta, mutta se soveltuu myös Itä-Supomen alueen turvetuotannon ominaiskuormiin Luonnonhuuhtouman laskenta, nettopäästöjen laskenta Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan Vesimäärän ja vedenlaatumittausten perusteella lasketaan turvetuotantoalueen bruttopäästöt. Nettopäästöjen laskenta tai arviointi luotettavasti on hyvin vaikeaa, sillä tuotantoalueen virtaama ei ole sama kuin virtaama ennen tuotannon aloittamista. Luonnontilaisilta soilta ja erilaisilta ojitusalueilta lähtevän veden laadun ennakkomittausta on vaikea järjestää ja se vaatisi usean vuoden ennakkotarkkailun. Sen vuoksi on perusteltua käyttää ensisijaisesti bruttopäästöjä. Bioenergiayhdistyksen Pöyryllä laadituttaman Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys (16X ) sivuilla 49 ja 50 arvioidaan luonnonhuuhtouman suuruutta. Valuntana käytetään Suomen valunnan keskitasoa 300 mm/a. Kuitenkin sivulla 52 todetaan, että Taustapitoisuuksien ja turvetuotantoalueelta mitatun valuman avulla on laskettu tarkkailukohteen taustakuormitus, joka on vähennetty mitatusta bruttokuormituksesta. Miksi laskennassa käytetään tuotantoalueen valuntaa luonnonhuuhtouman valuntana? Seunan ja Mustosen tutkimuksen mukaan ojitus lisäsi Huhtisuon keskivalumaa 9 vuoden aikana keskimäärin 3,02 l/s km² eli 95 mm, mikä on 43 % vertailualueen perusteella lasketusta ojittamattoman Huhtisuon keskivalumasta. (Mustonen&Seuna Metsäojituksen vaikutuksesta suon hydrologiaan Vesihallitus, Helsinki 1971). Kuva 19.

2 2 Todettu vuosivalunnan kasvu on syntynyt suurimmaksi osaksi haihdunnan pienentymisen johdosta. Ojituksen aiheuttama valunnan lisäys ilmeisesti pienenee sen jälkeen kun alueelle syntynyt puusto alkaa haihduttaa tehokkaammin. Turvetuotantoalueelta poistetaan pintamaa ja ojitus on tiheämpi (sarkaojitus 20 metrin välein) jolloin myös valunta on suurempi kuin ojitetulla puuta kasvavalla suopohjaisella metsätalousalueella. Tuotantoalueelta virtaava valunta on merkittävästi suurempi kuin suolla ennen tuotantoalueen perustamista. Kemiallisen hapen tarve (CODmn) päästön nettolaskennassa sama virhe korostuu. Vuosittaisissa turvetuotannon kuormitusraporteissa ilmenee, että esim. Keski-Suomen alueella 2014 olevista 54 turvetuotantoalueesta 16 lasketaan puhdistavan vesiä, ts. CODmn päästö on negatiivinen. Yhteensä bruttopäästöksi arvioidaan kg ja nettopäätöksi kg vastaten 18%. Taustahuuhtouman pitoisuutena vuosiraportissa käytetään arvoa 32 mg/l. Vuonna 2014 ominaiskuormitussoiden keskimääräiset CODmn pitoisuudet vaihtelivat välillä mg/l ts. kaikki ne turvetuotantoalueet joissa pitoisuus luonnostan on pienempi kuin 32 mg/l, laskennallisesti puhdistivat vesiä koskien kemiallista hapen tarvetta. Näinhän ei tapahdu todellisuudessa. Esimerkiksi Keuruulla sijaitsevan Kalmunevan osalta on raportissa arvio että CODmn päästö on negatiivinen kg/a. Kuitenkin reduktio CODmn päästön osalta on -2%. Vastaavasti vuonna 2013 päästö kg/a ja reduktio 17%. Tämä tarkoittaa että turvetuotantoalue olisi puhdistanut vesiä verrattuna ennen tuotannon aloittamista vaikka turvetuotantoalueen vesienkäsittelyssä CODmn päästö lisääntyi! Näinhän ei tapahtunut todellisuudessa Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvityksen (16X ) mukaan taustapitoisuutena käytetään kuitenkin arvoa 53 mg/l. Seuraavassa pylväskaaviossa on esitetty ominaiskuormitussoiden minimi- ja maksimikuormitukset sekä laskennallinen nettokuormitus.

3 3 Siitä puuttuvat vuodet koska niitä ei ole esitetty vuosikuormitusraporteissa. Tämä tarkoittaa, että kaikilla niillä ominaiskuormitussoilla missä pitoisuus on luonnostaan pienempi kuin 53 mg/l, laskennallisesti CODmn päästö on negatiivinen. Näinhän asia ei ole todellisuudessa. Väitän edelleen että luonnonhuuhtouman laskenta on tehty virheellisesti ja nettolaskennassa on epävarmuustekijöitä. Turvetuotantoalueiden päästölaskenta tulee suorittaa bruttopäästöinä koska suon pintamaan poisto ja ojittaminen vaikuttavat valuntaan ja pitoisuuksiin niin suuresti, ettei luonnonhuuhtouman ja nettokuormituksen laskentaan suon kuivattamisen jälkeen ole enää luotettavasti arvioitavissa.. Edelleen, miten voidaan tänään arvioida sitä mikä olisi turvetuotantoalueen olosuhteet vuottta eteenpäin mikäli suota ei olisi otettu turvetuotantoon. Rankkasadenäytteet Vuosina on otettu vain 23 kpl rankkasadenäytteitä. Tämä määrä perustuu vuosittaisiin turvetuotannon päästöraportteihin. Niissä on lueteltu ns. rankkasadenäytteet. Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailuraporttien mukaan Länsi-Suomessa on koko ajanjaksolla ( ) otettu vain 22 erillistä rankkasadenäytettä. Näytteen kiintoainespitoisuus ja näytteenoton aikainen valuma on mainittu, mikäli se esiintyy kuormitustarkkailuraportissa. pvm ka mg/l valuma l/s km² 2003: Jämiänkeidas ,9 1,6 Satamakeidas uusi ,0 Latikka-Ristineva ,5 Sompaneva ,5 2004: Helmikäisenkeidas ,8 16, ,9 64,5

4 4 Iso-Korvaneva ,5 Jämiänkeidas , ,8 Lintujärven ap ,5 Satamakeidas ,0 15,9 2005: 0 kpl 2006: 0 kpl 2007: 0 kpl 2008: Jämiänkeidas ,7 Satamakeidas ,7 2009: Jämiänkeidas ,0 Satamakeidas ,7 2010: Jämiänkeidas , ,1 Satamakeidas , , ,5 Helmiäisenkeidas ,2 5, Helmiäisenkeidas , ,9 15,9 Vuosien 2003 ja 2004 kiintoainespitoisuuksista ja valumista voi päätellä, että rankkasadenäytteet on otettu joko sateen alussa tai aivan sen lopussa, jolloin tuotantoalueen irtonainen turveaines on jo virrannut sadeveden mukana pois. Ainoastaan Latikka-Ristinevalla ja Sompanevalla ( ) mitatut valumat kuvaavat rankkasateen aiheuttamaa hetkellistä ylivalumaa. Päästötarkkailuraporteissa pitää olla maininta sekä näytteen pitoisuudesta että virtaamasta, muuten niistä ei voi päätellä mitään päästön kokonaismäärästä. Vuonna 2012 Keski-Suomen ELY:n alueen turvetuotannon raportissa on maininta että rankkasadenäytteitä on otettu 147 kpl. Näistä tuotannon aikaisia on 51 kpl, joista 30 kpl on otettu jaksolla Rankkasateet alkoivat jolloin on otettu vain 4 kpl näytteitä. Tuotannonaikaiset näytteet ovat erittäin tärkeät koska silloin tuotantoalueella on kuivaa, hienojakoista jyrsittyä turvetta. Rankkasadenäytteiden kohdalla on po. raportissa maininta vain pitoisuudesta, mitään mainintaa ei ole virtaamista ja siitä mistä kohdin ajallisesti rankkasateen aiheuttaman virtaaman kiintoainespäästöä näyte on otettu. Molemmat päästön määrään liittyvät ratkaisevat asiat siis puuttuvat: kiintoainespäästön ottohetki (alku-, huippu-, loppuhetki) ja virtaama. TASO tutkimuksen mukaan Yksittäisten rankkasateiden vaikutus kokonaiskuormitukseen ei näiden tulosten perusteella vaikuta kovin merkittävältä. TASO tutkimuksessa ei kuitenkaan suoritettu sateen mittausta turvetuotantoalueella. Sademäärät otettiin Ilmatieteen laitoksen tuloksista (esim. Kaijansuolla käytettiin Multialla sijaitsevan mittauspaikan tuloksia) ja niitä verrattiin

5 5 turvetuotantoalueiden valuntojen lisääntymiseen. On otettava huomioon että Keski-Suomessa ei vuonna 2013 esiintynyt intensiivisiä rankkasateita kuten ei myöskään vuosina Turvepöly Oletetaan, että eristysojia ja niihin liittyviä muita ns. tuotantoalueen ulkopuolisia ojia olisi 1000 m. Teoksen Turvetuotannon pöly- ja melupäästöt sekä vaikutukset lähialueen ilmanlaatuun (SYMO ) mukaan Pölyisimpinä aikoina turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10g/m²/kk) ylittäviä laskeumia vielä n. 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 metrin etäisyydellä riippuu taustakuorman suuruudesta siten, että noin 300 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi yksinään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Kuivunut hienojakoinen turvepöly siirtyy sateen aikana kasvillisuuden ja maan pinnasta osaksi virtaavaa vettä. Voidaan arvioida, että tuotantokauden aikana tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin eristysojiin ja niiden välittömään läheisyyteen leviää hienojakoista jyrsinturvepölyä vuosittain arviolta g/m². Rankkasateen johdosta tämä aines saattaa virrata käsittelemättömänä alapuoliseen vesistöön (arviolta 3 metrin leveydeltä ts m²). Tämä tarkoittaa kiintoaineskuormaa n kg/vuosi. Väitän edelleen, että turvepölyn vaikutus on ottamatta huomioon päätöissä. Eristysojiet Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan Eristysoja kuuluu turvetuotannon rakenteisiin, vaikka ojiin johdetaan yleensä vesiä myös muualta valuma-alueelta, kuten metsätalous- tai maatalousalueilta. Muu kuin kaivamisesta, uomaeroosiosta ja pölyämisestä johtuva päästö ei ole turvetuotannon aiheuttamaa. Eristysojia myöten virtaa päästöjä alapuoliseen vesistöön kaivun ja seinämien ja pohjan eroosion kautta. Näitä ei kuitenkaan oteta huomion vuosittaisessa päästölaskennassa ja arvioinnissa.. Esimerkkinä video Haukisuolta sivustolla video päivämäärällä Seuraavassa kuvassa näkyy Jaakkolansuon eristysoja missä selvästi havaittavissa kuormitusta

6 6 Jaakkolansuo, Hartola (ESAVI/365/04.08/2010), eristysoja. (Kuva: Tuomo Piipari, ) Väitän edelleen, että eristysojista aiheutuva päästö on ottamatta huomioon päästöissä. Sallantauksen pro gradu Ylläolevasta kuormituskuvaajasta ilmenee kuinka kiintoaineskuormitus syntyy pääosin rankkasateen alkuvaiheessa. Vaikka rankkasade jatkuu, kuormitus pienenee ja loppuu, koska turpeen tuotantoalue on sateen johdosta jo putsautunut pois jyrsitystä ja kuivuneesta turpeesta. Yhtenäinen viiva kuvaa valumaa ja katkoviiva kiintoainespitoisuutta. Kuvaajan yläpuolinen diagrammi kuvaa sadantaa. (Sallantaus Pro gradu sivu 51, kuva 14) Olen maininnut Sallantauksen pro gradun vain siinä mielessä, että rankkasateen aiheuttaman tulvan aikana jyrsitty turve virtaa sarkaojiin tulvan nousuvaiheessa. Loogisesti silloin kun sarkaojiin siirtyy suurin määrä jyrsittyä turvetta, esiintyy sitä myös eniten muissa vesienkäsittelyrakenteissa. Samoista syistä olen maininnut vuosien Vesi- ja ympäristöhallituksen (1991) valvontaohjeen ja VAPO:n sisäisen muistion Olen siis tahtonut korostaa tulvien määräävää vaikutusta päästöjen määrään.

7 7 TASO tutkimus TASO tutkimuksen loppuraportin mukaan kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti eri virtaustilanteissa. Tulvatilanteissa pitoisuudet eivät ole vakioita vaan kiintoainespiikit ovat selvästi havaittavissa, kuten Kaijansuon päästötarkkailusta ilmenee. HUOM! Lopputulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon tapahtuneet ohijuoksutukset. Kiintoainepitoisuus ei ole vakio, vaan se riippuu valunnasta, sillä valunta irrottaa kiintoainesta turpeesta. Suuret valuntapiikit saattavat aiheuttaa hyvin suuria ka-pitoisuuksia. Tämän ilmiön mallintamiseksi ka-pitoisuus on VEMALA- mallissa lineaarisesti riippuvainen valunnasta. Alempana esitetty yhtälö johdettiin TASO-projektissa Kaijansuon turvetuotantoalueelta automasasttisella sensorilla mitatun ka-data avulla. ka-pitoisuus= 4,28*valunta+10,76 Lisäsksi pitää ottaa huomioon, että Kaijansuolla oli mittavia ohijuoksutuksia, joita ei ole otettu huomioon päästöjen määrää arvioitaessa eikä siten myös em. yhtälössä. Väitän edelleen, että päästötarkkailu on toteutettava siten että hetkellisten ylivalumien aikainen päästö on mitattava luotettavasti ja että ohijuoksutuksia ei saa tapahtua

8 8 2.Päästöjen kokonaismäärästä: Läntisen Suomen alueen ominaiskuormitussoiden kuormitukset vaihtelevat seuraavasti: vuosi minimipäästö g/m² a maksimipäästö g/m² a kerroin 2003 kaikki 0,6 20,8 pintavalutus 1,4 20,8 x14, kaikki 0,9 21,9 pintavalutus 1 6,3 x6, kaikki 0,7 27,8 pintavalutus 1,3 5,6 x4, kaikki 1,5 10,7 pintavalutus 1,5 10,7 x7, kaikki 0,8 9,6 pintavalutus 1,2 5,4 x4, kaikki 1,2 10,8 pintavalutus 1,2 5,3 x4, kaikki 0,4 13,9 pintavalutus 0,4 10,8 x kaikki 0,4 6,3 pintavalutus 0,5 4,4 x8, kaikki 0,4 13,4 pintavalutus 0,4 5 x12, kaikki 0,4 22 pintavalutus 0,5 9,2 x18, kaikki 0,7 27,6 pintavalutus 0,7 27,6 x39 Kuten taulukosta ilmenee, hajonta on merkittävän suuri. Lisäksi näytteenotto ei kata luotettavasti ns. hetkellisiä ylivalumia. Sama tilanne näkyy seuraavasta pylväskaaviosta missä on esitetty minimi- ja maksimikiintoainepäästöt ns. ominaiskuormitussoilla:

9 9 Aiemmassa ominaiskuormitusselvityksessä kiintoainepäästönä käytettiin 2,15 g/m² a. Luku perustuu vuosien tarkkailuun ja ominaiskuormitusselvitykseen pvm (Pöyry 9M609100) CODmn päästöjen osalta vastaava pylväskaavio. Vuosikuormitusraportteihin ei ole merkitty CODmn päästöjä vuosina Esimerkiksi Multialla sijaitsevan Karjosuon ympäristölupahakemuksessa taustapitoisuutena käytettiin arvoa 49 mg/l. On siis kolme erilaista keskiarvojen keskiarvoa: 32 mg/l, 53 mg/l ja 49 mg/l! Useilla tuotantoalueilla ominaiskuormien perusteella arvioidut päästöt ovat suuruusluokaltaan virheelliset, kuten Iin Saarisuolla ja Keuruun Kalmunevalla tapahtui ja seuraavista diagrammeista ilmenee.

10 10 Ympäristölupa, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro. 127/05/1, Luvassa arvioitu kiintoainepäästö 1059 kg/vuosi (perustuu vuosina 1995, 1996, 2002 ja 2003 suoritettuun päästötarkkailuun). VAPO kommentoi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kantaa seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vähättelee ja spekuloi hakijan esittämiä kuormitusarvioita. Konsulttiselvitys on tehty hyvällä ammattitaidolla ja painotettu juuri sille ajanjaksolle (kesä), joka on haittojen esiintymisen kannalta kaikkein otollisin. Kalmunevan (Keuruulla) ympäristölupahakemuksessa ominaiskuormien perusteella arvioitiin kiintoainepäästöksi nettona 1600 kg/vuosi (vastaa 2000 kg bruttona).

11 11 Samanlainen tilanne koskee myös fosfori- ja typpipäästöjä. Vaihtelu eri ominaiskuormitussoiden päästöissä on suuri kuten seuraavista pylväsdiagrammeista ilmenee. Kuten diagrammeista ilmenee, yksittäinen päästö saattaa olla 2-4 kertainen millä saattaa olla ratkaiseva vaikutus mm. siihen, muuttuuko joen tai järven tilaluokitus. Väitän edelleen, että ominaiskuormitusluvut eivät ole yleispäteviä vaan kuvaavat laskennallisesti eri soiden keskiarvojen keskiarvoja

12 12 3. Tuotantoalueelta virtaavan veden laatu Seuraavissa taulukoissa on esitetty ns. ominaiskuormitussoilta virtaavan veden laatu typen ja fosforin osalta. Taulukot on laadittu vuosittaisten Länsi-Suomen kuormitusraporttien pohjalta Kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee, vuonna 2014 n. 89 % ominaiskuormitussoiden vesistä puhdistuksen jälkeen heikentää yleistä tavoitetta pintavesien osalta pysyä luokassa hyvä ja nousta luokkaan hyvä. Seuraavassa taulukossa on analysoitu ominaiskuormitussoita Kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee, ainoastaan seitsemässä tapauksessa tuotantoalueelta virtaava vesi on luokaltaan hyvä kun otetaan huomioon sekä typpi- että fosforipitoisuudet. Valtaosin vesien laatu on luokkaa huono- ja välttävä.

13 13 Seuraavassa taulukossa on esitetty typpi- ja fosforipitoisuuksien hajonta Taulukosta ilmenee, että ominaiskuormitussoilta virtaavien vesien pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi vuonna 2010 keskimääräisen typpipitoisuusarvon ojitetulla pintavalutuskentällä 1764 µg/l ylittää 18 suota kaikkiaan 26 suosta. Maksimiarvo on 2,6 kertainen. Vastaavasti fosforipitoisuus ylittyy 12 suolla kaikkiaan 26 suosta. Maksimiarvo on 2 kertainen. Tämäkin osoittaa sen, että ominaiskuormitusluvut eivät ole yleispäteviä. Ominaiskuormituslukujen käyttö saattaa antaa virheellisen arvion pintavesien sietokyvystä varsinkin tilanteessa missä käsitellään hyvän tilan ja tyydyttävän tilan raja-arvoja. 4.Yhteenveto Ympäristölupahakemuksen mukaan keskimääräinen tuotanto on noin m³ jyrsinturvetta. Itse tuotantoala on 43,2 ha joten jokaiselta neliömetriltä saadaan jyrsinturvetta n. 5 cm. (21500 m³/ m² = 0,049 m) 4.1 Päästölaskenta Luonnonhuuhtouman valunta Hakemuksen päästöarviot on laadittu Pöyry Finland Oy:n laatiman selvityksen pohjalta. Tässä selvityksessä on mm. se ongelma, että luonnonhuuhtouman valunta on erisuuruinen kuntoonpanovaiheessa ja tuotantovaiheessa. Kuntoonpanovaiheessa sekä tuotantoalueen että luonnonhuuhtouman valunnat ovat 650 mm/a. (sivu 45: 42 kg/ha a- 29 kg/ha a=13 kg/ha a vastaten 1,3 g/m² a. luonnonhuuhtouman kiintoainepitoisuus = 2 mg/l. Valunta = 1,3 g/m² / 2 mg/l = 650 mm/m²) Tuotantovaiheessa vastaavasti 450 mm/a. (sivu 50: 25-16= 9 vastaten 0,9 g/m² a 450 mm)

14 14 Näinhän ei voi olla. Hakemuksessa todetaan, että hankealueen nykyinen kuormitus arvioidaan käyttäen Luujoen valuma-alueen vuosien keskivalumaa 10,1 l/s km². Tämä vastaa valuntaa 318 mm/a. Hakemuksessa käytetään siis kolmea erilaista luonnonhuuhtouman valuntaa. CODmn kuormitus Hankealueen nykyiseksi CODmn kuormitukseksi arvioidaan 6924 kg/a. Valumana käytetään 10,1 l/s km² (318 mm/a) ja pitoisuuksina 45 ja 49 mg/l. Tuotantoajan kuormitukseksi arvioidaan 7255 kg/a. Tässä arviossa valuntana käytetään 450 mm/a ja pitoisuutena 46 mg/l. Siis kuormitus on vain 4,8 % suurempi kuin nykytilanteessa vaikka valunta kasvaa 41,5 %. Miksi on näin? CODmn kuormituksen nettoarvioksi on laskettu 783 kg/a. Toisaalta 7255 kg/a 6924 kg/a = 331 kg/a.. Tämäkään ei täsmää. CODmn kuormituksessa käytetään keskiarvoja kun pitäisi käyttää hankealueen omia arvoja. Luionnonhuuhtouman pitoisuudeksi oletetaan keskiarvo 49 mg/l (sivu 43). Tästä seuraa että kaikilla niillä turvetuotantoalueilla missä luontainen pitoisuus on alle 49 mg/l, saadaan turvetuotantoalue puhdistamaaä vesiä. Emostensuon osalta käytetään bruttoa laskettaessa Itä-Suomen tuotantoalueiden keskiarvoa mikä on 46 mg/l (sivu 30)Näinhän ei ole laita. CODmn pitoisuus pitää tarkastella käyttäen bruttokuormitusta ja hankealueen todellista valuntaa ja CODmn pitoisuutta. Ominaiskuormat PÖYRY on laatinut uudemman Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvityksen (16X167979) Miksei tätä ole käytetty Emostensuon päästölaskennassa? Tässä selvityksessä Itä- Suomen tuotantoalueiden valuma on suurempi 17 l/ s km² (sivu 19). Ominaiskuormitusselvityksen mukaan Itä-Suomessa ojittamattomalta pintavalutuskentältä virtaavassa vedessä on seuraavat keskimääräiset pitoisuudet (sivu 35): - N = 1435 µg/l - P = 58 µg/l Kuten edellä olevasta analyysistä ilmenee, on turvetuotannon päästölaskennassa epävarmuustekijöitä. Valtaosin kuten analyysistä selviää, turvetuotantoalueilta virtaava vesi heikentää pintavesien toimenpideohjelmien tavoitetta saavuttaa tai ylläpitää vesien hyvä tila. Turvetuotantoalueilta virtaava vesi heikentää alapuolisen vesistön tilaa. Päästöjen vaikutusten arvioinnissa alapuolisen vesistön osalta on suuria epävarmuustekijöitä. Pitää ottaa huomioon myös ylivirtaamatilanteet ja turvepölyn siirtyminen alapuoliseen vesistöön. Turvetuotannon päästölaskenta tulee arvioida bruttopäästöjen mukaisesti.

15 15 Lisäksi pitää arvioida päästöjen vaikutukset ominaiskuormituslukujen lisäksi myös maksimiarvojen keskiarvoilla esimerkiksi seuraavasti Itä-Suomi (kg/ha a) ominaiskuormitusluvut ka=34 N=9,0 P=0,35 maksimien keskiarvo ka= 133 N=19,9 P=0,64 Maksimiarvot on otettu läntisen Suomen kaikkien ominaiskuormitussoiden maksimikuormitusten keskiarvoina. Minulla ei ollut käytössä Itä-Suomen maksimipäästöjä. Luvuista näkyvät kuitenkin periaate ja vaihteluvälin suuruusluokat Johtopäätös Heinolanjoki ja Lonkarinjoki ovat tyypeiltään turvemaiden jokia. Kyyvesi on tyypiltään suuri humusjärvi. Tavoitteena olevan tilan hyvä maksimipitoisuudet ovat seuraavat: Heinolanjoki ja Lonkarinjoki N= 900 µg/l P= 40 µg/l Kyyvesi N= 600 µg/l P=25 µg/l VAPO Oy esittää, että turvetuotantoalueelta lähtevän veden enimmäispitoisuusrajoiksi häiriötilanteet mukaan lukien virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona laskettuna voidaan asettaa - kiintoaine 6 mg/l - kokonaisfosfori 70 µg/l - kokonaistyppi 2100 µg/l edellä mainitut arvot vastaavat turvemaiden jokien veden tilaa välttävä Esmostensuon turvetuotantoalueelta virtaavat vedet tulevat aiheuttamaan sen, että - Heinolanjoessa veden tila ei saavuta tilaa hyvä - Lonkarinjoessa veden tila ei saavuta tilaa hyvä. - Kyyveden Lonkarinjoen suualueella veden laatu tulee heikkenemään ja saattaa pudota luokkaan tyydyttävä Ottaen huomioon pintavesien toimenpideohjelman tavoitteet, ei Esmostensuon turvetuotantoalueelle tule myöntää ympäristölupaa. Multialla DI Jaakko Koppinen Tanulantie 2 as.1, Multia jaakko.koppinen1@gmail.com

16 Lähdeaineisto: VAPO Oy Energia, Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailu vuonna 2003 VAPO Oy Energia, Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2004 VAPO Oy Energia, Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2005 VAPO Oy Energia, Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2006 VAPO Oy Energia, Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2007 VAPO Oy Energia, Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2008 Keski-Suomen ympäristökeskus VAPO Oy Energia, Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2009 entisen Keski- Suomen ympäristökeskuksen alueella VAPO Oy Energia, Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2010 Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella VAPO Oy Energia, Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2011 Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella VAPO Oy Energia, Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2012 Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella VAPO oy ja yksityiset turvetuottajat, Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VAPO Oy, Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Yhteenveto tarkkailusta Hämeen ja Uudenmaan, Keski-suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskusten alueella Bioenergia, Turvetuotannon ominaiskuormitusselvitys. Vedenlaatu- ja kuormitustarkkailu vuosien tarkkailuaineistojen perusteella 16