Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS SUUNNITTELUN PERUSTA Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen vuonna Oulunkaaren jäsenkuntien väestön kehitys Väestöennuste jäsenkunnissa vuoteen Taustatietoja jäsenkunnista OULUNKAAREN MALLI Organisaatio Oulunkaaren strategia Oulunkaaren visio Strategiset päämäärät ja painopisteet vuodelle TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarviorakenne Sitovuustaso Laskutuksen perusteet Käyttösuunnitelmat Talousarvion seuranta Talousarvion muutokset Käyttötalous: talousarvio 2013 ja toimintasuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma TOIMINTASUUNNITELMA Hallinto Hallinto-organisaatio Yleinen kuntayhtymän hallinto Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinohankkeet Seudullinen kuntapalvelutoimisto Kuntapalvelutoimiston tuotanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Palvelujen järjestämissuunnitelma Järjestämissopimukset

3 5.4.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut HENKILÖSTÖ TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA LASKELMAOSA Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain Kaikki kunnat yhteensä Iin kunta Pudasjärven kaupunki Simon kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Laskelma kuntien maksuosuuksista v Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3

4 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Toimintaympäristön haasteita talousarviovuonna 2013 ja suunnitelmakausina vuosina ovat talouteen ja hallinnollisiin rakenteisiin liittyvät kysymykset. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksista keskeisin on voimaan tuleva vanhuspalvelulaki, jonka tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeidensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa. Lailla täsmennetään kuntien velvollisuuksia ja vahvistetaan iäkkäiden ihmisten mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut. Kuntarakenneuudistukseen liittyviä uudistuksia tulevat olemaan hallituksen linjausten mukaisesti kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Kuntarakenneuudistus muodostaa hallitusohjelman mukaan pohjan kuntalain kokonaisuudistukselle, joka sisältää kunnan talouden ohjaukseen, kuntien johtamisjärjestelmiin, luottamushenkilöiden asemaan, kuntalain ja erityislakien välisen suhteen, kunnanosahallinnon sekä kuntien ja markkinoiden välisen suhteen tarkastelun. Kuntauudistuksen valmistelun yhteydessä arvioidaan myös kuntien tehtävät. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän loppuvuonna 2011, jonka tehtävänä on määrittää kuntien tehtäviä, sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden hoitoa koskevat velvoitteet. Kartoitus on käynnistetty keväällä Työryhmän laatiman kuntien tehtävien kartoituksen pohjalta arvioidaan uudelleen valtion ja kuntien tehtäväjakoa suhteessa voimavaroihin kevään 2013 aikana. Työryhmä seuraa kuntauudistuksen etenemistä, sekä arvioi ja määrittelee kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista on alettu selvittää Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Työryhmän väliraportti on valmistunut toukokuussa Työryhmä valmistelee lisäksi ns. järjestämislakia. Työryhmän loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tulee työryhmän tehtäväksi annon mukaan tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista yhteyttä. Kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamista selvitetään Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä. Palvelurakenteen alueelliset selvityshenkilöt on nimitetty tehtävänään tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Valtiovarainministeriö on pyytänyt kuntatoimijoilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevista linjauksista mennessä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset loppuun mennessä. Hallitus on linjannut, että kuntien mahdolliset yhdistymiset tulevat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen vuosina Nyt on siis valmisteilla uudistuksia ja on menossa kehityspolkuja, jotka tulevat vaikuttamaan kuntarakenteeseen ja kunnalliseen palvelujärjestelmään. Kuntauudistuksen eteneminen on aiheuttanut keskustelua yhtä aikaa lisääntyvien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen haasteiden edetessä. Pohjois- 4

5 Suomen näkökulmasta kiinnostavaa on, että missä määrin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet tulevat mahdollisesti eriytymään kuntarakenteesta jatkossa. Tämä tarkoittaisi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden merkittävää suurentumista terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vertikaalisen integraation myötä. Oulunkaaren yhtymähallitus ja yhtymävaltuusto ovat valtuustokauden arvioinnissaan todenneet, että Oulunkaaresta on saatu muodostettua toimiva organisaatio, joka tuottaa palvelut tehokkaasti. Kehittämistyötä tulee kuitenkin jatkaa, jotta voidaan vastata kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin. Luottamushenkilöille suunnatun kyselyn perusteella yhtymähallitus ja -valtuusto ovat pystyneet vaikuttamaan hyvin oman kuntansa palveluiden määrään ja kokonaiskustannuksiin. Yhteistyö Oulunkaaren luottamushenkilöiden, jäsenkuntien luottamushenkilöiden ja Oulunkaaren viranhaltijoiden kesken on ollut toimivaa. Myös eri jäsenkuntien keskinäinen yhteistyö on ollut hyvää. Yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa taas tulisi kehittää. Päättäjät ovat olleet lisäksi tyytyväisiä päätöksenteon avoimuuteen ja asioiden valmisteluun. Jatkossa toivotaan lisäpanostusta ennaltaehkäisevään työhön sekä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Järjestämiskeskuksen kuntaneuvottelumenettely on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi kuntakohtaisten erityispiirteiden ja kuntien omistajaohjauksen kannata. Raportointikäytännöt ovat kehittyneet hyvin palvelujärjestelmän kehittämistyön ja talouden seurannan näkökulmasta. Epävarma taloudellinen tilanne pakottaa miettimään resurssien kohdentamista ja palvelujen järjestämistapoja tarkkaan. Valtiovarainministeriön vuoden 2013 peruspalvelubudjetin mukaan kuntien vero- ja valtionosuustulojen ennakoidaan kasvavan seuraavana vuonna edelleen noin 3 %, mutta toimintamenot nousevat 4-5 %. Taloudellisen niukkuuden oloissakin tulisi kuitenkin pitää kiinni ennaltaehkäisevästä työstä ja peruspalvelujen toimivuudesta pystyäksemme vaikuttamaan erikoispalvelujen tarpeeseen. Epäsuhta perus- ja erikoistason palvelujen välille ei saa muodostua liian suureksi. Tämä on keskeinen tekijä myös sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistamisen linjauksissa. Toiminnan painopistealueet vuodelle 2013 on linjattu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Uusilla peruskuntien kanssa sovituilla vakansseilla vastataan asiakasmäärien kasvuun ja korjataan henkilöstömitoitusta. Tavoittelemme positiivista kehitystä seuraavilla osa-alueilla: asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys ja hyvinvointi, hyvä talous ja uudet palveluinnovaatiot. Erilaiset kehittämishankkeet ovat tärkeitä uusien innovaatioiden kehittämistyössä. On tärkeää, että asiakkaillamme on myönteinen käyttäjäkokemus palveluistamme. Palvelujen laatua, myös asiakkaan saaman palvelukokemuksen laatua on aina vara parantaa. Kun työntekijät voivat osallistua oman työnsä sisältöön ja suunnitteluun, näkyy tämä myös palvelujen laadun parantumisena asiakkaiden suuntaan. Työhyvinvointiohjelman puitteissa on tulossa mm. viihtyisän työympäristön ja omaehtoisen liikunnan edistämisen ohjelmat. Työntekijöiden osaaminen on tärkeää nostaa konkreettiseksi toiminnaksi ja kehittämisideoiksi. Uuden käyttöön tulevan kehityskeskustelumallin ryhmäkehityskeskusteluineen toivomme parantavan vuoropuhelua työntekijöiden ja esimiesten välillä niin, että myös sitä kautta tulevat kehittämisehdotukset menevät uuden toimintamallin puitteissa eteenpäin aina päättäjätasolle asti. Kehittä- 5

6 mistyön kulmakivi on myös se, että jokainen työntekijä tuntee työnsä tavoitteet ja sisäistää sen, miten juuri hänen työnsä liittyy yhteiseen tekemiseen ja yhteisiin tavoitteisiin. Seudullisen elinkeinostrategian päivitys valmistuu vuonna Elinvoiman viitekehyksenä on elinvoimainen pienkunta, jonka vahvuudet koostuvat vahvasta kuntataloudesta, vetovoimaisesta ympäristöstä, kilpailukykyisestä yrityskannasta, osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta, hyvistä lähipalveluista sekä sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä (vrt. Sallinen: Uusi kunta 2017). Oulunkaaren elinvoimastrategiassa yhdistetään hyvinvointistrategia ja elinkeinostrategia. Seudullisen elinkeinostrategian painopistealueita on luonnonvarojen hyödyntäminen ja yritystoiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset ovat vuodelle ja nousua vuodelle 2013 on 4 %. Tästä oman tuotannon osuus on 2,2 % ja erikoissairaanhoidon osuus on 7,5 %. Kuntien nettoraami vaihtelee Utajärven 10,1 M :sta Pudasjärven 32,5 M :oon. Menojen kasvu vaihtelee kunnittain Vaalan kunnan 2,4 %:sta Iin kunnan 6,3 %:iin. Rakenteellisten muutosten pyörteissä tulee muistaa, että keskiössä tulee säilyttää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja lähipalvelujen saavutettavuus. Yksi ja sama malli palvelujen järjestämiseksi ja elinvoiman kehittämiseksi ei yksiselitteisesti toimi sekä suurissa kaupungeissa että pienemmissä maaseutumaisissa kunnissa. Maaseudun palvelujen järjestäminen on oma osaamisen alue. Julkisissa palveluissa ei useinkaan ole varaa hulppeisiin tiloihin tai ylenpalttisiin resursseihin. Siihen tärkeimpään - hyvään palveluun ja aitoon asiakkaan kohtaamiseen - ei kuitenkaan tarvita kohtuuttomasti rahaa tai resursseja. Oulunkaaren tunnuslauseena on Hyvinvointia ihmistä lähellä. Lähellä viittaa sekä lähipalvelujen turvaamiseen että asiakaslähtöiseen toimintaan. Yhtenä näkökulmana tuottaa uuden tyyppisiä lähipalveluja ovat erilaiset sähköiset ratkaisut, joissa Oulunkaaren kuntayhtymä on edelläkävijäorganisaatio. Esimerkkinä voidaan mainita käytössä oleva Omahoito-alusta, jonka välityksellä asiakas voi ajasta ja paikasta riippumatta ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen sekä ylläpitää oman terveytensä kannalta keskeisiä mittaustuloksia ja jakaa ne terveydenhuollon ammattilaisen saataville. Omaehtoisen terveyttä ylläpitävän toiminnan tukeminen ja ohjaaminen on tehokasta terveyden edistämistä, joka voidaan mainiosti suorittaa verkkopalvelun muodossa. Lisäksi perinteisesti puhelimitse hoidettavien rutiinien osittainenkin siirtyminen verkkoasioinniksi sekä vapauttavat ammattihenkilöiden resursseja hoitotyöhön että parantavat palveluiden saatavuutta. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä voimme vain yrittää ennustaa, että minkälaisia ovat alueemme kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 2020-luvulla. Joka tapauksessa maaseutumaisten ja harvaan asuttujen alueiden kuntalaisten lähipalvelujen turvaaminen tulee jatkossakin edellyttämään erityistä innovatiivisuutta ja sitoutumista asiaan. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 6

7 2 Suunnittelun perusta Globaalissa maailmassa talouden ja toimintaympäristön muutokset heijastuvat niin kansalliselle tasolle kuin kuntiinkin. Euroopan laajuiset taloushaasteet ja taantuman merkit ovat näkyneet peruskuntien kiristyvänä taloutena. Kuntaliiton arvion mukaan vaikutukset voivat ulottua vielä pitkälle tuleviin vuosiin. Tämä asettaa osaltaan haasteita kuntayhtymän palvelujen järjestämiselle; rakenteita ja prosesseja on tehostettu ja niihin tulee jatkossa löytää yhä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia tuotanto- ja toteutustapoja. Palvelut tulee järjestää aidosti asiakkaan tarpeista lähtien, mikä puolestaan edellyttää asiakkaiden kytkemistä yhä tiiviimmäksi osaksi palvelujen tuotanto- ja kehittämisprosesseja. Niin kansallisena kuin seudullisena ilmiönä näyttäytyvät myös muuttoliike, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä asiakkaiden liikkuvuus lisääntyneen valinnanvapauden myötä. STM:n ja Kuntaliiton ennusteiden mukaan kuntien ja alueiden väliset erot mm. hyvinvoinnissa, työllisyydessä ja osaavan työvoiman saatavuudessa tulevat kasvamaan. Väestö ja asiakkaat muodostavat jatkossa aiempaa heterogeenisemman toimintakentän, jossa tulee Oulunkaaren alueella huomioida kuntien yksikölliset piirteet ja palvelutarpeet. Tämä pyritään turvaamaan osaltaan mm. hajautetun palvelutuotannon avulla, jota tuetaan seudullisilla rakenteilla ja prosesseilla. Huomioon tulee ottaa myös useimmissa Oulunkaaren kunnissa näkyvät tunnuspiirteet harvasta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistä sekä maaseutumaisesta elinympäristöstä voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki on tuonut kuntayhtymän toiminnan suunnitteluun uusia näkökulmia. Asiakkaiden valinnanvapauden kasvun lisäksi esiin ovat nousseet mm. lain vaatimukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä yhteistyössä kunnan ja kuntayhtymän kanssa sekä potilasturvallisuuden ja laadun kehittämisen vaateet. 2.1 Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen vuonna 2013 Oulunkaari on tulevaisuudessa kahden keskeisen haasteen äärellä; sekä väestö että työntekijät ikääntyvät ja tämä tuo mukanaan uusia haasteita palvelujen tuottamiseen. Jotta palvelujen kysynnän kasvuun voidaan henkilöstöresurssin osalta tulevaisuudessakin vastata, tulee kuntayhtymässä pyrkiä vahvistamaan sekä toimialan, työnantajamielikuvan että alueen ja yritysten vetovoimaisuutta. Ammatillisen osaamisen kehittämisen tueksi Oulunkaaressa käynnistyy vuonna 2013 systemaattinen osaamisen kehittämistyö osaamiskartoitusten muodossa. Oulunkaaren palkat harmonisoitiin vuonna 2011 ja seuraavaksi käynnistetään työn vaativuuden arvioinnit. Keskeinen osa palvelujärjestelmän kehittämistä ovat niin valtakunnallisella tasolla kuin Oulunkaaressa sähköiset palvelut. Tekniikan kehittymisen sekä asiakkaiden ja henkilöstön osaamistason nousun myötä sähköiset palvelut ovat tulevaisuudessa yhä luontevampi osa Oulunkaaren palvelutuotannon arkea. Esimerkkinä voidaan mainita Suju- 7

8 va-hankkeen puitteissa käynnistynyt Oulunkaaren sähköinen omahoitoalusta, jonka välityksellä asiakkaat voivat mm. tarkastella omia tietojaan sekä saada yksilöllisistä apua terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tilastotietojen pohjalta tehtävän suunnittelun lisäksi Oulunkaarella on käytössä ns. Maisema-työkalu. Maisema-malli on Kuntamaisema Oy:n tarjoama työkalu palvelutuotannon arviointiin, seurantaan, ohjaukseen ja vertailtavuuteen. Kuntamaisema Oy:stä saadaan vuosittain analyysiraportti, jossa palvelutuotantoa on kunnittain vertailtu suhteessa Oulunkaaren kokonaistilanteeseen ja muihin Maisema-mallia hyödyntäviin kuntiin. 2.2 Oulunkaaren jäsenkuntien väestön kehitys Kunnat Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Muutos Muutos Muutos Ii ,3 % 0,9 % 1,2 % Pudasjärvi ,9 % -1,3 % -1,5 % Simo ,4 % -0,2 % -1,4 % Utajärvi ,0 % -0,5 % -1,6 % Vaala ,0 % -0,9 % -1,7 % YHTEENSÄ Väestöennuste jäsenkunnissa vuoteen 2036 Oulunkaari yht. Väestö Väkiluku Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste

9 9

10 2.4 Taustatietoja jäsenkunnista 10

11 Sairastavuusindeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Muuttujat on suhteutettu maan keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Vakioitu indeksi kertoo, mitä olisi kunnan sairastavuus, jos ikärakenne olisi samanlainen kuin koko maassa. Kaikissa Oulunkaaren kunnissa sairastavuus on selvästi korkeampaa kuin koko Suomen keskiarvo. Oulunkaaren kunnista Utajärvellä sairastetaan tämän indeksin mukaan eniten, Simossa vähiten. 11

12 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65- vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Kaikissa Oulunkaaren kunnissa demografinen huoltosuhde on korkea, eli jokaista työikäistä kohden on noin 0,7 lasta tai eläkeläistä. Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Oulunkaaren kunnissa koulutustaso jää selvästi alhaisemmaksi kuin koko Suomessa keskimäärin. Koulutustaso on selvästi noussut viimeisten vuosien aikana kaikissa kunnissa. Peruskoulun jälkeistä koulutusta on Oulunkaaren kuntien asukkailla keskimäärin noin 2,5 vuotta. 12

13 Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on Iissä, Pudasjärvellä ja Simossa enemmän kuin Suomessa keskimäärin, mutta Vaalassa ja Utajärvellä vähemmän kuin koko Suomessa. Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on keskimääräistä enemmän Pudasjärvellä ja Vaalassa, vähemmän Iissä ja Simossa. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on kaikissa Oulunkaaren kunnissa selvästi enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. 13

14 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikäihmisten laatusuosituksen (STM) mukaan tavoitteena on, että vuoden 2012 loppuun mennessä % yli 75-vuotiaista asuu kotona joko itsenäisesti tai palveluiden turvin. Oulunkaaren kunnista vuonna 2011 tämän tavoitteen ovat saavuttaneet Ii (91,3 %), Simo (90,8 %), Utajärvi (93,1 %) ja Vaala (93,8 %). Pudasjärvellä kotona asui vuoden 2011 lopussa 88,1 % yli 75- vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon piirissä pitäisi laatusuosituksen mukaan olla % yli 75-vuotiaista. Oulunkaaren kunnista tämän tavoitteen on saavuttanut vain Pudasjärvi (15,6 %). 14

15 3 Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin ja Pudasjärven kunnilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kummallakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: 15

16 Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä neljätoista (14) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki; neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta; kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa on mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallintojohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 16

17 3.2 Oulunkaaren strategia Strateginen suunnitelma ohjaa ja tukee Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja siten osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Strategian pohjalta laaditaan sosiaali- ja terveyspalvelujen operatiivista toimintaa raamittava valtuustokausittainen palvelujenjärjestämissuunnitelma sekä vuosittaiset järjestämissopimukset palvelualoittain ja -alueittain. Palvelujen järjestämissuunnitelma päivitetään kevään 2013 aikana. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat kuntakohtaiset palvelusopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullisen elinkeinojen toimintamalli, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Strategian tavoitteena on, että yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja Oulunkaaren peruskunnat voivat ennakoida toimintaympäristön tulevia muutoksia, vastata asiakkaiden tarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut tavoitteet. Strategian sisältöä ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa ja täsmennettäessä osana kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnittelua. Oulunkaaren strategiassa on hyödynnetty mielikuvaa purjealuksesta. Oulunkaari on kuin laiva, jolla tulee olla yhteinen suunta. Tarvitaan kapteeni ja osaavaa henkilöstöä, jotta purjehtiminen toisinaan myrskyisälläkin merellä voi onnistua. Tärkeää on, että koko miehistöllä on tiedossa yhteinen määräsatama (visio), jota kohti alusta ohjataan. Laivasta löytyy myös palveluja käyttäviä matkustajia (asiakkaita), joiden tarpeita ja toiveita tulee kuunnella tarkoin. Välisatamat aluksen reitillä ovat peruskuntia, joiden näkemyksen huomioiminen toiminnan kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kokonaisuudessaan strategia toimii purjealukselle kuin merikartta, joka ohjaa yhteiseen suuntaan, kohti horisontissa siintävää määräsatamaa. 3.3 Oulunkaaren visio Strategiassa Oulunkaaren visio vuoteen 2016 on määritelty seuraavasti: Oulunkaari turvaa uudistaen maaseudun palveluja yhteistyössä ihmistä lähellä. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Oulunkaaren toiminta pohjaa osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja alueellisten erityispiirteiden hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Visio kiteytyy: Oulunkaari hyvinvointia ihmistä lähellä. Strategiset päämäärät täsmentävät tavoiteltavaa tulevaisuuden kuvaa. Päämäärien lisäksi strategiassa on määritelty kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja mittarit. Strategiasta johdetut operatiiviset toimenpiteet täsmentyvät palvelujen järjestämissuunnitelmassa, järjestämis- ja palvelusopimuksissa sekä käytännön palvelutuotannossa. 17

18 3.4 Strategiset päämäärät ja painopisteet vuodelle 2013 Strateginen tavoite 1) Asiakaslähtöiset palvelut Kuvaus Painopisteitä vuodelle 2013 Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. Palvelujen saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Sähköisten palvelujen suunnittelu, esim. sähköinen toimeentulotukihakemus Omahoito-alustan käytön vakiinnuttaminen (käyttäjätavoite vuodelle 2013 n. 3500) ja palvelun edelleen kehittäminen (4-vuotiaiden tarkastukset neuvolassa, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto) Uuden vakanssit järjestämissopimusten mukaan Tilat: Iin terveysaseman remontin jatko, Iin hammashoitola Palvelujen kunnallistaminen: Pudasjärvellä yläkartano ja perheryhmäkoti/tukiasumisyksikkö Hyvä vastaanotto toimintamallin juurruttaminen 2) Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden osallistuminen Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto, neuvolaraadit Hyve-hanke vanhuspalveluissa Hyvä vastaanotto toimintamallin juurruttaminen Henkilöstön asiakaspalvelutaitojen kehittäminen Kuntalaistiedottamisen kehittäminen Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palvelutuotannossa Avoin ja ajantasainen tiedonkulku (mm. palvelutuotannon liikennevaloraportit, taloustiedote, vuotuinen toiminnan arviointi) Kuntaneuvottelut ja seminaarit, kuntapalvelutoimiston kytkeminen neuvotteluprosessiin Uusien valtuutettujen perehdyttäminen Oulunkaaren toimintaan Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Laajennetun järjestämiskeskuksen toimintamallin kehittäminen Esimiesten osaamisen kehittäminen Raportoinnin kehittäminen, esim. osaston käyttöaste Esimiesinfojen vuorovaikutteisuuden kehittäminen Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Oulunkaaren hyvinvointiohjelman toimeenpano Työterveyshuollon roolin vahvistaminen hyvinvoinnin tukena Oulunkaaren perehdytysohjelman kehittäminen Osaamiskartoitusten käynnistäminen Kehitetään tiedonkulkua, mm. intran käytön tehostaminen 18

19 Vuotuinen työhyvinvointikysely ja toimenpiteet sen pohjalta Uuden kehityskeskustelumallin käyttöönotto TVA-prosessin valmistelu 3) Tasapainoinen talous 4) Alueellinen vaikuttavuus Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kehittämisosaamista ja halua löytyy organisaation joka tasolta Aloitejärjestelmän kehittäminen, intran hyödyntäminen Yhteistyötoimikunnan roolin kehittäminen, työsuojelun näkökulman vahvistaminen Uuden kehityskeskustelumallin käyttöönotto Yksiköiden kehittämistyön tukeminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen TERPS-hanke Peruskuntien ja kuntayhtymän tasapainoinen talous Varmistetaan kuntien antamien talousarvioraamien pitävyys Avoin ja ajantasainen tiedonkulku Vahvistetaan talousosaamista organisaation joka tasolla Kehitetään talouden raportointia Kokonaiskustannustehokkuus, vaikuttavuus Tarkastellaan aktiivisesti erilaisten palvelutuotantovaihtoehtojen kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä toteutetaan tarvittavat rakennemuutokset yhteistyössä peruskuntien kanssa Hyvinvoinnin vahvistaminen TERPS-hanke Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden vahvistaminen Oulunkaaren elinvoimastrategia ja elinvoimaohjelma Alueen ja kuntayhtymän vetovoimaisuus rekrytoinnin näkökulmasta Kehittämisen veturi Oulunkaaren elinvoimastrategia ja elinvoimaohjelma Strategiset kumppanuudet Yhteistyön kehittäminen Oulunkaaren elinvoimastrategia ja elinvoimaohjelma 19

20 4 Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (2-osastotaso) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osasto 2-taso, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa ko. päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. 4.3 Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto; asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen; asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto; käytön mukaisten suoritehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus; asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet; asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto; asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto; jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. 20

21 Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet ns. yleinen Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa eräpäivät ja Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on ao. kuukauden 12. päivä. Soten tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava soten tuotannossa ao. kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu em. osasto-jaon perusteella. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (3 luku ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 21

22 4.5 Talousarvion seuranta Talousarviota seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä 3-4 kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla toimintaraportilla. Toimintaraportissa käydään läpi ns. liikennevaloin järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluprosessissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla palvelutuotannon ja kuntien kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 22

23 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2013 ja toimintasuunnitelma Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2011 TA 2012 TA /13 TA /14 TA 2015 Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT % 8, % 2, TOIMINTAKULUT , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , TILIKAUDEN TULOS , , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , TOIMINTAKULUT , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , VUOSIKATE , , TILIKAUDEN TULOS , , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , TOIMINTAKULUT , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , VUOSIKATE , , Poistot ja arvonalentum , , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

24 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2011 TA 2012 TA /13 TA /14 TA 2015 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT % 4, % 2, TOIMINTAKULUT , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , VUOSIKATE , , TILIKAUDEN TULOS , , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , TOIMINTAKULUT , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , VUOSIKATE , , Poistot ja arvonalentum , , TILIKAUDEN TULOS , , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , TOIMINTAKULUT , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , Poistot ja arvonalentum , , TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

25 4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KY:N TP 2011 TA 2012 TA /13 TA /14 TA /15 TULOSLASKELMA,ulk+sis TOIMINTATUOTOT Myyntituotot % 5, % 2, % 2,5 Maksutuotot , , ,5 Tuet ja avustukset , , ,5 Muut toimintatuotot , , ,5 TOIMINTATUOTOT , , ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,5 Henkilösivukulut , , ,5 Henkilöstökulut , , ,5 Palvelujen ostot , , ,5 Aineet, tarvikkeet , , ,5 Avustukset , , ,5 Muut toimintakulut , , ,5 TOIMINTAKULUT , , ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,5 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,5 Poistot ja arvonalentumiset , , ,5 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Huomioitavaa henkilöstömenoissa ja palveluissa v.2013 Pudasjärven Yläkartanon siirto palvelujen ostosta omaksi toiminnaksi, Pudasjärven perheryhmäkodin ja tukiasumisen siirtyminen Pudasjärven kaupungilta Oulunkaaren kuntayhtymälle (netto 0), työterveyshuollon siirto omaksi toiminnaksi Iissä ja Pudasjärvelle sekä järjestämissopimusten mukaiset uudet vakanssit. 25

26 OULUNKAAREN KY:N TP 2011 TA 2012 TA 2013 TULOSLASKELMA,ulkoiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

27 4.9 Investoinnit Sopimuksessa Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta (seutuhallitus ) kohdassa 9 on toimitilat, kalusto ja varusteet: Yhteistoimintaalueen tarvitsemat sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt ja toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa ja kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta. Palvelualueiden käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Toimitilojen käydessä tarpeettomiksi noudatetaan 12 kk:n irtisanomisaikaa, ellei lyhemmästä irtisanomisajasta yhteisesti sovita. Lisätiloja tarvittaessa tilat toiminnalle osoittamisen tulee tapahtua samassa ajassa. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen ja sopimustaso noudattaa tosiasiallisia ylläpitokustannuksia. Muutoin vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti kiinteistöpalvelujen ja pääomakustannusten osalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvittavat tuotantovälineistö luovutetaan kuntayhtymälle sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta ja Simon kunta kirjanpitoarvosta Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo merkitään kuntayhtymän taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Korottoman velan takaisin maksu alkaa erikseen sovittavalla maksutavalla ja aikataululla kolmen vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Mikäli kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoimintaalue purkautuu, palautuu kuntayhtymälle siirtynyt tuotantovälineistö takaisin jäsenkuntaan vastikkeellisena sen hetkisestä kirjanpitoarvosta siltä osin kun sitä ei ole maksettu. Koneiden, laitteiden ja muun varustuksen uusimisesta vastaa yhteistoiminta-alue alle euron hankintojen osalta. Yli euron hankinnoista vastaa sijaintikunta, joka vuokraa laitteen yhteistoiminta-alueen käyttöön. Oulunkaaren investointimenot v ovat euroa terveys- ja vanhuspalvelujen ohjelmistoihin. 27

28 4.10 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2011 TA 2012 TA /13 TA /14 TA 2015 % % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , , TOIMINNAN RAHAVIRTA , , INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT ,0 0 0 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA , , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKäAIKAISTEN LAINOJEN LIS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄH LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS , , KASSAVARAT KASSAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS

29 5 Toimintasuunnitelma 5.1 Hallinto Hallinto-organisaatio Luku sisältää kuntayhtymän hallinto-organisaation, johon kuuluvat yhtymävaltuusto, tarkastuslautakunta sekä yhtymähallitus ja johtotiimi. Yhtymähallinnon nettomenot ovat yhteensä (v ta ) Yleinen kuntayhtymän hallinto Yleinen kuntayhtymän hallinto sisältää kuntayhtymän toimiston sekä henkilöstöhallinnon yleiskustannukset, arkistoasiat, viestinnän, tietohallinnon ja hankintatoimen Henkilöstöhallintoon sisältyy henkilöstöpäällikön, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, päätelasien, henkilökunnan muistamiset ja henkilökuntaetuuksiin liittyvät kustannukset. Henkilöstöhallinnon tuloina on Kelan työterveyshuollon osuus ja sisäisenä tulona eri hallintokuntien osuus ao. kustannuksista. Kuntayhtymän yleishallinnon nettomenot ovat (v ta ). Henkilöstöhallinnon painopistealueet vuonna 2013: TVA prosessin käynnistäminen Työhyvinvointihankkeen käynnistäminen Osaamisen kartoituksen käynnistäminen Tietohallinnon tehtävät on palvelusopimuksella eritytetty tietopalvelutuotannosta. Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallinto ja kuntien tietohallinto on keskitetty Oulunkaaren kuntayhtymään. Tietohallinnosta vastaava tietohallintopäällikkö sijoittuu Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiossa järjestämiskeskukseen. Tietohallinnon painopistealueet vuonna 2013: Kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen kuntayhtymässä ja kunnissa Kuntayhtymän ja kuntien ICT-sopimussalkun ylläpito ja päivittäminen sekä tarvittaessa sopimusten uudelleen kilpailuttaminen ICT-hankintojen koordinointi; laitehankintojen puitesopimuksen kilpailuttaminen Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen kuntayhtymässä ja kunnissa Tietopalvelutuotannon kehittäminen 5.2 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisellä pyritään vahvistamaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden 29

30 säilyttämiseksi. Alueen uusiutuvan energian käyttöä lisätään kehittämällä uutta yritystoimintaa. Elinkeinopalveluiden seudulliset painopistealueet vuonna 2013: PK-yritystoiminnan kehittäminen painopisteenä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Tavoitteena 180 neuvontatapahtumaa. Perustettavien yritysten neuvontapalvelut, tavoitteena 100 uutta yritystä. Talousarvion luvut sisältävät elinkeinoneuvonnan sekä elinkeinotoimintaan liittyvät jäsenyydet ja osallisuushankkeet, joihin kuntayhtymä on sitoutunut aikaisemmin tehdyin päätöksin ja erillispäätöksin vuoden 2012 aikana. Kuntayhtymä on hoitanut vuodesta 2009 lähtien yritysten seudullista elinkeinoneuvontaa yhteistyössä kuntien kanssa. Elinkeinojen kehittämisen osalta on pyritty yksittäisistä elinkeinohankkeista vahvempaan ohjelmaperusteiseen työhön. Seudullisen elinkeinojen toimintamalli on laadittu vuosille ja sitä tukevat toimenpiteet osaksi kansallista koheesio- ja kilpailukyky (KOKO) ohjelmaa vuosille KOKOohjelma päättyi kuitenkin Työ- ja Elinkeinoministeriön toimesta jo vuoden 2011 lopussa, minkä takia KOKO-ohjelmalla tehdyissä selvityksissä vuodelle 2012 suositellut toimenpiteet jäivät osin toteuttamatta. Tämän pohjalta elinkeinotoimen toimintaa linjattiin siten, että kuntayhtymän hallitus antoi seudulliselle elinkeinotiimille tehtäväksi tehdä esitys päivitetystä elinkeinostrategiasta ja toimintamallista kuntayhtymän hallitukselle vuoden 2012 loppuun mennessä. Elinkeinohankkeissa on keskitytty uusiutuvan energian hyödyntämiseen alueella. Meneillään on Bioenergiapörssi-hanke ja vuoden 2012 alussa aloitti Yrityskaari-hanke, joka antaa täsmäapua sekä olemassa olevien yritysten että perustettavien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Osallishankkeissa osallistutaan seudun kuntien tarpeita hyödyttäviin hankkeisiin, mm. Bothnian Arcin ja Brysselin toimiston toimintaan. Seudullinen elinkeinotiimi vastaa kehittämisen koordinoinnista. Kokonaisuudessaan elinkeinopalveluihin on varattu talousarviossa ja elinkeinohankkeille yhteensä eli yhteensä Elinkeinohankkeet Lisätietoja hankkeista: Bioenergiapörssi Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2013, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti , josta vuoden 2013 budjetti , EAKR 70 %, kuntarahoitus 20 %, yritykset 10 %. 30

31 Hankkeen päätavoitteet: Bioenergiapörssi-hankkeessa rakennetaan energiapuulle, hakkeelle ja muille puupohjaisille biopolttoaineille Internetiin huutokauppa-periaatteella toimiva kauppapaikka, joka palvelee sekä yksityisiä että yrityksiä. Hankkeella rakennettava kauppapaikka, Bioenergiapörssi ei keskity ainoastaan hakkeen ja valmiin energiapuun välittämiseen. Palvelun kautta myydään myös energiapuuleimikoita, eli markkinoille tuodaan myös uutta energiapuuta, jota alueen bioenergia-alan toimijat voivat jalostaa edelleen erilaisiksi biopolttoaineiksi. Tavoitteena kauppapaikalla on kattaa koko energiapuun arvoketju, metsästä voimalaitoksen kattilaan. Lisäksi hankkeessa selvitetään Metsäkeskuksen metsävaratiedon soveltuvuutta energiapuukohteiden tunnistamiseen sekä uudentyyppisen kaupankäynnin ja Internet-teknologian mahdollisuuksia energiapuukaupan kehittämisessä. Määrällisenä tavoitteena kauppapaikalle on m 3 :n vuotuinen kauppamäärä. Bioenergiapörssi-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaan julkisten palveluiden kanssa ja alueen bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2013: Bioenergiapörssi-hankkeessa tullaan keskittymään vuonna 2013 bioenergia-alan yritysten sitouttamiseen bioenergiapörssin käyttämisessä, joka loisi vakaan ja toimivan yritysverkoston toiminnan jatkamiselle hankeajan jälkeen. Tavoitteena on saada hankeajan jälkeen bioenergiapörssistä toimiva kauppapaikka. Vuoden 2013 aikana mietitään kannattavan liiketoiminnan eri vaihtoehtoja bioenergiapörssi-palvelun toimimisesta kilpailuilla markkinoilla. - Energiapuukohteiden etsimistä jatketaan normaaliin tapaan, hyödyntäen Suomen Metsäkeskukselta saatavaa metsävaratietoa. - Bioenergia-alan yrityksien ja metsänomistajille kohdennettua markkinointia jatketaan nykyiseen tapaan. - Hankkeen järjestämistä tapahtumista tiedotetaan alueen paikallislehdissä ja Bioenergiapörssin verkkosivuilla. - Bioenergiapörssi-hankeen henkilöstö tekee yhteistyötä alueen muiden bioenergiahankkeiden kanssa. Yrityskaari-hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2013: Kokonaisbudjetti , josta tuettava osuus Vuodelle 2013 budjetoitu Hankkeen päätavoitteet: Yritysten kannattavuuden ja innovaatioiden edistäminen ja niiden kasvun tukeminen ja kehittäminen. 80 uuden työpaikan ja 20 uuden yrityksen syntyminen. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2013: Yritys- ja yrittäjäkohtaiset asiantuntijapalvelut ja koulutukset. Yhteiset verkottumistilaisuudet erilaisten teemojen puitteissa. 31