PERUSTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE"

Transkriptio

1 PERUSTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS

2 MÄÄRITELMÄ: Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan potilaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja missä on mahdollisuus aloittaa yksinkertaiset henkeäpelastavat toimenpiteet. Pohjois-Karjalan sairanhoitopiirin alueella perustason sairaankuljettaja on suorittanut hyväksytysti sairaanhoitopiirin järjestämän perustason kirjallisen kuulustelun sekä suoriutunut hyväksytysti terveyskeskuksen vastuulääkärin valvomasta käytännön kokeesta. Perustason sairaankuljettajana voi toimia henkilö jolla on sairaankuljettajan, palomies-sairaankuljettajan, pelastajan tai terveydenhuoltoalan koulutus. Suoritetusta perustason kokeesta sairaankuljettaja saa määräaikaiset toimintavaltuudet. Laskimon sisäisen lääkityksen antamisen edellytyksenä on terveydenhuoltoalan perustutkinto ja hyväksytysti suoritettu lääketentti, poislukien elvytyslääkkeet. Perustason sairaankuljetusyksikkö voi toimia hoitotason ohjeistuksen mukaan, mikäli hoitajana toimiva sairaankuljettaja täyttää hoitotason sairaankuljettajalta vaadittavat kelpoisuusehdot.

3 Perusohje potilaan kohtaamisesta, ensiarviosta ja täsmennetystä tilannearviosta perustasolle. 1. Kaikille potilaille suoritetaan ensimmäiseksi ns. ensiarvio mihin kuluu aikaa n sek. Ensiarviossa tarkistetaan ilman apuvälineitä: - A= Hengitystie(airway) - B= Ilmavirta (breathing) - C= Verenkierto (cirkulation) - D= Tajunta (disability) A. Avataan hengitystie käsin mikäli tukossa B. Kuunnellaan ja katsotaan hengitystyötä, huomioidaan poikkeavuudet, rohinat, vinkunat, apuhengityslihasten käyttö, syanoosi ja hengitystaajuus sekä arvioidaan onko hengitys riittävää. C. Verenkierron arvioon käytetään pelkkiä käsiä. Verenkierron arvioon kuuluu potilaan rannesykkeen voimakkuuden ja tasaisuuden tunnustelu, samalla huomioidaan potilaan periferian lämpö (kylmä, viileä, lämmin). Kyseinen toimenpide antaa nopeasti käsityksen potilaan verenkierron riittävyydestä. D. Määritellään potilaan tajunta käyttäen Glasgown koomapisteytystä (GCS). Ensiarvio antaa karkean käsityksen potilaan vitaalitoiminnoista ja tulee suorittaa aina ennen täsmennettyä tilanarviota. Sen tarkoituksena on tunnistaa hätätilapotilas ilman välineitä. Ensiarvion tulokset kirjataan kaavakkeeseen kohtaan "Tavattaessa" 2. Täsmennetty tilanarvio, tehdään heti ensiarvion jälkeen, mikäli potilaan tila ei vaadi välittömiä henkeäpelastavia hoitoja. Täsmennettyyn tilanarvioon kuuluu perustutkimukset: pulssinopeus, RR, hengitystiheys, glukoosi, SaO2(ilman lisähappea ja lisähapella) Glascown kooma pisteiden määrittely (GCS). Silmät Puhe Liikevaste 4p auki 5p orientoitunut 6p noudattaa kehoituksia 3p avaa puheelle 4p sekava 5p torjuu kivun 2p avaa kivulle 3p irrallisia sanoja 4p väistää kivun 1p ei reagoi 2p ääntelee 3p koukistaa kivulle 1p ei reaktiota 2p ojentaa kivulle 1p ei reagoi kivulle

4 Dokumentaatio ensihoidossa. 1. Tapahtumatiedot Sairaalassa dokumentointi on sairaankuljetuksen laadun käyntikortti! Kohtaan "Tapahtumatiedot" tulee lyhyesti, mutta tarkasti kirjata se tapahtuma joka on aiheuttanut yhteydenoton hätäkeskukseen. Ensiarvoisen tärkeää on kirjata oire ja oireen alkamisajankohta joka aiheutti yhteydenoton hätäkeskukseen. Onko vaiva uusi vai vanha ja oliko potilaan ottamista omista lääkkeistä apua (lääkemäärä kirjataan). Tapahtumatiedoista tulee selvitä alkoiko vaiva äkisti vai pikkuhiljaa vai onko kyseessä vanha vaiva. Vammapotilaiden kohdalla tulee vammamekanismi selvittää mahdollisimman tarkkaan (esim. pelkkä kahden henkilöauton nokkakolari ei ole riittävä tapahtuman kuvaus). Kaksi esimerkkiä "Tapahtumatiedoista": 53-vuotias aikaisemmin terve mies jolla autoa ajaessa klo alkanut puristava/painava rintakipu laajalle alalle rintalastan alle, säteilee kaulalle ja vasempaan käteen. Potilas ajanut auton kotiin jonka jälkeen soittanut itse hätäkeskukseen. 21-vuotias mies joka oli henkilöauton kuljettajana turvavöissä. Törmäsi nokakkain toisen henkilöauton kanssa 80km:n nopeusrajoitusalueella. Toisen auton nopeus törmäyshetkellä 75km/h. Molemmat autot muuttaneet pahoin muotoaan. Silminnäkijä soittanut hätäkeskukseen. Onnettomuus tapahtunut noin klo Tila tavattaessa Kohtaan tila tavattaessa tulee kirjata mahdollisimman tarkkaan potilaan tila sillä hetkellä kun sairaankuljettajat potilaan kohtaavat. Sairaankuljettajat ovat ainoita hoitoketjun jäseniä, jotka näkevät potilaan alkutilanteen ja siksi jatkohoidonkin kannalta sairaankuljettajilla on suuri vastuu tietojen oikeellisuudesta ja tarkkuudesta. Kaksi esimerkkiä tilasta tavattaessa: Tuolilla istuu, iho kylmänhikinen. Valittaa puristavaa laaja-alaista rintakipua rintalastan alla, joka säteilee kaulalle, kivun voimakkuus asteikolla :n luokkaa. Hengitystyö normaalia. Peruselintoiminnot vakaat. Ekg:ssä sinusrytmi ja kytkennöissä V3-V6 suuret st-nousut ad. 4mm Potilas istuu kolariauton kuljettajan istuimella turvavöissä jalat puristuksissa. Hengitystie tukossa, korisee, hengitystaajuus 4 krt/min, ei paikanna kipua. Vammat: Molemmissa säärissä avomurtumat, otsassa ruhje, rintakehä vasemmalta epästabiili. Ei muita ulkoisia vammoja. 1/2

5 3. Potilaan peruselintoiminnot ja tutkimustulokset Ensimmäiseen sarakkeeseen kohtaan tavattaessa kirjataan ensiarvion tulokset. Seuraaviin sarakkeisiin täsmennetyn tilanarvion tulokset. Potilaan tajuntaa kuvataan Glascown koomapisteillä. Tajuttoman potilaan ensimmäinen tajunnan arvio tulee määrittää mahdollisimman tarkkaan, koska sen merkitys on jatkohoidon kannalta hyvin tärkeää. Esimerkki: RR Taajuus Rytmi Lämpör. HT HÄ SpO2 Puhe Silmät Liike Rad+ 80 tas sor /80 80 sin sor 16 norm/norm Aina kun potilasta lääkitään tai potilaan tilassa tapahtuu muutoksia, tulee toistaa täsmennetty tilanarvio ja kirjata tulokset ylös seurantakaavakkeeseen 4. Aikaisemmat sairaalahoidot ja lääkitys Kohtaan aikaisemmat sairaalahoidot ja lääkitys kirjataan potilaan sairastamat perussairaudet ja käytössä oleva lääkitys. Mikäli lääkkeitä on paljon voidaan sairaalassa esittää potilaan lääkelista ja kirjata kaavakkeeseen ( Katso lääkelista.) 5. Hoito Kohtaan hoito tulee kirjata mahdollisimman tarkasti annettu hoito ja kellonajat milloin hoito on suoritettu. Esim. O2 maskilla 7l/min klo Dinit 1.25mg 1+1 p.o. klo Asa 250 mg pureskellen klo I.V. Ringer 500 aot klo Oxanest 3mg i.v. klo Hoidon vaste Hoidon vaste tulee määrittää, jotta tiedetään kannattaako hoitoa samoilla linjoilla jatkaa. Erityisen tärkeää on huomioida seikat, jotka vaikuttavat potilaan peruselintoimintoihin. Esim. Kipu helpottaa, hikisyys häviää, peruselintoiminnot rauhoittuvat. Kipu asteikolla :n luokkaa. 7. Lisätietoja omaisen/ hoidosta kieltäytyjän allekirjoitus Kyseiseen kohtaan kirjataan potilaalle mahdolliset jatkohoito/toiminta ohjeet mikäli potilas jää kotiin ja selvitetään millä perusteilla potilas jää kotihoitoon. Mikäli potilas kieltäytyy avusta tulee potilaan nimikirjoitus aina löytyä tästä kohdasta. Mikäli potilas ei suostu kirjoittamaan edes nimeään, tulee asiasta olla selvä maininta sairaankuljettajien toimesta. Tällaisissa tilanteissa on sairaankuljettajan huomioitava myös oma oikeusturvansa. Kuljettamattajättämispäätös tulee yksityiskohtaisesti perustella ja luettavalla käsialalla kirjoitettava konsultaatiossa käytetyn lääkärin nimi ja kellonaika. 2/2

6 Rintakipuisen potilaan hoito-ohje perustasolle Rintakipu voi olla viaton oire tai ensi oire hengenvaarallisesta sairaudesta. Rintakipu on petollinen oire, joka usein yllättää kokeneenkin terveydenhuoltoalan ammattilaisen. Rintakipu voi olla oire äkillisestä sydäntapahtumasta (epästabiili angina - sydäninfarkti, angina pectoris), oire vakavasta vaskulaarisesta tapahtumasta (keuhkoembolia, aortan dissekaatio), oire gastrointestinaalisesta tapahtumasta (ruokatorvi spasmi, pankreatiitti, kolekystiitti, pohjukassuolen haavauma, vatsalaukun puhkeama) tai oire tukirankaperäisestä sekä psykogeenisestä tapahtumasta (kaularanka, rintakehän seinämä, rintaranka, hyperventilaatio). Ensihoidossa rintakivun kliininen arvio pohjautuu aikaisemmin todettuihin sairauksiin, oirekuvaan, kliinisiin ja EKG-löydöksiin. Hoito toteutetaan työdiagnoosina vaarallisin vaihtoehto. 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Hälytä lisäapu jos potilas kylmänhikinen ja kohde kerroksessa tai jos arvioit sen muusta syystä tarpeelliseksi (toinen yksikkö tuo paarit ja avustaa siirrossa) - Potilas lepoon, puoli-istuvaan asentoon - Täsmennetty tilanarvio rytmi, RR, hengitys taajuus ja SaO2 - Aloita hapenanto maskilla 8 l/min - Selvitä ja kirjaa välttämättömät esitiedot, kivun kesto, alkamisajankohta, mitä oli tekemässä, ottiko nitroja/oliko apua, sekä kivun luonne(pistävä/puristava, säteily), käytä kipuasteikkoa Ota 12 kanavainen ekg+v4r ja mikäli ST muutoksia lähetä filmi PKKS 2. Hoito - Anna ASA 250mg purutabletti tai liuos jos ei vasta-aiheita ( yliherkkyys, astma, Marevan) - Anna nitrosuihke 1+1, tarvittaessa toistaen jos RR systolinen yli Avaa suoniyhteys Ringer 500 AOT + kolmitiehana - Ota kivuliaalta EKG -> lähetä PKKS -> konsultoi, kysy myös kipulääkke (Oxanest i.v. 3-5 mg) 3. Kuljetus - Heti kipulääkkeen jälkeen aloita siirto - Potilas ehdottomasti levossa - Puoli-istuva asento paareilla - Jatkuva rytmin monitorointi - Matkalla tarvittaessa lisää nitraatti suihkeita mikäli RR sys. yli Jatkuva happilisä vaikka saturoituisikin normaalisti - Kuljetus C/B 1/2

7 Akuutin trombolyysihoitoa vaativan sydäninfarktin tunnistaminen ekg:n perusteella: - Sydän infarktiin sopivat st-nousut - >2mm ST-nousu kahdessa tai useammassa rintakytkennässä - >1mm ST-nousu kahdessa tai useammassa raajakytkennässä - >2mm ST-lasku V2-V3 kytkennässä takaseinäinfarktin merkkinä + ST-nousu inferiorisesti - Tuore vasen haarakatkos ja infarktille tyypillinen kipu - Käy potilaan kanssa trombolyysi-kaavake läpi 2/2

8 Rytmihäiriöiden hoito-ohje perustasolle 1. Ensitoimet ja vakavuuden arviointi - Ensiarvio A, B, C, D - Esitiedot - sekä alkamistapa ja ajankohta - Täsmennetty tilanarvio: RR, SaO2, monitorointi, onko hemodynaamisia ongelmia? - Happea maskilla - 12-kanavainen ekg mahdollisimman nopeasti - Tyypitä rytmi/rytmihäiriö - Avaa tarvittaessa suoniyhteys Ringer 500 AOT - Jos matalat paineet, nosta jalat ylös ja nesteytä 200ml:n annoksina ad. 500ml 2. Hoitoperiaatteet eri rytmihäiriöissä Kapeakompleksiset takykardiat (>100/min) Sinustakykardia - Yleensä oire jostakin esim. kipu, hypovolemia, hapenpuute, pelkotila - Hoida perussyy nesteytyksellä, hapella, rauhoittelulla tai kipulääkkeellä Supraventrikulaarinen takykardia SVT (syke yli 150, tasainen, ei tavanomaista P-aaltoa, kapea kompleksi) - Yritä valsalvan toimenpidettä ( keuhkot täyteen - hengityksen pidätys 20-40s toistaen) - Yritä karotishierontaa (vain yhdeltä puolelta ja elvytysvalmius) - Kuljeta päivystykseen Flimmeri/Flutteri ( Epätasainen tai tasainen, ei P-aaltoa, perusviiva kuoppainen tai sahalaitainen) - Mikäli potilas voi huonosti niin kuljeta päivystykseen, ota tarvittaessa EKG ja konsultoi päivystävää lääkäriä - Jos rytmi on nopea ja potilas voi huonosti, niin rauhoita rytmiä konsultaation mukaisesti Leveäkompleksiset (>100/min) (=kammiotakykardia kunnes toisin todistetaan) - Tajuton - välitön defibrillointi 200 joulea, lapsille 2 joulea /kg - Tajuissaan - matala paineinen - nestetäyttö - jalat ylös - Lidokaiini 1 mg/kg i.v - ennakkoilmoitus - kuljetus PKKS (B) (välittömässä defibrillaatio valmiudessa) - Tajuissaan - normaalipaineinen - konsultaatio - Lidokaiini 1 mg/kg i.v (Amiodaron iv. 5mg/kg) - kuljetus PKKS (C ) 1/2

9 Hitaat rytmit (bradykardia <50/min) Sinusbradykardia (hidas alle 50, P-aallot löytyy) tai junktionaalinen korvausrytmi (yleensä alle 40/min, P-aalto puuttuu tai on poikkeavassa paikassa) - Jos hemodynamiikka vakaa - ei hoitoja - ota EKG ja konsultoi päivystäjää - Jos epävakaa - ota EKG ja konsultoi - tarvittaessa Atropiini 0.5-1mg (0.1mg/10kg) i.v 2.asteen A-V katkos Mobiz 1 (PQ aika pitenee, kunnes johtumaton P-aalto) Mobiz 2 (joka toinen P-aallto jää johtumatta) - Jos RR hyvä ei toimenpiteitä - kuljetus - PKKS ( C ) - Jos hemodynamiikka epävakaa - ota EKG ja konsultoi päivystäjää - Atropiini 0.5mg i.v - kuljetus - PKKS (B ) - Varaudu 3-asteen A-V katkokseen 3.asteen A-V katkos ( P-aallot ja QRS kompleksit tulevat omaan tahtiin, hidas kammiovaste, yleensä hätätilapotilas ja vaarana on kääntyvien kärkien kammiotakykardia) - Konsultoi ja valmistaudu kuljetukseen elvytysvalmiudessa - tarvittaessa Atropiini 0.5mg (0.1mg/10kg) i.v (harvoin apua) - ennakkoilmoitus -kuljetus PKKS (B) - Jos sydänlihas on kunnossa pulssi >30/min, verenpaine normaali niin levossa ei tavallisesti hemodynaamisia ongelmia - Jos on hidas pulssi ja tajunnan häiriöitä - aloita sydämmen ulkoinen tahdistus Sic sinus-oireyhtymä (sairaan sinuksen oireyhtymä) Sinussolmukkeen sairaus joka ilmenee hitaana rytminä, sinustaukoina ja korvausrytminä (esim. junktionaalinen rytmi). Pitkien yli 8sek. syketaukojen aikana tajunnan menetys kohtauksia. - tavallisesti ei tarvitse mitään hoitoa - kuljeta päivystykseen - jos toistuvia pitkiä asystole episodeja ja tajunnan häiriöitä aloita tarvittaessa sydämen ulkoinen tahdistus 2/2

10 Elottoman aikuisen hoito-ohje perustasolle 1. Totea elottomuus (aikaa 20 sekuntia) Varmista elottomuus (elottoman oloinen ja näköinen) Tajunta - ei reagoi puhelle, käsittelylle tai kivulle - avaa ilmatie Hengitys - ei hengitä tai agonaalista hengitystä Pulssi - ei sykettä kaulavaltimosta 2. Ensitoimet Hälytä lisäapu Potilas kovalle alustalle riittävästi tilaa -> jalkojen kohotus Tarkista rytmi -> defibrilloi x 3 jos VT/VF Jos ei käänny tai ASY/PEA -> hapeta maskilla + PPE - intuboi ja jatka elvytysohjeen mukaisesti Selvitä tapahtumat ja elottomuuden mahdollinen kesto, onko silminnäkijää Selvitä oliko maallikkoelvytystä Ensimmäisen yksikön hoitaja (tai kokenein) kirjaa ja johtaa. Kammiovärinän ja pulssitton kammiotakykardia hoidetaan KÄYPÄHOITO-elvytysohjeen mukaisesti. Aystole tai pulssiton rytmi hoidetaan KÄYPÄHOITO-elvytysohjeen mukaisesti. 3.Lääkitys Adrenaliini 1 mg i.v. on tehoelvytyksen peruslääke ja annetaan 3-4 min välein VF Lidokaiini 100mg i.v. sydämen käynnistyttyä, mikäli sydän on värinäherkkä tai hoidetaan käsiin pudonnutta VF-potilasta Atropiini 1 mg hukuksissa/hirttäytyneenä olleelle ensimmäisen adrenaliini annoksen jälkeen. Nesteytys ml jos PEA ja painantapulssi reisivaltimosta heikko/ ei tunnettavissa tehokkaasta PPE:stä huolimatta. 4. Elvytyksen lopettaminen Jos elvytys on jatkunut ilman vastetta 30 min niin konsultoi lääkäriä elvytyksen lopettamisesta Huonon ennusteen tilanteita. 1.Ei silminnäkijää, ei maallikkoelvytystä, asystole/pea 2. Mikäli elottomuuden syynä vamma, myrkytys tai muu ulkoinen syy, ennuste huono. Poissuljetaan ja hoidetaan: Hapenpuute -> hengityksen varmistus Hypovolemia -> runsas nesteytys Toispuoleinen hengitysääni -> jänniteilmarinta -> neulatorakosenteesi Hypotermia -> nopea kuljetus elvyttäen 1/2

11 Pidättäydy elvytyksestä jos potilaalla sekundaariset kuolemanmerkit oma toive, hoitotahto tai -testamentti tilan ennuste huono (terminaalivaiheen sairaus) traumaperäinen sydänpysähdys (asystole) sydänpysähdys, asystole ilman silminnäkijää eikä sydänpysähdysaika ole hahmotettavissa epäselvissä tilanteissa aloita elvytys ja konsultoi välittömästi 2/2

12 Elottoman lapsen hoito-ohje perustasolle Lapsen elottomuuden tavallisin syy hapenpuute: kuten hukuksiin joutuminen, vierasesine, hengitysvaikeus. Tärkeää varmistaa hyvä hapetus ja tehokas peruselvytys! 1.Totea elottomuus Ei reagoi Ei ilmanvirtausta Ei pulssia 2. Elvytyksen aloitus Hälytä lisäapu Avaa ilmatie, huomio vierasesineet Aloita maskiventilaatio, muista nieluputki ja 100% happi sekä ventilointitaajuus < 30 Aloita painantaelvytys taajuudella /min Rekisteröi rytmi, joka yleensä bradykardia, Asy tai Pea harvoin VF Jos 1minuutin tehokkaalla peruselvytyksellä ei omaa hengitystä - intuboi Putken paksuus= potilaan pikkusormen paksuus Mikäli defibrilloitava rytmi niin defibrilloi J/kg Jatka tehokasta peruselvytystä keskeytymättömästi Jos suoni näkyvissä - avaa suoniyhteys (1 yritys) - jos ei onnistu niin yhteys luuytimeen Jatka elvytystä 30-40min - jos ei pulssia, konsultoi lastenlääkäriä lopetuksesta/jatkotoimenpiteistä Lasten elvytyksessä käytettävät lääkkeet ja niiden annokset: Adrenaliini: 1. annos 0.1mg/ 10kg Seuraavat annokset 1mg/ 10kg Atropiini: 0.3 mg/ 10kg kerta-annos (asystole tai Bradykardia, mikäli vagaalinen ärsyke) Lidokaiini: Toistuvassa kammiovärinässä 1mg/kg toistaen x 3 Muista! Intubaatioputken paikan varmistus toistaen Oikea puhallus/painanta taajuus sekä voima Hypotermia, hukuksissa ollut, herkästi load&go, elvyttäen Kiinnitä intubaatioputki ja tippa huolellisesti

13 Elvytetyn potilaan hoito-ohje perustasolle Elvytetyn potilaan hoidossa on tärkeintä ehkäistä monielinvauriota, sekä mahdollisen aivovaurion pahenemista. Toimintaohje sydämen käynnistyttyä (tarkista intubatioputken paikka + elektrodit + monitorointi) Hyperventiloi n.2min (frekvenssi noin kertaa/min) Kohota pääpuolta n. 20 astetta, pidä pää suorassa = nenä kohti kattoa. Mittaa RR Mikäli RR normaali / korkea = syst. yli 180 laske jalat alas Mikäli RR hyvin matala = syst. alle 100 nesteytä 200ml:n boluksina (ad 1000 ml) Hyperventilaation jälkeen, pyri normoventilaatioon taajuus 12-16/min / kapnometri etco2 4-5 kpa Älä lämmitä potilasta aktiivisesti (pidä auton sisätilat mahd. viileänä) Jos hengitysäänet rohisee (ime), käytä 5-10cmH20 peepiä Avaa toinen suoniyhteys Ota potilaasta 12 kanavainen Ekg + V4R ja lähetä se PKKS ( ekg noin 10 min kuluttua sydämen käynnistymisestä muuten adrenaliinin ja defibrillaatioiden vaikutus sotkee) Siirrä potilas Ota toinen hoitaja mukaan hoitamaan Monitoroi potilasta koko matkan ajan, rytmi, SaO2 / kapnometri, RR 5 min välein Ole välittömässä defibrillointivalmiudessa Tee ennakkoilmoitus hoitajille ja sisätautipäivystäjälle Kuljeta rauhallisena hälytysajona Muista varmistaa intubaatioputken paikka(syvyys) riittävän usein Elvytetyn potilaan vitaalitoimintojen tavoitetasot RR syst. yli 100 ( hypotensio aiheuttaa potilaalle monielinvaurioita kudosten kärsiessä hapenpuutteesta) Ventilointitaajuus noin min = normoventilaatio (hyperventilaatio supistaa aivojen suonia ja näin heikentää aivojen ravinnonsaantia, hypoventilaatio laajentaa aivojen suonia ja nostaa kallonsisäistä painetta - molemmat tuhoavat aivokudosta tehokkaasti) Potilaan optimaalinen centraaliämpötila olisi 33 astetta.

14 Hengitysvaikeuspotilaan hoito-ohje(aikuinen) perustasolle Ensitoimet Ensiarvio A, B, C, D - kiinnitä huomiota miltä potilas näyttää Huomioi hätätilan merkit: ei jaksa puhua lauseita, syanoosi, matala RR, periferia viileä, HT yli 30 tai alle 8, vaihteleva hengityksen syvyys, tajunnan häiriö, rintakipu + hengitysvaikeus Potilas lepoon, istuvaan/puoli-istuvaan asentoon - rauhoita potilasta - aloita happihoito varaajamaskilla (paitsi COPD viikset tai tavan maski) - hälytä tukiyksikkö, mikäli arvioit aloittavasi C-pap hoidon - tai muuten tarpeen Täsmennetty tilanarvio, rytmi, SaO2, hengitysäänet, RR seuranta 5 min välein (Lifepak) Selvitä ja kirjaa esitiedot - tee lopullinen työdiagnoosi Yleishoito Avaa suoniyhteys Ringerillä - nesteytä 200ml:n annoksina jos RR sys alle 100 Astma - Atrodual + Ventoline Hudsonin maskilla - rauhoittuu - rauhallinen kuljetus terveyskeskukseen - ei rauhoitu - ennakkoilmoitus - kuljetus Pkks - tarvittaessa erittäin vaikeissa astmakohtauksissa adrenaliini mg i.v - uloshengityksen avustus käsin rintakehän sivuilta - hengityspysähdyksessä - intubaatio + mekaaninen ventilaatio. COPD - Atrodual Hudsonin maskilla - xvarovainenx hapetus - jos rauhoittuu - kuljetus päivystykseen - jos ei rauhoitu - kokeile C-PAP hoitoa pienellä vastuksella 5cmH2O - ennakkoilmoitus - kuljetus (B) Pkks Keuhkopöhö ja Sao2 alle 90% - C-PAP hoito 1cmH20/10kg - Sao2 yli 90% ja hengitystyö normaalia - happihoito varaajalla - ekg + lähetys - nitrosuihke 1+1 toistaen jos RR sys yli konsultaatio + enakkoilmoitus - kipulääke (Oxanest 3-5mg i.v) - ota tarvittaessa EKG (muista infarktin mahdollisuus!) - kuljetus (B/C) Pkks - mikäli hengityspysähdys - intuboi ja ventiloi, muista peepventtiili Keuhkoembolia - happihoito - ennakkoilmoitus - kuljetus (B) Pkks - elvytysvalmius (muista että diagnoosin teko vaikeaa kentällä ) Hyperventilaatio hengitys tihentynyt (HT>25) ja SaO2 >96 - paperipussihengitys - rauhoituu eikä ensimmäinen kerta, sekä kohtaukseen selvä syy ja RR sekä SaO2 normaalit niin silloin X-8 - jos ei rauhoitu - harkitse rektaalista diatsepaamia 5mg (ei jos alkoa) - kuljeta Tk päivystykseen. (muista että keuhkoemboliassa samoja oireita)

15 Hengitysvaikeuspotilaan hoito-ohje(lapsi) perustasolle Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - katso hengitystä - painuvatko kylkivälit kuopalle - onko syanoosia - tajunta - veltto/rimpuileva - Tee päätös onko kiire sairaalaan - Aloita lisähapen anto - maski lähelle kasvoja - virtaus yli 10lmin - Jos hengityksen ilmanvirtaus ei tunnu - tarkista vierasesineen mahdollisuus - poista tarvittaessa selkään läimäytyksellä, kaivamalla tai kevyellä rintakehän painelulla - aloita maskiventilaatio - muista taajuus (korkea), sekä lastenpalje - Jos tilanne rauhallinen eikä potilaalla hätätilaa - rauhoita vanhempia - selvitä esitiedot - siirry kohtaan 2 Hoito - Vaikeutunut astma (oireet - uloshengityksen vinkuna - pidentynyt uloshengitysvaihe) - Happea maskilla - jos ei apua - Ventoline 0.15mg/kg=0.15ml/kg pulssitaajuutta seuraten - jos ei apua - kuljetus Pkks (B) - ennakkoilmoitus - tarvittaessa uloshengityksen avustus varovasti rintakehän sivuilta - Laryngiitti (oireet - haukkuva yskä - sisäänhengityksen vinkuna - flunssan oireet) - Ulos tai kosteaan ilmaan vienti(kylpyhuone) - höyryhengitys astmamaskilla(keittosuolaa säiliöön)- rauhoita lasta - jos ei apua - hätätilanteessa Adrenaliini (0.1mg/ml) 0.1mg/10kg lihakseen (seuraa pulssitaajuutta, keskeytä jos yli 180) - jos ei apua - ennakkoilmoitus suoraan lastenlääkärille - kuljetus Pkks (B) - istuva asento esim äidin sylissä - jatkuva hapetus - jos hengitys ilmanvirtaus lakkaa tuntumasta - yritä maskiventilaatiota - tai intuboi potilas (normaalia pienempi putki) - Epiglottiitti (oireet: alkavat äkisti - hengitys/puhevaikeus - kuolaaminen - korkea kuume) - Potilassa ehdottomasti istuvassa asennossa - ei nieluun katsomista - happihoito maskilla - nopea kuljetus Pkks - ennakkoilmoitus suoraan lastenlääkärille - jos hengityksen ilmanvirtaus lakkaa tuntumasta - yritä maskiventilaatiota (intubointi yleensä mahdoton) - jos maskiventilointi ei onnistu - harkitse kirurgisen ilmatien tekoa suurella kanyylilla ja mekaanista ventilaatiota. Kirurgisen ilmatien teko lapsipotilaalle - viimeinen mahdollisuus. - Välineet: ruskea kanyyli, 2ml ruisku, nro 6 intubaatioputken yhdistäjä ja lastenpalje. Tehdään punktio sormusruston ja kilpiruston välistä työnnetään muovinen kanyyli trakeaan - poistetaan ruiskusta mäntä, laitetaan männän tilalle yhdistäjä - kiinnitetään tämä yhdistelmä kanyyliin ja ventiloidaan kanyylin kautta.

16 Ilmatie-esteen hoito-ohje perustasolle 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Lisäapu tarvittaessa - Jos potilas tajuissaan - kolme voimakasta iskua lapojen väliin - Jos ei apua Heimlichin ote - Jos potilas tajuton, käännä potilas selälleen ja katso saatko vierasesineen pois sormin, jos et niin kolme voimakasta painallusta yläviistoon pallean kohdalta. - Mikäli näistä toimenpiteistä ei apua, siirry kohtaan 2 2. Mekaaninen poisto - Yritä poistoa Magillin pihdeillä ja laryngoskoopilla - Mikäli vierasesine äänihuulitason alapuolella ja poistaminen mahdotonta, harkitse esineen työntämistä karalla jäykistetyllä intubaatioputkella toiseen pääkeuhkoputkeen (oikeaan) - Mikäli toimenpide ei onnistu ja ilmatie täysin tukossa, tee kirurginen ilmatie kilpiruston ja sormusruston välistä hätätrakeostomia setillä - Kiinnitä hengityspalkeeseen lisähappi ja ventiloi potilasta yhdistäjän kautta. - Kuljeta potilas sairaalaan (B) 3. Onnistuneen vierasesineen poiston jälkeen huomioitavia asioita: - Hyvä hapetus - Mahdollisesti syntyneet vammat - Keuhkopöhön mahdollisuus ( voi kehittyä myöhemmin) - Peruselintoimintojen seuranta - Jos hengitystie ollut täysin tukossa, niin aina pikainen kuljetus sairaalaan - Jos hengitystie ollut osittain tukossa ja potilaan vointi hyvä, voidaan harkita X-8 konsultaation perusteella.

17 Vaikean allergisen reaktion hoito-ohje perustasolle Tavallisimmat syyt Lääkeaineet Ruoka-aineet (pähkinä, kala, mausteet, omena) Hyönteisten pistot Käärmeen purema Oireet Nokkosrokko Hengitysvaikeus ja vinkuna Nielun ja kurkunpään turvotus Kasvojen turvotus RR lasku Tajunnan häiriö Ensitoimet Ensiarvio A, B, C, D Lisäapu jos tarpeen Täsmennetty tilanarvio (muista kuunnella hengitysäänet ja kirjaa mahdolliset vinkunat) Esitiedot - mikä aiheuttaja Hoito Happea maskilla Jos voimakas hengitysvaikeus tai verenpaine alle 100 sys, anna adrenaliinia lihakseen aikuiselle 0.5mg ja lapselle 0.1mg/10kg Kytke monitoriin Avaa suoniyhteys Ringer vaikka olisi pelkät iho-oireet Jos paineet ei nouse nesteytä aikuista 200ml:n annoksina ad 1000ml ja lasta 20ml/kg Tarvittaessa konsultoi ja anna metyyliprednisolonia (Solu-medrol 125mg i.v), lapselle 2mg/kg Tee ennakkoilmoitus Kuljeta päivystykseen

18 Tajuttoman potilaan hoito-ohje perustasolle Muista! Tajuttoman hoidossa tärkeintä on turvata hengitys, sekä tukea verenkiertoa. Jos tajuttomalla GCS on alle 8 mutta yli 3, potilas vaatii yleensä lääkkeellisen intubaation, jonka vain hoitotason luvat omaava voi suorittaa. Saturaatiomittarilla ei voida arvioida hengityksen riittävyyttä, vaan kapnometrillä, se kertoo uloshengityksen hiilidioksidipitoisuuden. Perustasolla, kipuun täysin reagoimaton voidaan intuboida, mikäli sairaankuljettajalla on toimenpiteeseen riittävä koulutus. 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Varmista avoin hengitystie (kylkiasento tai leuan kohotus) - Hälytä lisäapu aina jos potilas tajuton, eikä heti herää. - Aloita hapenanto maskilla - Täsmennetty tilanarvio RR, monitori, Glukoosi, SaO2, (selvitä niskajäykkyys, sekä pupillareaktiot) - Jos GCS alle 8 laita nieluputki - jos HT alle 8 avusta hengitystä maskilla - Jos GCS <6 - intuboi - normoventiloi - Selvitä ja kirjaa esitiedot (nähty/löydetty, valittiko jotain, perussairaudet, lääkitys) - Avaa suoniyhteys Ringersteril Hoito - Jos RR matala nesteytä 200ml:n boluksina ad 1000ml, nosta jalat ylös - Jos RR korkea - pyri pitämään lähtötaso, (korkeat paineet viittaavat mahd. kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen, verenpaineen laskeminen silloin vaarallista) - Konsultoi ja tee ennakkoilmoitus( kerro tajunnantaso käyttäen koomapisteitä, sekä hengityksen ja verenkierron tila) - Valmistele siirto 3. Kuljetus - Potilas kylkiasennossa - ellei intuboitu - Jos oma hengitys riittämätön - avusta mahdollisuuksien mukaan maskilla ja palkeella (varo aspiraatiota) - jos riittävä (ei juuri koskaan!) - happea maskilla - Huolehdi riittävästä verenpainetasosta sys yli Kuljeta PKKS (B) 4. Tajuttomuuden syyt! - V= vuoto kallon sisään - O= O2 puute - I= Intoksikaatio - I= Infektio - H= Hypoglykemia - M= Matala verenpaine - E = Epilepsia -! = Simulaatio

19 Vatsakipuisen potilaan hoito-ohje perustasolle Muista! Äkillinen vatsakipu on korkeariskinen tehtävä. Osa kyseisistä potilaista kuolee ennen sairaalaa. Yleisimmin potilaat menehtyvät verenvuotoon tai sydäninfarktiin. Jos vatsakipuisella on tavattaessa vuotosokin oireita tarvitsee potilas selviytyäkseen nopeaa leikkaushoitoa. Muista että suuren riskin vatsakipuisia ovat raskaanaolevat naiset! 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Potilas lepoon selälleen, mieluiten jalat koukussa - Jos ensiarviossa Rad + eikä sokin oireita - tee täsmennetty tilanarvio - esitiedot (sulje pois raskauden mahdollisuus, tunnustele vatsanpeitteet kovat/myötäävät, varmistu ettei keskivatsalla sykkivää massaa (aneorysma) - ota Ekg ja V4r jos ylävatsakipu tai jos epäilet sydänperäiseksi - siirry kohtaan 2 - Jos ensiarviossa Rad - ja sokin oireet - nosta jalat ylös - aloita hapenanto varaajapussillisella maskilla - avaa välittömästi kaksi suurta suoniyhteyttä kyynärtaipeisiin - aloita nestehoito Ringer + (Plasmafusin) - valmistele siirto ja lähde kuljettamaan (A) Pkks - nesteytä hypovoleemisen hoito-ohjeen mukaisesti kunnes Radialis tuntuu. Tee ennakkoilmoitus matkalla sokkisesta vatsakipuisesta kirurgian päivystäjälle. 2. Hoito - Avaa suoniyhteys Ringer AOT (kaikille vatsakipuisille, lapset?) - Jos potilas niin kipeä, että siirto mahdoton ja hemodynamiikka vakaa - konsultoi kipulääke ja anna ohjeen mukaan - mielellään Rapifen 0.25mg i.v (lyhyt vaikutus) - Jos Ekg:ssä iskeemisiä muutoksia - siirry rintakipuisen hoito-ohjeeseen - Valmistele siirto 3. Kuljetus - Kuljeta paareilla, anna potilaan valita asento - Seuraa matkalla rannepulssin voimakkuutta sekä taajuutta - Kuljeta kovasti kipeät suoraan sairaalaan ja vähemmän kipeät TK-päivystykseen - Alavatsakipuiset naiset aina Pkks

20 Aivohalvauspotilaan hoito-ohje perustasolle 1. Oireet ja löydökset Äkillisesti tai nukkuessa alkanut toispuolihalvaus tai raajan toimimattomuus Äkillinen puheen puuroutuminen, puhumattomuus tai puheen sekavuus Äkillinen toisen silmän näönmenetys + saman puolen pääkipu Äkillinen suupielen roikkuminen Tajunnan alenema, mihin liittyy selkeää jäykistelyä (basillaarivaltimon tukos) Korkeariskinen tehtävä jos aiemmin itsenäisesti toimeentulevalla kotikuntoisella edellämainittuja oireita 2. Ensitoimet Ensiarvio A,B,C,D Lisäapu jos tajunnan alenema Lisähappi maskilla (kaikille) Jos tajunnan alenema - kylkiasentoon Täsmennetty tilanarvio RR, SaO2, B-gluk, pupillareaktiot Jos GCS alle 8 - nieluputki ja tarvittaessa maskiventilaatio Jos GCS 3 ja HT alle 8 - intuboi ja normoventiloi 3. Hoito Avaa suoniyhteys Ringer Jos matalat paineet, nesteytä Mikäli pahoinvointia - anna Primperan tai Metopram 10mg i.v Älä hoida korkeaa verenpainetta (luonnollinen kompensaatiomekanismi aivotapahtumassa) Valmistele siirto 4. Kuljetus Potilas paareilla - kyljellään jos tajunnan alenema - selällään, pääpuoli hiukan koholla jos tajunta normaali VARO ASPIRAATIOTA Seuraa RR - 5min välein Tee ennakkoilmoitus Kuljeta Pkks (A) jos oireilun alusta alle 3 tuntia on kotona asuva ja oireet lievät (liuotuskandidaatti) Kuljeta Pkks ( C ) jos ei A kriteerejä, herännyt halvaantuneena, ohimennyt oireilu terveellä Kuljeta TK jos ei selkeitä oireita, eikä peruselintoiminnan häiriötä sekä laitoshoitoinen ennen halvausta apua tarvinnut potilas 5. HUOMIOI LIUOTETTAVAT AIVOHALVAUSPOTILAAT

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu

Lisätiedot

ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE

ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: 1.6.2004 31.5.2006 Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS MÄÄRITELMÄ: Ensivasteella tarkoitetaan

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

HOITOTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE

HOITOTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE HOITOTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: 1.6.2004 31.5.2006 Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS MÄÄRITELMÄ:

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011 Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?

Lisätiedot

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Traumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta. Sami Rive ensihoitoesimies

Traumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta. Sami Rive ensihoitoesimies Traumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta Sami Rive ensihoitoesimies Sisältö Vammautuminen käsitteenä Ensikierto onnettomuuskohteessa Traumapotilaanhoito Vammamekanismi Vammamekanismilla tarkoitetaan

Lisätiedot

TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma

TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma Akuuttilääketieteen viikko 8/11/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Mikä ABC? Peter Safar (1957):

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Hengityskoulu Perusoppimäärä Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa

Lisätiedot

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Kari-Matti Hiltunen Kari Pietilä

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Kari-Matti Hiltunen Kari Pietilä Sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Kari-Matti Hiltunen Kari Pietilä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 21/2003 Pirkanmaan

Lisätiedot

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO ENSIAPUOPAS SISÄLLYSLUETTELO 4...ELOTTOMUUDEN SELVITTÄMINEN 6...HENGITYKSEN TARKASTAMINEN 8...AIKUISEN ELVYTYS 10...LAPSEN ELVYTYS 12...TAJUTTOMAN ENSIAPU JA KYLKIASENTO 14...VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Jonna Korhonen Jenni Lindman TAMK 08eh Ravistellun vauvan oireyhtymä Englanninkielisestä termistä Shaking baby syndrome (SBS) Vauvoihin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013 ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten

Lisätiedot

Hengitystiet imetään, kun

Hengitystiet imetään, kun POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Ensiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014

Ensiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Ensiapu laboratoriossa Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Sisältö Peruselintoiminnot Hätäilmoitus Elvytys Tajuttomuuden ensiapu Palovammat Syövyttävät aineet Myrkytykset Ari-Pekka Åker 2 Potilaan

Lisätiedot

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta Tom Silfvast Hengitysvaikeus vs. hengenahdistus Löydökset Kohonnut hengitystaajuus Epäspesifi oire Liitännäisoireet Muut syyt? Happeutuminen Tilan alkamisen

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Wiipurin Sudet Helena Kiiskinen Virve Puheloinen-Anttila Tervetuloa ensiapukoulutukseen! Opiskelemme Saimaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoidon ja ensihoidon

Lisätiedot

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

Vastasyntyneen ilmatieongelmat Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys

Lisätiedot

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa 19.4.2016 Risto Vesanto Ensihoitopäällikkö Vshp ensihoidon tulosyksikkö Sisältö Triage ennen ja nyt Vaasassa Triagen ajatus: Mikä ihmeen

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ENSIHOITOKESKUS ENSIHOIDON TOIMINTAOHJEET 2015 2 ENSIHOIDON TOIMINTAOHJE: ESIPUHE Nämä ensihoidon toimintaohjeet on rakennettu niin, että niiden käyttö myös

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä?

Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä? Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä? Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu Akuuttilääketieteen- ja sisätautien erikoislääkäri Termit TECC = Tactical Emergency

Lisätiedot

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan!

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan! RASTI 3 TEHTÄVÄ / ENSIAPU 1 Kilpailuparin on osoitettava hallitsevansa EA 1 -tason tiedot ja taidot. Tehtävät perustuvat SPR:n ensiapuohjeisiin. Tehtäviin perehtymiseen ja niiden tekemiseen on aikaa tasan

Lisätiedot

Intoksikaatiopotilaan hoito. 8.11.2011 James Boyd Lääkäri HUS ensihoito

Intoksikaatiopotilaan hoito. 8.11.2011 James Boyd Lääkäri HUS ensihoito Intoksikaatiopotilaan hoito 8.11.2011 James Boyd Lääkäri HUS ensihoito Luennon sisältö Potilastapauksia ja mitä niistä opimme Hengitystien ja hengityksen hallinta Vasta-aineista Rytmihäiriöiden ja hemodynamiikan

Lisätiedot

LIITE. Perehdytyskansio. Sairaankuljetus Koskinen Oy

LIITE. Perehdytyskansio. Sairaankuljetus Koskinen Oy LIITE Perehdytyskansio Sairaankuljetus Koskinen Oy 2 SISÄLLYS 1. PEREHDYTYSKANSION LUKIJALLE... 4 2. TERVEYSKESKUSTYÖSKENTELY... 5 1.1 Viikko-ohjelma... 6 2.2 Auton pesu ja siivous... 7 2.3 Päivittäistarkastukset

Lisätiedot

Ensiavun uudistetut ohjeet

Ensiavun uudistetut ohjeet Ensiavun uudistetut ohjeet ja potilaan yleisestä tilanarviosta Tom Silfvast Hengitys Tajuton normaalisti hengittävä kylkiasentoon Hengitystiet pysyvät auki Aspiraatioriski pienenee Rutiininomaisesta lisähapen

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Lasten MRI - haasteita ja ratkaisuja

Lasten MRI - haasteita ja ratkaisuja Lasten MRI - haasteita ja ratkaisuja Anestesiakurssi 2010 Tuula Manner TYKS/ATEK MRI = Magnetic Resonance Imaging - perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin; ei synnytä ionisoivaa säteilyä - mitataan vety-ytimien

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin

Lisätiedot

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos

Lisätiedot

ENSIAPUKOULUTUSTA LOIMAAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY:LLE OMAISHOITAJAVIIKOLLA

ENSIAPUKOULUTUSTA LOIMAAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY:LLE OMAISHOITAJAVIIKOLLA 1 SALON SEUDUN AMMATTIOPISTO, KAUPAN JA TERVEYDEN YKSIKKÖ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Ensihoidonkoulutusohjelma ens/opso Hirvensalo Arto Opinnäytetyö Marraskuu 2009 ENSIAPUKOULUTUSTA

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

ENSIHOIDON (SAIRAANKULJETUKSEN) TARJOUSPYYNTÖ

ENSIHOIDON (SAIRAANKULJETUKSEN) TARJOUSPYYNTÖ 1 ENSIHOIDON (SAIRAANKULJETUKSEN) TARJOUSPYYNTÖ Haukiputaan kunta/perusturvapalvelut pyytää tarjouksia ensihoidon (sairaankuljetuksen) järjestämisestä (osana kansanterveyslain (66/1972) 14 1 mom:n 3-kohdassa

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE NESTEHOITO PÄHKINÄNKUORESSA (RAUTALANKAVERSIO): Anna vasikalle nestettä suonensisäisesti noin 1-2 litraa/50 kg Esim. isotoninen NaCl (13,5 g eli ruiskussa

Lisätiedot

LAPSI TRAUMA- POTILAANA. Olli Vänttinen 2011

LAPSI TRAUMA- POTILAANA. Olli Vänttinen 2011 LAPSI TRAUMA- POTILAANA Olli Vänttinen 2011 0-19-vuotiaiden kuolemat syyryhmittäin vuosina 1999-2002 Syyryhmä Kuolemien lukumäärä Osuus kaikista kuolemista (%) Perinataaliset 81 17 Rakenneviat 89 19 Kätkytkuolema

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Rintakehän vammat Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Anatomia Thoraxvammat Kuolinsyy 20-25%:ssa trauman aiheuttamista kuolemista Hiluksen, suurten suonien tai sydämen vamma: 50% kuolee heti

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

PÄIVYSTYKSEN PEREHDYTYS 1 (Sinisellä fontilla Terveysportin otsikot) Perehdytykset heti alkuviikolla kaksi aamupäivää

PÄIVYSTYKSEN PEREHDYTYS 1 (Sinisellä fontilla Terveysportin otsikot) Perehdytykset heti alkuviikolla kaksi aamupäivää PÄIVYSTYKSEN PEREHDYTYS 1 (Sinisellä fontilla Terveysportin otsikot) Perehdytykset heti alkuviikolla kaksi aamupäivää Triage ja päivystyspotilaan tutkimisen työjärjestys; hätätilapotilas kentällä Terveysportti:

Lisätiedot

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta:

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Simo Siitonen Henri Backman Maaret Castrén Olli Haikala Helena Kärnä Teuvo Määttä Lasse Putko Tom Silfvast Harri Vertio lääkintäprikaatikenraali, LT,

Lisätiedot

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa

Lisätiedot

Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi

Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi Elisa Nurmi LL, erikoislääkäri, HUS ATeK Lasten ja nuorten sairaala elisa.nurmi[a]hus.fi Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a]

Lisätiedot

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ TOIMINTAOHJEET 1. HÄTÄILMOITUS 2. TULIPALO 3. SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ 4. KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖ 5. PIKAPALOPOSTIN KÄYTTÖ 6. ILMASTOINNIN PYSÄYTTÄMINEN 7. PALOVAMMAN HOITO 8. TAJUTTOMAN POTILAAN ENSIAPU

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJEET Hätäilmoitus Tulipalo Poistumisturvallisuus Sammutuspeitteen käyttö Käsisammuttimen käyttö Pikapalopostin käyttö

TOIMINTAOHJEET Hätäilmoitus Tulipalo Poistumisturvallisuus Sammutuspeitteen käyttö Käsisammuttimen käyttö Pikapalopostin käyttö TOIMINTAOHJEET 1. Hätäilmoitus 2. Tulipalo 3. Poistumisturvallisuus 4. Sammutuspeitteen käyttö 5. Käsisammuttimen käyttö 6. Pikapalopostin käyttö 7. Ilmanvaihdon pysäyttäminen 8. Palovamman hoito 9. Tajuttoman

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

ENDOSKOPIAN TARKISTUSLISTA LUENTOTIIVISTELMÄ OPINTOPÄIVÄ 7.2.2013 Jukka Kornilow

ENDOSKOPIAN TARKISTUSLISTA LUENTOTIIVISTELMÄ OPINTOPÄIVÄ 7.2.2013 Jukka Kornilow LUENTOTIIVISTELMÄ OPINTOPÄIVÄ 7.2.2013 Jukka Kornilow POTILASTURVALLISUUS ENDOSKOPIASSA 1. Potilaan valmistautumien Perusohjeet aina ajanvarauskirjeen mukana Paasto / tyhjennys Ohjeet selkeitä, yksiselitteisiä.

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS. Ensiapua urheiluvammoihin. soita hätäkeskus puh. 112

ENSIAPUOPAS. Ensiapua urheiluvammoihin. soita hätäkeskus puh. 112 11. Hammashuollon päivystys hoitaa kiireelliset ja äkilliset särky - ja tapaturmatapaukset Haartmanin sairaala (Haartmaninkatu 4) Hammaspäivystys iltaisin (hki, espoo,vantaa,k-nummi) klo 16-21 sekä viikonloppuisin

Lisätiedot

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Diabeettisen ketoasidoosin hoito Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista

Lisätiedot

HÄTÄILMOITUS 112 0112

HÄTÄILMOITUS 112 0112 TOIMINTAOHJEET 1. HÄTÄILMOITUS 2. TULIPALO 3. ENSIAPUOHJEET 4. VÄKIVALTATILANTEET 5. MURTO 6. RYÖSTÖ 7. POMMIUHKAUS 8. YLEINEN VAARAMERKKI 9. KAASUVAARA 10. SÄTEILYVAARA 11. VÄESTÖNSUOJAAN SUOJAUTUMINEN

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Kauniaisten kaupunki 6.4.2010 Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus ja esiopetus LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tämän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Traumapotilaan hoidon perusteet. Ville Voipio

Traumapotilaan hoidon perusteet. Ville Voipio Traumapotilaan hoidon perusteet Ville Voipio Hoitoonohjaus Yleisin jälkiselvittelyn aihe Lääkäri jota konsultoidaan Ohjeet huonot Lääkärin kokemus Vaikea saada aukottomaksi Onko ylipäätään konsultoitu

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi

Lisätiedot

Hypotermia (alilämpöisyys)

Hypotermia (alilämpöisyys) Hypotermia (alilämpöisyys) Sukellat sitten Antarktisella, kylmällä U.S.A:n luoteispuolisella Tyynellä merellä tai paikallisessa järvessä tai tekoaltaassa on lämpötilan huomioiminen yksi osa sukellussuunnitelmaasi.

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Elvytys

Käypä hoito -suositus. Elvytys Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 21.2.2011 Käypä hoito -suositus perustuu

Lisätiedot

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN KORVALAPSEN HOITOPROSESSI 31.8.2010

PÄIVÄKIRURGISEN KORVALAPSEN HOITOPROSESSI 31.8.2010 Lapsen päiväkirurginen hoitoprosessi, sivu 3 PÄIVÄKIRURGISEN KORVALAPSEN HOITOPROSESSI 31.8.2010 Lapsi potilas Anestesia hoitaja I vaiheen heräämöhoitaja Leikkaava lääkäri, Anestesialääkäri Leikkauss alianestesia

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. HÄTÄILMOITUS 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Mitä on tapahtunut? Onnettomuus? Sairaskohtaus? Onko ihmisiä vaarassa? Missä? Osoite, osasto, rakennus Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot