PERUSTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE
|
|
- Niina Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PERUSTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS
2 MÄÄRITELMÄ: Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan potilaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja missä on mahdollisuus aloittaa yksinkertaiset henkeäpelastavat toimenpiteet. Pohjois-Karjalan sairanhoitopiirin alueella perustason sairaankuljettaja on suorittanut hyväksytysti sairaanhoitopiirin järjestämän perustason kirjallisen kuulustelun sekä suoriutunut hyväksytysti terveyskeskuksen vastuulääkärin valvomasta käytännön kokeesta. Perustason sairaankuljettajana voi toimia henkilö jolla on sairaankuljettajan, palomies-sairaankuljettajan, pelastajan tai terveydenhuoltoalan koulutus. Suoritetusta perustason kokeesta sairaankuljettaja saa määräaikaiset toimintavaltuudet. Laskimon sisäisen lääkityksen antamisen edellytyksenä on terveydenhuoltoalan perustutkinto ja hyväksytysti suoritettu lääketentti, poislukien elvytyslääkkeet. Perustason sairaankuljetusyksikkö voi toimia hoitotason ohjeistuksen mukaan, mikäli hoitajana toimiva sairaankuljettaja täyttää hoitotason sairaankuljettajalta vaadittavat kelpoisuusehdot.
3 Perusohje potilaan kohtaamisesta, ensiarviosta ja täsmennetystä tilannearviosta perustasolle. 1. Kaikille potilaille suoritetaan ensimmäiseksi ns. ensiarvio mihin kuluu aikaa n sek. Ensiarviossa tarkistetaan ilman apuvälineitä: - A= Hengitystie(airway) - B= Ilmavirta (breathing) - C= Verenkierto (cirkulation) - D= Tajunta (disability) A. Avataan hengitystie käsin mikäli tukossa B. Kuunnellaan ja katsotaan hengitystyötä, huomioidaan poikkeavuudet, rohinat, vinkunat, apuhengityslihasten käyttö, syanoosi ja hengitystaajuus sekä arvioidaan onko hengitys riittävää. C. Verenkierron arvioon käytetään pelkkiä käsiä. Verenkierron arvioon kuuluu potilaan rannesykkeen voimakkuuden ja tasaisuuden tunnustelu, samalla huomioidaan potilaan periferian lämpö (kylmä, viileä, lämmin). Kyseinen toimenpide antaa nopeasti käsityksen potilaan verenkierron riittävyydestä. D. Määritellään potilaan tajunta käyttäen Glasgown koomapisteytystä (GCS). Ensiarvio antaa karkean käsityksen potilaan vitaalitoiminnoista ja tulee suorittaa aina ennen täsmennettyä tilanarviota. Sen tarkoituksena on tunnistaa hätätilapotilas ilman välineitä. Ensiarvion tulokset kirjataan kaavakkeeseen kohtaan "Tavattaessa" 2. Täsmennetty tilanarvio, tehdään heti ensiarvion jälkeen, mikäli potilaan tila ei vaadi välittömiä henkeäpelastavia hoitoja. Täsmennettyyn tilanarvioon kuuluu perustutkimukset: pulssinopeus, RR, hengitystiheys, glukoosi, SaO2(ilman lisähappea ja lisähapella) Glascown kooma pisteiden määrittely (GCS). Silmät Puhe Liikevaste 4p auki 5p orientoitunut 6p noudattaa kehoituksia 3p avaa puheelle 4p sekava 5p torjuu kivun 2p avaa kivulle 3p irrallisia sanoja 4p väistää kivun 1p ei reagoi 2p ääntelee 3p koukistaa kivulle 1p ei reaktiota 2p ojentaa kivulle 1p ei reagoi kivulle
4 Dokumentaatio ensihoidossa. 1. Tapahtumatiedot Sairaalassa dokumentointi on sairaankuljetuksen laadun käyntikortti! Kohtaan "Tapahtumatiedot" tulee lyhyesti, mutta tarkasti kirjata se tapahtuma joka on aiheuttanut yhteydenoton hätäkeskukseen. Ensiarvoisen tärkeää on kirjata oire ja oireen alkamisajankohta joka aiheutti yhteydenoton hätäkeskukseen. Onko vaiva uusi vai vanha ja oliko potilaan ottamista omista lääkkeistä apua (lääkemäärä kirjataan). Tapahtumatiedoista tulee selvitä alkoiko vaiva äkisti vai pikkuhiljaa vai onko kyseessä vanha vaiva. Vammapotilaiden kohdalla tulee vammamekanismi selvittää mahdollisimman tarkkaan (esim. pelkkä kahden henkilöauton nokkakolari ei ole riittävä tapahtuman kuvaus). Kaksi esimerkkiä "Tapahtumatiedoista": 53-vuotias aikaisemmin terve mies jolla autoa ajaessa klo alkanut puristava/painava rintakipu laajalle alalle rintalastan alle, säteilee kaulalle ja vasempaan käteen. Potilas ajanut auton kotiin jonka jälkeen soittanut itse hätäkeskukseen. 21-vuotias mies joka oli henkilöauton kuljettajana turvavöissä. Törmäsi nokakkain toisen henkilöauton kanssa 80km:n nopeusrajoitusalueella. Toisen auton nopeus törmäyshetkellä 75km/h. Molemmat autot muuttaneet pahoin muotoaan. Silminnäkijä soittanut hätäkeskukseen. Onnettomuus tapahtunut noin klo Tila tavattaessa Kohtaan tila tavattaessa tulee kirjata mahdollisimman tarkkaan potilaan tila sillä hetkellä kun sairaankuljettajat potilaan kohtaavat. Sairaankuljettajat ovat ainoita hoitoketjun jäseniä, jotka näkevät potilaan alkutilanteen ja siksi jatkohoidonkin kannalta sairaankuljettajilla on suuri vastuu tietojen oikeellisuudesta ja tarkkuudesta. Kaksi esimerkkiä tilasta tavattaessa: Tuolilla istuu, iho kylmänhikinen. Valittaa puristavaa laaja-alaista rintakipua rintalastan alla, joka säteilee kaulalle, kivun voimakkuus asteikolla :n luokkaa. Hengitystyö normaalia. Peruselintoiminnot vakaat. Ekg:ssä sinusrytmi ja kytkennöissä V3-V6 suuret st-nousut ad. 4mm Potilas istuu kolariauton kuljettajan istuimella turvavöissä jalat puristuksissa. Hengitystie tukossa, korisee, hengitystaajuus 4 krt/min, ei paikanna kipua. Vammat: Molemmissa säärissä avomurtumat, otsassa ruhje, rintakehä vasemmalta epästabiili. Ei muita ulkoisia vammoja. 1/2
5 3. Potilaan peruselintoiminnot ja tutkimustulokset Ensimmäiseen sarakkeeseen kohtaan tavattaessa kirjataan ensiarvion tulokset. Seuraaviin sarakkeisiin täsmennetyn tilanarvion tulokset. Potilaan tajuntaa kuvataan Glascown koomapisteillä. Tajuttoman potilaan ensimmäinen tajunnan arvio tulee määrittää mahdollisimman tarkkaan, koska sen merkitys on jatkohoidon kannalta hyvin tärkeää. Esimerkki: RR Taajuus Rytmi Lämpör. HT HÄ SpO2 Puhe Silmät Liike Rad+ 80 tas sor /80 80 sin sor 16 norm/norm Aina kun potilasta lääkitään tai potilaan tilassa tapahtuu muutoksia, tulee toistaa täsmennetty tilanarvio ja kirjata tulokset ylös seurantakaavakkeeseen 4. Aikaisemmat sairaalahoidot ja lääkitys Kohtaan aikaisemmat sairaalahoidot ja lääkitys kirjataan potilaan sairastamat perussairaudet ja käytössä oleva lääkitys. Mikäli lääkkeitä on paljon voidaan sairaalassa esittää potilaan lääkelista ja kirjata kaavakkeeseen ( Katso lääkelista.) 5. Hoito Kohtaan hoito tulee kirjata mahdollisimman tarkasti annettu hoito ja kellonajat milloin hoito on suoritettu. Esim. O2 maskilla 7l/min klo Dinit 1.25mg 1+1 p.o. klo Asa 250 mg pureskellen klo I.V. Ringer 500 aot klo Oxanest 3mg i.v. klo Hoidon vaste Hoidon vaste tulee määrittää, jotta tiedetään kannattaako hoitoa samoilla linjoilla jatkaa. Erityisen tärkeää on huomioida seikat, jotka vaikuttavat potilaan peruselintoimintoihin. Esim. Kipu helpottaa, hikisyys häviää, peruselintoiminnot rauhoittuvat. Kipu asteikolla :n luokkaa. 7. Lisätietoja omaisen/ hoidosta kieltäytyjän allekirjoitus Kyseiseen kohtaan kirjataan potilaalle mahdolliset jatkohoito/toiminta ohjeet mikäli potilas jää kotiin ja selvitetään millä perusteilla potilas jää kotihoitoon. Mikäli potilas kieltäytyy avusta tulee potilaan nimikirjoitus aina löytyä tästä kohdasta. Mikäli potilas ei suostu kirjoittamaan edes nimeään, tulee asiasta olla selvä maininta sairaankuljettajien toimesta. Tällaisissa tilanteissa on sairaankuljettajan huomioitava myös oma oikeusturvansa. Kuljettamattajättämispäätös tulee yksityiskohtaisesti perustella ja luettavalla käsialalla kirjoitettava konsultaatiossa käytetyn lääkärin nimi ja kellonaika. 2/2
6 Rintakipuisen potilaan hoito-ohje perustasolle Rintakipu voi olla viaton oire tai ensi oire hengenvaarallisesta sairaudesta. Rintakipu on petollinen oire, joka usein yllättää kokeneenkin terveydenhuoltoalan ammattilaisen. Rintakipu voi olla oire äkillisestä sydäntapahtumasta (epästabiili angina - sydäninfarkti, angina pectoris), oire vakavasta vaskulaarisesta tapahtumasta (keuhkoembolia, aortan dissekaatio), oire gastrointestinaalisesta tapahtumasta (ruokatorvi spasmi, pankreatiitti, kolekystiitti, pohjukassuolen haavauma, vatsalaukun puhkeama) tai oire tukirankaperäisestä sekä psykogeenisestä tapahtumasta (kaularanka, rintakehän seinämä, rintaranka, hyperventilaatio). Ensihoidossa rintakivun kliininen arvio pohjautuu aikaisemmin todettuihin sairauksiin, oirekuvaan, kliinisiin ja EKG-löydöksiin. Hoito toteutetaan työdiagnoosina vaarallisin vaihtoehto. 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Hälytä lisäapu jos potilas kylmänhikinen ja kohde kerroksessa tai jos arvioit sen muusta syystä tarpeelliseksi (toinen yksikkö tuo paarit ja avustaa siirrossa) - Potilas lepoon, puoli-istuvaan asentoon - Täsmennetty tilanarvio rytmi, RR, hengitys taajuus ja SaO2 - Aloita hapenanto maskilla 8 l/min - Selvitä ja kirjaa välttämättömät esitiedot, kivun kesto, alkamisajankohta, mitä oli tekemässä, ottiko nitroja/oliko apua, sekä kivun luonne(pistävä/puristava, säteily), käytä kipuasteikkoa Ota 12 kanavainen ekg+v4r ja mikäli ST muutoksia lähetä filmi PKKS 2. Hoito - Anna ASA 250mg purutabletti tai liuos jos ei vasta-aiheita ( yliherkkyys, astma, Marevan) - Anna nitrosuihke 1+1, tarvittaessa toistaen jos RR systolinen yli Avaa suoniyhteys Ringer 500 AOT + kolmitiehana - Ota kivuliaalta EKG -> lähetä PKKS -> konsultoi, kysy myös kipulääkke (Oxanest i.v. 3-5 mg) 3. Kuljetus - Heti kipulääkkeen jälkeen aloita siirto - Potilas ehdottomasti levossa - Puoli-istuva asento paareilla - Jatkuva rytmin monitorointi - Matkalla tarvittaessa lisää nitraatti suihkeita mikäli RR sys. yli Jatkuva happilisä vaikka saturoituisikin normaalisti - Kuljetus C/B 1/2
7 Akuutin trombolyysihoitoa vaativan sydäninfarktin tunnistaminen ekg:n perusteella: - Sydän infarktiin sopivat st-nousut - >2mm ST-nousu kahdessa tai useammassa rintakytkennässä - >1mm ST-nousu kahdessa tai useammassa raajakytkennässä - >2mm ST-lasku V2-V3 kytkennässä takaseinäinfarktin merkkinä + ST-nousu inferiorisesti - Tuore vasen haarakatkos ja infarktille tyypillinen kipu - Käy potilaan kanssa trombolyysi-kaavake läpi 2/2
8 Rytmihäiriöiden hoito-ohje perustasolle 1. Ensitoimet ja vakavuuden arviointi - Ensiarvio A, B, C, D - Esitiedot - sekä alkamistapa ja ajankohta - Täsmennetty tilanarvio: RR, SaO2, monitorointi, onko hemodynaamisia ongelmia? - Happea maskilla - 12-kanavainen ekg mahdollisimman nopeasti - Tyypitä rytmi/rytmihäiriö - Avaa tarvittaessa suoniyhteys Ringer 500 AOT - Jos matalat paineet, nosta jalat ylös ja nesteytä 200ml:n annoksina ad. 500ml 2. Hoitoperiaatteet eri rytmihäiriöissä Kapeakompleksiset takykardiat (>100/min) Sinustakykardia - Yleensä oire jostakin esim. kipu, hypovolemia, hapenpuute, pelkotila - Hoida perussyy nesteytyksellä, hapella, rauhoittelulla tai kipulääkkeellä Supraventrikulaarinen takykardia SVT (syke yli 150, tasainen, ei tavanomaista P-aaltoa, kapea kompleksi) - Yritä valsalvan toimenpidettä ( keuhkot täyteen - hengityksen pidätys 20-40s toistaen) - Yritä karotishierontaa (vain yhdeltä puolelta ja elvytysvalmius) - Kuljeta päivystykseen Flimmeri/Flutteri ( Epätasainen tai tasainen, ei P-aaltoa, perusviiva kuoppainen tai sahalaitainen) - Mikäli potilas voi huonosti niin kuljeta päivystykseen, ota tarvittaessa EKG ja konsultoi päivystävää lääkäriä - Jos rytmi on nopea ja potilas voi huonosti, niin rauhoita rytmiä konsultaation mukaisesti Leveäkompleksiset (>100/min) (=kammiotakykardia kunnes toisin todistetaan) - Tajuton - välitön defibrillointi 200 joulea, lapsille 2 joulea /kg - Tajuissaan - matala paineinen - nestetäyttö - jalat ylös - Lidokaiini 1 mg/kg i.v - ennakkoilmoitus - kuljetus PKKS (B) (välittömässä defibrillaatio valmiudessa) - Tajuissaan - normaalipaineinen - konsultaatio - Lidokaiini 1 mg/kg i.v (Amiodaron iv. 5mg/kg) - kuljetus PKKS (C ) 1/2
9 Hitaat rytmit (bradykardia <50/min) Sinusbradykardia (hidas alle 50, P-aallot löytyy) tai junktionaalinen korvausrytmi (yleensä alle 40/min, P-aalto puuttuu tai on poikkeavassa paikassa) - Jos hemodynamiikka vakaa - ei hoitoja - ota EKG ja konsultoi päivystäjää - Jos epävakaa - ota EKG ja konsultoi - tarvittaessa Atropiini 0.5-1mg (0.1mg/10kg) i.v 2.asteen A-V katkos Mobiz 1 (PQ aika pitenee, kunnes johtumaton P-aalto) Mobiz 2 (joka toinen P-aallto jää johtumatta) - Jos RR hyvä ei toimenpiteitä - kuljetus - PKKS ( C ) - Jos hemodynamiikka epävakaa - ota EKG ja konsultoi päivystäjää - Atropiini 0.5mg i.v - kuljetus - PKKS (B ) - Varaudu 3-asteen A-V katkokseen 3.asteen A-V katkos ( P-aallot ja QRS kompleksit tulevat omaan tahtiin, hidas kammiovaste, yleensä hätätilapotilas ja vaarana on kääntyvien kärkien kammiotakykardia) - Konsultoi ja valmistaudu kuljetukseen elvytysvalmiudessa - tarvittaessa Atropiini 0.5mg (0.1mg/10kg) i.v (harvoin apua) - ennakkoilmoitus -kuljetus PKKS (B) - Jos sydänlihas on kunnossa pulssi >30/min, verenpaine normaali niin levossa ei tavallisesti hemodynaamisia ongelmia - Jos on hidas pulssi ja tajunnan häiriöitä - aloita sydämmen ulkoinen tahdistus Sic sinus-oireyhtymä (sairaan sinuksen oireyhtymä) Sinussolmukkeen sairaus joka ilmenee hitaana rytminä, sinustaukoina ja korvausrytminä (esim. junktionaalinen rytmi). Pitkien yli 8sek. syketaukojen aikana tajunnan menetys kohtauksia. - tavallisesti ei tarvitse mitään hoitoa - kuljeta päivystykseen - jos toistuvia pitkiä asystole episodeja ja tajunnan häiriöitä aloita tarvittaessa sydämen ulkoinen tahdistus 2/2
10 Elottoman aikuisen hoito-ohje perustasolle 1. Totea elottomuus (aikaa 20 sekuntia) Varmista elottomuus (elottoman oloinen ja näköinen) Tajunta - ei reagoi puhelle, käsittelylle tai kivulle - avaa ilmatie Hengitys - ei hengitä tai agonaalista hengitystä Pulssi - ei sykettä kaulavaltimosta 2. Ensitoimet Hälytä lisäapu Potilas kovalle alustalle riittävästi tilaa -> jalkojen kohotus Tarkista rytmi -> defibrilloi x 3 jos VT/VF Jos ei käänny tai ASY/PEA -> hapeta maskilla + PPE - intuboi ja jatka elvytysohjeen mukaisesti Selvitä tapahtumat ja elottomuuden mahdollinen kesto, onko silminnäkijää Selvitä oliko maallikkoelvytystä Ensimmäisen yksikön hoitaja (tai kokenein) kirjaa ja johtaa. Kammiovärinän ja pulssitton kammiotakykardia hoidetaan KÄYPÄHOITO-elvytysohjeen mukaisesti. Aystole tai pulssiton rytmi hoidetaan KÄYPÄHOITO-elvytysohjeen mukaisesti. 3.Lääkitys Adrenaliini 1 mg i.v. on tehoelvytyksen peruslääke ja annetaan 3-4 min välein VF Lidokaiini 100mg i.v. sydämen käynnistyttyä, mikäli sydän on värinäherkkä tai hoidetaan käsiin pudonnutta VF-potilasta Atropiini 1 mg hukuksissa/hirttäytyneenä olleelle ensimmäisen adrenaliini annoksen jälkeen. Nesteytys ml jos PEA ja painantapulssi reisivaltimosta heikko/ ei tunnettavissa tehokkaasta PPE:stä huolimatta. 4. Elvytyksen lopettaminen Jos elvytys on jatkunut ilman vastetta 30 min niin konsultoi lääkäriä elvytyksen lopettamisesta Huonon ennusteen tilanteita. 1.Ei silminnäkijää, ei maallikkoelvytystä, asystole/pea 2. Mikäli elottomuuden syynä vamma, myrkytys tai muu ulkoinen syy, ennuste huono. Poissuljetaan ja hoidetaan: Hapenpuute -> hengityksen varmistus Hypovolemia -> runsas nesteytys Toispuoleinen hengitysääni -> jänniteilmarinta -> neulatorakosenteesi Hypotermia -> nopea kuljetus elvyttäen 1/2
11 Pidättäydy elvytyksestä jos potilaalla sekundaariset kuolemanmerkit oma toive, hoitotahto tai -testamentti tilan ennuste huono (terminaalivaiheen sairaus) traumaperäinen sydänpysähdys (asystole) sydänpysähdys, asystole ilman silminnäkijää eikä sydänpysähdysaika ole hahmotettavissa epäselvissä tilanteissa aloita elvytys ja konsultoi välittömästi 2/2
12 Elottoman lapsen hoito-ohje perustasolle Lapsen elottomuuden tavallisin syy hapenpuute: kuten hukuksiin joutuminen, vierasesine, hengitysvaikeus. Tärkeää varmistaa hyvä hapetus ja tehokas peruselvytys! 1.Totea elottomuus Ei reagoi Ei ilmanvirtausta Ei pulssia 2. Elvytyksen aloitus Hälytä lisäapu Avaa ilmatie, huomio vierasesineet Aloita maskiventilaatio, muista nieluputki ja 100% happi sekä ventilointitaajuus < 30 Aloita painantaelvytys taajuudella /min Rekisteröi rytmi, joka yleensä bradykardia, Asy tai Pea harvoin VF Jos 1minuutin tehokkaalla peruselvytyksellä ei omaa hengitystä - intuboi Putken paksuus= potilaan pikkusormen paksuus Mikäli defibrilloitava rytmi niin defibrilloi J/kg Jatka tehokasta peruselvytystä keskeytymättömästi Jos suoni näkyvissä - avaa suoniyhteys (1 yritys) - jos ei onnistu niin yhteys luuytimeen Jatka elvytystä 30-40min - jos ei pulssia, konsultoi lastenlääkäriä lopetuksesta/jatkotoimenpiteistä Lasten elvytyksessä käytettävät lääkkeet ja niiden annokset: Adrenaliini: 1. annos 0.1mg/ 10kg Seuraavat annokset 1mg/ 10kg Atropiini: 0.3 mg/ 10kg kerta-annos (asystole tai Bradykardia, mikäli vagaalinen ärsyke) Lidokaiini: Toistuvassa kammiovärinässä 1mg/kg toistaen x 3 Muista! Intubaatioputken paikan varmistus toistaen Oikea puhallus/painanta taajuus sekä voima Hypotermia, hukuksissa ollut, herkästi load&go, elvyttäen Kiinnitä intubaatioputki ja tippa huolellisesti
13 Elvytetyn potilaan hoito-ohje perustasolle Elvytetyn potilaan hoidossa on tärkeintä ehkäistä monielinvauriota, sekä mahdollisen aivovaurion pahenemista. Toimintaohje sydämen käynnistyttyä (tarkista intubatioputken paikka + elektrodit + monitorointi) Hyperventiloi n.2min (frekvenssi noin kertaa/min) Kohota pääpuolta n. 20 astetta, pidä pää suorassa = nenä kohti kattoa. Mittaa RR Mikäli RR normaali / korkea = syst. yli 180 laske jalat alas Mikäli RR hyvin matala = syst. alle 100 nesteytä 200ml:n boluksina (ad 1000 ml) Hyperventilaation jälkeen, pyri normoventilaatioon taajuus 12-16/min / kapnometri etco2 4-5 kpa Älä lämmitä potilasta aktiivisesti (pidä auton sisätilat mahd. viileänä) Jos hengitysäänet rohisee (ime), käytä 5-10cmH20 peepiä Avaa toinen suoniyhteys Ota potilaasta 12 kanavainen Ekg + V4R ja lähetä se PKKS ( ekg noin 10 min kuluttua sydämen käynnistymisestä muuten adrenaliinin ja defibrillaatioiden vaikutus sotkee) Siirrä potilas Ota toinen hoitaja mukaan hoitamaan Monitoroi potilasta koko matkan ajan, rytmi, SaO2 / kapnometri, RR 5 min välein Ole välittömässä defibrillointivalmiudessa Tee ennakkoilmoitus hoitajille ja sisätautipäivystäjälle Kuljeta rauhallisena hälytysajona Muista varmistaa intubaatioputken paikka(syvyys) riittävän usein Elvytetyn potilaan vitaalitoimintojen tavoitetasot RR syst. yli 100 ( hypotensio aiheuttaa potilaalle monielinvaurioita kudosten kärsiessä hapenpuutteesta) Ventilointitaajuus noin min = normoventilaatio (hyperventilaatio supistaa aivojen suonia ja näin heikentää aivojen ravinnonsaantia, hypoventilaatio laajentaa aivojen suonia ja nostaa kallonsisäistä painetta - molemmat tuhoavat aivokudosta tehokkaasti) Potilaan optimaalinen centraaliämpötila olisi 33 astetta.
14 Hengitysvaikeuspotilaan hoito-ohje(aikuinen) perustasolle Ensitoimet Ensiarvio A, B, C, D - kiinnitä huomiota miltä potilas näyttää Huomioi hätätilan merkit: ei jaksa puhua lauseita, syanoosi, matala RR, periferia viileä, HT yli 30 tai alle 8, vaihteleva hengityksen syvyys, tajunnan häiriö, rintakipu + hengitysvaikeus Potilas lepoon, istuvaan/puoli-istuvaan asentoon - rauhoita potilasta - aloita happihoito varaajamaskilla (paitsi COPD viikset tai tavan maski) - hälytä tukiyksikkö, mikäli arvioit aloittavasi C-pap hoidon - tai muuten tarpeen Täsmennetty tilanarvio, rytmi, SaO2, hengitysäänet, RR seuranta 5 min välein (Lifepak) Selvitä ja kirjaa esitiedot - tee lopullinen työdiagnoosi Yleishoito Avaa suoniyhteys Ringerillä - nesteytä 200ml:n annoksina jos RR sys alle 100 Astma - Atrodual + Ventoline Hudsonin maskilla - rauhoittuu - rauhallinen kuljetus terveyskeskukseen - ei rauhoitu - ennakkoilmoitus - kuljetus Pkks - tarvittaessa erittäin vaikeissa astmakohtauksissa adrenaliini mg i.v - uloshengityksen avustus käsin rintakehän sivuilta - hengityspysähdyksessä - intubaatio + mekaaninen ventilaatio. COPD - Atrodual Hudsonin maskilla - xvarovainenx hapetus - jos rauhoittuu - kuljetus päivystykseen - jos ei rauhoitu - kokeile C-PAP hoitoa pienellä vastuksella 5cmH2O - ennakkoilmoitus - kuljetus (B) Pkks Keuhkopöhö ja Sao2 alle 90% - C-PAP hoito 1cmH20/10kg - Sao2 yli 90% ja hengitystyö normaalia - happihoito varaajalla - ekg + lähetys - nitrosuihke 1+1 toistaen jos RR sys yli konsultaatio + enakkoilmoitus - kipulääke (Oxanest 3-5mg i.v) - ota tarvittaessa EKG (muista infarktin mahdollisuus!) - kuljetus (B/C) Pkks - mikäli hengityspysähdys - intuboi ja ventiloi, muista peepventtiili Keuhkoembolia - happihoito - ennakkoilmoitus - kuljetus (B) Pkks - elvytysvalmius (muista että diagnoosin teko vaikeaa kentällä ) Hyperventilaatio hengitys tihentynyt (HT>25) ja SaO2 >96 - paperipussihengitys - rauhoituu eikä ensimmäinen kerta, sekä kohtaukseen selvä syy ja RR sekä SaO2 normaalit niin silloin X-8 - jos ei rauhoitu - harkitse rektaalista diatsepaamia 5mg (ei jos alkoa) - kuljeta Tk päivystykseen. (muista että keuhkoemboliassa samoja oireita)
15 Hengitysvaikeuspotilaan hoito-ohje(lapsi) perustasolle Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - katso hengitystä - painuvatko kylkivälit kuopalle - onko syanoosia - tajunta - veltto/rimpuileva - Tee päätös onko kiire sairaalaan - Aloita lisähapen anto - maski lähelle kasvoja - virtaus yli 10lmin - Jos hengityksen ilmanvirtaus ei tunnu - tarkista vierasesineen mahdollisuus - poista tarvittaessa selkään läimäytyksellä, kaivamalla tai kevyellä rintakehän painelulla - aloita maskiventilaatio - muista taajuus (korkea), sekä lastenpalje - Jos tilanne rauhallinen eikä potilaalla hätätilaa - rauhoita vanhempia - selvitä esitiedot - siirry kohtaan 2 Hoito - Vaikeutunut astma (oireet - uloshengityksen vinkuna - pidentynyt uloshengitysvaihe) - Happea maskilla - jos ei apua - Ventoline 0.15mg/kg=0.15ml/kg pulssitaajuutta seuraten - jos ei apua - kuljetus Pkks (B) - ennakkoilmoitus - tarvittaessa uloshengityksen avustus varovasti rintakehän sivuilta - Laryngiitti (oireet - haukkuva yskä - sisäänhengityksen vinkuna - flunssan oireet) - Ulos tai kosteaan ilmaan vienti(kylpyhuone) - höyryhengitys astmamaskilla(keittosuolaa säiliöön)- rauhoita lasta - jos ei apua - hätätilanteessa Adrenaliini (0.1mg/ml) 0.1mg/10kg lihakseen (seuraa pulssitaajuutta, keskeytä jos yli 180) - jos ei apua - ennakkoilmoitus suoraan lastenlääkärille - kuljetus Pkks (B) - istuva asento esim äidin sylissä - jatkuva hapetus - jos hengitys ilmanvirtaus lakkaa tuntumasta - yritä maskiventilaatiota - tai intuboi potilas (normaalia pienempi putki) - Epiglottiitti (oireet: alkavat äkisti - hengitys/puhevaikeus - kuolaaminen - korkea kuume) - Potilassa ehdottomasti istuvassa asennossa - ei nieluun katsomista - happihoito maskilla - nopea kuljetus Pkks - ennakkoilmoitus suoraan lastenlääkärille - jos hengityksen ilmanvirtaus lakkaa tuntumasta - yritä maskiventilaatiota (intubointi yleensä mahdoton) - jos maskiventilointi ei onnistu - harkitse kirurgisen ilmatien tekoa suurella kanyylilla ja mekaanista ventilaatiota. Kirurgisen ilmatien teko lapsipotilaalle - viimeinen mahdollisuus. - Välineet: ruskea kanyyli, 2ml ruisku, nro 6 intubaatioputken yhdistäjä ja lastenpalje. Tehdään punktio sormusruston ja kilpiruston välistä työnnetään muovinen kanyyli trakeaan - poistetaan ruiskusta mäntä, laitetaan männän tilalle yhdistäjä - kiinnitetään tämä yhdistelmä kanyyliin ja ventiloidaan kanyylin kautta.
16 Ilmatie-esteen hoito-ohje perustasolle 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Lisäapu tarvittaessa - Jos potilas tajuissaan - kolme voimakasta iskua lapojen väliin - Jos ei apua Heimlichin ote - Jos potilas tajuton, käännä potilas selälleen ja katso saatko vierasesineen pois sormin, jos et niin kolme voimakasta painallusta yläviistoon pallean kohdalta. - Mikäli näistä toimenpiteistä ei apua, siirry kohtaan 2 2. Mekaaninen poisto - Yritä poistoa Magillin pihdeillä ja laryngoskoopilla - Mikäli vierasesine äänihuulitason alapuolella ja poistaminen mahdotonta, harkitse esineen työntämistä karalla jäykistetyllä intubaatioputkella toiseen pääkeuhkoputkeen (oikeaan) - Mikäli toimenpide ei onnistu ja ilmatie täysin tukossa, tee kirurginen ilmatie kilpiruston ja sormusruston välistä hätätrakeostomia setillä - Kiinnitä hengityspalkeeseen lisähappi ja ventiloi potilasta yhdistäjän kautta. - Kuljeta potilas sairaalaan (B) 3. Onnistuneen vierasesineen poiston jälkeen huomioitavia asioita: - Hyvä hapetus - Mahdollisesti syntyneet vammat - Keuhkopöhön mahdollisuus ( voi kehittyä myöhemmin) - Peruselintoimintojen seuranta - Jos hengitystie ollut täysin tukossa, niin aina pikainen kuljetus sairaalaan - Jos hengitystie ollut osittain tukossa ja potilaan vointi hyvä, voidaan harkita X-8 konsultaation perusteella.
17 Vaikean allergisen reaktion hoito-ohje perustasolle Tavallisimmat syyt Lääkeaineet Ruoka-aineet (pähkinä, kala, mausteet, omena) Hyönteisten pistot Käärmeen purema Oireet Nokkosrokko Hengitysvaikeus ja vinkuna Nielun ja kurkunpään turvotus Kasvojen turvotus RR lasku Tajunnan häiriö Ensitoimet Ensiarvio A, B, C, D Lisäapu jos tarpeen Täsmennetty tilanarvio (muista kuunnella hengitysäänet ja kirjaa mahdolliset vinkunat) Esitiedot - mikä aiheuttaja Hoito Happea maskilla Jos voimakas hengitysvaikeus tai verenpaine alle 100 sys, anna adrenaliinia lihakseen aikuiselle 0.5mg ja lapselle 0.1mg/10kg Kytke monitoriin Avaa suoniyhteys Ringer vaikka olisi pelkät iho-oireet Jos paineet ei nouse nesteytä aikuista 200ml:n annoksina ad 1000ml ja lasta 20ml/kg Tarvittaessa konsultoi ja anna metyyliprednisolonia (Solu-medrol 125mg i.v), lapselle 2mg/kg Tee ennakkoilmoitus Kuljeta päivystykseen
18 Tajuttoman potilaan hoito-ohje perustasolle Muista! Tajuttoman hoidossa tärkeintä on turvata hengitys, sekä tukea verenkiertoa. Jos tajuttomalla GCS on alle 8 mutta yli 3, potilas vaatii yleensä lääkkeellisen intubaation, jonka vain hoitotason luvat omaava voi suorittaa. Saturaatiomittarilla ei voida arvioida hengityksen riittävyyttä, vaan kapnometrillä, se kertoo uloshengityksen hiilidioksidipitoisuuden. Perustasolla, kipuun täysin reagoimaton voidaan intuboida, mikäli sairaankuljettajalla on toimenpiteeseen riittävä koulutus. 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Varmista avoin hengitystie (kylkiasento tai leuan kohotus) - Hälytä lisäapu aina jos potilas tajuton, eikä heti herää. - Aloita hapenanto maskilla - Täsmennetty tilanarvio RR, monitori, Glukoosi, SaO2, (selvitä niskajäykkyys, sekä pupillareaktiot) - Jos GCS alle 8 laita nieluputki - jos HT alle 8 avusta hengitystä maskilla - Jos GCS <6 - intuboi - normoventiloi - Selvitä ja kirjaa esitiedot (nähty/löydetty, valittiko jotain, perussairaudet, lääkitys) - Avaa suoniyhteys Ringersteril Hoito - Jos RR matala nesteytä 200ml:n boluksina ad 1000ml, nosta jalat ylös - Jos RR korkea - pyri pitämään lähtötaso, (korkeat paineet viittaavat mahd. kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen, verenpaineen laskeminen silloin vaarallista) - Konsultoi ja tee ennakkoilmoitus( kerro tajunnantaso käyttäen koomapisteitä, sekä hengityksen ja verenkierron tila) - Valmistele siirto 3. Kuljetus - Potilas kylkiasennossa - ellei intuboitu - Jos oma hengitys riittämätön - avusta mahdollisuuksien mukaan maskilla ja palkeella (varo aspiraatiota) - jos riittävä (ei juuri koskaan!) - happea maskilla - Huolehdi riittävästä verenpainetasosta sys yli Kuljeta PKKS (B) 4. Tajuttomuuden syyt! - V= vuoto kallon sisään - O= O2 puute - I= Intoksikaatio - I= Infektio - H= Hypoglykemia - M= Matala verenpaine - E = Epilepsia -! = Simulaatio
19 Vatsakipuisen potilaan hoito-ohje perustasolle Muista! Äkillinen vatsakipu on korkeariskinen tehtävä. Osa kyseisistä potilaista kuolee ennen sairaalaa. Yleisimmin potilaat menehtyvät verenvuotoon tai sydäninfarktiin. Jos vatsakipuisella on tavattaessa vuotosokin oireita tarvitsee potilas selviytyäkseen nopeaa leikkaushoitoa. Muista että suuren riskin vatsakipuisia ovat raskaanaolevat naiset! 1. Ensitoimet - Ensiarvio A, B, C, D - Potilas lepoon selälleen, mieluiten jalat koukussa - Jos ensiarviossa Rad + eikä sokin oireita - tee täsmennetty tilanarvio - esitiedot (sulje pois raskauden mahdollisuus, tunnustele vatsanpeitteet kovat/myötäävät, varmistu ettei keskivatsalla sykkivää massaa (aneorysma) - ota Ekg ja V4r jos ylävatsakipu tai jos epäilet sydänperäiseksi - siirry kohtaan 2 - Jos ensiarviossa Rad - ja sokin oireet - nosta jalat ylös - aloita hapenanto varaajapussillisella maskilla - avaa välittömästi kaksi suurta suoniyhteyttä kyynärtaipeisiin - aloita nestehoito Ringer + (Plasmafusin) - valmistele siirto ja lähde kuljettamaan (A) Pkks - nesteytä hypovoleemisen hoito-ohjeen mukaisesti kunnes Radialis tuntuu. Tee ennakkoilmoitus matkalla sokkisesta vatsakipuisesta kirurgian päivystäjälle. 2. Hoito - Avaa suoniyhteys Ringer AOT (kaikille vatsakipuisille, lapset?) - Jos potilas niin kipeä, että siirto mahdoton ja hemodynamiikka vakaa - konsultoi kipulääke ja anna ohjeen mukaan - mielellään Rapifen 0.25mg i.v (lyhyt vaikutus) - Jos Ekg:ssä iskeemisiä muutoksia - siirry rintakipuisen hoito-ohjeeseen - Valmistele siirto 3. Kuljetus - Kuljeta paareilla, anna potilaan valita asento - Seuraa matkalla rannepulssin voimakkuutta sekä taajuutta - Kuljeta kovasti kipeät suoraan sairaalaan ja vähemmän kipeät TK-päivystykseen - Alavatsakipuiset naiset aina Pkks
20 Aivohalvauspotilaan hoito-ohje perustasolle 1. Oireet ja löydökset Äkillisesti tai nukkuessa alkanut toispuolihalvaus tai raajan toimimattomuus Äkillinen puheen puuroutuminen, puhumattomuus tai puheen sekavuus Äkillinen toisen silmän näönmenetys + saman puolen pääkipu Äkillinen suupielen roikkuminen Tajunnan alenema, mihin liittyy selkeää jäykistelyä (basillaarivaltimon tukos) Korkeariskinen tehtävä jos aiemmin itsenäisesti toimeentulevalla kotikuntoisella edellämainittuja oireita 2. Ensitoimet Ensiarvio A,B,C,D Lisäapu jos tajunnan alenema Lisähappi maskilla (kaikille) Jos tajunnan alenema - kylkiasentoon Täsmennetty tilanarvio RR, SaO2, B-gluk, pupillareaktiot Jos GCS alle 8 - nieluputki ja tarvittaessa maskiventilaatio Jos GCS 3 ja HT alle 8 - intuboi ja normoventiloi 3. Hoito Avaa suoniyhteys Ringer Jos matalat paineet, nesteytä Mikäli pahoinvointia - anna Primperan tai Metopram 10mg i.v Älä hoida korkeaa verenpainetta (luonnollinen kompensaatiomekanismi aivotapahtumassa) Valmistele siirto 4. Kuljetus Potilas paareilla - kyljellään jos tajunnan alenema - selällään, pääpuoli hiukan koholla jos tajunta normaali VARO ASPIRAATIOTA Seuraa RR - 5min välein Tee ennakkoilmoitus Kuljeta Pkks (A) jos oireilun alusta alle 3 tuntia on kotona asuva ja oireet lievät (liuotuskandidaatti) Kuljeta Pkks ( C ) jos ei A kriteerejä, herännyt halvaantuneena, ohimennyt oireilu terveellä Kuljeta TK jos ei selkeitä oireita, eikä peruselintoiminnan häiriötä sekä laitoshoitoinen ennen halvausta apua tarvinnut potilas 5. HUOMIOI LIUOTETTAVAT AIVOHALVAUSPOTILAAT
ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011
ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu
LisätiedotENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE
ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: 1.6.2004 31.5.2006 Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS MÄÄRITELMÄ: Ensivasteella tarkoitetaan
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017
LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN
LisätiedotEnsiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK
Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,
LisätiedotMalli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011
Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?
LisätiedotHOITOTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE
HOITOTASON SAIRAANKULJETUKSEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: 1.6.2004 31.5.2006 Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS MÄÄRITELMÄ:
LisätiedotTaskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito
Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA
PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus
LisätiedotLÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
LisätiedotJohdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen
Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen Vesa Kontinen, oyl, dosentti, HYKS, ATEK, Jorvin sairaala, leikkausyksikkö PPE = painelu-puhalluselvytys PPE-D = painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotTraumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta. Sami Rive ensihoitoesimies
Traumapotilaan hoitoketju - ensihoidon toiminta Sami Rive ensihoitoesimies Sisältö Vammautuminen käsitteenä Ensikierto onnettomuuskohteessa Traumapotilaanhoito Vammamekanismi Vammamekanismilla tarkoitetaan
LisätiedotHengityskoulu Perusoppimäärä
Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotTOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma
TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma Akuuttilääketieteen viikko 8/11/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Mikä ABC? Peter Safar (1957):
LisätiedotYLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA
YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA - Vai voitaisiinko sitä ennakoida? Petra Kupari, apulaisosastonhoitaja/ensihoitaja YAMK, Malmi PPKL Helsinki 26.10.2016 PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ MITEN TUNNISTAA VAARAN
LisätiedotToimintaohje onnettomuustilanteissa
Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen
LisätiedotSairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Kari-Matti Hiltunen Kari Pietilä
Sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Kari-Matti Hiltunen Kari Pietilä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 21/2003 Pirkanmaan
LisätiedotHengitystiet imetään, kun
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotTAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO
ENSIAPUOPAS SISÄLLYSLUETTELO 4...ELOTTOMUUDEN SELVITTÄMINEN 6...HENGITYKSEN TARKASTAMINEN 8...AIKUISEN ELVYTYS 10...LAPSEN ELVYTYS 12...TAJUTTOMAN ENSIAPU JA KYLKIASENTO 14...VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ
LisätiedotHämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013
ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa
Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Jonna Korhonen Jenni Lindman TAMK 08eh Ravistellun vauvan oireyhtymä Englanninkielisestä termistä Shaking baby syndrome (SBS) Vauvoihin
LisätiedotHypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille
Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotJohdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.
Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen
LisätiedotElvytys: Erityisryhmät
2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotHätäensiapu. Ensiarvio Ensikierron potilasluokittelu. Hätäensiapu. Ea-ryhmä / Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto
Hätäensiapu Ensiarvio Ensikierron potilasluokittelu Hätäensiapu 1 Hätäensiapu = henkeä pelastavaa ensiapua ilman välineitä, omat kädet Hengitysteiden avaaminen, massiivisen verenvuodon tyrehdyttäminen,
LisätiedotPERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.
PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.2016 LUENTO POHJAUTUU ERC:N, SEKÄ KÄYPÄ HOITO OHJEISIIN LUENNON ALGORITMIDIOJEN
LisätiedotUudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys
Uudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys Tom Silfvast Ensimmäiset ohjeet 1966 päivitetty noin 6 vuoden välein Suositusprosessit 2000-luvulla kirjallisuuden kattava analysointi kansainväliset
LisätiedotYleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu
Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Wiipurin Sudet Helena Kiiskinen Virve Puheloinen-Anttila Tervetuloa ensiapukoulutukseen! Opiskelemme Saimaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoidon ja ensihoidon
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotVastasyntyneen ilmatieongelmat
Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys
LisätiedotHengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta
Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta Tom Silfvast Hengitysvaikeus vs. hengenahdistus Löydökset Kohonnut hengitystaajuus Epäspesifi oire Liitännäisoireet Muut syyt? Happeutuminen Tilan alkamisen
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK
LAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki 28.-29.3.2019 OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK MITÄ? Lapsen äkillisen sydänpysähdyksen epidemiologiaa Lapsen ABC Lapsen fysiologiaa Perus- ja hoitoelvytys
LisätiedotEnsiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014
Ensiapu laboratoriossa Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Sisältö Peruselintoiminnot Hätäilmoitus Elvytys Tajuttomuuden ensiapu Palovammat Syövyttävät aineet Myrkytykset Ari-Pekka Åker 2 Potilaan
LisätiedotPotilaan tutkiminen ja kirjaaminen
Potilaan tutkiminen ja kirjaaminen Ensiarvio Tarkennettu tilanarvio Haastattelu Potilaan kohtaaminen, tilanarvio ja haastattelu Saavuttaessa paikalle yleissilmäys: Mitä potilas tekee? Onko hän tajuton,
LisätiedotPetri Heiskanen
EA 17.4.2018 Petri Heiskanen VERENVUOTO Haava on limakalvon vaurio, johon voi liittyä runsastakin verenvuotoa. SYITÄ: Naarmu eli pintahaava: raapaisu, kaatuminen. Pistohaava: neula, naula tai muu pistävä
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotEnsihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa
Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa 19.4.2016 Risto Vesanto Ensihoitopäällikkö Vshp ensihoidon tulosyksikkö Sisältö Triage ennen ja nyt Vaasassa Triagen ajatus: Mikä ihmeen
LisätiedotHätäpuhelu. Soita. puhelu paikan päältä. Soita
Hätäpuhelu puhelu paikan päältä. Hätäilmoitus tehdään käyttäen puhelimen Suomi -sovellusta tai soittamalla suoraan numeroon. Asenna sovellus puhelimeesi etukäteen ja salli sovellukselle paikkatiedon jakaminen.
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotAnafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle
Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä
LisätiedotVSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015
VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron
LisätiedotLapsen ensiapu. Opas Leppäkaarteen päiväkodin henkilökunnalle
Lapsen ensiapu Opas Leppäkaarteen päiväkodin henkilökunnalle Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu Leppäkaarteen päiväkodin henkilökunnalle tueksi tilainteisiin, joissa lapsi tarvitsee ensiapua. Opas sisältää
LisätiedotTuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan!
RASTI 3 TEHTÄVÄ / ENSIAPU 1 Kilpailuparin on osoitettava hallitsevansa EA 1 -tason tiedot ja taidot. Tehtävät perustuvat SPR:n ensiapuohjeisiin. Tehtäviin perehtymiseen ja niiden tekemiseen on aikaa tasan
LisätiedotAmpumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä?
Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä? Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu Akuuttilääketieteen- ja sisätautien erikoislääkäri Termit TECC = Tactical Emergency
Lisätiedot1.05 Hätäensiapu. Elintärkeiden toimintojen ensiapu ja mahdollisesti henkeä uhkaavat akuuttitilanteet
1.05 Hätäensiapu Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa toimintaa. Hätäensiavulla pyritään estämään potilaan menehtyminen eli turvaamaan peruselintoiminnot: hengitys, verenkierto ja tajunta. Hätäensiapu
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
Lisätiedot1 A 5 A 2 B 6 B 3 B 7 C 4 B 8 C
TEHTÄVÄKORTTI UMPIHANKI MM 2018 Joukkueen / Kilpailijan nimi: Joukkueen / Kilpailijan N:o Saapumisaika: (Merkitään, jos lähellä, rastin sulkeutumista) TEHTÄVÄRASTI 1 Tehtävä: ENSIAPU Valitse oikea vastaus
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotSATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ENSIHOITOKESKUS ENSIHOIDON TOIMINTAOHJEET 2015 2 ENSIHOIDON TOIMINTAOHJE: ESIPUHE Nämä ensihoidon toimintaohjeet on rakennettu niin, että niiden käyttö myös
LisätiedotTajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito
Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotLIITE. Perehdytyskansio. Sairaankuljetus Koskinen Oy
LIITE Perehdytyskansio Sairaankuljetus Koskinen Oy 2 SISÄLLYS 1. PEREHDYTYSKANSION LUKIJALLE... 4 2. TERVEYSKESKUSTYÖSKENTELY... 5 1.1 Viikko-ohjelma... 6 2.2 Auton pesu ja siivous... 7 2.3 Päivittäistarkastukset
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotLasten MRI - haasteita ja ratkaisuja
Lasten MRI - haasteita ja ratkaisuja Anestesiakurssi 2010 Tuula Manner TYKS/ATEK MRI = Magnetic Resonance Imaging - perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin; ei synnytä ionisoivaa säteilyä - mitataan vety-ytimien
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotIntoksikaatiopotilaan hoito. 8.11.2011 James Boyd Lääkäri HUS ensihoito
Intoksikaatiopotilaan hoito 8.11.2011 James Boyd Lääkäri HUS ensihoito Luennon sisältö Potilastapauksia ja mitä niistä opimme Hengitystien ja hengityksen hallinta Vasta-aineista Rytmihäiriöiden ja hemodynamiikan
LisätiedotSiirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012
Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos
LisätiedotEnsiavun uudistetut ohjeet
Ensiavun uudistetut ohjeet ja potilaan yleisestä tilanarviosta Tom Silfvast Hengitys Tajuton normaalisti hengittävä kylkiasentoon Hengitystiet pysyvät auki Aspiraatioriski pienenee Rutiininomaisesta lisähapen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotVALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku
VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotVerikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013
Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotLAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO
LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin
LisätiedotENSIAPUKOULUTUSTA LOIMAAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY:LLE OMAISHOITAJAVIIKOLLA
1 SALON SEUDUN AMMATTIOPISTO, KAUPAN JA TERVEYDEN YKSIKKÖ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Ensihoidonkoulutusohjelma ens/opso Hirvensalo Arto Opinnäytetyö Marraskuu 2009 ENSIAPUKOULUTUSTA
LisätiedotENSIHOIDON (SAIRAANKULJETUKSEN) TARJOUSPYYNTÖ
1 ENSIHOIDON (SAIRAANKULJETUKSEN) TARJOUSPYYNTÖ Haukiputaan kunta/perusturvapalvelut pyytää tarjouksia ensihoidon (sairaankuljetuksen) järjestämisestä (osana kansanterveyslain (66/1972) 14 1 mom:n 3-kohdassa
LisätiedotElvytys leikkaussalialueella
Elvytys leikkaussalialueella SAY, Rosendahl 17.3.2017 Piritta Setälä Anestesiologian ja tehohoidon EL Ensihoitolääketieteen erityispätevyys TAYS Ensihoitokeskus, Lääkärihelikopteri FinnHEMS30 Insidenssi,
LisätiedotSydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät
Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotKYLMETTYNEN & HYPOTERMIA
KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotBesai Muñoz Sanchez 11NS
ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Sitä käytetään vammojen
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotLapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto
Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu ja voinnin arviointi. Helena Pennanen, Arja Lång, Katrina Hyvönen ja Katri Huuskola
Lapsen / nuoren tarkkailu ja voinnin arviointi Helena Pennanen, Arja Lång, Katrina Hyvönen ja Katri Huuskola Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti,
LisätiedotKodin kokonaisturvallisuus
Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)
LisätiedotOtsikko. MET Seinäjoen keskussairaalassa. elvytysasiantuntija-sh Kaisu Ikola
Otsikko MET Seinäjoen keskussairaalassa elvytysasiantuntija-sh Kaisu Ikola MIKÄ ON MET? Medical Emergency Team Teholta lähtevä ryhmä (a-lääkäri ja tehohoitaja + välineet) Euroopan elvytysneuvosto suosittelee,
LisätiedotToimihenkilön ensiapukurssi Tomi Wiiala
Toimihenkilön ensiapukurssi 29.08.2019 Tomi Wiiala Ensiapu on osa loukkaantuneen tai sairastuneen auttamisen ketjua johon kuuluvat tapahtuneen tilannearvio hätäilmoituksen tekeminen lisäonnettomuuksien
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotPotilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen
Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta käsin painaminen painolaite sulkulaite Käsin painaminen tutkimuksen jälkeen potilas omalla vuoteella valvontatilaan katetri suonessa ennen painamisen aloittamista
LisätiedotHätäensiapu ja ensihoito. Leila Niemi-Murola dos, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka, HY
Hätäensiapu ja ensihoito Leila Niemi-Murola dos, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka, HY Luennon sisältö Preoperatiivinen vaihe Potilaan rauhoittaminen ja sedaatio Ongelmat toimenpiteen
Lisätiedot1.01 Lapsen elvytys. Määritelmä. Sydämenpysähdyksen etiologia ja tunnistaminen. Toiminta elottomuuden toteamisen jälkeen
Hätätilanteet.0 Lapsen elvytys Outi Peltoniemi, Elisa Nurmi Määritelmä Tässä luvussa lapsella tarkoitetaan alle murrosikäistä lasta. Murrosiän saavuttanutta lasta hoidetaan kuten aikuista. Vastasyntyneen
LisätiedotSydänsikurioppaan sisältö
Sydäniskuriopas Sydänsikurioppaan sisältö Sydäniskuri eli defibrillaattori Hankkiminen Sijoittaminen Rekisteröiminen Huoltaminen PPE + D eli painelu-puhalluselvytys ja defibrillointi Ihan jokainen voi
LisätiedotVAKAVASTI SAIRAAN POTILAAN TUNNISTAMINEN. LL Jyrki Puolakka HYKS, Helsingin Ensihoitoyksikkö kevät 2013
VAKAVASTI SAIRAAN POTILAAN TUNNISTAMINEN LL Jyrki Puolakka HYKS, Helsingin Ensihoitoyksikkö kevät 2013 Ensihoidon tavoite Olemassaolevien ja uhkaavien peruselintoimintojen häiriöiden tunnistaminen ja hoito
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotAnestesian aikainen elvytys ja tapausselostus
Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän
LisätiedotSAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ
TOIMINTAOHJEET 1. HÄTÄILMOITUS 2. TULIPALO 3. SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ 4. KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖ 5. PIKAPALOPOSTIN KÄYTTÖ 6. ILMASTOINNIN PYSÄYTTÄMINEN 7. PALOVAMMAN HOITO 8. TAJUTTOMAN POTILAAN ENSIAPU
Lisätiedot