1.01 Lapsen elvytys. Määritelmä. Sydämenpysähdyksen etiologia ja tunnistaminen. Toiminta elottomuuden toteamisen jälkeen
|
|
- Kirsi-Kaisa Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hätätilanteet.0 Lapsen elvytys Outi Peltoniemi, Elisa Nurmi Määritelmä Tässä luvussa lapsella tarkoitetaan alle murrosikäistä lasta. Murrosiän saavuttanutta lasta hoidetaan kuten aikuista. Vastasyntyneen synnytyssalissa tapahtuva elvytys on ohjeistettu toisaalla ( Sydämenpysähdyksen etiologia ja tunnistaminen Lapsella sydän ja verenkierto pysähtyvät lähes aina hapenpuutteen seurauksena. Sydänperäiset syyt ovat lapsilla harvinaisia (sairaalan ulkopuolella < 0 %). Sydämenpysähdystä tulisi epäillä, jos lapsessa ei havaita elonmerkkejä. Alle yksivuotiaalla lapsella syketaajuus on tärkein sydämen minuuttivirtausta säätelevä tekijä, ja matala syke romahduttaa nopeasti minuuttivirtauksen. Toiminta elottomuuden toteamisen jälkeen Lapsi asetetaan selkäasentoon tasaiselle alustalle. Peruselintoiminnot arvioidaan ABCD-mallin mukaisesti. A (Airway hengitystiet) Hengitystiet avataan nostamalla leuasta ja tarvittaessa kääntämällä päätä taaksepäin varoen tukkimasta hengitysteitä pehmytkudoksia painamalla. Kielen painuminen nieluun voidaan estää nieluputkella. Muista vierasesineen ja kaularankavamman mahdollisuus. Näkyvät vierasesineet poistetaan sormen avulla suusta ja nielusta. Kaularankavammaa epäiltäessä hengitystiet avataan leukaa kohottamalla. Taulukko. Poikkeavan hengityksen viitearvot ikäryhmittäin. Ikä Lievästi poikkeava Poikkeava 0 3 kk alle 30/min yli 60/min alle 20/min yli 80/min 3 kk 2 kk alle 25/min yli 50/min alle 20/min yli 70/min 4 v alle 20/min yli 40/min alle 5/min yli 60/min 4 2 v alle 20/min yli 30/min alle 2/min yli 40/min yli 2 v alle 2/min yli 6/min alle 0/min yli 22/min 8
2 .0 Lapsen elvytys B (Breathing hengitys) Hengityksen riittävyys tarkistetaan tunnustelemalla ilmavirtausta suusta tai nenästä tai kummastakin. Hengityksen tarkistamiseen käytetään enintään 0 sekuntia. Taulukossa on poikkeavan hengityksen viitearvot eri-ikäisillä lapsilla. C (Circulation verenkierto) Syke tunnustellaan alle -vuotiaalta olkavarren alapuolelta (a. brachialis) tai nivusesta (a. femoralis) ja tätä vanhemmalta lapselta kaulalta (a. carotis). Sykkeen toteaminen on kokeneellekin elvyttäjälle vaikeaa, eikä siihen tule käyttää 0:tä sekuntia pidempää aikaa. Elvytyksen aloittamis- tai lopettamispäätöstä ei tulisi perustaa sykkeen tunnusteluun, vaan samanaikaisesti arvioidaan muita toimintoja (liike, yskiminen, hengitys). Huonokuntoisella lapsella syketaajuuteen < 60/min tulisi suhtautua kuten sykkeettömyyteen. Sydämen ultraäänitutkimuksella voidaan arvioida sydämen toimintaa ja löytää mahdolliset hoidettavissa olevat sydämenpysähdyksen syyt. Tutkimus ei kuitenkaan saa aiheuttaa viiveitä peruselvytyksessä. D (Disability tajunnan taso) Tajunnan taso arvioidaan Glasgow n kooma-asteikkoa käyttämällä (ks. liite 2). Avun pyytäminen ja peruselvytyksen aloittaminen Jos paikalla on useampi elvyttäjä, tulee apua hälyttää samanaikaisesti. Jos paikalla on vain yksi elvyttäjä, tulee hänen antaa peruselvytystä minuutin ajan (5 kertaa PPE-sykli) ennen lisäavun kutsumista. Ellei lapsi hengitä, aloitetaan peruselvytys aina viidellä peräkkäisellä puhalluksella rintakehän liikettä seuraamalla, minkä jälkeen jatketaan painelu-puhalluselvytystä (PPE). Painelu-puhalluselvytys Paineluelvytyksen tulee olla mahdollisimman keskeytyksetöntä. Painelusyvyys on noin kolmasosa rintakehän syvyydestä (imeväiset 4 cm ja lapset 5 cm) ja painelupaikka rintalastan alakolmannes. Ennen ilmatien varmistamista painallukset ja puhallukset rytmitetään. Painelutaajuus on 00 20/min, ja puhallukset tulee ajoittaa näiden väliin suhteessa 5:2. Maallikoita ohjeistetaan rytmiin 30:2. Sisäänhengityksen kesto on sekunti. Hengitystien varmistamisen jälkeen painelua jatketaan keskeytyksettä. Ventilointi tapahtuu 0 kertaa minuutissa (taulukko 2 ja kuva ). Elvytyslääkkeet annetaan algoritmin mukaisesti (Lapsen elvytys ) lääkkeenantoreitin laittamisen jälkeen. Lääkkeitä ei suositella annettavaksi intubaatioputkeen. Hoidettavat syyt identifioidaan ja niiden hoito aloitetaan (4H ja 4T, taulukko 3). 9
3 Hätätilanteet Ei herätettävissä. Avaa hengitystiet. Hengittääkö normaalisti? Puhalla/ventiloi 5 kertaa. Painele 5 kertaa. Puhalla 2 kertaa. Jatka PPE rytmillä 5:2 tauotta, kunnes defibrillaattori kytketty potilaaseen. Defibrilloitava rytmi VF/VT Defibrilloi kerran 4 J/kg. Jatka välittömästi PPE 5:2 2 minuutin ajan. Analysoi rytmi. Defibrilloi tarvittaessa uudelleen 4 J/kg, jatka PPE 2 minuuttia. Analysoi rytmi. PPE:n aikana Varmista hengitystiet. Intuboidulle tauoton painelu 00/min ja ventilaatio 0 20/min. Avaa suoni- tai i.o.-yhteys. Anna adrenaliinia heti, jos PEA/ Asystole. Anna adrenaliinia 3. defibrillaation jälkeen, jos VF/VT. Toista adrenaliinia 3 5 min välein 0 μg/kg (max mg). Anna amiodaronia 5 mg/kg (max 300 mg) 3. defibrillaation jälkeen. Tarvittaessa lisäannokset amiodaronia 5. defibrillaation jälkeen. Huomioi mahdolliset hoidettavissa olevat syyt (4 H ja 4 T). Ei-defibrilloitava rytmi PEA/Asystole Anna adrenaliinia 0.0 mg/kg i.v./i.o. Jatka välittömästi PPE 5:2 2 minuutin ajan. Analysoi rytmi. Kuva. Elvytyksen eteneminen. VF = kamiovärinä, VT = kammiotakykardia, PEA = pulssiton sähköinen aktiviteetti. 0
4 .0 Lapsen elvytys Taulukko 2. Painelutekniikka eri ikäryhmissä. Alle -vuotiaat Alle murrosikäiset Murrosikäiset ja vanhemmat Painelupaikka Rintalastan alaosa Rintalastan keskialaosa Rintalastan keskiosa Tekniikka Molemmat peukalot tai 2 tai 3 sormea tai 2 kättä 2 kättä Syvyys /3 rintakehästä (noin 4 cm) /3 rintakehästä (noin 5 cm) /3 rintakehästä (5 6 cm) Nopeus 00 20/min 00 20/min 00 20/min Painelu:puhallus 5:2 5:2 30:2 Taulukko 3. Hoidettavissa olevat syyt. 4 H 4 T Hypoksemia Hypovolemia Hyper/hypokalemia (metaboliset syyt) Hypotermia Tromboosi (sydänperäinen tai keuhkoembolia) Tension pneumothorax Tamponaatio Myrkytys (Toxic) Hengityksen hoito Elvytyksen aikana tulisi käyttää 00-prosenttista happea, jos se vain on mahdollista. Hengityksen monitorointi aloitetaan pulssioksimetrin avulla. Hengitystä hoidetaan alkuun maskin avulla ja hengitystiet varmistetaan intubaatiolla. Intubaatioputken paikan varmistamiseksi suositellaan hiilidioksidin (CO 2 ) osoittamista uloshengitysilmasta, mikä vaatii perfusoivan rytmin ja on elvytyksen aikana epäluotettava. Intubaatio on tehokkain ja turvallisin tapa varmistaa hengitystiet, estää mahalaukun venymistä, suojella aspiraatiolta ja toteuttaa optimaalinen hengitystuki. Elvytyksen aikana suositellaan suun kautta intubaatiota, koska se on nopeampi ja siihen liittyy vähemmän komplikaatioita. Kallovammapotilaat intuboidaan aina suun kautta.
5 Hätätilanteet Intubaatioputken koko valitaan lapsen iän ja koon mukaisesti siten, että intubaatioputken koko on sama kuin lapsen pikkusormen paksuus (ks. tarkemmat ohjeet taulukko 4). Kalvosimellista intubaatioputkea voidaan käyttää elvytyksen yhteydessä kaikenikäisillä lapsilla. Kalvosimen paine tulee tarkistaa painevaurioiden ehkäisemiseksi (alle 25 cmh 2 O). Jos intubaatio ei onnistu tai ole mahdollista, turvataan hengityksen riittävyys laryngeaalimaskin avulla elvytyksen aikana (maskin painonmukainen koon valinta taulukossa 5). Supraglottiset välineet eivät suojaa aspiraatiolta. Taulukko 4. Intubaatioputken koko eri-ikäisillä lapsilla elvytyksen yhteydessä. Ilmakalvositon intubaatioputki Ilmakalvosimellinen intubaatioputki Keskoset Raskausviikot/0 Ei suositella Täysiaikaiset vastasyntyneet 3,5 3,0 Imeväiset (ikä kk- v) 3,5 4,0 3,0 3,5 Lapsi ikä 2 vuotta 4,0 4,5 3,5 4,0 Lapsi ikä > 2 vuotta Ikä/4 + 4 Ikä/4 + 3,5 Taulukko 5. Laryngeaalimaskin koko erikokoisilla lapsilla. Lapsen koko Laryngeaalimaskin koko Vastasyntynyt tai alle 5 kg Imeväinen tai 5 0 kg, kg kg 2, kg kg 4 yli 80 kg 5 2
6 .0 Lapsen elvytys Lääkkeenantoreitti Ellei potilaan hengitys ja verenkierto käynnisty PPE:n aikana, tulee avata suonensisäinen (i.v.) lääkkeenantoreitti mahdollisimman sentraaliseen suoneen. Sentraalista laskimokanyylia käytetään, jos se on lapsella jo valmiiksi laitettuna. Ellei lapselle saada ensi yrittämällä (enintään yksi minuutti) laskimoyhteyttä, asennetaan intraosseaalineula (i.o.) säären yläkolmannekseen tai reisiluun alaosaan. Intraosseaalineulan kautta voidaan muun muassa ottaa veriryhmämääritykset ja antaa tarvittavat lääkkeet, nesteet ja verituotteet. Intraosseaalineula pidetään paikallaan, kunnes laskimoyhteys on saatu asetettua. Elvytyslääkkeet Keskeisimmät lapsilla käytettävät elvytyslääkkeet ovat adrenaliini ja amiodaroni. Muita mahdollisia lääkkeitä ovat lidokaiini ja Na-bikarbonaatti. Kääntyvien kärkien kammiotakykardiassa annetaan magnesiumsulfaattia. Jos sydämenpysähdyksen syynä on vastasyntyneen valtimotiehyen sulkeutuminen, sen avaamiseen käytetään alprostadiili-infuusiota. Tavallisten lääkkeiden annostelu ja käyttöaiheet ovat taulukossa 6. Nesteytys Infuusionesteenä elvytyksessä käytetään kaikenikäisillä lapsilla isotonisia balansoituja nesteitä (kuten Ringerin liuos) 0 20 ml/kg kertaboluksina ja jokaisen boluksen jälkeen tehdään kliininen arvio vasteesta (ABCD). Tarvittaessa annetaan lisäboluksia tai aloitetaan verenkierron tukilääkitys. Jos lapsella ei todeta hypovolemiaa, nesteitä annetaan ylläpitonopeudella 3 4 ml/kg/h. Henkeä uhkaavassa hypovoleemisessa vuotosokissa (esimerkiksi vamman aiheuttama verenvuoto) käytetään verituotteita massiiviverenvuotoprotokollan mukaisesti. Verensokeria tulee monitoroida, koska etenkin imeväiset ja pienet lapset ovat alttiita hypoglykemialle. Defibrillaatio Defibrillaatiota käytetään kammiovärinän tai sykkeettömän kammiotakykardian kääntämiseen. Asystolessa ei saa defibrilloida. Lapsella energia on 4 J/kg kaikilla defibrillaattoreilla, paitsi supraventrikulaarisessa takykardiassa energia on J/kg. Elektrodit asetetaan anterolateraalisesti oikean solisluun ja vasemman kainalon alle. Jos elektrodit ovat liian isot lapsen kokoon nähden, toinen laitetaan vasem malle rintalastan viereen ja toinen selkään lapaluun alle (kuva 2). Liimaelektrodeja käytettäessä lasten koot valitaan valmistajan ohjeen mukaisesti. Aikuisten elektrodeilla voidaan defibrilloida yli 8-vuotias lapsi. Puoliautomaattisia defibrillaattoreita voidaan käyttää turvallisesti yli yksivuotiailla lapsilla, erityisesti jos käytetään lasten elektrodeja. Manuaalisen defibrillaattorin puuttuessa voidaan puoliautomaattista defibrillaattoria tarvittaessa käyttää myös alle vuoden ikäisillä. Puoliautomaattisessa defibrillaatiossa pitäisi olla lasten defibrillointiin sovitin, jonka avulla voidaan antaa J. 3
7 Hätätilanteet Taulukko 6. Elvytyksen yhteydessä käytettävät lääkkeet ja niiden annokset. Lääke Käyttöaihe Haitat sydämen käynnistyttyä Annos (i.v.) Adrenaliini 0, mg/ml Asystole Pulssiton sähköinen aktiviteetti (PEA) Kammiovärinä Arytmiat 0 µg/kg <-vuotias: 0, mg = ml >-vuotias: 0,2 mg = 2 ml Kouluikäisille ja vanhemmille aikuisten annos = mg (=0 ml) Toistetaan tarvittaessa 3 5 min välein. Amiodaroni Kammiovärinä (3. defibrillaation jälkeen) Hypotensio Sinusbradykardia AV-katkos 5 mg/kg kerta-annos (maks. 300 mg) Tarvittaessa voidaan antaa toinen annos 5. defibrillaation jälkeen. Lidokaiini Kammiovärinä (2. vaihtoehto) mg/kg (maks. 00 mg) 7,5 % Nabikarbonaatti Vaikea asidoosi (ph < 7,) Hyperkalemia Trisyklisten antidepressanttien myrkytys Hypernatremia Hiilidioksidiretentio ml/kg Magnesiumsulfaatti Kääntyvien kärkien kammiotakykardia Hypotensio Apnea 0 25 mg/kg (5 ) min aikana (aikuisten annos 2 g) Alprostadiili Valtimotiehyeen avaaminen vastasyntyneellä Hengityslama 0,03 0, µg/kg/min 4
8 .0 Lapsen elvytys Kuva 2. Elektrodit asetetaan anterolateraalisesti oikean solisluun ja vasemman kainalon alle. Imeväisellä elektrodit voidaan sijoittaa vasemmalle rintalastan viereen ja selkään lapaluun alle. Elvytetyn potilaan jatkohoito Elvytyksen jälkeen potilasta tulee aina hoitaa teho-osastolla. Potilas, joka ei ole tajuissaan välittömästi elvytyksen jälkeen, tulee pitää sedatoituna hengityskoneessa kontrolloidussa ventilaatiossa. Hengitysilman happipitoisuus säädetään siten, että happisaturaatio on %. Tavoitteena on veren normaali happi- ja hiilidioksidipitoisuus, mutta syanoottista sydänvikaa tai kroonista hengitysvajausta aiheuttavaa keuhkosairautta sairastavilla lapsilla tavoitteena on oma fysiologinen happija hiilidioksidipitoisuus. Sydänlihaksen toimintahäiriö on tavallista elvytyksen jälkeen, ja riittävästä iänmukaisesta verenpainetasosta tulee huolehtia tarvittaessa verenkiertoa tukevien lääkkeiden avulla. Kudosverenkierron riittävyyttä voidaan arvioida lisäksi laktaatin, sydämen minuuttitilavuuden ja keskiverenpaineen avulla. Hyper- ja hypoglykemiaa tulee välttää ja verensokeria monitoroida. Kuumeilu on haitallista ja tulee aina estää. Hypotermiahoito voi olla hyödyllinen sairaalan ulkopuolella elvytetyillä lapsilla, joiden tajunnan taso jää alentuneeksi. Lämpötila tulee pitää alle 37,5 C:ssa ja harkita hypotermiahoitoa (32 34 C). Neurologinen ennustearvio voidaan tehdä aikaisintaan 2 24 tuntia elvytyksestä. Elvytyksestä luopuminen Elvytys tulee lopettaa, jos spontaaniverenkierron edes hetkellistä palautumista ei tapahdu 45 minuutissa sydämen pysähtymisestä, ellei kyseessä ole hypotermia, jolloin elvytystä jatketaan ruumiinlämmön normalisoitumiseen saakka. Erityisesti asystole elottomuuden toteamisvaiheessa ennustaa huonoa selviytymistä, ja elvytys 5
9 Hätätilanteet voidaan lopettaa tuloksettomana, jos asystole/pea ilman hetkellistä verenkierron palautumista tai kammiovärinää on jatkunut yli 20 minuutin ajan elvytyksestä huolimatta. Sekundaaristen kuolemanmerkkien esiintyessä ei elvytystä tule aloittaa. Vanhempien läsnäolo Vanhempien läsnäolo elvytyksen aikana on suotavaa, jos elvytystiimistä voidaan irrot taa yksi henkilö tukemaan vanhempia. Elvytyksen seuraaminen voi auttaa vanhempia saamaan realistisen kuvan lapsen tilanteesta ja sopeutumaan paremmin lapsen kuolemaan. Sairaalan ulkopuolisissa elvytyksissä omaiset voivat kuitenkin koitua elvytystilanteessa häiriöksi. Elvytyksen johtaja päättää aina, kuinka vanhempiin suhtaudutaan. Kirjallisuutta Elvytys (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 206 (päivitetty ). Saatavilla Internetissä: European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 205. Resuscitation 205; 95:
LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017
LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN
LisätiedotJohdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen
Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen Vesa Kontinen, oyl, dosentti, HYKS, ATEK, Jorvin sairaala, leikkausyksikkö PPE = painelu-puhalluselvytys PPE-D = painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK
LAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki 28.-29.3.2019 OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK MITÄ? Lapsen äkillisen sydänpysähdyksen epidemiologiaa Lapsen ABC Lapsen fysiologiaa Perus- ja hoitoelvytys
LisätiedotUudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys
Uudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys Tom Silfvast Ensimmäiset ohjeet 1966 päivitetty noin 6 vuoden välein Suositusprosessit 2000-luvulla kirjallisuuden kattava analysointi kansainväliset
LisätiedotMalli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011
Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?
LisätiedotPERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.
PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.2016 LUENTO POHJAUTUU ERC:N, SEKÄ KÄYPÄ HOITO OHJEISIIN LUENNON ALGORITMIDIOJEN
Lisätiedot1.05 Hätäensiapu. Elintärkeiden toimintojen ensiapu ja mahdollisesti henkeä uhkaavat akuuttitilanteet
1.05 Hätäensiapu Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa toimintaa. Hätäensiavulla pyritään estämään potilaan menehtyminen eli turvaamaan peruselintoiminnot: hengitys, verenkierto ja tajunta. Hätäensiapu
LisätiedotOuti Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi
Elisa Nurmi LL, erikoislääkäri, HUS ATeK Lasten ja nuorten sairaala elisa.nurmi[a]hus.fi Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a]
LisätiedotSydänsikurioppaan sisältö
Sydäniskuriopas Sydänsikurioppaan sisältö Sydäniskuri eli defibrillaattori Hankkiminen Sijoittaminen Rekisteröiminen Huoltaminen PPE + D eli painelu-puhalluselvytys ja defibrillointi Ihan jokainen voi
LisätiedotElvytys. Käypä hoito -suositus. Eettiset perusteet. Suosituksen keskeinen sanoma. Määritelmiä ja lyhenteitä
Käypä hoito -suositus Elvytys Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Elvytysneuvosto ja Suomen Punainen Risti Suosituksen keskeinen sanoma Hoitosuosituksen tarkoitus on taata kaikille
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Elvytys
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 21.2.2011 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotUUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015
UUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015 Elvytysuositukset Uudet kansainväliset elvytyssuositukset julkaistaan noin 5 vuoden välein Uudet ohjeet julkaistu 10/2015 Lähiaikoina
LisätiedotElvytys Päivitetty 3.2.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot
LisätiedotRakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi.
Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi. Suomessa noin 3500 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Syy on usein avunsaannin
LisätiedotSuomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta:
Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Simo Siitonen Henri Backman Maaret Castrén Olli Haikala Helena Kärnä Teuvo Määttä Lasse Putko Tom Silfvast Harri Vertio lääkintäprikaatikenraali, LT,
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA
PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus
LisätiedotElvytys leikkaussalialueella
Elvytys leikkaussalialueella SAY, Rosendahl 17.3.2017 Piritta Setälä Anestesiologian ja tehohoidon EL Ensihoitolääketieteen erityispätevyys TAYS Ensihoitokeskus, Lääkärihelikopteri FinnHEMS30 Insidenssi,
LisätiedotElvytys: Erityisryhmät
2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,
LisätiedotToimintaohje onnettomuustilanteissa
Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen
LisätiedotAnestesian aikainen elvytys ja tapausselostus
Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän
LisätiedotEnsiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK
Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anni Leinonen Niina Paakkunainen HOITOELVYTYSKOULUTUSTA LASTEN JA NUORTEN TERVEYSNEUVONNASSA TYÖSKENTELEVILLE TERVEYDENHOITAJILLE Opinnäytetyö
LisätiedotHypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille
Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotELVYTYSLÄÄKKEET JA ELOTTOMUUDEN HOIDOSTA. Tom Silfvast
ELVYTYSLÄÄKKEET JA ELOTTOMUUDEN HOIDOSTA Tom Silfvast 1 SYDÄMEN (= VERENKIERRON ) PYSÄHTYESSÄ Tajunnan menetys 5 sekunnissa lyyhistyminen Usein samaan aikaan lyhytkestoinen 5 10 sekunnin jäykistelyvaihe,
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Sanna Pihlajaviita
Satakunnan ammattikorkeakoulu Sanna Pihlajaviita HATANPÄÄN KANTASAIRAALAN VALVONTAOSASTON ELVYTYSOHJEIDEN PÄIVITYS KÄYPÄ HOITO- SUOSITUSTEN MUKAISEKSI Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2008 HATANPÄÄN KANTASAIRAALAN
LisätiedotELVYTYSKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS TERVEYSASEMALLE
ELVYTYSKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS TERVEYSASEMALLE Sirpa Ahtiainen Oona Pusa Opinnäytetyö Maaliskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotElvytys leikkaussalissa tai heräämössä. Sairaanhoitaja Rami Nyman OYS/Kesle
Elvytys leikkaussalissa tai heräämössä Elvytyksen lyhyt historia Amsterdam 1767 - Uhri oli saatava lämpimäksi sytyttämällä tuli hänen lähelle - Keuhkoihin tai mahaan joutunut vesi oli poistettava asettamalla
LisätiedotEnsiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014
Ensiapu laboratoriossa Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Sisältö Peruselintoiminnot Hätäilmoitus Elvytys Tajuttomuuden ensiapu Palovammat Syövyttävät aineet Myrkytykset Ari-Pekka Åker 2 Potilaan
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotRakennetaan yhdessä Sydänturvallinen Suomi
Rakennetaan yhdessä Sydänturvallinen Suomi Suomessa noin 3500-5000 ihmistä saa vuosifain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Yleisimmät syyt alhaiseen
LisätiedotENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011
ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Mikko Pakarinen Ella Pekonen HOITOELVYTYS Koulutusta Liperin terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu
LisätiedotELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA
ELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA Petri Heinikangas, Hanna Jokela ja Kimmo Salonen opinnäytetyö, 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)
LisätiedotRINNEPÄIVYSTÄJÄN OSAAMISEN PÄIVITYS Tavoite ja arviointilomakkeet
RINNEPÄIVYSTÄJÄN OSAAMISEN PÄIVITYS Tavoite ja arviointilomakkeet Suomen Punaisen Ristin rinnepäivystäjien hätäensiaputaitojen osaaminen ja toimintaohjeiden tunteminen tulee varmistaa vuosittain. Tätä
LisätiedotEmma Anttila KARTOITUS SAIRAAN- /TERVEYDENHOITAJAOPISKELIJOIDEN ELVYTYSTIEDOISTA
Emma Anttila KARTOITUS SAIRAAN- /TERVEYDENHOITAJAOPISKELIJOIDEN ELVYTYSTIEDOISTA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2011 KARTOITUS SAIRAANHOITAJA- /TERVEYDENHOITAJAOPISKELIJOIDEN
LisätiedotValmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Jenna Seppänen Anne Ylönen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-,terveys-
LisätiedotELVYTYSKOULUTUS HUITTISTEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLE
ELVYTYSKOULUTUS HUITTISTEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLE Jenni Juhela ja Katariina Lahtinen Opinnäytetyö, syksy 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotAIKUISEN POTILAAN HOITOELVYTYS SAIRAALASSA
AIKUISEN POTILAAN HOITOELVYTYS SAIRAALASSA Sanna Myllykoski Anniina Reinikainen Opinnäytetyö Syyskuu 2016 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus MYLLYKOSKI
LisätiedotLapsen elvytys -opetusvideo
Jonna-Lotta Kormano, Janina Ojala, Maria Pihlajaviita & Julia Ylinen Lapsen elvytys -opetusvideo Opinnäytetyö Kevät 2018 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sairaanhoitaja (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotViitalantie 221, 60640 Isokoski
Venestalon pelastussuunnitelma, joka sisältää sammutus- ym. turvallisuusohjeita Viitalantie 221, 60640 Isokoski TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Venestalo on Veneskoski-Viitala-seura ry:n omistama kylätalo, joka
LisätiedotVastasyntyneen elvytys, päivitetty Käypä hoito-suositus. Outi Tammela TAYS
Vastasyntyneen elvytys, päivitetty Käypä hoito-suositus Outi Tammela TAYS Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö Kohtalainen tutkimusnäyttö
LisätiedotAntti Poukka ELVYTYSTAIDOT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ
Antti Poukka ELVYTYSTAIDOT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2011 ELVYTYSTAIDOT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Poukka, Antti Paavo Johannes Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotENSIAPUKOULUTUSTA LOIMAAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY:LLE OMAISHOITAJAVIIKOLLA
1 SALON SEUDUN AMMATTIOPISTO, KAUPAN JA TERVEYDEN YKSIKKÖ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Ensihoidonkoulutusohjelma ens/opso Hirvensalo Arto Opinnäytetyö Marraskuu 2009 ENSIAPUKOULUTUSTA
LisätiedotELVYTYSKOULUTUS NOORMARKUN SAIRAALASSA
ELVYTYSKOULUTUS NOORMARKUN SAIRAALASSA Miia Engman & Ville Isoviita Opinnäytetyö, 2.4.2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Engman,
LisätiedotAkuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi
LisätiedotELOTTOMUUS JA AIKUISEN ELVYTYS - Elvytyskoulutus Ilomantsin paloaseman sopimuspalokuntalaisille
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Janne Lyytikäinen Ari Turunen ELOTTOMUUS JA AIKUISEN ELVYTYS - Elvytyskoulutus Ilomantsin paloaseman sopimuspalokuntalaisille Opinnäytetyö Marraskuu
LisätiedotPäivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille
Päivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö Syksy 2016 Matti Laine
LisätiedotMET-TOIMINTA TAYS:SSA
MET-TOIMINTA TAYS:SSA 1.7. 30.9.2011 Mari Harju LK Opiskelijanumero 81582 Syventävien opintojen kirjallinen työ Ohjaaja: Sanna Hoppu, LT, ayl TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen yksikkö Anestesia ja tehohoito
LisätiedotHoitohenkilökunnan elvytysosaaminen
Markus Wathén Hoitohenkilökunnan elvytysosaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusohjelma Opinnäytetyö 21.5.2014 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Markus Wathén
LisätiedotJohanna Pilto & Kati Piirainen. LAPSEN HOITOELVYTYS Opetusmateriaali Kajaanin ammattikorkeakoululle
Johanna Pilto & Kati Piirainen LAPSEN HOITOELVYTYS Opetusmateriaali Kajaanin ammattikorkeakoululle Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotPÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN JA KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSEN VAIKUTUS SAIRAANHOITAJIEN KOETTUIHIN ELVYTYSVALMIUKSIIN
PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN JA KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSEN VAIKUTUS SAIRAANHOITAJIEN KOETTUIHIN ELVYTYSVALMIUKSIIN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Syksy 2007
LisätiedotLasten akuutit hätätilanteettilanteet
Lasten akuutit hätätilanteettilanteet Pertti Suominen, Dos Anestesiaerikoislääkäri Lasten ja nuorten sairaala HYKS Esityksen osiot 1. Epidemiologia 2. AcBC 3. Ilmatiet ja ventilaatio 4. Verenkierto 5.
LisätiedotKristian Hendriks HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT
Kristian Hendriks HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT Hoitotyön koulutusohjelma 2015 HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT Hendriks, Kristian Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Tammikuu 2015
LisätiedotTOTEUTUNEET HOITOELVYTYKSET JA MET- HÄLYTYKSET SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA 2016
TOTEUTUNEET HOITOELVYTYKSET JA MET- HÄLYTYKSET SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA 2016 Mikael Ratilainen Opinnäytetyö, syksy 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) 2
LisätiedotAIKUISEN HOITOELVYTYS JA SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Minna Leppänen AIKUISEN HOITOELVYTYS JA SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ Minna Leppänen
LisätiedotVastasyntyneen ilmatieongelmat
Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys
LisätiedotEnsihoidon toimijoiden elvytysosaamisen arviointi
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK Ensihoidon suuntautuminen Eeva Saario Ensihoidon toimijoiden elvytysosaamisen arviointi
LisätiedotSydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät
Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa
LisätiedotMaallikkodefibrillaattorien kartoittaminen Päijät-Hämeen alueella
Maallikkodefibrillaattorien kartoittaminen Päijät-Hämeen alueella Defibrillaattorioppaan tuottaminen ja peruselvytyksen ohjaaminen maallikoille 112-päivänä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala
LisätiedotSairaanhoitajien elvytysosaaminen - Kirjallisuuskatsaus
Sairaanhoitajien elvytysosaaminen - Kirjallisuuskatsaus Tiilikainen, Laura 2016 Laurea Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Sairaanhoitajien elvytysosaaminen - Kirjallisuuskatsaus Tiilikainen
LisätiedotR Series. Sydämellä tehtyä. elvytystä
R Series Sydämellä tehtyä elvytystä Kaikki ei ole pelkästään iskusta kiinni Uskomatonta mutta totta, 80 % sairaalassa tapahtuvissa sydänpysähdyksissä todetaan sykkeetöntä rytmiä. Siksi on elintärkeää,
LisätiedotHätäpuhelu. Soita. puhelu paikan päältä. Soita
Hätäpuhelu puhelu paikan päältä. Hätäilmoitus tehdään käyttäen puhelimen Suomi -sovellusta tai soittamalla suoraan numeroon. Asenna sovellus puhelimeesi etukäteen ja salli sovellukselle paikkatiedon jakaminen.
LisätiedotKARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Joakim Grund Jukka Tammivuo AIKUISEN POTILAAN HOITOELVYTYSKOULUTUS SIMULAATIO- OPETUKSENA TERVEYSKESKUKSEN HOITOHENKILÖKUNNALLE Opinnäytetyö Syyskuu
LisätiedotAmpumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä?
Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä? Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu Akuuttilääketieteen- ja sisätautien erikoislääkäri Termit TECC = Tactical Emergency
LisätiedotLasten hätätilanteet ja niiden hoito
Tieteessä katsaus Pertti K. Suominen dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Lastenklinikka, anestesian, tehohoidon ja kivunhoidon vastuuyksikkö pertti.suominen@hus.fi Lasten hätätilanteet ja niiden hoito Lasten
LisätiedotHOITOELVYTYS VUODEOSASTOLLA. Elvytysohjeet osaston henkilökunnalle
HOITOELVYTYS VUODEOSASTOLLA Elvytysohjeet osaston henkilökunnalle Anni Neuvonen Opinnäytetyö Maaliskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotJohtamisen merkitys sairaalaelvytyksessä
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutus Lahdensivu, kevät 2017 Anniina Tölli TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Tekijä Anniina Tölli Vuosi 2017 Työn nimi Johtamisen
LisätiedotPerustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen
Perustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen -elvytysosaamista arvioivan mittarin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi OSA I ja II Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja AMK Opinnäytetyö Huhtikuu
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Auvo Salmi. AIKUISEN HOITOELVYTYS SAIRAALASSA Opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Auvo Salmi AIKUISEN HOITOELVYTYS SAIRAALASSA Opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Lokakuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Lokakuu 2012 Hoitotyön
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotElvytystapahtumien tilastointi
Elvytystapahtumien tilastointi Kehittämishanke Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ensihoitokeskukselle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö
LisätiedotSanna Vornanen PERUSELVYTYSHARJOITUS LAITILAN TERVEYSKESKUKSEN HOITO-OSASTON HOITOHENKILÖKUNNALLE
Sanna Vornanen PERUSELVYTYSHARJOITUS LAITILAN TERVEYSKESKUKSEN HOITO-OSASTON HOITOHENKILÖKUNNALLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 PERUSELVYTYSHARJOITUS LAITILAN TERVEYSKESKUKSEN HOITO- OSASTON HOITOHENKILÖKUNNALLE
LisätiedotENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE
ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: 1.6.2004 31.5.2006 Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS MÄÄRITELMÄ: Ensivasteella tarkoitetaan
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotELVYTYSKOULUTUS KITEEN TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTON JA PÄIVYSTYKSEN HENKILÖKUNNALLE
Margit Pirinen, Olli Pirinen, Merja Reinikainen ELVYTYSKOULUTUS KITEEN TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTON JA PÄIVYSTYKSEN HENKILÖKUNNALLE Opinnäytetyö Hoitotyö Tammikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä
LisätiedotKaroliina Inki & Saija Kaarlela SAIRAANHOITAJAN ELVYTYSOSAAMINEN TERVEYSKESKUS- SAIRAALAN OSASTOLLA
Karoliina Inki & Saija Kaarlela SAIRAANHOITAJAN ELVYTYSOSAAMINEN TERVEYSKESKUS- SAIRAALAN OSASTOLLA Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2016 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa
Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Jonna Korhonen Jenni Lindman TAMK 08eh Ravistellun vauvan oireyhtymä Englanninkielisestä termistä Shaking baby syndrome (SBS) Vauvoihin
Lisätiedot5Tulta (savua, savun hajua tai leimahdus) havaitaan potilaassa, peitteissä tai potilaan hengitysteissä.
1 Anafylaksia Vakava yleistynyt yliherkkyysreaktio, joka ilmenee yhtenä tai useampana peruselintoiminnon häiriönä 2 Puudutusainemyrkytys Puudutuksen jälkeen esiintyvät neurologiset ja kardiovaskulaariset
LisätiedotHOITAJIEN KOKEMUKSIA LASTEN ELVYTYSTILANTEISTA
Jotenkin elvytykset ei koskaan unohdu tuolta mielestä HOITAJIEN KOKEMUKSIA LASTEN ELVYTYSTILANTEISTA Johanna Poranen Marjut Uljas Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotToteutuneet hoitoelvytykset ja MET -hälytykset Hyvinkään sairaalassa
Toteutuneet hoitoelvytykset ja MET -hälytykset Hyvinkään sairaalassa 2011 2014 Kallio, Heidi Mäyränpää, Juha-Matti 2015 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Toteutuneet hoitoelvytykset ja MET- hälytykset
LisätiedotDNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015
DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi
LisätiedotR Series ation rters
R Series Pikaopas R Series Pikaopas Tässä pikaoppaassa kuvataan lyhyesti ZOLL R Series -laitteen yleisimmät toiminnot. Käyttäjän on luettava ja sisäistettävä R Series -käyttöoppaassa olevat käyttötarkoituksia
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotEnsimmäiset valtakunnalliset vastasyntyneen elvytysohjeet. Liisa Rovamo
Teema: elvytys Ensimmäiset valtakunnalliset vastasyntyneen elvytysohjeet Liisa Rovamo Joka kolmas vastasyntyneen elvytystilanne tulee yllättäen. Paikallisesti synnytyssairaaloissa on pohdittava, miten
LisätiedotOPETUSVIDEO SAIRAANHOITAJA- OPISKELIJOIDEN ELVYTYSKOULU- TUKSEEN
Mikko Kiviniemi & Pyry Moilanen OPETUSVIDEO SAIRAANHOITAJA- OPISKELIJOIDEN ELVYTYSKOULU- TUKSEEN Opinnäytetyö Ensihoidon koulutusohjelma 2017 Tekijät Mikko Kiviniemi Pyry Moilanen Tutkinto Ensihoitaja
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tiina Mertanen NEUVOVA DEFIBRILLAATTORI OSANA PERUSELVYTYSTÄ Käyttökoulutus Polvijärvellä ja neuvovien defibrillaattoreiden sijaintitietojen selvittäminen
LisätiedotHarjoitusta ja hätätilanteita
Harjoitusta ja hätätilanteita Hoitohenkilökunnan elvytystiedot perusterveydenhuollossa Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma HAMK Forssa kevät 2015 Miia Palonen TIIVISTELMÄ HAMK FORSSA
LisätiedotTunnista oireet ja osaa toimia. Toiminnallinen harjoittelu ryhmälle
Tunnista oireet ja osaa toimia Toiminnallinen harjoittelu ryhmälle Harjoittelu tuo varmuutta Muutamat päivittäiset rutiinit edistävät turvallisuutta. Myös harjoittelemalla hätätilanteissa toimimisen harjoittelu
LisätiedotTaskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito
Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa
LisätiedotAED Plus. Paras apu elvyttäjille
AED Plus Paras apu elvyttäjille Painelu-puhalluselvytystä tarvitaan Viimeisimmät, vuonna 2010 annetut Euroopan elvytysneuvoston (ERC) suositukset ovat selviä: onnistunut defibrillointi edellyttää laadukasta
LisätiedotElvytyskoulutus päivystäville psykiatrian erikoislääkäreille
Mikko Räsänen, Viljami Vänttilä Elvytyskoulutus päivystäville psykiatrian erikoislääkäreille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusohjelma Opinnäytetyö 25.2.2016 Tiivistelmä
LisätiedotHOITAJIEN OSAAMINEN ELVYTYSTILANTEESSA
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2011 Paula Rintala HOITAJIEN OSAAMINEN ELVYTYSTILANTEESSA -HOITONETTI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015
ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia
LisätiedotHÄTÄTILANTEEN TUNNISTAMINEN JA ELVYTYKSEN TOTEUTUS
Ekroth Laura Ukkola Antti HÄTÄTILANTEEN TUNNISTAMINEN JA ELVYTYKSEN TOTEUTUS OPPAAN LAATIMINEN PALVELUTALOYH- DISTYS KOSKENRINNE RY:N HOITOHENKI- LÖKUNNALLE Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Joulukuu
LisätiedotPetri Heiskanen
EA 17.4.2018 Petri Heiskanen VERENVUOTO Haava on limakalvon vaurio, johon voi liittyä runsastakin verenvuotoa. SYITÄ: Naarmu eli pintahaava: raapaisu, kaatuminen. Pistohaava: neula, naula tai muu pistävä
Lisätiedot