Sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Kari-Matti Hiltunen Kari Pietilä

Transkriptio

1 Sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Kari-Matti Hiltunen Kari Pietilä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 21/2003

2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 21/2003 SAIRAALAN ULKOPUOLELLA TAPAHTUVAN ENSIHOIDON JA SAIRAANKULJETUKSEN TOIMINTAOHJE PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Kari-Matti HILTUNEN, Kari PIETILÄ Tampereen yliopistollinen sairaala, kirurgian klinikka ja sisätautien klinikka Tampere 2003

3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaohje Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tekijä/tekijät: Kari-Matti Hiltunen, Kari Pietilä Julkaisun numero: 21/2003 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kokonaissivumäärä: 22 s. + liite (yht. 35 s.) Kansanterveyslain mukaan kunnan ja terveyskeskuksen tehtävänä on huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarpeellinen sairaankuljetusvalmius. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon toimintaohje perustuu hoitoketjuperiaatteeseen. Toimintaohjeen tarkoituksena on toimia tukena ja ohjeena luotaessa järjestelmää, joka mahdollistaa välitöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden erottamisen kiireettömistä potilaista. Ohjeistus pyrkii mahdollistamaan myös jo tilannepaikalla toteutettavan tai aloitettavan hoidon. Hoitoketju ensihoidossa alkaa tilanteen havaitsemisesta, hälytyksen tekemisestä hätäkeskuksen numeroon 112, hälytyksen vastaanottamisesta, välittömän avun lähettämisestä, ensiavusta, ensihoidosta, potilaan kuljetuksesta sekä korjaavasta ja kuntouttavasta hoidosta hoitolaitoksessa. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kanslerinrinne 1 B, Tampereen yliopisto puh. (03) , Teknillisen Yliopiston Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) ,

5 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustatiedot. 7 2 Lääkinnällinen pelastustoimi Lääkinnällinen pelastustoimi Sairaankuljetusasetus..7 3 Lääkinnällisen pelastustoimen hoitoketju Hätäkeskus Riskin arviointi ja vasteen määrittäminen Alueen tilanteen seuranta Toiminnan osumisen arviointi ja seuranta Yksiköiden hälyttäminen Yksiköiden tehtäväilmoitukset Yksiköiden kuljetuskoodit/varausaste Milloin ensihoitojärjestelmän kiireellisen osan hälyttäminen tai käyttö ei ole perusteltua.11 4 Sairaankuljetus Yleisohje Sairaankuljetussopimus Ammattitaidon osoittaminen Vastaava lääkäri Sairaankuljetuksen lähtövalmius ja toiminnan taso Suositus ensivastetoiminnasta Perustason sairaankuljetus Perustason sairaankuljetuksen ambulanssin ohjeellinen varustus Hoitotason sairaankuljetus Hoitotason sairaankuljetuksen ambulanssin ohjeellinen varustus Ohje perustason ja hoitotason sairaalasiirtoihin 17

6 Perustason määritelmä Hoitotason määritelmä 17 5 Toiminnan valvonta ja tilastointi Ensivastetoiminta Perustason sairaankuljetus Hoitotason sairaankuljetus Toiminta monipotilastilanteissa Lääkinnällisen pelastustoiminnan johtaja Potilaiden siirtojärjestys ja käytettävä ajoneuvo Johtajan tunnistaminen 20 7 Koulutus.20 8 Ennakkoilmoitus korkeariskisen potilaan saapumisesta Lääkäriyksikön lääkärin tehtävät yllämainitun lisäksi 21 9 Ensihoitoon liittyvät konsultaatiot LIITE 1 23 Tavallisimpien hoitotason sairaankuljetuksen hoitamien potilasryhmien hoitoohjeet 10.1 Elottoman potilaan hoito-ohje hoitoyksikölle Tajuttoman potilaan hoito-ohje hoitoyksikölle Nestehoidon hoito-ohje hoitoyksikölle Rintakipuisen potilaan hoito-ohje hoitoyksikölle Keuhkoödeeman hoito-ohje hoitoyksikölle Rytmihäiriöiden hoito-ohje hoitoyksiköille Hypoglykemian hoito-ohje hoitoyksiköille Kouristelevan potilaan hoito-ohje hoitoyksiköille Vaikeutuneen astman hoito-ohje hoitoyksiköille

7 7 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SAIRAALAN ULKOPUOLISEN ENSIHOIDON JA SAIRAANKULJETUKSEN TOIMINTAOHJE 1 Taustatiedot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon toimintaohje perustuu hoitoketjuperiaatteeseen. Toimintaohjeen tarkoituksena on toimia tukena ja ohjeena luotaessa järjestelmää, joka mahdollistaa välitöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden erottamisen kiireettömistä potilaista. Ohjeistus pyrkii mahdollistamaan myös jo tilannepaikalla toteutettavan tai aloitettavan hoidon. Hoitoketju ensihoidossa alkaa tilanteen havaitsemisesta, hälytyksen tekemisestä hätäkeskuksen numeroon 112, hälytyksen vastaanottamisesta, välittömän avun lähettämisestä, ensiavusta, ensihoidosta, potilaan kuljetuksesta sekä korjaavasta ja kuntouttavasta hoidosta hoitolaitoksessa. Lakien ja asetusten mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä ja alueen terveyskeskuksilla on velvoite toiminnan ohjeistamisesta, valvonnasta ja koulutuksen järjestämisestä. Varsinainen toiminnallinen rooli on potilastyöhön osallistuvilla yksiköillä. Näitä voivat olla potilaan nopeimmin tavoittavat ensivasteyksiköt, sairaankuljettajat ja tietyissä tapauksissa kohteeseen lähetettävä lääkäri. 2 LÄÄKINNÄLLINEN PELASTUSTOIMI 2.1 Lääkinnällinen pelastustoimi Lääkinnällinen pelastustoimi kattaa hätäkeskuksen toiminnan sairaustapausten avunpyyntöjen käsittelyssä, eri palveluntuottajien ensivastetoiminnan, vapaaehtoisjärjestöjen (esim. SPR) viranomaisyhteistyössä harjoittaman ensiaputoiminnan, sairaankuljetuksen, terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla annetun ensihoidon. Lääkinnällinen pelastustoimi on erikoissairaanhoitolaissa (1994) määritelty erikoissairaanhoidon osaksi ja tämän vuoksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ohjeistaa alueensa lääkinnällisen pelastustoimen. Ohjeiston pohjana on käytetty Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien ohjeita, joita on sovellettu yhteistyössä perusterveydenhuollon ja eri palveluntuottajien kesken Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle. 2.2 Sairaankuljetusasetus Sairaankuljetusasetus (1994) jakaa sairaankuljetuksen kahteen tasoon: perus- ja hoitotasoon. Asetus velvoittaa sairaanhoitopiirin ohjaamaan ja valvomaan osaltaan hoitotason sairaankuljetustoimintaa (4 ). Perustaso määritellään hoidoksi ja kuljetukseksi, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet (sairaankuljetusasetus 2 3). Hoitotason sairaankuljetuksessa on valmiudet aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata (sairaanhoitoasetus 2 4).

8 8 3 LÄÄKINNÄLLISEN PELASTUSTOIMEN HOITOKETJU 3.1 Hätäkeskus Hätäkeskuksen tehtävänä on ottaa vastaan hätäilmoituksia kaikkina vuorokauden aikoina ja hälyttää tarvittava apu, joka hätäkeskuksessa arvioidaan ilmoituksen perusteella. Lisäksi hätäkeskus voi antaa hätäilmoituksen perusteella puhelinohjeita tilanteen hallitsemiseksi jo ennen kuin apu kohteeseen saapuu. Hätäkeskuksen puhelinnumero on 112. Hätäkeskuksissa käytetään hätäpuheluita käsiteltäessä ja tapausten lääketieteellistä riskiä arvioitaessa "Hätäpuhelun käsittely; Opaskansio hätäkeskuspäivystäjälle" -ohjekirjaa, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kaikille hätäkeskuksille. Riskinarvioinnin tarkoituksena on pyrkiä voimavarojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Hätäkeskus tarvitsee tietoja voidakseen tehdä riskinarvioinnin. Terveydenhuollon ammattihenkilökunnan ja ensihoitoyksikköjen on annettava hätäkeskukselle kaikki kiireellisyyden arvioimisen kannalta oleellinen tieto. Hätäkeskus arvioi tarvittavan avun laadun ja kiireellisyyden sekä lähettää tarvittaessa kohteeseen tarkoituksenmukaisen avun. Hätäkeskuksella ei ole yleistä velvollisuutta lähettää ambulanssia kohteeseen aina kun sitä pyydetään. Hätäkeskusten lääkinnällinen ohjeistaminen toteutetaan yhteistyössä hätäkeskusten, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin kesken. Sairaanhoitopiiri valvoo ohjeistuksen toteutumista. 3.2 Riskin arviointi ja vasteen määrittäminen Tilanteen arvioinnissa hätäkeskus käyttää "Hätäpuhelun käsittely. Opaskansio hätäkeskuspäivystäjille, Laukkanen, Turva, Pietilä, Oksanen, 1997" kriteereitä. A-riski: Potilas on korkeariskinen, kun hänen peruselintoimintonsa ovat välittömästi uhattuina. Vaste Hälytetään ensiksi paikalle ehtivä yksikkö riippumatta yksikön varsinaisesta toimialueesta. Tämä voi olla ensivasteyksikkö tai mikä tahansa sairaankuljetusyksikkö, joka kohteen nopeimmin saavuttaa. Samanaikaisesti hälytetään hoitotason yksikkö, jos sellainen on käytettävissä. Koska Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ei toimi pelastushelikopteria, on tilannekohtaisesti harkittava, milloin lääkintä- tai pelastushelikopteri hälytetään. B-riski: Keskisuuri tai tuntematon riski Vaste Hälytetään ensisijaisesti lähin sairaankuljetusyksikkö (joka ei välttämättä ole alueen oma) ja hoitotason yksikkö, jos se on paikkakunnalla käytettävissä ja vapaana. Ensivasteyksikkö hälytetään, mikäli se saavuttaa potilaan oleellisesti sairaankuljetusyksiköitä aikaisemmin. Koska Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ei toimi pelastushelikopteria, on tilannekohtaisesti harkittava, milloin lääkintä- tai pelastushelikopteri hälytetään.

9 9 C-riski: Pieni riski Vaste Ohjevasteaika 30 min, jolloin kohteeseen hälytetään alueen oma, sopimuksen tehnyt perustason sairaankuljetusyksikkö, mikäli se ehtii ohjevasteajassa kohteeseen, muutoin lähin ohjevasteajassa tehtävään ehtivä sairaankuljetusyksikkö. Koska Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ei toimi pelastushelikopteria, on tilannekohtaisesti harkittava, milloin lääkintä- tai pelastushelikopteri hälytetään. D-riski: Riskitön kuljetustehtävä D-riskiin kuuluvat tehtävät ovat käytännössä aikatilaustehtäviä. Vaste Ohjevasteaika 1-2 tuntia, jolloin hälytetään alueen oma sopimuksen tehnyt perustason sairaankuljetusyksikkö, mikäli ehtii ohjevasteajassa kohteeseen. Muutoin lähin ohjevasteajassa kohteeseen ehtivä sairaankuljetusyksikkö. Siirtokuljetuksissa tai vastaavissa aikataulutilauksissa sairaankuljetusyksikkö voidaan korvata myös muulla kuljettavalla yksiköllä (esim. invaliditaksilla), mikäli potilaan tila tämän sallii. Hätäkeskukset velvoitetaan käyttämään liitteenä olevaa tehtäväkoodistoa. Hoito-ohjeiden antaminen puhelimitse kuuluu hätäpuhelun käsittelyyn. 3.3 Alueen tilanteen seuranta Hätäkeskuksen on oltava jatkuvasti ajan tasalla alueellansa olevista terveyskeskuksen kanssa sopimuksen tehneistä yksiköistä, niiden valmiudesta toimia hoitotasolla, sekä niiden sijainnista ja tehtävänvaiheista. Sopimuksen tehneiden yksiköiden on tehtävä seurannan edellyttämät ilmoitukset, jotka sisältävät tiedot yksikön valmiustilasta ja siitä, toimiiko yksikkö perus- vai hoitotasolla. 3.4 Toiminnan osumisen arviointi ja seuranta Hätäkeskus raportoi kolmen kuukauden välein kirjallisesti sairaanhoitopiirille (ensihoidon vastuulääkärille) seuraavat asiat: tehtävien jakautumisen riskiluokkien mukaan (A-D) kuhunkin tehtävään liittyvän sairaankuljettajan ilmoittaman riskiluokan hänen kohdatessaan potilaan A- ja B-tehtävissä käytetyt vasteet jaoteltuna hälytysten lukumäärien mukaan: lähin yksikkö, perustason yksikkö, hoitotason yksikkö, lääkäriyksikkö, pelastushelikopteri kuinka usein hätäkeskuksesta annettiin hoito-ohjeita A- ja B-tehtävissä soittajalle Ensihoitoon ja sairaankuljetukseen osallistuvien yksiköiden on annettava palaute hoidetun tehtävän jälkeen hätäkeskukselle riskin arvioinnista ja vasteen määrittämisestä ottaen huomioon, mitä tietosuojasta on säädetty. Palaute on annettava sen mukaisena, millainen tilanne oli kohteessa yksikön tavattua potilaan.

10 Yksiköiden hälyttäminen Sairaankuljetusyksiköt hälytetään yleisen hätänumeron 112 kautta kaikkina vuorokauden aikoina ja yksiköiden päivystyspaikoista riippumatta. Radioliikenteessä on huomioitava tietosuojan toteutuminen. Jotta hätäkeskus voisi käyttää yksiköitä tarkoituksenmukaisesti on yksikkö velvollinen ilmoittamaan hätäkeskukselle toimintavalmiutensa. Sairaankuljetuksen omien suorien puhelinnumerojen käyttö ei pääsääntöisesti ole sallittu.. Kiireettömissä tapauksissa (= aikatilaukset, jatko/siirtokuljetukset) sairaankuljetusyksikön hälyttäminen voidaan tehdä suoraan hoitolaitoksen tilaajalta palveluntuottajalle. Sairaankuljetusyksikön on näissä tapauksissa ilmoitettava hätäkeskukselle kun yksikkö ei voi ottaa vastaan muita tehtäviä. 3.6 Yksiköiden tehtäväilmoitukset Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella käytetään kaikkien ensivaste- ja sairaankuljetusyksiköiden tehtävävaiheista seuraavia ilmoituksia: Hälytetty Matkalla Kohteessa Potilaan luona Kuljettaa/Ei kuljetusta Perillä Vapaa Asemalla Kuittaus tehtäväkoodista ja osoitteesta Matkalla kohti tehtäväosoitetta Yksikkö on pysäyttänyt ajoneuvonsa kohdeosoitteessa Yksikön henkilöstö on päässyt potilaan luo Yksikkö on lähtenyt matkalle kohti kuljetusosoitetta tai potilasta ei kuljeteta tai kuljetetaan toisella yksiköllä Yksikkö on kuljetuksen määränpäässä Yksikkö on luovuttanut potilaan ja on valmis seuraavaan tehtävään Yksikkö asemapaikassaan kotikunnassa

11 Yksiköiden kuljetuskoodit/varausaste Kuljetuskoodi antaa hätäkeskuksen päivystäjälle palautteen välittömästi potilaan todellisesta tilasta ja ilmoittaa yksikön varausasteen kuljetuksen alkaessa ja sen aikana. A B C D Ei-kuljetusta Potilaan tila on epävakaa (hoidosta huolimatta tai hoitoa ei voida antaa sairaalan ulkopuolella). Potilas vaatii jatkuvaa seurantaa ja nopean kuljetuksen. Yksikköä ei hälytetä kuljetuksen aikana muihin tehtäviin. Potilaan tila on vakaa, mutta vaatii jatkuvaa seurantaa (käynnissä on hoitotoimia) tai nopean kuljetuksen. Joku yksikön miehistöstä voi mennä nopeasti tarkistamaan aivan matkan varrella olevan toisen korkean/tuntemattoman riskin potilaan. Hoitovastuuta toisesta potilaasta ei yleensä voida ottaa. Potilaan tila on vakaa, mutta vaatii valvontaa. Ainakin yksi miehistöstä voi mennä hoitamaan toista potilasta hoitovälineet mukanaan. Yksikkö tulee hälyttää kaikkiin tuntemattoman/korkean riskin tehtäviin lähimpänä yksikkönä tai tarkoituksenmukaisimpana yksikkönä. Potilaan tila on vakaa eikä vaadi seurantaa. Potilas voidaan jättää autoon yksin ja koko miehistö voi lähteä välineineen hoitamaan toista potilasta. Hälytysperiaatteet toiseen tehtävään ovat samat kuin C- tehtävässä. Jos tehtävä ei johda kuljetukseen ambulanssilla, ilmoitetaan hätäkeskukselle nk. X-koodi, joka antaa päivystäjälle viitteitä kuljetuksen peruuntumisen syystä. Koodit ilmenevät liitteestä. Alla on ohje tilanteista, joissa harvoin tarvitaan kiireellistä kuljetusta ensihoitojärjestelmän yksiköllä. 3.8 Milloin ensihoitojärjestelmän kiireellisen osan hälyttäminen tai käyttö ei ole perusteltua potilailla, joilla ei ole mitään viitteitä akuutista merkittävästä sairaudesta tai vammasta potilailla, joiden kroonisessa sairaudentilassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kun kyseessä on kuumeinen lapsi ilman merkkejä alentuneesta tajunnan tasosta, kouristuksista, hengitysvaikeudesta ja joka on aikuisen seurattavana kuljetuksissa suunniteltuihin hoitoihin/tutkimuksiin (aikatilauskuljetukset) kun potilaalla on pieni haava ilman merkkejä valtimovuodosta tai motorisesta häiriöstä muutoin terveellä henkilöllä

12 12 kun potilaalla on pieni vamma (nilkan nyrjähdys, sormen/käden vammat) muutoin terveellä henkilöllä muissa mahdollisissa tilanteissa lääkärikonsultaation jälkeen tai vakiintuneiden hoitokäytäntöjen/toimintamallien mukaisesti Mikäli potilas näissä tilanteissa haluaa kuljetuksen nimenomaan sairaankuljetusyksiköllä, välitetään tehtävä D-kiireellisyydellä yksityiselle sairaankuljetusyritykselle. Asiallisen neuvonnan ja asiakaspalvelun merkitys korostuu kyseisten tehtävien loppuunsaattamisessa. 4 SAIRAANKULJETUS 4.1 Yleisohje Sairaankuljetuksella tarkoitetaan sairaankuljetusasetuksen mukaan ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajoneuvolla, vesi- tai ilma-aluksella sekä muulla erityisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta ja ennen kuljetusta ja kuljetuksen aikana annettavaa ensihoitoa, joka johtuu sairaudesta, vammautumisesta tai muusta hätätilanteesta. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ensimmäisenä kohteeseen tai onnettomuuspaikalle lähetettävissä olevaa toimintayksikköä. Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. Hoitotason sairaankuljetuksella tarkoitetaan valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. 4.2 Sairaankuljetussopimus Sairaankuljetustoiminnan asianmukaisuuden valvomiseksi on kunnan (terveyskeskuksen) tehtävä sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelun tuottajan kanssa sairaankuljetussopimus. Sopimuksessa olisi oltava maininnat ainakin seuraavista asioista: - sairasautojen vähimmäismäärä ja varustetaso - sairaankuljetusvalmius - henkilöstön koulutustaso ja vaadittavat erityistaidot - sairaankuljetushenkilöstön työskentely valmius- tai päivystysaikana - viestijärjestelmä - kuljetuksen suorittamisen periaatteet - kustannusten korvausperiaatteet - hälytysohjeet - sairaankuljetushenkilöstön työpaikkakoulutus ja ammattitaidon ylläpito

13 13 - sairaankuljetusyksiköiden lääke- ja varustehuolto - toiminnan vastuuhenkilöt - sopimuksen voimassaolo Mikäli PSHP:n alueella on liikenneluvalla toimivia sairaankuljetusyksiköitä, ne voidaan ottaa mukaan ensihoitojärjestelmään, mikäli: niiden henkilökunta osallistuu sairaanhoitopiirin hyväksymään ammattitaidon arviointijärjestelmään ne liittyvät hätäkeskuksen hälytysjärjestelmään (antavat tilanneilmoitukset ja palautteet hätäkeskukselle) ne tekevät sopimuksen paikallisen terveyskeskuksen kanssa (toiminnan valvonta, kaluston kunnon valvonta) 4.3 Ammattitaidon osoittaminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tulee kaikkien kiireelliseen sairaankuljetukseen (A- ja B- tehtävät) osallistuvien olla vähintään perustasolla. Perustason tietojen ja taitojen omaksuminen ja ammattitaidon säilyminen varmistetaan sairaanhoitopiirin hyväksymissä, terveyskeskusten järjestämissä testauksissa. Hoitotason teoreettisten tietojen ja käytännön taitojen testaamisessa käytetään sairaanhoitopiirin hyväksymiä tai järjestämiä testejä. Ennen paikallisten testausten aloittamista PSHP rakentaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa hoitotason koulutusrungon soveltaen muissa sairaanhoitopiireissä vallitsevia käytäntöjä. 4.4 Vastaava lääkäri Terveyskeskuksessa on oltava ensihoidosta vastaava lääkäri, ellei terveyskeskuksen johtava lääkäri huolehdi tästä tehtävästä. Sairaanhoitopiirissä on oltava ensihoidosta vastaava lääkäri, joka koordinoi koko sairaanhoitopiirin ensihoitoa (lähinnä hoitotasoa). Ensihoidon vastuulääkäreiden tehtävänä on valvoa, ohjeistaa ja kehittää ensihoitoa ja sairaankuljetusta sekä kouluttaa toimintaan osallistuvaa henkilökuntaa. Sairaankuljetusjärjestelmän yhteistyö tapahtuu yksiköiden ensihoidosta vastaavien lääkäreiden muodostaman verkoston toimintana. Kiireelliseen sairaankuljetukseen osallistuvien yksiköiden pitää ilmoittaa sairaanhoitopiirin ensihoidosta vastaavalle lääkärille oman yksikkönsä vastaavan lääkärin nimi. Ilmoitus pitää tehdä kahden viikon kuluessa vastaavan lääkärin muuttumisesta. 4.5 Sairaankuljetuksen lähtövalmius ja toiminnan taso Jokaisen terveyskeskuksen alueella on vähintään yhden sairaankuljetusyksikön oltava välittömässä lähtövalmiudessa. Tämän yksikön pitää täyttää vähintään perustason vaatimukset. Poikkeus: mikäli esim. ilta- tai yöaikana on perusteltu syy ohjeistaa valmius muulla tavalla, tästä on kirjallisesti erikseen sovittava PSHP:n ensihoidosta vastaavan lääkärin ja hätäkeskuksen kanssa. 4.6 Suositus ensivastetoiminnasta Ensivastetoiminnan tarkoituksena on tavoittaa hätätilapotilas mahdollisimman nopeasti ja aloittaa tälle välittömät ensihoitotoimet ennen sairaankuljetuksen saapumista. Lisäksi tarkoituksena on täyttää ns. ambulanssityhjiöitä eli ensivasteyksiköitä käytetään edellä esitetyn hälytysohjeen

14 14 mukaisesti peruselvytyksen ja varhaisen defibrillaation varmistamiseksi. On suositeltavaa käyttää ensivasteyksikköä herkästi A- ja B-tehtävissä sairaankuljetusyksikön apuna niissäkin tapauksissa, joissa sairaankuljetus ehtii vasteajassa paikalle. Muutoin ensivasteyksiköitä käytetään sairaankuljetuksen pyynnöstä tarvittaessa avunantotehtäviin. Ensivasteyksikkö ei korvaa ambulanssia. Palo- ja pelastuslaitoksia tai yksityisiä palveluntuottajia suositetaan aloittamaan ensivastetoiminta yhteistyössä paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Toimintaan voi osallistua myös SPR:n jäseniä sekä muuta tehtävään koulutettua henkilöstöä. Ensivastekoulutusta antaa Valtion pelastusopisto, Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) tai oma terveyskeskus. Ensivastekursseilla omaksuttujen tietojen ja taitojen ylläpitoa seuraa ensisijaisesti terveyskeskuksen ensihoidosta vastaava lääkäri, tarvittaessa yhteistyössä sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin kanssa. 4.7 Perustason sairaankuljetus Sairaankuljetusasetuksen 2 3. kohdan tarkoittamat yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet ovat seuraavat: hoitoyksikön tai muun lisäavun pyytäminen tilanteen vaatiessa potilaan tutkiminen, tilanarviointi ja johtopäätösten teko (aikaa menee tavallisesti enintään 10 minuuttia potilaan luo saapumisesta) kammiovärinän defibrillointi (tavallisesti minuutin kuluessa elottoman luokse saapumisesta) hoitoelvytyksen aloittaminen o elottoman potilaan intubointi (tavallisesti kolmen minuutin kuluessa elottoman luokse saapumisesta) o suonitien avaaminen o elvytyslääkkeiden ja i.v. nesteensiirron käyttö itsenäisesti, mutta sairaanhoitopiirin ohjeistusta noudattaen hypovoleemisen sokin tunnistamisen ja i.v. nesteensiirron aloittamisen pitää tapahtua nopeasti. Suoniyhteyden avaaminen saattaa vaikeissa hypovolemiatilanteissa olla vaikeaa. Jos siinä ei nopeasti onnistuta, yrityksistä tulee luopua ja kuljettaa potilas mahdollisimman nopeasti sellaiseen hoitopaikkaan, jossa sentraalinen suoniyhteys on avattavissa. Potilaan kuljetus pitää joka tapauksessa aina aloittaa niin pian kuin mahdollista. tapaturmapotilaan tutkiminen, murtumien tukeminen käyttäen asianmukaista niskatukea, tyhjiöpatjaa ja lastoitusta (tilan arviointiin, toimenpiteisiin ja nesteensiirron aloitukseen saa tavallisesti kulua enintään 10 minuuttia) hypoglykemian toteaminen ja hoito laskimonsisäisellä glukoosiruiskeella (tilan arviointiin, verensokerin mittaukseen ja glukoosiliuoksen annon aloitukseen saa tavallisesti kulua enintään 10 minuuttia) kouristelevan potilaan hoito rektaalisella diatsepaamilla lyhytvaikutteisen nitraatin ja ASA-valmisteen käyttö rintakipuisella

15 15 yleensä lääkkeellisen hapen anto asianmukaisen sairaankuljetuskertomuksen täyttäminen velvollisuus konsultoida lääkäriä tilanteen vaatiessa ja antaa ennakkoilmoitus poliklinikalle/terveyskeskukselle ja raportoida potilaan tila ja annettu hoito perustason sairaankuljetuksessa potilaan siirto alkaa tavallisesti 20 minuutin kuluessa potilaan luokse saapumisesta, ellei potilas ole puristuksissa tai ellei hänen tilansa arviointi tai vakauttaminen vie perustellusti enemmän aikaa Edellä mainitut hoitotoimet tehdään noudattaen Oksanen-Turva-Vanni: Ensihoidon taskuoppaan hoitokaaviota (uusin painos, Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy, Espoo), ellei paikallisesti ole annettu tarkempia ohjeita. Edellä mainittuja ohjevasteaikoja tulee seurata sairaankuljetusyksiköissä ja kunkin tehtävän yhteydessä tulee kirjata syy, minkä vuoksi ohjevasteaika mahdollisesti ylittyi. Yksikön toiminnasta vastaavan lääkärin tulee seurata ohjevasteaikojen toteutumista. Perustason sairaankuljetuksella on oltava selkeä tieto siitä, mistä ja miten saadaan tarvittaessa konsultaatioyhteys lääkäriin. A- ja B-tehtäviä hoitavissa ja korkeariskisiä siirtokuljetuksia tekevissä perustason sairaankuljetusyksiköissä tulee kahden miehistön jäsenen täyttää edellä luetellut vaatimukset. Jatkossa yksikkö katsotaan olevan perustasolla, mikäli molemmat miehistön jäsenet on hyväksytty sairaanhoitopiirin järjestämässä tai hyväksymässä perustason ammattitaidon testauksessa. C- ja D-tehtävissä ja pieniriskisiä sairaankuljetuksia hoitavissa yksiköissä vähintään toisen miehistöstä tulee täyttää edellä olevat vaatimukset. 4.8 Perustason sairaankuljetukseen osallistuvan ambulanssin ohjeellinen varustus Varusteluettelo on laadittu siten, että yllämainitut toiminnot voidaan suorittaa. Tehtäväluettelo ja välineet ovat ohjeellisia. Varusteluettelo laaditaan paikallisia oloja vastaavaksi toiminnasta vastaavan lääkärin johdolla. yhteydenpitovälineet (radio, GSM-puhelin, VIRVE-puhelin) defibrillaattori, jossa EKG-monitorointimahdollisuus verenpainemittari ja stetoskooppi aikuisten ja lasten intubaatiovälineet (intubaatioputket, laryngoskooppi ja kielet, hengityspalje, maskit, nieluputket, imulaite ja katetrit) infuusiovälineet (kanyylit, letkut, nesteet (NaCl 0.9 % / Ringer, G10), staassi, kiinnitysteipit) paarit, tyhjiöpatja, tukikauluri (kaulurisarja tai säädettävä kauluri, kovia), muut tilanteen mukaiset tuet ja lastat verensokerimittari tarvikkeineen hapenantomahdollisuus, happimaskit, saturaatiomittari CPAP-maski ja venttiilit sairaankuljetuskertomuskaavakkeet lääkkeet ja lääkeluvat omalta vastuulääkäriltä

16 Hoitotason sairaankuljetus Sairaankuljetusasetuksen 2 4. kohdan tarkoittama hoito tehostetun hoidon tasolla tarkoittaa edellä esitettyjen perustasolla suoritettavien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden lisäksi seuraavaa: potilaan tutkiminen, ja itsenäinen tilan arviointi sekä työdiagnoosin määrittäminen elvytyksestä pidättäytyminen ja sen lopettaminen kohteessa tuloksettomana syvästi tajuttoman potilaan intubaatio kevyttä sedaatiota hyväksi käyttäen (kts.lääkitysohje) hoidon toteuttaminen käyttäen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoito-ohjeita 12-kanavaisen EKG:n otto ja tiedon siirto lääkärin tulkittavaksi esim. telefaxilla potilaan tilan arviointi, työdiagnoosiin pääsy rintakipuisten ja hengenahdistuspotilaiden kohdalla, tajuttoman ja kouristelevan potilaan riskin arviointi, suuren tai lävistävän energian vammauttaneen potilaan erityisriskien arviointi hoitotason yksikön sairaankuljettaja toimii lääkinnällisen pelastustoiminnan kenttäjohtajana esim. monipotilastilanteissa ja ruuhkatilanteissa, ellei saatavilla ole terveyskeskuksen/sairaalan lääkintäryhmän lääkäriä Potilaan kuljettamatta jättäminen päätetään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoito-ohjeen mukaan, joka on liitteenä. Ongelmatilanteissa konsultoidaan Tampereen yliopistollisen sairaanhoitopiirin asianomaisen erikoisalan päivystäjää. Hoitotason sairaankuljettajalla on oltava terveydenhuoltoalan ammattitutkinto. Hoitotason sairaankuljettajalta edellytetään päätoimisuutta sairaankuljetuksessa tai muuta päätoimista työskentelyä terveydenhuollon yksikössä Sairaankuljetusyksikkö on hoitotason yksikkö, mikäli vähintään toinen sen miehistön jäsenistä on hyväksytty sairaanhoitopiirin hyväksymässä tai järjestämässä hoitotason ammattitaidon testauksessa ja toinen täyttää perustason vaatimukset. Yksikkö on hoitotasolla, jos sen miehistöön kuuluu ensihoitoon perehtynyt lääkäri Hoitotason sairaankuljetukseen osallistuvan ambulanssin ohjeellinen varustus perustason varusteet 12-kanavainen EKG-laite ja EKG:n lähetysmahdollisuus inhaloitavien lääkkeiden annostelija (nebulisaattori) manuaalinen defibrillaattori ulkoinen sydämentahdistin EtCO 2 -mittari mahdollisuus jänneiteilmarinnan hoitamiseen infuusiopumppu lämpömittari CPAP-maski ja venttiilit lääkkeet ja lääkeluvat omalta vastuulääkäriltä sairaanhoitopiirin ohjeen mukaisesti

17 17 Varusteluettelo on laadittu niin, että hoito voidaan toteuttaa käyttäen hoitotason sairaankuljetuksen ohjeistusta. Ohessa on liite, joka käsittää tavallisimpien hoitotason sairaankuljetuksen hoitamien potilasryhmien hoito-ohjeista (Liite 1). Toiminnasta vastaavan lääkärin antamat hoito-ohjeet voivat yksityiskohdissa poiketa liitteessä annetuista ohjeista Ohje perus- ja hoitotason sairaalasiirtoihin Ohje on tehty helpottamaan osastojen sairaalasiirtojen tilausta ja hoitotasoisuuden määrittelemistä. Määritelmän tarkoituksena on jatkaa sairaalassa annettua hyvää hoitoa myös sairaalasiirtojen aikana. Laki erikoissairaanhoitolain 1 :n muuttamisesta tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 1994, tämän jälkeen on lääkinnällinen pelastustoiminta säädetty erikoissairaanhoitolain osaksi ja tämän velvoitteen mukaisesti sairaanhoitopiirien tulisi ohjeistaa alueensa lääkinnällinen pelastustoimi. Sairaankuljetusasetus, joka tuli voimaan 1. elokuuta 1994, jakoi sairaankuljetuksen kahteen tasoon, perus- ja hoitotasoon. Samalla se velvoitti sairaanhoitopiirit valvomaan ja ohjaamaan hoitotason sairaankuljetustoimintaa (4 ) Perustason määritelmä: Perustaso määritellään hoidoksi ja kuljetukseksi, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet (sairaankuljetusasetus 2 3). Perustason sairaalasiirto: Normaali postoperatiivinen potilas, normaali ko-operaatio, ymmärtää annetut hoito-ohjeet Suoraan kotiutuvat potilaat Hemodynamiikka sekä keuhkofunktio stabiili, ei vaadi aktiivista valvontaa Matkan aikana ei aktiivista hoitotoimenpiteitä eikä i.v.-lääkitystä Mikä tahansa potilas, jos osastolta on potilassiirtoon perehtynyt sairaanhoitaja saattamassa ja ambulanssissa riittävä varustus Huom: M1-potilasta on oltava saattamassa terveydenhuollon koulutuksen saanut ammattihenkilö Hoitotason määritelmä: Hoitotaso määritellään valmiudeksi aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata (sairaankuljetusasetus 2 4). Hoitotason sairaalasiirto: Tajunnantason aleneminen tai oletettavissa oleva vaihtelu Hemodynamiikan tai hengitysfunktion häiriö (rytmihäiriöalttius, esim. tuore sydäninfarkti, jatkuva happihoito) Keinoilmatie (intuboitu / trakeostomioitu potilas) Lääkeinfuusio tai verivalmisteiden anto Lääkkeellinen hoito matkan aikana Vaativat immobilisoidut potilaat (esim. veto- tai rankatuetut potilaat) Huom: Hoitotason yksikkö voi siirtää myös perustason potilasta, mutta perustason yksikkö ei voi siirtää hoitotasoa vaativaa potilasta, ellei osastolta ole saattamassa ko. potilaan hoitoon hyvin perehtynyt sairaanhoitaja.

18 18 5 TOIMINNAN VALVONTA JA TILASTOINTI 5.1 Ensivastetoiminta Ensivastetoimintaa sopimuksella terveyskeskuksen kanssa tuottavien yksiköiden tulee yhdessä terveyskeskuksen sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin kanssa ylläpitää ja tilastoida lääkinnälliset ensivastetehtävät. Ensihoidosta vastaavan lääkärin on huolehdittava siitä, että sairaanhoitopiirille toimitetaan puolivuosittain tilastot, joista käyvät ilmi ensivasteyksikön tehtävien kiireellisyys ja koodi sekä keskimääräinen tehtävätaajuus/kuukausi. 5.2 Perustason sairaankuljetus Perustason sairaankuljetustoimintaa tuottavien yksiköiden tulee yhdessä terveyskeskuksen ensihoidosta vastaavan lääkärin tai ensihoitoyksikön vastaavan lääkärin kanssa tilastoida perustasoiset ensihoitotehtävät, joista käy ilmi seuraavat asiat: 1. Kuinka paljon perustasoinen yksikkö kohtaa eri kiireisyysasteen hälytystehtäviä (A-D) 2. Kuinka monessa prosentissa kiireellisiä tehtäviä perustasoinen yksikkö pyytää kohteeseen lisähoitovalmiutta (hoitoyksikkö ja/tai pelastushelikopteri) 3. Perustasoisen miehistön suoritukset toimenpiteiden lukumäärinä/hoidettuina potilaina: suoniyhteyksien avaaminen elottoman defibrillointi elottoman intubaatio keskimääräinen kohteessa viipymisaika ryhmiteltynä tehtäväkoodien mukaan elvytysten lukumäärä ja syy minkä vuoksi elvytys on aloitettu. Erikseen mainitaan, mikä oli sydämen rytmi elvytystä aloitettaessa (kammiotakykardia, kammiovärinä, bradykardia, asystole) käytettyjen lääkkeiden dokumentointi 4. Palautteen anto hätäkeskukselle potilaan tila tavattaessa koodina kuljetuskoodi 5.3 Hoitotason sairaankuljetus Hoitotason sairaankuljetustoimintaa tuottavien yksiköiden tulee yhdessä terveyskeskuksen sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin tai ensihoitoyksikön vastaavan lääkärin kanssa tilastoida hoitotasoiset ensihoitotehtävät, joista käy ilmi seuraavat asiat: 1. Kuinka paljon hoitotason yksikkö kohtaa eri kiireisyysasteen tehtäviä (A-D) 2. Keskimääräinen kohteessa oloaika/eri tehtäväkoodit 3. Hoitotasoisen miehistön suoritukset toimenpiteiden tai hoidettujen potilaiden lukumäärinä suoniyhteys käytettyjen lääkkeiden dokumentointi

19 19 elottoman intubaatio tajuttoman intubaatio elottoman defibrillointi ulkoinen tahdistus kardioversio elvytysten lukumäärä ja syy minkä vuoksi elvytys on aloitettu. Erikseen mainitaan, mikä oli sydämen rytmi elvytystä aloitettaessa (kammiotakykardia, kammiovärinä, bradykardia, asystole) 4. Palautteen anto hätäkeskukselle potilaan tila tavattaessa koodina kuljetuskoodi Vastaava lääkäri ilmoittaa yo. tiedot sairaanhoitopiirin ensihoidosta vastaavalle lääkärille puolivuosittain. Harkintansa perusteella ja seurantatietoihin perustuen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri voi antaa ohjeita hoitotason sairaankuljetuksen kattavuudesta 6 TOIMINTA MONIPOTILASTILANTEESSA Monia vammautuneita aiheuttaneissa onnettomuuksissa on välttämätöntä, että yksi ensihoidon koulutuksen saanut henkilö johtaa lääkinnällistä pelastustointa tapahtumapaikalla. Johtajan vaihtaminen monipotilastilanteessa on riski. Jos paikalle saapuu kokeneempi ammattihenkilö, on yleensä parempi, että hän toimii johtajan "oikeana kätenä". Alusta saakka johtajana toiminut tuntee paikalla olevat yksiköt ja hänellä on jo kokonaiskäsitys potilaista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimittaessa annetaan epäselvyyksien välttämiseksi seuraavat ohjeet silloin kun paikalla on useita ensihoidon yksiköitä ja/tai pelastushelikopteri. 6.1 Lääkinnällisen pelastustoimen johtaja Ensiksi paikalle ehtinyt kokeneempi sairaankuljettaja toimii lääkinnällisen pelastustoimen johtajana. Alkuvaiheessa lääkinnällisen pelastustoimen johtajana (L3) toiminut sairaankuljettaja tai terveyskeskuslääkäri voi harkintansa mukaan luovuttaa lääkinnällisen pelastustoimen johtajuuden paremmin tehtävään pystyvälle, esimerkiksi paikalle saapuneelle ensihoitoon perehtyneelle lääkärille tai kokeneemmalle hoitotason sairaankuljettajalle Jos paikalle saapuu TaYS:n lääkintäryhmä, toimii sen lääkäri lääkinnällisen pelastustoimen johtajana. (ks. tarkennus: Johtajan tunnistaminen)

20 Potilaiden siirtojärjestys ja käytettävä ajoneuvo Lääkinnällisen pelastustoiminnan johtaja määrää siirtojärjestyksen ja potilaan kuljettavan yksikön. 6.3 Johtajan tunnistaminen Hoitotason yksiköiden varustukseen suositellaan ensihoitajan liiviin kiinnitettävää tarraa, joka osoittaa johtajuuden (L3). Mikäli tilannepaikalla on useita lääkintäryhmiä esim. terveyskeskuksista, toimii paikalla oleva TaYS:n lääkintäryhmän lääkäri lääkinnällisen pelastustoimen johtajana. Suositellaan käytettäväksi tunnistamista helpottavaa, liiviin kiinnitettävää tarraa (lääkintäjohtaja). Mikäli toiminnan kannalta on perusteltua, voi TaYS:n lääkintäryhmän johtaja määrätä kokonaisjohdon muulle tilanteen hyvin tuntevalle lääkärille. 7 KOULUTUS Terveydenhuolto-oppilaitokset antavat jatko- ja täydennyskoulutusta terveydenhuoltohenkilökunnalle erillisen sopimuksen mukaan järjestettävillä kursseilla ja opetusohjelmilla yhteistyössä sairaaloiden ja pelastusalan oppilaitosten kanssa. Valtion pelastusopisto ja muut pelastusalan oppilaitokset jatko- ja täydennyskouluttavat pelastushenkilökuntaa yhteistyössä terveydenhuoltoalan oppilaitosten ja sairaaloiden kanssa.. Sairaanhoitopiiri suosittelee, että ensihoitokoulutusta antava terveydenhuollon henkilökunta osallistuu sairaanhoitopiirin hyväksymiin tai järjestämiin perus- ja hoitotason kokeisiin. 8 ENNAKKOILMOITUS KORKEARISKISEN POTILAAN SAAPUMISESTA on tehtävä riittävän ajoissa, jotta pkl ehtii varautua on tehtävä kaikista korkeariskisistä potilaista, joilla elintoimet uhattuna ennakkoilmoituksesta tulee käydä ilmi potilaan/potilaiden henkilötiedot potilaiden lukumäärä tapahtumatiedot (vammamekanismi, sairaus tai oirekuva) elintoimintojen tila (tajunta, hengitys, verenkierto) anatominen arvio vammojen sijainnista mitä hoitotoimia tehty arvio kuljetusajasta arvio tarvittavista ennakkovalmisteluista

21 Lääkäriyksikön lääkärin tehtävät yllämainitun lisäksi arvioi tarvittavat vastaanottajat pkl:lla käskytä akuuttihoitaja soittamaan tarvittavat henkilöt pkl:lle soita myös stabiileista potilaista, joita olet tuomassa. että potilas ohjautuu oikeaan hoitopisteeseen, vältetään ensiapupoliklinikan edustan ja eteisen ruuhkautuminen. 9 ENSIHOITOON LIITTYVÄT KONSULTAATIOT Sairaanhoitopiirin alueelta tulevat ensihoitoa koskevat puhelinkonsultaatiot ohjataan soveltuvan erikoisalan päivystävälle lääkärille. Ensihoitoa koskevat potilastiedot voidaan lähettää faxina numeroon ensiapu, tai lastentaudit. Ennen faxin lähettämistä on soitettava päivystävälle lääkärille (kirurgia: , sisätaudit , lastentaudit: ). Ensihoitoon liittyvät hallinnolliset ja organisatoriset asiat ohjataan PSHP:n ensihoidon vastuulääkärille (puh: ). Ennen konsultaation tekoa potilaan esi- ja tilatiedot on hankittava. Konsultaation runkona käytetään seuraavaa mallia: 1. Päivämäärä ja kellonaika, jolloin konsultaatio on tehty 2. Lääkärin nimi, jota konsultoidaan 3. Konsultoijan nimi 4. Konsultoijan virka-asema 5. Potilaan nimi 6. Potilaan sosiaaliturvatunnus 7. Konsultaation syy 8. Esitiedot (vammamekanismi, oireiden alku, oirekuva, käytetyt lääkkeet, annetut hoidot, muut löydökset) 9. Potilaan tilatiedot tajunta (silmien avaaminen, puhevaste, liikevaste) Glasgow coma scalen mukaisesti, havainnot pupillojen koosta ja valoreaktiosta pulssitaajuus/min sydämen rytmi systolinen ja diastolinen verenpaine hengitystaajuus/min happisaturaatio lämpöraja (nilkka/ranne, polvi/kyynärpää, ylempänä)

22 22 ihon tila (lämmin/kylmä, kuiva/kostea) mahdollisuus lähettää 12-kanavainen EKG konsultoitavalle 10. Lääkärin hoitomääräykset

23 23 10 LIITE 1 Tavallisimpien hoitotason sairaankuljetuksen hoitamien potilasryhmien hoitoohjeet SISÄLLYSLUETTELO 10.1 Elottoman potilaan hoito-ohje hoitoyksikölle Tajuttoman potilaan hoito-ohje hoitoyksikölle Nestehoidon hoito-ohje hoitoyksikölle Rintakipuisen potilaan hoito-ohje hoitoyksikölle Keuhködeeman hoito-ohje hoitoyksikölle Rytmihäiriöiden hoito-ohje hoitoyksiköille Hypoglykemian hoito-ohje hoitoyksiköille Kouristelevan potilaan hoito-ohje hoitoyksiköille Vaikeutuneen astman hoito-ohje hoitoyksiköille

24 24 ELOTTOMAN POTILAAN HOITO-OHJE HOITOYKSIKÖLLE 1. Matkalla kohteeseen varmista lisäapu varmista puhelinelvytysohjeiden antaminen (soita tarvittaessa kohteeseen!) varmista potilaan luo pääsy selvitä esitiedot (nähty-löydetty) 2. Potilaan luona siirto tilavalle paikalle, kovalle alustalle TYÖNJAKO RYTMINTARKISTUS ASY -> Tarkista sekundaariset kuolemanmerkit, jos löydetty eloton Intuboi ja ventiloi 100% hapella Suoniyhteys ulompaan kaulalaskimoon ensisijaisesti, kyynärtaive toissijaisesti Lapsella i.o reitti heti ensimmäisen epäonnistuneen i.v (kyynärtaive,pää) yrityksen jälkeen 3. Elvytyksen kulku Ensihoidon taskuoppaan mukaisesti Muista perussyy Tarkennetut esitiedot Paineluelvytyksen tehon tarkistus ( a. fem) 4. Elvytetyn potilaan hoito Lääkitys noudattaen soveltuvinm osin elvytyksen Käypä hoito -suositusta (Duodecim 2002; 118: tai ) Infuusioitten laimennos: Lidocard R 200 mg/ 100 ml NaCl, nopeus ml/h Dopmin R 200 mg/ 100 ml NaCl, nopeus 6-20 ml/h Perlinganit R 1 mg/ml (50 ml pullo), nopeus 2-6 ml/h Varustukseen kuuluu lisäksi amiodaroni (Cordarone R ), jota voi antaa sisätautien erikoislääkärin määräyksestä Pulssin palauduttua: Odota 5-10 min adrenaliinin vaikutuksen poismenoa RR mittaus Hyperventilaatio 12-kanavainen EKG n. 20 min kuluttua (+V 4 R) Säädä et CO kpa 5. Konsultaatiot elvytyksestä pidättäytymisestä jos löydetty ja ASY elvytyksen lopettamisesta tuloksettomana verenkierron palauduttua mieti valmiiksi Esitiedot Elvytyksen kulku Nykytilanne

25 TAJUTTOMAN POTILAAN HOITO-OHJE HOITOYKSIKÖLLE Tajuttoman ensiarvio ei vastausta puhutteluun -> hengityksen tarkistaminen -> ilmavirtaus+rintakehän liike tarkista rannesyke testaa kipureaktio -> ei väistä kipua -> välitön hengitysteiden varmistaminen (vammautunut -> muista kaularanka) 2. Tajuttoman ensitoimet kylkiasento, ellei intuboitu O 2 lisä i.v yhteys rytmi SaO 2 3. Tajuttomuuden syy A. Sairastunut hypoksia -> O2, ventiloi tarvittaessa jo ennen intubaatiota B-gluk -> hypoglykemia -> ks. hypoglykemian hoito-ohje kouristaja -> ks. kouristavan potilaan hoito-ohje myrkytys -> huolehdi peruselintoiminnot ja hengitystie -> harkitse spesifi hoito -> hiilestys itse juoville g kallon sisäinen prosessi -> hypoventilaation/aspiraation esto -> tavoitteena RR syst > normoventilaatio etco kpa muut syyt -> simulaatio, Verenpaineen lasku, infektio( Huom! Oma suojautuminen) -> hoida peruselintoiminnat KONSULTOI hoitopaikasta Sairastuneen hengitysteiden varmistaminen intubaatiolla Hengitystaajuus alle 8 tai ei ilmavirtausta -> intuboi (sedatoiva lääkitys tarvittaessa) Hengitystie ei muuten pysy auki ja/tai potilasta uhkaa hypoventilaatio -> intuboi (sedatoiva lääkitys tarvittaessa) Myrkytys+GCS alle 8 -> intuboi (ei lääkitystä) Kallonsisäinen prosessi ja GCS alle 8 -> intuboi ja ventiloi etco kpa (aina sedatoiva lääkitys!) Sedatoiminen: 1. Stesolid novum R (5 mg) - 10 mg - (20 mg) i.v (lapsille 0.2 mg/kg) 2. Rapifen R mg (lapsille 0.01 mg/kg) i.v 3. Atropin R 0.1 mg/10 kg i.v (harkitse lapsille ja bradykardisille) B. Vammautunut kallovamma -> hypoventilaation/aspiraation esto -> tavoitteena RR syst > normoventilaatio etco kpa kasvovamma/kaulan alueen vamma -> hengitysteiden varmistaminen

26 26 hypovolemia -> hengitysteiden varmistaminen -> ulkoiset vuodot -> lähde kuljettamaan -> nestehoidon aloittaminen rintakehävamma -> hengitysteiden varmistaminen -> jänniteilmarinnan hoito -> lähde kuljettamaan -> nestehoidon aloittaminen KONSULTOI hoitopaikasta Vammautuneen hengitysteiden varmistaminen intubaatiolla Kasvovamma/ kaulan alueen vamma -> intuboi herkästi (aina sedatoiva lääkitys!) Kallovamma ja GCS alle 8 -> intuboi ja ventiloi etco 2 4-5kPa (aina sedatoiva lääkitys!) Rintakehävamma + hengitysvaikeus+ GCS alle 8 -> jänniteilmarinnan hoito - > hengitysteiden varmistaminen -> mekaanisessa ventiloinnissa varo jänniteilmarinnan kehittymistä! (sedaatio harkiten hypovoleemisille!) Sedatoiminen: 1. Rapifen R mg i.v (lapsille 0.01 mg /kg) 2. Stesolid novum R (2,5-5 mg) - 10 mg - (20 mg) i.v (lapsille 0.2 mg/kg) 3. Atropin R 0.1 mg/10 kg i.v (harkitse lapsille ja bradykardisille) NESTEHOIDON HOITO-OHJE HOITOYKSIKÖLLE Perusperiaatteet nestehoidon aloittamiseksi AOT TAI I.V LÄÄKITYKSEN TARVE Kanylointi kämmenselkään/kyynärvarteen Pieni kanyyli Perusneste ringer hypoglykemia -> ks hypoglykemian hoito-ohje Hypovolemian hoito aikuisilla kanylointipaikkoina edellisten lisäksi kyynärtaive ja ulompi kaulalaskimo suuri kanyyli x 2-3 kanylointi ei saa viivästyttää kuljetuksen aloittamista 1-2 min pitempään harkitse nestehoidosta pidättäytymista lyhyillä kuljetusmatkoilla LIEVÄ KOHTALAINEN VAIKEA HYVIN VAIKEA Verenhukka < 750ml < 15 % ml % ml % > 2000ml > 40 % Syketaajuus < 100 > 100 > 120 > 140 Verenpaine Normaali Normaali Alentunut Alentunut Kapillaaritäyttö Normaali Hidastunut Hidastunut Hidastunut Lämpöraja Nilkka Sääri Reisi Reisi Tajunta Normaali Levoton Sekava Unelias Nestehoidon aloitus R500+PF500 R500 R500 nopeasti nopeasti R500+PF500 paineella -> Seuranta Uusi arvio Uusi arvio Uusi arvio

27 27 Nestehoidon ohjaus aikuisilla kuljetuksen aikana syke hidastuu RRsyst , jos laskenut alle (a. rad tuntuviin) lämpöraja laskee kapillaaritäyttö paranee tajunta korjaantuu HUOM! Ei koko vuodon korvausta Uusi arvio tiheästi (2-5 min välein) RINTAKIPUISEN HOITO-OHJE HOITOYKSIKÖLLE 1. Ensiarvio ja välitön hoito Tunnustele rannesyke ja siirrä potilas makuuasentoon/yläruumiskoholla puoli-istuvaan asentoon) Anna happea maskilla käyttäen varaajapussia Onko hengitystyö lisääntynyt, onko hengityksen ilmanvaihto normaali, mittaa tarvittaessa uloshengityksen hiilidioksidi kapnografilla/kapnometrilla Mikä rytmi on, ensi arvio monitorilta, tarkempi analyysi 12-kytkentäisestä EKG:sta 2. Täsmennetty tilanarvio Haastattelu kivun laatu, pistääkö, puristaako, tuntuuko hengityksen mukaan, asennon vaihdossa ahdistaako henkeä, onko ilmanloppumisen tunne milloin kipu alkoi, onko se ollut yhtäjaksoista heti alettuaan helpottaako kipu nitron vaikuttaessa minuutiksi, uusiiko taas sen jälkeen? aikaisemmat sairaudet: (sydäninfarkti, angina pectoris, kohonnut verenpaine, sokeritauti) Ota sydänaperäistä rintakipua epäillessäsi 12-kanavainen EKG (ja V4R). Mikäli epäilet poikkeavaa, lähetä kopio sähköisesti tapahtumapaikalta Taysin sisätautien ensiavun lääkärille tai muulle sopivalle lääkärille, ja pyydä häneltä hoitomääräykset. Tutki ja valvo verenpaine, pulssitaajuus, perifeerinen iholämpö, kaulalaskimoiden täyttö hengitystaajuus, SaO2, rytmi 3. ASA 250 mg pureskellen, ellei kontraindikaatioita Jos sydänperäiseltä vaikuttava kipu kestänyt yli 20 minuuttia, eikä otetusta nitrosta ole helpotusta muutamaa minuuttia lukuun ottamatta, potilasta hoidetaan kuten sydäninfarktipotilasta. 4. Hoidon aloitus Dinit suihke, jos RR > 110/- i.v.-linjan avaus

28 28 kipulääke Oxanest 2,5-5 mg i.v ellei systolinen verenpaine ole alle 100 mmhg tai ellei tajunnantaso ole alentunut. Tarvittaessa kipulääkitys toistetaan lääkärin ohjeiden mukaan. 10 mg (yksi ampulla 5 mg/ml) Metopram laskimoon tarvittaessa pahoinvointiin 6. Hoida hemodynamiikka kiihtynyt verenkierto verenpaine korkea, syke nopea, kaulalaskimot normaalit, iholämpö normaali metoprololia (esim. Spesicor ) 5 mg laskimonsisäisesti nitraatti-infuusio, mikäli potilas on edelleen korkeapaineinen ja kivulias Perlinganit 1 mg/ml (50 ml lasipullo) alkaen 2-6 ml/h Hypertensiivisten verenpainearvojen tulisi alentua 20%, mutta systolinen paine ei alle 110 ja diastolinen ei alle 70. hypovolemia verenpaine alentunut matala, syke koholla, kaulalaskimot normaalit, ääreisosien ihon lämpö viileä/kylmä nesteytys ringer ml bradykardia, mutta verenpaine matala/normaali, syke alle 50/min, iholämpö normaali/alentunut Atropin 0.5 mg i.v/ulkoinen tahdistus vajaatoiminta/kardiogeeninen sokki verenpaine normaali tai matala, syke nopea, hengitystaajuus tihentynyt, ääreisosien ihon lämpö viileä tai kylmä hoida kuten keuhkoödeemapotilasta, muistaen täyttö Ringerillä ml 7. Aloita ST-nousinfarktissa trombolyysihoito yksikkökohtaisesti sovitulla liuotuslääkkeellä erillisohjeiden mukaisesti 8. Älä viivyttele kohteessa, enimmäisaika kohteessa on min. Tee ennakkoilmoitus ja Täytä, jos voit TROMBOLYYSI-lomake kuljetuksen aikana tai heti sen päätyttyä Siirto lääkärin ohjeiden mukaan sisätautien päivystyspkl:lle

29 29 KEUHKOÖDEEMAN HOITO-OHJE HOITOYKSIKÖLLE 1. Puoli-istuva asento 2. O 2 maskilla 3. Tilanne-arvio Esitiedot, kotilääkitys Hengitysvaikeuden arviointi, monitorointi, veren happikyllästeisyys 4. Hoito hengitysvaikeuden mukaan 4 A. Lievä hengitystaajuus alle 25 ei objektiivisia merkkejä vaikeutumisesta hengitystyö ei ole lisääntynyt 4 B. Keskivaikea Puoli-istuva asento, O 2 maskilla, kuljetus valvottuna hengitystaajuus alle 30 apuhengityslihakset käytössä kaulalla vaikeus puhua lauseita 4 C. Vaikea puoli-istuva asento, CPAP, lääkitys tarpeen mukaan hengitystaajuus alle 40 apuhengityslihakset käytössä myös hartioissa vaikeus puhua sanoja 4 D. Kriittinen puoli-istuva asento,cpap,lääkitys yleensä tarpeen sekava, levoton potilas diskoordinoitu hengitys hengitys pinnallista CPAP ensijaisesti, intubaatio ja PEEP toissijaisesti, LÄÄKITYS aina tarpeen

30 30 5. Lääkehoito Huom: Jos i.v nitraatti/dopamiini tarpeen ota 12-kanavainen (+V 4 R) EKG ja lähetä sydänvalvonnan päivystävälle lääkärille ja pyydä häneltä hoito-ohjeet Dinit- suihke, joita voi antaa useampia, jos potilaan RR > 110/- Avaa i.v.- linja ringerillä furosemidi 20 mg i.v. kerta-annoksena (harkitse tarvittaessa toista annosta) Kivuliaalle/levottomalle potilaalle Oxanest 5 mg i.v., jos RR > 110/- Nitro-infuusio, jos painetaso yli 110/-. Perlinganit 1mg/ml 2-6 ml/h (50 ml pullo). (Huom :varo hypotensiota) Jos RR syst laskee alle 100, täytä ensin ml ringerillä. Mikäli ei vastetta aloita dopamiini- infuusio (Dopmin 40 mg/ml, 200 mg/100 ml NaCl), nopeus 6-21 ml/h. Muista aina perussyyn hoito, joka mahdollisesti AMI, jolloin kiire trombolyysiin RYTMIHÄIRIÖIDEN HOITO-OHJE HOITOYKSIKÖLLE 1. Ensiarvio Ei puhevastetta -> rytmintarkistus (VF/VT? -> defibrilloiminen) Hengitystiet ja hengityksen tarkistus Jos syke ei tunnu, siirrä makuuasentoon 2. Välittömät toimet makuulle/puoli-istuvaan asentoon happea varaajapussilla rytmimonitorointi i.v linja 3. Rytmihäiriöiden hoito kohteessa yleensä tarpeen kun rytmihäiriön lisäksi Rintakipu -> ks. rintakipuisen hoito-ohje Hengitysvaikeus -> ks. keuhkoödeeman hoito-ohje Alentunut tajunnan taso ja matala RR 4. Mikä rytmihäiriö kammiotaajuus EKG:ssa? Onko rytmi säännöllinen vai epäsäännöllinen Onko QRS leveä/kapea Onko P-aaltoaine ennen QRS kompleksia Onko poikkeavan muotoisia QRS-komplekeseja (lisälyöntejä?) Rekisteröi 12- kykentäinen EKG ja lähetä se tarvittaessa Tays, sisätautiensiapu