Työelämän trendit. Terttu Pakarinen

Transkriptio

1 Työelämän trendit Terttu Pakarinen

2 Kymmenen väitettä työelämästä, Alasoini 2010 Työelämä ei ole huonontunut Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän Työssäoloajat ovat pidentyneet eivät lyhentyneet Huoltosuhteen notkahdus ei ole maailmanloppu Ansiotyön merkitys löytyy työn sisällön kautta Nuoret haluavat töihin omilla ehdoillaan Tuottavuuskasvukin tarvitsee tekijänsä Korkea osaaminen suojaa työtä Moniarvoisuus ei murenna suomalaista työkulttuuria Lähde: Mainettaan parempi työ 2010

3 Tulevaisuudessa, Pantzar Ajatus työurasta on poistumassa ja tilalle on syntymässä ajatus työrupeamien ketjusta, johon saattaa kuulua vaihtelevia töitä, opiskelujaksoja, sapattivapaita ja projekteja. - Kun kollektiivista pakkoa oman elintason lineaariseen kasvattamiseenkaan ei välttämättä enää ole, oman työelämän tarina voi kuluttajakansalaisen näkökulmasta olla parhaimmillaan jännittävä elämän mittainen löytöretki useiden yhteisöjen ja roolien maailmaan. Työn tukiverkosto ja termistö: Kun ura-ajattelu korvautuu työsuhdekokoelmalla ja oman työkokemus-portfolion johtamisella, työelämän tukiverkoston on syytä vastaavasti orientoitua katkelmallisuuteen termistöä myöten. Omaa työkokemus-portfoliota monipuolistetaan juuri niin paljon, että taloudellinen turvallisuus ja toimeentulon jatkuvuus voidaan turvata.

4 Mistä identiteetin juuret: Työ harrastuksena vai harrastukset työnä? Pantzar Nuoret sukupolvet toteuttavat itseään pääsääntöisesti muualla kuin töissä, jolloin esimiesten on opeteltava ymmärtämään motivaatiorakenteita. Kun aiemmin oltiin autokauppiaita ja harrastettiin golfia, niin nyt tehdään autokauppiaan töitä ja ollaan golffareita. Identiteetin kiintopisteet eivät ole työpaikalla, joten yritysjohdon on kyettävä luomaan kiinnostavampia ja parempia puitteita työlle saadakseen omistautuneita työpanoksia. Työkulttuurin ja työyhteisön ominaispiirteiden täytyy olla aiempaa runsaampia, jotta työpaikan henki on riittävän vetovoimainen innostaakseen työntekijänsä uusiin läpimurtoihin. Millennials-sukupolvi [vuosituhannen vaihteessa täysikäisyytensä saavuttanut ] tulee muun muassa suosimaan sellaisia asumisen vaihtoehtoja, jotka eivät sido velkavankeuteen. On todennäköistä, että jo tämän vuosikymmenen kuluessa vuokra-asumisen ja osaomistuksen suosio kasvaa merkittävästi. Niukempi velanotto luo vähäisempää painetta jatkuvan työsuhteen hankkimiseen, jolloin oma elämäntyyli tai sen jatkuminen ei enää ole vakinaisen työpaikan varassa.

5 Tuotannollisen ja organisaatioajattelun muutos: tehokkuusedusta kohti innovaatioetua, Alasoini 2010 Keskeiset toiminnalliset vaatimukset Tehokkuus Tehokkuus + Laatu Tehokkuus + Laatu + Joustavuus Tehokkuus + Laatu + Joustavuus + Innovointikyky Rakenne Hierarkkinen Funktionaalisesti eriytyneitä yksiköitä Matriisimainen Horisontaalisia kehittämisryhmiä Prosessisuuntautun ut Asiakasohjautuvia yksiköitä Verkostomainen Projektimaisia asiakastiimejä ja -soluja Ohjaus Yksityiskohtaiset säännöt Suora käskytys Laatujärjestelmät ja -standardit Tulosohjaus Prosessin loppupäästä tuleva imuohjaus Arvot ja visiot Tiedon ja osaamisen kehittäminen Johdon rooli Suunnittelee Päättää Käskee Valmentaa ja tukee ryhmiä ongelmanratkaisussa Huolehtii tiimien resursseista ja niiden kehittämisestä Rakentaa ja ohjaa verkostoja Luo kulttuurista yhteisymmärrystä Työtehtävien vaatimukset Kapeat tehtävät Rutiinityö Perustehtävään integroitu laadunvalvonta Ongelmanratkaisu Organisaation sisäinen ryhmätyö Monitaitoisuus Tiimityö Luovuus ja innovatiivisuus Jatkuva kehittyminen Kokonaisvaltainen sitoutuminen

6 Strategian ja henkilöstöstrategian yhteensopivuus (SHRM), Boselie 2010, Viitala 2007 Strateginen yhteensopivuus Hallinnollinen linkittyminen: strategiat irrallisia, henkilöstöhallinto ja lainsäädäntö painottuu Yksisuuntainen linkittyminen: toimintastrategiasta johdetaan henkilöstöstrategia, säästöt työvoimakustannuksissa painottuu Kaksisuuntainen linkittyminen: HR-asiantuntijat tuovat strategiatyöhön esim. henkilöstön saatavuus- ja pysyvyyskysymykset Strategioiden integraatio: HR ylimmässä johdossa, jolloin henkilöstöasiat sulautuvat sekä organisaation strategiaan että operatiiviseen johtamiseen

7 Strategian ja henkilöstöstrategian yhteensopivuus, Boselie 2010 Henkilöstöjohtamisen toimintojen yhteensopivuus HR:n systeeminen lähestymistapa. Henkilöstöjohtamisen toimintojen yhteensopivuus tuottaa parempaa organisaation tuloksellisuutta kuin yksittäiset HR-käytännöt Henkilöstöjohtamisen toimintojen yhteensopivuus vahvistaa henkilöstöstrategiaa ja antaa viestin organisaation tavoitteista ihmisten johtamisessa. Yhteensopivuus muiden organisaation toimintojen kanssa Henkilöstöstöä koskevien periaatteiden, politiikan ja käytäntöjen yhteensopivuus HRM:n yhteensopivuus muiden organisaation toimintojen kanssa, esim. palvelut, viestintä, talous, jne.

8 Osaamisen johtaminen, Sydänmaalakka 2009 Kehitä ja kouluta Rekrytoi Osta Tee yhteistyötä Visio ja strategia Organisaation osaaminen (ydinosaaminen ja kehittämishankkeet) Tiimin osaaminen (kehittämissuunnitelma) Yksilön osaaminen (henkilökohtainen kehittämissuunnitelma) Verkostot ja yhteistoiminta Verkko-oppimisympäristö (intranet, internet ja sosiaalinen media)

9 Henkilöstöjohtamisen kolme maailmaa Hamelin (2007) idean pohjalta IHMISEN KRIITTISET OMINAISUUDET Kuuliaisuus Ahkeruus Älyllinen osaaminen Aloitteellisuus Luovuus Intohimoinen sitoutuminen MERKITYS ARVON- LUONNILLE TÄMÄNHETKINEN TILANNE JOHTAMISEN KANNALTA 5 % Tuttu asia, jonka hallintaan kehitelty paljon liikkeenjohdollista osaamista. Globalisaatio ja teknologinen murros johtaneet merkityksen radikaaliin vähenemiseen arvonluonnissa. 15 % Asia, jota opittu ymmärtämään johtamisessa yhä paremmin. Globalisaatio ja teknologinen murros johtamassa merkityksen vähenemiseen kilpailuedun lähteenä. 80 % Asioita, joiden merkitys alettu vähitellen ymmärtää, mutta joiden systemaattinen hyödyntäminen kilpailuedun lähteenä osaamisen puutteen johdosta vielä alussa.

10 Suomen työelämän parantumisen visio, Alasoini 2010 Uusi tapa tuottaa innovaatioita kehittyy: asiakkaat, käyttäjät, henkilöstö ja digitaalisesti verkottuneet yhteisöt Tarvitaan uudenlaista osaamista: työyhteisötaidot, digitaalinen lukutaito, monitaitoisuus ja oman toiminnan arviointi Innovaatioautokratiasta innovaatiodemokratiaan: Y-sukupolven tulo työelämään luo edellytykset laajaan osallistumiseen perustuvalle innovaatiodemokratialle Työstä hyvinvointia osallisuuden kautta: osallisuuden kokeminen muutoksissa on keskeinen keino kokea oma työ ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä Dialoginen vuoropuhelu jaetun johtajuuden perustana: arvojen, visioiden ja strategisten päämäärien mukaan aidosti ohjautuvissa yhteisöissä käydään dialogista vuoropuhelua Yksilölliset diilit valtaavat alaa: yksilöllisillä sopimuksilla edistetään työntekijä- ja työnantajalähtöisiä joustoja, työllistyvyyttä ja kehittymismahdollisuuksia