Brugadan oireyhtymä. uusi tulokas periytyvien rytmihäiriösairauksien. Katsaus
|
|
- Riitta-Liisa Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus LAURI TOIVONEN, JERE JÄRVENPÄÄ, HEIKKI SWAN, JUHANI JUNTTILA, TIMO MÄKIKALLIO, HEIKKI HUIKURI JA MATTI VIITASALO Brugadan oireyhtymä uusi tulokas periytyvien rytmihäiriösairauksien kirjoon Brugadan oireyhtymä on viime vuosina löydetty sydänlihaksen solukalvojen ionikanavien sairaus, joka aiheuttaa hengenvaarallisen kammiotakykardian. Sen oireet voivat alkaa lapsuudessa, mutta yleisempää on saada ensimmäinen kohtaus varhaisella aikuisiällä tai keski-iässä. Tyypillistä on äkillinen tajuttomuuskohtaus, josta potilas toipuu nopeasti, mutta tila voi edetä kammiovärinäksi, ja jo ensimmäinen kohtaus saattaa olla kuolettava. Sydänsähkökäyrässä todetaan kapea oikeaa haarakatkosta muistuttava heilahdus ja ST-segmentin kohoama. Aiheuttajaksi on osalla potilaista todettu sydänlihassolujen natriumionikanavaa koodaavan geenin mutaatio. Saman geenin mutaatiot aiheuttavat pitkä QT -oireyhtymän alamuodon 3, ja osalla potilaista on nähtävissä piirteitä molemmista oireyhtymistä. Brugadan oireyhtymää tulee epäillä, kun kammiovärinästä elvytetyllä ei todeta rytmihäiriölle altistavaa sydänsairautta, ja tajuttomuuskohtausta selvitettäessä erityisesti silloin, kun potilaan suvussa on esiintynyt äkkikuolemia. Kuvaamme ensimmäiset maassamme todetut Brugada-tapaukset. V iime vuosikymmenellä alkoi selvitä geneettinen tausta sairauksille, joissa tunnusomaisia ovat vakavat kammioperäiset ryt mi häiriöt ja äkkikuolema. Yleisin on pitkä QT -oireyhtymä, josta tunnetaan kliinisesti ja geneettisesti erilaisia alamuotoja (Splawski ym. 2000). Se aiheutuu sydänlihassolujen kalium- ja natriumkanavien rakennetta määräävien geenien mutaatioista, joiden seurauksena solukalvon repolarisaatio viivästyy ja aktiopotentiaali ja QT-aika pitenevät. Kymmenisen vuotta sitten löydettiin uusi äkkikuolemia aiheuttava sairaus, jossa diagnostisena tunnuspiirteenä oli EKG:ssä todettavat kapea oikea haarakatkos ja ST-segmentin kohoama oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä. Oireyhtymä nimettiin löytäjänsä Pedro Brugadan mukaan. Synnynnäinen ionikanavan vika todettiin myös Brugadan oireyhtymän aiheuttajaksi, kun SCN5A-natriumkanavan mutaatioiden osoitettiin aiheuttavan oireyhtymää (Chen ym. 1998). Natriumkanavan virhe aikaansaa ennenaikaisen repolarisaation erityisesti sydämen oikeassa kammiossa. Aktiopotentiaalin lyhyydestä seuraa alueellisia kalvopotentiaalin eroja, jotka aiheuttavat kammio takykardiakohtauksia. Ne ilmenevät hetkellisenä tajuttomuutena ja äkkikuolemana (Antzelevitch ym. 2003). Kuvaamme ensimmäiset maastamme löydetyt Brugadan oireyhtymää sairastavat potilaat. He kuuluvat kahteen sukuun. Tarkastelemme samalla myös periytyvien rytmihäiriösairauksien erotusdiagnostiikkaa. Duodecim 2005;121:
2 Potilastapaukset Suku I Potilas 1, indeksihenkilö, oli 52-vuotias mies, jonka verenpainetaudin hoitona oli bisoprololi (5 mg/vrk). Vuonna 2002 rintakivun vuoksi rekisteröidyn EKG:n perusteella oli epäilty sairastettua sydäninfarktia. Marraskuussa 2003 ilta-aikaan potilaan poika havahtui meluun ja löysi isänsä viereisestä huoneesta huonovointisena, minkä jälkeen tämä lyyhistyi maahan. Ensihoitajien saapuessa rytminä oli kammiovärinä, joka elvytyksen aikana uusiutui useasti. Spontaani verenkierto palautui 28 minuutin kuluttua. EKG:ssä todettiin Brugadan oireyhtymään sopiva löydös ja pitkä QT-aika (kuva 1A). QT-aika oli pitkä jo vuonna 2002 rekisteröidyssä EKG:ssä. Mitään muuta syytä sydämenpysähdykselle ei tutkimuksissa voitu osoittaa. Potilas menehtyi hapenpuutteen aiheuttamaan aivovaurioon. Potilas 2 on indeksihenkilön 22-vuotias poika. Hän menetti vuonna 2000 hetkeksi tajuntansa. EKG:ssä todettiin lievästi pidentynyt QT-aika. Marraskuussa 2003 isällä todetun Brugadan oireyhtymän vuoksi rekisteröidyssä EKG:ssä ilmeni osittainen oikea haarakatkos, ST-segmentin nousu kytkennöissä ja pidentynyt QT-aika (kuva 1B). Herkkyys-EKG:ssä todettiin myöhäispoten tiaali. Sydämen kaikututkimuksen, vuorokauden EKG-rekisteröinnin ja kliinisen rasituskokeen tulokset olivat normaalit. Alttius hengenvaarallisille rytmihäiriöille katsottiin ilmeiseksi, ja potilaalle asennettiin rytmihäiriötahdistin. Potilas 3 on indeksihenkilön toinen, 19-vuotias poika. Hänellä ei ollut esiintynyt rytmihäiriöön viittaavia oireita. EKG:ssä kammioheilahduksen muoto ja QT-aika olivat normaalit (kuva 2A). Flekainiditestissä (2 mg/kg laskimoon 30 minuutissa) kehittyi enimmillään 0,6 mv:n nousu EKG:n kytkentöihin ja kytkennän kammioheilahdus muistutti Brugadan oireyhtymässä tavattavaa (kuva 2B). Elektrofysiologisessa tutkimuksessa ei käynnistynyt rytmihäiriötä. Rytmihäiriötahdistimen asennusta harkitaan. A B KUVA 1. Suvun I jäsenten EKG-näytteet. A) Suvun I indeksihenkilön EKG elvytyksen jälkeen. Kytkennöissä ja nähdään Brugadan oireyhtymälle tyypillinen J-pisteen nousu ja alaspäin viettävä ST-segmentti. B) Brugadan oireyhtymälle ominainen löydös ja pitkä QT-aika (QTc 500 ms) indeksihenkilön pojan EKG:ssä L. Toivonen ym.
3 Potilas 4 oli indeksihenkilön veli. Hän oli menehtynyt 30-vuotiaana äkisti ilman ennakko-oireita. EKG:tä hänestä ei ollut. Sairauksia ei ollut todettu, eikä oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa ilmennyt poikkeavaa. Potilas 5 on indeksihenkilön veljen 22-vuotias tytär. Hänen EKG:ssään todettiin pidentynyt QT-aika (QTc 520 ms) ja T-aalto muistutti pitkä QT -oireyhtymän alamuodossa 3 tavattavaa (kuva 2C). QRS-heilahduksessa ja ST-segmentissä ei näkynyt spontaanisti tai flekainiditestin aikana tyypillistä Brugadan oireyhtymän poikkeavuutta, joskin ST-segmentin taso oli ajoittain hieman kohonnut. Suvun äkkikuolemien ja selkeästi pidentyneen QT-ajan vuoksi hänelle asennettiin rytmihäiriötahdistin. Muu suku. Indeksihenkilön 75-vuotiaan äidin EKG:ssä todettiin oikea haarakatkos ja pitkä QT-aika (QTc 510 ms). Indeksihenkilön 46-vuotiaan sisaren EKG ja flekainidi testin löydökset olivat normaalit, kuten myös hänen 20-vuotiaalla tyttärellään ja 14-vuotiaalla pojallaan. Suku II Potilas 1, indeksihenkilö, on 31-vuotias mies, jolla ei ole esiintynyt rytmihäiriöön viittaavia oireita. Joulukuussa 2003 terveystarkastuksessa hänellä havaittiin Brugadan oireyhtymälle tyypillinen EKG-löydös (kuva 3A). Flekainidi testin aikana poikkeavuus korostui. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin ja sydämen kaikututkimuksen tulokset olivat normaalit. Elektrofysiologisessa testissä käynnistyi kammiovärinä. Äkkikuoleman vaara arvioitiin suureksi, ja potilaalle asennettiin rytmihäiriötahdistin. Potilas 2 on indeksihenkilön 60-vuotias isä. Hän on ollut terve ja oireeton. Sydänsähkökäyrässä todettiin oikea haarakatkos. Flekainiditestissä ei tullut esille Brugadan oire yhtymään viittaavaa ST-segmentin muutosta eikä haarakatkoksen muoto muuttunut. Myös QT-aika oli normaali. Rasituskokeen, vuorokauden EKG-rekisteröinnin ja sydämen kaikututkimusten tulokset olivat normaalit. C A B KUVA 2. A) Suvun I indeksihenkilön nuoremman pojan EKG. B) Saman potilaan EKG, kun hänelle on annettu natriumkanavan salpaajaa flekainidia. Muutos on Brugadan oire yhtymälle ominainen. C) Indeksihenkilön veljentyttären EKG:ssä näkyy pitkä QT-aika (QTc 520 ms). Brugadan oireyhtymä uusi tulokas periytyvien rytmihäiriösairauksien kirjoon 1303
4 Potilas 3 on indeksihenkilön äiti, 58-vuotias, terve ja oireeton. EKG herätti epäilyn Brugadan oireyhtymästä (kuva 3B). Sydämen kaikututkimuksen, kliinisen rasitus kokeen, herkkyys-ekg:n, vuorokauden EKG-rekisteröinnin ja flekainiditestin löydökset olivat kuitenkin normaalit. Muu suku. Indeksihenkilön kaksi veljeä, 29- ja 24-vuotiaat, ovat terveitä. Kummallakaan ei ilmennyt poikkeavuutta EKG:ssä, flekainiditestissä, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä tai sydämen kaikututkimuksessa. Indeksihenkilön isän sisarusten ja heidän lastensa EKG:t todettiin normaaleiksi. Indeksihenkilön äidin suvussa ei ole esiintynyt äkkikuolemia. Pohdinta Kuvaamamme ensimmäiset Suomessa diagnosoidut Brugada-potilaat kuuluvat kahteen sukuun. Kammiovärinän seurauksiin menehtyneellä todettiin tyypillinen EKG-löydös, ja toisen potilaan osalta voidaan hyvin perustein epäillä oireyhtymää äkkikuoleman syyksi. Kahden oireettoman potilaan diagnoosi tehtiin tyypillisen EKG-löydöksen perusteella. Toiselle heistä asennettiin rytmihäiriötahdistin suvussa sattuneiden äkkikuoleminen ja lisäpiirteenä ilmenneen pitkän QT-ajan vuoksi. Suvun muiden jäsenten tutkimus osoitti myös Brugadan oireyhtymään ja pitkä QT -oireyhtymään sopivia poikkeavuuksia, ja yhdelle heistä on asennettu rytmihäiriötahdistin. Myös suvun II indeksihenkilön katsottiin olevan äkkikuoleman vaarassa, ja hänelle asennettiin rytmihäiriötahdistin. Geenianalyysien tuloksia ei ollut vielä käytettävissä. A B KUVA 3. Suvun II jäsenten EKG-näytteet. A) Brugadan oireyhtymään sopiva kammioheilahdus kytkennöissä ja suvun indeksihenkilöllä. On huomattava, että QRS-heilahduksen kesto on normaali eikä kyseessä ole oikea haarakatkos. B) J-pisteen ST-segmentin lievä kohoama indeksihenkilön äidin EKG:n kytkennöissä ja L. Toivonen ym.
5 Aiheuttava mekanismi. Brugadan oireyhtymä periytyy autosomissa vallitsevasti. Oire yhtymän syyksi on toistaiseksi todettu sydänlihaksen solukalvon natriumionikanavaa koodaavan SCN5A-geenin mutaatio, mutta enemmistöllä on ilmeisesti jokin muu aiheuttaja (Antzelevitch ym. 2003). Mutaation seurauksena natriumionikanavan toiminta on häiriintynyt ja natriumionien virtaus heikentynyt. Vaikutus on voimakkain oikeassa kammiossa, mikä selittää EKG-löydöksen painottumisen oikeanpuoleisiin rintakytkentöihin. Heikentynyt natriumioni virta lyhentää aktiopotentiaalia ja aiheuttaa systolen aikana potentiaalieroja sydämen eri alueilla altistaen rytmihäiriölle (Antzelevitch ja Fish 2001). QT-aika on yleensä normaali tai lyhyehkö. Kammiotakykardia on hyvin tiheä ja johtaa helposti kammiovärinään. Se saattaa pysähtyä itsestään, mutta ei niin yleisesti kuin pitkä QT -oireyhtymässä. SCN5A-geenin erilaiset mutaatiot voivat estää kanavan sulkeutumista, jolloin natriumionivirta jatkuu depolarisaation jälkeen ja viivästyttää repolarisaatiota ja aiheuttaa pitkä QT -oireyhtymän alamuodon 3 (Splawski ym. 2000). Ensiksi kuvatussa suvussa todettiin Brugadan oireyhtymän tyypillisten QRSja ST-löydösten lisäksi pitkä QT-aika ja T-aalto muistutti mainitussa alamuodossa tavattavaa T-aaltoa (Viitasalo 2003). Brugadan syndrooman ja pitkä QT -oireyhtymän alamuodon 3 piirteiden esiintyminen samalla potilaalla on kuvattu aiemminkin, jolloin aiheuttajana on ollut SCN5A-geenin mutaatio (Priori ym. 2000). Osalla potilaista QT-aika on lyhyt. Kiintoisaa on, että SCN5A-geenin eräät mutaatiot heikentävät sydämen johtorataa ja ai heuttavat eteis- kammiokatkosta (Kyndt ym. 2001) ja myös kardiomyopatiaa (McNair ym. 2004). Brugadan oireyhtymän voidaan katsoa olevan kyseessä, jos spontaanisti tai natriumkanavaa salpaavan lääkityksen jälkeen EKG:ssä ilmenee oireyhtymän muutos oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä ja potilaalla on esiintynyt pyörtymistä, monimuotoista kammiotakykardiaa tai kammiovärinä tai hänen suvussaan on joku kuollut äkillisesti alle 45 vuoden iässä tai sukulaisella on todettu Brugadan oireyhtymään sopiva EKG-löydös tai stimulaatiolla käynnistyvä kammioarytmia (Wilde ym. 2002). Rytmihäiriöiden esiintyminen. Brugadan oireyhtymän kohtaukset ilmaantuvat tavallisesti levossa ja ilta- tai yöaikaan. Vastaavissa tiloissa ilmantuvat pitkä QT -oireyhtymän alamuotojen 2 ja 3 kohtaukset (Schwartz ym. 2001). Natriumioni kanavan salpaajat korostavat Brugadan oireyhtymän ionikanavahäiriötä ja altistavat rytmihäiriökohtauksille, kuten annettaessa ryhmän IC antiarytmista ainetta diagnostisena testinä. Muita provosoivia tekijöitä ovat kuume, vagotoniaa lisäävät aineet, alfa-adrenergiset aineet, beetasalpaajat, trisykliset masennuslääkkeet, ensipolven antihistamiinit ja kokaiini. Kuolemanvaara on Brugadan oireyhtymässä suuri. Kansainvälisessä seurantatutkimuksessa kahdella kolmesta sydämenpysähdyksen koke- Y D I N A S I A T Brugadan oireyhtymä on tajuttomuuskohtauksiin ja äkkikuolemiin johtava periytyvä rytmihäiriösairaus. Brugadan oireyhtymä on harvinainen tila, mutta yhdessä pitkä QT -oireyhtymän ja vastaavankaltaisten rytmihäiriösairauksien kanssa se edustaa huomionarvoista osaa väestöstä. Periytyviä rytmihäiriösairauksia on mahdollista tunnistaa niiden erityispiirteiden perusteella. Molekyyligeneettisestä analyysistä on hyötyä taudinkantajuuden selvittämisessä, ja lähivuosina diagnostisten mahdollisuuksien odotetaan edelleen paranevan. Tuntemattomasta syystä äkkikuoleman kohdanneen tai todetusta rytmihäiriösairaudesta kärsivän sukulaisten tutkiminen on yleisen terveydenhuollon velvollisuus. Brugadan oireyhtymä uusi tulokas periytyvien rytmihäiriösairauksien kirjoon 1305
6 TAULUKKO. Periytyvien rytmihäiriösairauksien piirteitä. Sairaus EKG-löydös Sydämen rakenne ja histologia Viallinen rakenne (geenivirhe) Ruumiinavauslöydös Diagnoosia tukevia ja rytmihäiriövaaraa arvioivia testejä Brugadan oireyhtymä Pitkä QT -oireyhtymän alamuodot 1, 2 ja 3 Katekoliamiinille herkkä monimuotoinen kammiotakykardia Oikean kammion arytmogeeninen dysplasia Hypertrofinen kardiomyopatia Natriumkanava (SCN5A), muita? Kaliumkanavat (KCNQ1, HERG), natriumkanava (SCN5A), muita Ryanodiinireseptori 2, kalsekvestriini Ryanodiinireseptori 2, desmoplakiini, plakoglobiini Troponiini T, alfatropomyosiini, troponiini I, muita Lamiini A/C Osittainen oikea haarakatkos, STsegmentin nousu kytkennöissä Korjattu QT-aika yli 440 ms, T- aallon muodon poikkeavuus Normaali Normaali Flekainiditesti, elektrofysiologinen tutkimus Normaali Normaali QT-ajan dynamiikka (rasitus-ekg, 24 tunnin EKG) Normaali Normaali Normaali Rasitus-EKG:ssä monimuotoinen kammiotakykardia T-inversio kytkennöissä, oikea haarakatkos, epsilonaalto Vasemman kammion hypertrofia, ST-taso ja T-aalto poikkeavia Restriktiivinen tai laajentava kardiomyopatia Eteis-kammiosolmukkeen ja distaalisen radan johtumishäiriöitä Oikean kammion laajentuma (edennyt tautitila) Vasemman kammion seinämä paksuuntunut tai normaali Vasemman kammion supistuvuus heikentynyt, usein vain lievä laajentuma Rasvadegeneraatio ja fibroosi oikean (joskus myös vasemman) kammion alueella Histologiassa sydänlihassolujen poikkeavuutta Sydänlihassolujen degeneraatio ja fibroosi, tumakalvo poikkeava elektronimikroskopiassa Sydämen magneettitutkimus, elektrofysiologinen tutkimus Elektrofysiologinen tutkimus Elektrofysiologinen tutkimus neista kammiovärinä uusiutui viiden vuoden seurannan aikana ja yksi viidestä synkopeen kokeneesta ja yksi kymmenestä aiemmin oireettomasta sai kammiovärinän keskimäärin kahden ja puolen vuoden seuranta-aikana. Miehiä oli oireisten joukossa kuusinkertainen määrä ja oireettomien joukossa lähes kolminkertaisesti naisiin verrattuna. Diagnoosiin päästiin synkopeepotilailla heidän ollessaan keskimäärin 47-vuotiaita, kun taas kammiovärinä ilmaantui hieman yli 40 vuoden iässä (Brugada ym. 2002). Aiemmin oireettomilla kammiovärinän ja kuolemien yleisyydeksi on raportoitu kahden vuoden seurantatutkimuksessa 8 % niillä, joiden EKG:ssä todettiin Brugadan oireyhtymän löydös (Brugada ym. 2002). Potilasta ja hänen sukuaan koskevien esitietojen lisäksi rytmihäiriön vaaraa arvioidaan elektrofysiologisella testauksella, jota voidaan suositella pelkän EKG-löydöksen perusteella. Oireettomia löydetään diagnosoitujen potilaiden sukua tutkittaessa ja sattumalöydöksinä. Myös lievästi Brugadan oireyhtymää muistuttavia ST-tason ja T-aallon variantteja esiintyy, mutta niihin ei yleensä liity suurta rytmihäiriövaaraa (Wilde ym. 2002, Junttila ym. 2004). Hoitomahdollisuudet. Brugadan oireyhtymän kammioarytmian estoon ei ole tehokasta hoitoa. On viitteitä siitä, että kinidiini estäisi kohtauksia (Belhassen ym. 2004, Hermida ym. 2004), mutta natriumkanavan vika voi vaihdella ja lääk L. Toivonen ym.
7 keen vaikutus kaliumkanaviin saattaa olla haitaksi. Suositus on asentaa rytmihäiriötahdistin kammiovärinästä elvytetyille, rytmihäiriöperäisen tajuttomuuskohtauksen saaneille ja oireettomille, joilla elektrofysiologisessa testauksessa käynnistyy kammioarytmia (Priori ym. 2003). Rytmihäiriötahdistimella voidaan tehokkaasti estää kammioarytmiasta johtuva kuolema. Erotusdiagnoosi. Brugadan oireyhtymää tulee epäillä kammiovärinästä elvytetyllä, tiheän monimuotoisen takykardian tai tajuttomuus- ja kouristuskohtauksen saaneella ja EKG:n poikkeavuuden perusteella, kun ei ilmene muuta sydänsairautta (kuva 1). Erotusdiagnoosissa tulevat kysymykseen muut periytyvät rytmihäiriösairaudet, jotka aiheuttavat samanlaisia oireita ja äkkikuolemia (taulukko). On huomattava, että Brugadan oireyhtymän EKG-löydös voi esiintyä vain ajoittaisena. Vastaavasti pitkä QT -oireyhtymässä QT-aika saattaa olla lepotilassa normaali. Siten oireisellakaan ei perustilassa välttämättä ilmene merkkejä periytyvästä rytmihäiriösairaudesta. Pitkä QT -oireyhtymän alamuotoja 1, 2 ja 3 voidaan alustavasti erotella toisistaan T-aallon muodon perusteella. Solunsisäisen kalsiumin säätelyn osallistuvan ryanodiinireseptorin 2 mutaatiot aiheuttavat katekoliamiiniherkän monimuotoisen kammiotakykardian (Laitinen ym. 2001). Se aiheuttaa rasitukseen ja emotionaaliseen kiihtymiseen liittyviä tajuttomuuskohtauksia ja äkkikuolemia. Kolmannes taudinkantajista kuolee 35 vuoden ikään mennessä (Swan ym. 2000). Levossa EKG on normaali, mutta rasituskokeessa alkaa toistuvasti lyhytkestoinen bidirektionaalinen tai monimuotoinen kammiotakykardia. Rytmihäiriöinä ja äkkikuolemina ilmenevät myös hypertrofisen kardiomyopatian eräät alamuodot, joissa kammion paksuuntuma on hyvin vähäistä (Maron ym. 2003), sekä lamiini A/C:n geenin mutaa tioista johtuva laajentava kardiomyopatia, johon liittyy johtumishäiriöitä (Kärkkäinen ym. 2004). Myös arytmogeeninen oikean kammion dysplasia periytyy ainakin osalla (Marcus ym. 2003). Näissä tiloissa sydämen kaikututkimus ei välttämättä osoita varmasti kardiomyopatiaa. Periytyvien rytmihäiriösairauksien geenimutaatioita analysoidaan tieteellisen tutkimushankkeen osana Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Tähän mennessä Suomessa löydetyt yleisimmät mutaatiot esiintyvät noin 40 %:ssa pitkä QT -oireyhtymän suvuista. Sydänlihassairauksien geenitutkimuksia tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Vain tunnettujen valtamutaatioiden olemassaoloa voidaan toistaiseksi tutkia rutiinimaisesti, eikä negatiivinen tulos sulje sen vuoksi pois sairautta. Brugadan oireyhtymän mutaatioiden tunnistamisesta ei Suomessa ole kokemusta. Periytyviä rytmihäiriösairauksia potevat ja heidän sukulaisensa hyötyvät näytteen lähettämisestä, vaikka tulosta ei ole vielä saatavissa, sillä analysointia jatketaan tulevaisuudessa geenivirheiden toteamiskeinojen edistyessä. Suvun tutkimisen merkitys. Sekä elvytetyn että kuolleen henkilön sukulaisia tutkimalla voidaan saada viitettä tapahtuman aiheuttajasta ja suunnata kardiologista ja geneettistä tutkimusta. On aihetta epäillä periytyvää rytmihäiriösairautta, kun kammiovärinästä elvytetyllä ei todeta selkeätä sydänsairautta tai havaitaan viitteitä kardiomyopatiasta. Kliinikoiden tulisi ohjata periytyvää rytmihäiriösairautta potevan lähisukulaiset tutkimuksiin. Usein näyttö siitä, että potilaan vakavan rytmihäiriön syynä on jokin perinnöllinen eikä hankinnainen vika, voidaan saada vain tutkimalla lähisukulaiset ja osoittamalla jollakulla heistä samankaltaisia löydöksiä kuin potilaalla itsellään. Todettaessa sairaus myös sukulaisilla saadaan lisätietoa hoidettavana olevan potilaan taudista ja sen luonnollisesta kulusta, koska syynä oleva geenimuutos saattaa olla ominainen vain kyseiselle suvulle. Tuntemattomasta syystä aiheutuneen äkkikuoleman oikeuslääketieteellisen selvityksen tulisi sisältää myös perinnöllisen rytmihäiriösairauden arviointi käytettävissä olevin geneettisin menetelmin. Vainajan lähisukulaiset tulisi ohjata asiantuntevaan erikoisalan konsultaatioon, kun periytyvää rytmihäiriösairautta pidetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen perusteella mahdollisena tai on viitteitä sydänlihassairaudesta, joka saattaa olla perinnöllinen. Geenivirheen kantajille voidaan tarjota ehkäiseviä varotoimia, joita ovat tautimuodon mukaan kovan rasituksen tai uimisen ja tiettyjen Brugadan oireyhtymä uusi tulokas periytyvien rytmihäiriösairauksien kirjoon 1307
8 lääkkeiden välttäminen. Hoitoina voivat tulla kysymykseen rytmihäiriökohtausten estäminen lääkkeillä ja suojaavan rytmihäiriötahdistimen asennus. Vaikka kantajuuden toteaminen ei aina johda hoitotoimiin, on tiedolla merkitystä potilaan opastuksessa, jotta hän osaa ensimmäisen oireen ilmettyä hakeutua hoitoon. Kokemuksemme mukaan rytmihäiriösairautta ei useinkaan diagnosoida ensimmäisen tajuttomuuskohtauksen jälkeen. Tuntemattomasta syystä aiheutuva äkkikuolema aiheuttaa sukulaisten parissa ahdistusta ja epävarmuutta, joita tutkimukset ja luotettava tieto lieventävät. Vapauttavaa on myös tietää, ettei ole taudinkantaja. Terveydenhoidon velvollisuudet. Vakavan rytmihäiriökohtauksen saaneen potilaan tutkimuksiin ryhdyttäessä on usein epäselvää, mistä on kysymys, sillä useat familiaariset sairaudet voivat muistuttaa toisiaan. Siten suvun tutkiminen saattaa auttaa indeksihenkilön taudinmäärityksessä ja molekyyligeneettinen diagnoosi olla avuksi sekä potilaan että suvun hoitoa suunniteltaessa. Mutaatiot tunnistetaan kohta kattavammin, mutta ne eivät yksinomaan selitä tautien ilmiasua ja vaikeutta, ja siksi hoitopäätöksiä varten tarvitaan edelleen kliinistä tietoa. Maamme terveydenhuollon tulisi luoda tavat, joilla periytyvää sydänsairautta potevan sukulaisille tarjotaan mahdollisuus taudinkantajuuden selvittämiseen. Toiminnasta on kokemusta muun muassa Alankomaissa (van Langen ym. 2004). Tehtävä vaatii erityisosaamista, jossa keskitytään tiedon hankkimiseen suvun jäsenistä, sairaustietojen jäljittämiseen hoitaneista yksiköistä, ruumiinavaustietojen hankintaan ja epäillyn taudin mukaan suunnattuihin kardiologisiin ja molekyyligeneettisiin tutkimuksiin. Vain seikkaperäiset tiedot antavat mahdollisuuden arvioida niin oireisen kuin oireettoman henkilön ennustetta ja hoidon tarvetta. Neuvonnan ja hoidon asiantuntemusta on saatavissa parhaiten tieteellistä tutkimusta tekeviltä yksiköiltä. Tätä koskeva velvoite kuuluu luonnostaan erikoissairaanhoidolle, ja myös kustannusten tulee siirtyä tiederahoituksen sijasta julkisen terveydenhoidon kannettavaksi. Kirjallisuutta Antzelevitch C, Fish J. Electrical heterogeneity within the ventricular wall. Basic Res Cardiol 2001;96: Antzelevitch C, Brugada P, Brugada J, ym. Brugada syndrome: : a historical perspective. J Am Coll Cardiol 2003;41: Belhassen B, Glick A, Viskin S. Efficacy of quinidine in high-risk patients with Brugada syndrome. Circulation 2004;110: Brugada J, Brugada R, Antzelevich C, ym. Long-term follow-up of individuals with the electrocardiographic pattern of right bundlebranch block and ST-segment elevation in precordial leads to. Circulation 2002;105:73 8. Chen Q, Kirsh GE, Zhang D, ym. Genetic basis and molecular mechanisms for idiopathic ventricular fibrillation. Nature 1998;2392: Hermida JS, Denjoy I, Clerc J, ym. Hydroquinidine therapy in Brugada syndrome. J Am Coll Cardiol 2004;43: Junttila MJ, Raatikainen MJ, Karjalainen J, ym. Prevalence and prognosis of subjects with Brugada-type ECG pattern in a young and middleaged Finnish population. Eur Heart J 2004;25: Kärkkäinen S, Heliö T, Jääskeläinen P, ym. A novel mutation Ser 143Pro in the lamin A/C gene is common in Finnish patients with familial dilated cardiomyopathy. Eur Heart J 2004;25: Kyndt F, Probst V, Potet F, ym. Novel SCN5A mutation leading either to isolated cardiac conduction defect or Brugada syndrome in a large French family. Circulation 2001;104: Laitinen PJ, Brown KM, Piippo K, ym. Mutations of the cardiac ryanodine receptor (RyR2) gene in familial polymorphic ventricular tachycardia. Circulation 2001;103: van Langen IM, Hofman N, Tan HL, ym. Family and population strategies for screening and counseling of inherited cardiac arrhythmias. Ann Med 2004;36: Marcus F, Towbin JA, Zareba W, ym. ARVD/C Investigators. Arrhythmogenic right ventricular dysplasia/cardiomyopathy (ARVD/C): a multidisciplinary study: design and protocol. Circulation 2003;107: Maron BJ, McKenna WJ, Danielson GK, ym. Hypertrophic Cardiomyopathy. A report of the American College of Cardiology Foundation Task Force on Clinical Expert Consensus Documents and the European Society of Cardiology Committee for Practice Guidelines. Eur Heart J 2003;24: McNair WP, Ku L, Taylor MR, ym. SCN5A mutation associated with dilated cardiomyopathy, conduction disorder, and arrhythmia. Circulation 2004;110: Priori SG, Napolitano C, Schwartz PJ, ym. The elusive link between LQT3 and Brugada syndrome: the role of flecainide challenge. Circulation 2000;102: Priori SG, Aliot E, Blomstrom-Lundqvist C, ym. Update of the guidelines on sudden cardiac death of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2004;24:13 5. Schwartz PJ, Priori SG, Spazzolini C, ym. Genotype-phenotype correlation in the long-qt syndrome: gene-specific triggers for life-threatening arrhythmias. Circulation 2001;103: Splawski I, Shen J, Timothy KW, ym. Spectrum of mutations in long- QT syndrome genes. KVLQT1, HERG, SCN5A, KCNE1, and KCNE2. Circulation 2000;102: Swan H, Viitasalo M, Toivonen L, ym. Perinnöllinen monimuotoinen kammio-tiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä. Duodecim 2000;116: Viitasalo M. Synnynnäiset repolarisaation poikkeavuudet. Teoksessa: Heikkilä J, Mäkijärvi M, toim. EKG. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Wilde AA, Antzelevitch C, Borggrefe M, ym. Proposed diagnostic criteria for the Brugada syndrome. Eur Heart J 2002;23: LAURI TOIVONEN, dosentti, osastonylilääkäri lauri.toivonen@hus.fi JERE JÄRVENPÄÄ, LL, sairaalalääkäri HEIKKI SWAN, LT, sairaalalääkäri MATTI VIITASALO, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n kardiologian klinikka Haartmaninkatu 4, Helsinki JUHANI JUNTTILA, LK TIMO MÄKIKALLIO, dosentti, sairaalalääkäri HEIKKI HUIKURI, professori OYS:n kardiologian klinikka Kajaanintie Oulu 1308
äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula
Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen
LisätiedotPitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus
Katsaus Lauri Toivonen, Heikki Swan, Matti Viitasalo, Juha Hartikainen, Juha-Matti Happonen, Vesa Virtanen, Juhani Koistinen, Antti Hedman ja Pekka raatikainen Pitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus
LisätiedotSYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN
SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotThis document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version Authors: Heliö Tiina, Aalto-Setälä Katriina Name of article: Geenitestit kardiologisessa
LisätiedotPerinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän?
LUKU 6 Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän? heikki swan HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikan tehtävinä on potilaiden diagnostiikka
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotEKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys
Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien
LisätiedotHenkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito
Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä
LisätiedotGeenitestit rytmihäiriösairauksissa uudet kansainväliset asiantuntijasuositukset
Heikki Swan KATSAUS Geenitestit rytmihäiriösairauksissa uudet kansainväliset asiantuntijasuositukset Geenitestit ovat jo osa rutiiniluonteista käytännön diagnostiikkaa monissa äkkikuolemia aiheuttavissa
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotKreatransporttihäiriö
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri
LisätiedotKammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen
LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotProfylaktinen rytmihäiriötahdistin
LUKU 7 Profylaktinen rytmihäiriötahdistin Lauri Toivonen Tiivistelmä Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito tarkoittaa hoitomuodon käyttöä potilailla, joilla ei vielä ole esiintynyt henkeä uhkaavaa pitkäkestoista
LisätiedotEKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit
EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotPerinnölliset kardiomyopatiat
LUKU 11 Tietopaketti käytännön kardiologille Perinnölliset kardiomyopatiat JOHANNA KUUSISTO TIINA HELIÖ Tiivistelmä Hypertrofinen (HCM), dilatoiva (DCM) ja oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia
LisätiedotHuimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto
Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotVÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ FRAX-OIREYHTYMÄ
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Frax-oireyhtymä Erikoislääkäri
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 24.2.13. Kivuton sairaala projekti vuonna 2012
Anna-Maija Koivusalo 24.2.13 Kivuton sairaala projekti vuonna 2012 Kivun arviointi projekti toteutettiin seitsemännen kerran syksyllä 2012 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon kuin
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotUrheilu ja sydämen rytmihäiriöt
Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys
LisätiedotVoidaanko äkillinen, odottamaton sydänpysähdys ennustaa ja estää?
Heikki V. Huikuri ÄYRÄPÄÄN LUENTO Voidaanko äkillinen, odottamaton sydänpysähdys ennustaa ja estää? Äkillinen, odottamaton sydänpysähdys on yleisin yksittäinen kuolinsyy länsimaissa. Sepelvaltimotauti
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotEsitelmä saattohoidosta 22.9.2015
Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla
LisätiedotMun perhe. - Ei, mä en oo naimisissa. - Joo, mulla on kaksi lasta. - Ei, mulla ei oo lapsia. Mulla on Mulla ei oo. Mulla on kaksi lasta
1 Mun perhe Sanasto suomi äidinkieli Kirjoita sanat kuvaan. perhe vaimo mies lapsi tyttö poika vauva äiti isä vanhemmat sisko veli vaimo Ootko sä naimisissa? - Joo, mä oon naimisissa. - Ei, mä en oo naimisissa.
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotNopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia
Tapausselostus Jukka Lehtonen, Mika Laine, Jyri Lommi, Kaisa Salmenkivi ja Markku Kupari Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Trabekuloiva kardiomyopatia on periytyvä sydämen kehityshäiriö,
LisätiedotTajunnan menetyksen taustalla on erilaisia
Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.
LisätiedotSydänsähkökäyrässä todettava pidentynyt
Tapausselostus Ransu Ryysy, Juha Sinisalo ja Matti Viitasalo Sitalopraamimyrkytyksen aiheuttama kääntyvien kärkien kammiotakykardia Kuvaamme potilaan, joka sai QT ajan pitenemän ja kääntyvien kärkien kammiotakykardian
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotSydänlihassairauksien geenitestaus uudet kansainväliset asiantuntijasuositukset
Heikki Swan KATSAUS Sydänlihassairauksien geenitestaus uudet kansainväliset asiantuntijasuositukset Laajamittaiset geenitestit ovat osa käytännön diagnostiikkaa monissa rytmihäiriö- ja sydänlihassairauksissa.
LisätiedotSynnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito
L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotKammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia
LUKU 4 Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia Juha Lund Tiivistelmä Kammioperäiset rytmihäiriöt ja etenkin yksittäiset kammiolisälyönnit ovat hyvin yleinen kardiologisiin tutkimuksiin johtava
LisätiedotEtnisen taustan merkitys sydäntutkimustulosten arvioinnissa
Etnisen taustan merkitys sydäntutkimustulosten arvioinnissa Kirsi Korpi Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkäri kardiologian erikoislääkäri viittä vaille sisätautilääkäri HIFK joukkuelääkäri Suomen Luisteluliiton
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
LisätiedotHyperkaleeminen jaksoittainen paralyysi. Riitta Pirilä, Saara Lehmus, Hannu Somer ja Peter Baumann
Tapausselostus Riitta Pirilä, Saara Lehmus, Hannu Somer ja Peter Baumann Jaksoittaiset paralyysit (hyper-, hypo- ja normokaleeminen) ovat harvinaisia, vallitsevasti periytyviä luurankolihaksiston ionikanavasairauksia.
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotHypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus
Katsaus Juha Lund, Risto Vesalainen, Juhani Airaksinen ja Antti Ylitalo Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio Hypertrofinen kardiomyopatia on periytyvä sairaus, jonka esiintyvyys
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotVANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotMuut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos
Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa. 18.9.2013 Marjukka Heikkilä
Lastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa 18.9.2013 Marjukka Heikkilä LSL 22 Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotGENEETTISET TAUSTATEKIJÄT JA NIIDEN VAIKUTUS ENNUSTEESEEN HYPERTROFISTA KARDIOMYOPATIAA SAIRASTAVILLA POTILAILLA FinHCM-seurantatutkimus TAYS:n
GENEETTISET TAUSTATEKIJÄT JA NIIDEN VAIKUTUS ENNUSTEESEEN HYPERTROFISTA KARDIOMYOPATIAA SAIRASTAVILLA POTILAILLA FinHCM-seurantatutkimus TAYS:n alueella Ilkka Mähönen Syventävien opintojen kirjallinen
LisätiedotTiedote terveydenhuollon ammattilaisille Sprycelin (dasatinibi) yhteydestä keuhkovaltimoiden verenpainetautiin
P.O. Oy Bristol-Myers Box 15200, Gustavslundsvägen Squibb (Finland) Ab 12 SE-167 Metsänneidonkuja 15 Bromma, 8, Sweden 02130 Espoo Phone Puh. (09) (46) 251 8 704 21 230, 71 00, Faksi Fax (09) (46) 251
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31 Kukaan
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
Lisätiedot3 Tieteellinen toiminta
3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian
LisätiedotPotilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?
12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten
LisätiedotTerveydenhuolto Suomessa
Stefan Gofferjé Terveydenhuolto Suomessa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 03.08.2012 31-05.2013 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Sisällysluettelo Terveysjärjestelmä...3
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.
LisätiedotOsaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri
Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotOn hyvin todennäköistä, että jokainen ihminen
Äyräpään luento 2005 KIMMO KONTULA On hyvin todennäköistä, että jokainen ihminen sairastuu elämänsä aikana johonkin sydän- ja verisuonitaudeista, ja monet ihmiset myös kuolevat johonkin niistä. Geenit
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.
D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKardiomyopatia haastetta fysioterapiaan
Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
Lisätiedot