Hyperkaleeminen jaksoittainen paralyysi. Riitta Pirilä, Saara Lehmus, Hannu Somer ja Peter Baumann
|
|
- Tero Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Riitta Pirilä, Saara Lehmus, Hannu Somer ja Peter Baumann Jaksoittaiset paralyysit (hyper-, hypo- ja normokaleeminen) ovat harvinaisia, vallitsevasti periytyviä luurankolihaksiston ionikanavasairauksia. Ne aiheuttavat lihasheikkouskohtauksia ja lihasjäykkyyttä, joiden syynä on lihassolukalvon aktiopotentiaalin pitkittynyt depolarisaatio. Hyperkaleeminen muoto aiheutuu natriumkanavaa (SCN4A) koodaavan geenin mutaatioista. Yleisin tunnettu mutaatio, joka aiheuttaa hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin, on T704M kromosomin 17 kohdassa 17q Hypokaleemisen jaksoittaisen paralyysin aiheuttavat tavallisimmin mutaatiot kromosomissa 1 kohdassa 1q Normokaleeminen jaksoittainen paralyysi on sairauden harvinaisin muoto, ja sitä pidetään hyperkaleemisen muodon yhtenä ilmentymänä. Molekyyligenetiikan merkitys jaksoittaisten paralyysien diagnoosin varmistamisessa korostuu, koska aiemmin käytetyt diagnostiset menetelmät voivat aiheuttaa komplikaatioita. Kuvaamme ensimmäisen kerran suomalaisessa suvussa molekyyligeneettisesti varmistetun autosomissa vallitsevasti periytyvän hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin. Jaksoittaiset paralyysit ovat harvinaisia perinnöllisiä luurankolihaksiston solujen ionikanavasairauksia, jotka aiheuttavat lihasheikkouskohtauksia ja lihasjäykkyyttä. Ionikanavien aktiopotentiaali mahdollistaa tiedonsiirron hermojen aksoneissa ja lihassäikeissä. Esimerkiksi natrium-, kalium-, kalsium- ja kloridi-ionikanavien geenimutaatiot voivat häiritä aktiopotentiaalin muodostumista luurankolihaksiston ohella mm. sydämessä, aivoissa ja munuaisissa. Yksi esimerkki sydämen ionikanavasairauksista on pitkä QT -oireyhtymä. Jaksoittaisten paralyysien syy ja mekanismi selkiytyivät ionikanavien rakenteen ja geenimutaatioiden selvittämisen myötä 1990-luvun alussa; tosin ionikanavien toimintahäiriötä epäiltiin jo aikaisemmin (Kantola 1988, Hoffman ym. 1995, Lehmann-Horn ja Rüdel 1996, Reinikainen ym. 1998, Gutmann 2000). Ensimmäinen tapausselostus hypokaleemisesta jaksoittaisesta paralyysistä on vuodelta 1727 (Lehmann-Horn ja Rüdel l997). Jaksoittaisista paralyyseistä on julkaistu niukasti epidemiologisia tutkimuksia (Fink ym. 1998, Yeh ym. 1999). Hypokaleemisen jaksoittaisen paralyysin esiintyvyydeksi arvellaan 1 : (Gutmann 2000). Vuonna 1987 Suomen perinnöllisten neuromuskulaaritautien rekisterissä oli tiedot ainoastaan 20:stä jaksoittaista paralyysiä sairastavasta potilaasta (Reinikainen ym. 1988). Jaksoittaiset paralyysit on totunnaisesti jaettu eri tyyppeihin lihasheikkoudessa ilmenevän kaliumpitoisuuden vaihtelun mukaan. Hypokaleeminen jaksoittainen paralyysi on muodoista yleisin. Se aiheutuu valtaosin mutaatioista kromosomissa 1q31-32, joka koodaa luurankolihaksiston L-tyypin kalsiumkanavan α1-alayksikköä (CACNL1A3) dihydropyridiinireseptorissa. Kyseiset mutaatiot aiheuttavat muutoksen, jonka seurauksena ionikanavan toiminta häiriintyy (Lehmann-Horn ja Rüdel 1996, Kim ym. 2001). Vastikään on kuvattu myös mutaatioita natriumkanavageenissä (SCN4A) sairau- Duodecim 2002;118:
2 den aiheuttajana (Davies ym. 2001, Sternberg ym. 2001). Fyysinen rasitus ja hiilihydraattipitoinen ateria voivat laukaista ionikanavan toiminnan häiriön ja siten kohtauksittaisen ja joskus pysyvänkin lihasheikkouden (Kantola 1988, Reinikainen ym. 1988, Gutmann 2000). Hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin aiheuttavat tunnetut mutaatiot sijaitsevat SCN4Ageenissä kromosomissa 17q Nykyisin tunnetaan seitsemän eri mutaatiota, jotka aiheuttavat tätä sairautta (Bendahhou ym. 2000). Natriumkanavan alfa-alayksikön muutos aiheuttaa aktiopotentiaalin depolarisaation pitkittymisen. Hyperkaleemista jaksoittaista paralyysiä sairastavilla rasitusta seuraa hyperkalemiavaihe lihasheikkousoireineen. Kaliumin lisääntynyt eritys virtsaan korjaa tilanteen (Kantola 1988, Reinikainen 1988, Lehmann-Horn ja Rüdel 1996, Gutmann 2000). Normokaleeminen jaksoittainen paralyysi on harvinaisin tyyppi. Sitä pidetään hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin yhtenä muotona. Normokaleemisessa jaksoittaisessa paralyysissä kaliumpitoisuus pysyy normaalina lihasheikkouden ajan (Kantola 1988, Reinikainen 1988, Hoffman ym. 1995, Gutmann 2000). Sekundaarinen hypokaleeminen jaksoittainen paralyysi voi liittyä sairauksiin, joissa kaliumpitoisuus pienenee. Näitä ovat esimerkiksi ruoansulatuskanavan sairaudet, munuaissairaudet ja tyreotoksikoosi sekä hoitamaton diabetes. Luonnollisesti lääkkeet ja alkoholi voivat myös aiheuttaa kyseisen tilan (Kantola 1988, Gutmann 2000). Vuonna 1992 kuvattiin autosomissa vallitsevasti periytyvä Andersenin oireyhtymä, jossa voi esiintyä mikä tahansa edellä mainituista paralyysityypeistä. Muista jaksoittaisista paralyyseistä poiketen Andersenin oireyhtymässä myös sydänlihaksen kalsiumkanavat ovat affisioituneet. Tämä aiheuttaa pitkän QT-ajan ja kammioperäisiä rytmihäiriöitä, jotka voivat olla oireyhtymän ainoa oire. Molekyyligeneettisesti kyseessä on itsenäinen ionikanavasairaus, koska oireyhtymää sairastavilla ei ole voitu osoittaa hypo- tai hyperkaleemiselle jaksoittaiselle paralyysille tyypillisiä kalsium- tai natriumkanavien mutaatioita (Sansone ym. 1997). Lihasheikkouden luonne, kohtaustaajuus ja kohtauksen kesto vaihtelevat jaksoittaisen paralyysin tyypin mukaan kuten myös lihasheikkouskohtauksen laukaisevat tekijät. Hyper- ja normokaleemisen jaksoittaisen paralyysin oireet ilmaantuvat yleensä jo leikki-iässä, mutta hypokaleemisessa muodossa ensioireet voivat ilmaantua vasta murrosiän jälkeen. Tässä muodossa lihasheikkouteen saattaa liittyä myös tuntopuutoksia mutta harvoin myotoniaa, jota puolestaan tavataan usein hyperkaleemisessa jaksoittaisessa paralyysissä (Kantola 1988, Reinikainen 1988, Lehmann-Horn ja Rüdel 1996, Gutmann 2000). Diagnostiikka Jaksoittaisten paralyysien perustutkimuksia olivat aiemmin glukoosi- ja kaliumrasitustesti. Ensin mainitussa tutkittavalle annetaan glukoosia suun kautta, minkä jälkeen seurataan seerumin kaliumarvoja tietyin välein noin kahden tunnin ajan. Jos tutkittavalle ilmaantuu lihasheikkousoireita ja todetaan hypokalemia, kyseessä katsotaan olevan hypokaleeminen jaksoittainen paralyysi. Kaliumia suun kautta antamalla voidaan vastaavasti yrittää provosoida oireita ja diagnosoida hyperkaleeminen jaksoittainen paralyysi, jos potilaalle ilmaantuu lihasheikkousoireita hyperkalemian aikana. Tämänkaltaiset testit voivat kuitenkin kaliumin sydäntoksisuuden vuoksi aiheuttaa henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä, kuten asystolen tai kammiovärinän, ja voimakkaita lihasheikkousoireita, joten hengityksen ja sydämen toiminnan tukemiseen on varauduttava jopa elvytysvalmiudessa. Sekundaarista jaksoittaista paralyysiä epäiltäessä (oireiden alkamisikä epätyypillinen ja muut mahdolliset liitännäisoireet) rasitustestejä ei tule käyttää (Kantola 1988, Reinikainen ym. 1988, Gutmann 2000). Rasitusergometrialla voidaan pyrkiä aiheuttamaan hyperkaleemista jaksoittaista paralyysiä sairastavalle lihasheikkousoireet. Rasituksen jälkeen lyhyen vuodelevon aikana ilmaantuvat lihasheikkousoireet viittaavat hyperkaleemiseen jaksoittaiseen paralyysiin. Laskimoverinäytteestä voidaan todeta mahdollinen hyperkalemia lihasheikkousoireiden aikana ja kreatiniinikinaasiarvon nousu. Kaliumin eritys virtsaan on myös lisääntynyt 1476 R. Pirilä ym.
3 (Kantola 1988, Gutmann 2000). Elektroneuromyografiassa tiedetään esiintyvän fibrillaatioita ja erilaisia sarjoja taudin hyperkaleemisessa muodossa runsaammin kuin hypokaleemisessa, mutta nämä ilmiöt ovat tavallisia muissakin lihasten ja hermojen sairauksissa (Lang ym. 1991). Lihasbiopsia saattaa auttaa erotusdiagnostiikassa, mutta se ei mahdollista jaksoittaisen paralyysin tyypin tarkkaa diagnoosia (Bradley ym. 1990). Oma potilas Potilas on 45-vuotias nainen, jolla on esiintynyt lihasheikkouskohtauksia kolmivuotiaasta asti. Oireita ilmeni aluksi heräämisen yhteydessä. Lastenneuvolassa tehtyjen tutkimusten jälkeen diagnoosi jäi avoimeksi. Kun potilaan poika alkoi oireilla, tutkimukset aloitettiin uudelleen. Lihasheikkouskohtauksia provosoivat nälkä, kylmä, fyysinen rasitus, vähäinenkin alkoholinkäyttö ja uni. Kohtausten voimakkuus ja kesto vaihtelevat, mutta yleensä ne ovat kohtalaisen lieviä, eikä esimerkiksi hengitysvaikeuksia ole esiintynyt. Oireita esiintyy yleensä päivittäin, ja oireettomat ajanjaksot ovat vain muutaman kuukauden mittaisia. Esitietojen mukaan samanlaisia oireita on ollut potilaan pojalla, äidillä, isoäidillä, enolla ja tämän tyttärellä sekä isoäidin puoleisessa sukuhaarassa (kuva). Potilaalle tehtiin ensimmäinen glukoosirasituskoe v (taulukko). Kokeen aikana potilaalle ilmaantui selkeä lihasheikkous mutta ei diagnostista hypokalemiaa. Lihasbiopsiassa v todettiin hypokaleemiseen jaksoittaiseen paralyysiin sopivat epäspesifiset muutokset. Elektroneuromyografiassa todettiin v voimattomuuskohtauksen aikana aktivoituvien yksikköpotentiaalien vähenemistä ja hermostimulaation aiheuttaman lihasvasteen vaimenemista. Vuonna 1997 todettiin kohtausten välillä lihaksissa joitakin sarjoja, ei kuitenkaan myotonisia ilmentymiä eikä fibrillointia kuten ei myöskään lihastautiin liittyviä muutoksia yksikköpotentiaaleissa. Glukoosirasituskoe uusittiin 1998, mutta potilaalle ei ilmaantunut lihasheikkoutta eikä diagnostista kaliumpitoisuuden muutosta (taulukko). Seerumin kaliumpitoisuus vaihtelee normaalitilassa hyvin vähän. Taulukon mukaiset kaliumarvot ovat ristiriitaisia; erityisesti vuoden 1994 alkuarvot ovat vahvasti hyperkaleemiset. Potilaalla ei tiedetä olevan muita kaliumpitoisuuden vaihtelulle altistavia sairauksia, eikä hän käyttänyt tuolloin mitään säännöllistä lääkitystä. Potilaan oireet ja niitä provosoivat tekijät sopivat hyvin hyperkaleemiseen jaksoittaiseen paralyysiin. Vuonna 2000 Turun yliopiston lääketieteellisen genetiikan laitoksen DNA-laboratoriossa monistettiin potilaan leukosyytti- DNA:sta PCR-tekniikalla natriumkanavageenin eksonit 13, 19 ja 24, joista tutkittiin restriktioentsyymianalyyseillä mutaatiot T704M-, A1156T- ja M1592V. Näytteestä oli osoitettavissa T704M-mutaatio, joka on yleisin hyperkaleemiseen jaksoittaiseen paralyysiin liittyvä geenivirhe. Hoito + + T704M Kuva. Suomalainen suku, jossa hyperkaleeminen jaksoittainen paralyysi periytyy vallitsevasti. Tautia sairastavat on merkitty mustalla symbolilla. Indeksihenkilö on merkitty nuolella ja itse diagnosoimamme potilaat plusmerkillä. Taudin aiheuttaa natriumkanavan (SCN4A) geenin mutaatio T704M kromosomin 17 kohdassa 17q Taulukko. Potilaan glukoosirasituskokeiden tulokset. Seerumin kaliumpitoisuus (mmol/l) Aika (min) ,2 3,5 30 5,9 3,7 60 4,2 4,5 90 4,5 5, ,1 5, ,4 5,6 Hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin oireita ehkäistään fyysisen rasituksen asteittaisella vähentämisellä ja säännöllisillä aterioilla. Asetatsoliamidi (125 mg x 3/vrk) ja hydroklooritiatsidi (25 50 mg/vrk) estävät solunsisäisen kaliumin vaihtoa ja ehkäisevät näin oireita. Inhaloitavaa salbutamolia voi myös kokeilla. Lihasheikkousoireen hoitoon käy kalsiumglukonaatti tai inhaloitava salbutamoli (Kantola 1988, Reinikainen 1988, Gutmann 2000). 1477
4 Hypokaleemisessa jaksoittaisessa paralyysissä oireiden esiintymistä voidaan vähentää hiilihydraatti- ja suolarajoituksella. Spironolaktonia on myös käytetty, mutta muut diureetit ovat haitallisia, koska esimerkiksi hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin hoidossa käytetyn asetatsoliamidin tiedetään pahentavan hypokaleemisen jaksoittaisen paralyysin oireita, jos taustalla on SCN4A-geenin mutaatio (Sternberg ym. 2001). Oireiden hoitoon suositellaan kaliumkloridia (Kantola 1988, Reinikainen ym. 1988, Gutmann 2000). Normokaleemisessa jaksoittaisessa paralyysissä fyysisen rasituksen asteittainen vähentäminen ja runsassuolainen ruoka sekä asetatsoliamidi tai fluorohydrokortisoni ehkäisevät oireita. Tarvittaessa oireisiin suositellaan natriumkloridia (Kantola 1988, Reinikainen ym. 1988, Gutmann 2000). Molekyyligeneettisesti varmistettu diagnoosi mahdollistaa potilaan ohjauksen perinnöllisyysneuvontaan. Pohdinta Tietojemme mukaan suomalaisessa kirjallisuudessa on kuvattu aiemmin joitakin jaksoittaisia paralyysitapauksia, joista yksi on ollut hyperkaleemista tyyppiä (Savola ym. 1978, Reinikainen ym. 1988, Kantola ja Tarssanen 1992a). Potilaamme perhe on tietääksemme ensimmäinen suomalaisessa kirjallisuudessa kuvattu perhe, jossa hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin diagnoosi on varmistettu molekyyligeneettisesti. Jaksoittaisten paralyysien diagnostiikassa aiemmin käytettyihin menetelmiin voi liittyä vakavia haittavaikutuksia. Glukoosi- ja kaliumrasitustestit saattavat aiheuttaa henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä ja voimakkaitakin lihasheikkouskohtauksia, joten hengityksen ja sydämen toiminnan tukemiseen on varauduttava jopa elvytysvalmiudessa. Epäspesifiset testit eivät myöskään sovellu oireettomien perheenjäsenten seulontaan mahdollisten vaarallisten haittavaikutustensa vuoksi (Kantola ja Tarssanen 1992b). Oman potilaamme ENMG-tutkimuksen löydösprofiili vuonna 1993 sopi parhaiten hypokaleemiseen tyyppiin ja vuonna 1997 hyperkaleemiseen tyyppiin, eivätkä glukoosirasituskokeetkaan johtaneet oikeaan diagnoosiin. Myöskään lihasbiopsia vuonna 1994 ei auttanut oikeaan diagnoosiin pääsemisessä. Molekyyligenetiikan merkitys diagnostiikassa korostuu myös patogeneesin tuntemuksessa ja paralyysien luokituksessa, koska esimerkiksi hyperkaleemisen jaksoittaisen paralyysin hoidossa käytetyn asetatsoliamidin tiedetään pahentavan hypokaleemisen tautimuodon oireita, jos taustalla on SCN4A-geenin mutaatio (Sternberg ym. 2001). Koska rasitustestit eivät johda tarkkaan molekyyligeneettiseen diagnoosin ja lisäksi voivat aiheuttaa hengenvaarallisiakin haittavaikutuksia, niitä ei suositella ensisijaisiksi tutkimuksiksi. Tarkka molekyyligeneettinen diagnoosi mahdollistaa myös asianmukaisen potilasohjauksen ja perinnöllisyysneuvonnan. RIITTA PIRILÄ, LL, erikoistuva lääkäri PETER BAUMANN, LT, erikoislääkäri, ylilääkäri Lapin keskussairaala, neurologian yksikkö PL 8041, Rovaniemi SAARA LEHMUS, LL, erikoislääkäri, ylilääkäri Lapin keskussairaala, kliinisen neurofysiologian yksikkö PL 8041, Rovaniemi HANNU SOMER, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n neurologian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, HUS 1478 R. Pirilä ym.
5 Kirjallisuutta Bendahhou S, Cummins TR, Hahn AF, ym. A double mutation in families with periodic paralysis defines new aspects of sodium channel slow inactivation. J Clin Invest 2000;106: Bradley WG, Taylor R, Rice DR, ym. Progressive myopathy in hyperkalemic periodic paralysis. Arch Neurol : Davies NP, Eunson LH, Samuel M, Hanna MG. Sodium channel gene mutations in hypokalemic periodic paralysis: an uncommon cause in the UK. Neurology 2001;9: Fink JN, Donaldson IM, Avery SF, Anderson T. Is hypokalemic periodic paralysis more prevalent in Maori? Aust N Z J Med 1998;28: Gutmann L. Periodic paralyses. Neurol Clin 2000;18: Hoffman EP, Lehmann-Horn F, Rüdel R. Overexcited or inactive: ion channels in muscle disease. Cell 1995;80: Kantola I. Familial hypokalemic periodic paralysis in Finland with special reference to the potassium exercise test. Väitöskirja. Turun yliopisto, Kantola I, Tarssanen L. Anestesia ja hypokaleeminen periodinen paralyysi. Duodecim 1992(a);108: Kantola I, Tarssanen L. Diagnosis of familial hypokalemic periodic paralysis: Role of the potassium exercise test. Neurology 1992(b);42: Kim SH, Kim UK, Chae JJ, ym. Identification of mutations including de novo mutations in Korean patients with hypokalemic periodic paralysis. Nephrol Dial Transplant 2001;16: Lang H, Häkkinen V, Larsen TA, Partanen J. Sähköiset hermomme. Turku: Suomen kliinisen neurofysiologian yhdistys r.y., Lehmann-Horn F, Rüdel R. Molecular pathophysiology of voltage-gated ion channels. Rev Physiol Biochem Pharmacol 1996;128: Lehmann-Horn F, Rüdel R. Channelopathies: their contribution to our knowledge about voltage-gated ion channels. News Physiol Sci 1997;12: Reinikainen K, Laulumaa V, Paljärvi L. Hyperkaleeminen periodinen paralyysi. Duodecim 1988;104: Sansone V, Griggs RC, Meola G, ym. Andersen s syndrome: a distinct periodic paralysis. Ann Neurol 1997;42: Savola J, Sorjonen M, Ylönen K. Hypokaleeminen periodeittainen paralyysi. Duodecim 1978;94:52 6. Sternberg D, Maisonobe T, Jurkat-Rott K, ym. Hypokalemic periodic paralysis type 2 caused by mutations at codon 672 in the muscle sodium channel gene SCN4A. Brain 2001;124: Yeh JH, Sun MH, Chiu HC. Dominant-inherited hypokalemic periodic paralysis in a large Chinese fam. J Formos Med Assoc 1999;98:
X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotKreatransporttihäiriö
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri
LisätiedotMyotonia lihaksen ionikanavataudeissa
Juhani Partanen, Pirjo Isohanni ja Mari Auranen Lihaskalvon ionikanavatoiminnan häiriöt ovat yleensä periytyviä, harvinaisia sairauksia. Ne voivat ilmentyä suhteellisen lievinä lihasjäykkyys- ja kipuoireina,
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotPotilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?
12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml
LisätiedotKryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Kryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät Versio 2016 1. MITÄ OVAT CAPS-OIREYHTYMÄT? 1.1 Mikä se on? Kryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotEUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys
EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu
LisätiedotEUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys
EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotMiten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?
Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotNeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos U/ml
NeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos 5 000 U/ml Tärkeitä turvallisuutta koskevia tietoja lääkäreille Tämän käyttöoppaan tarkoitus on antaa NeuroBloc -valmisteen määräämiseen ja antamiseen
LisätiedotUudentyyppinen myotoninen dystrofia. Satu Auvinen, Anna Vihola, Ralf Krahe, Jukka Kupila, Peter Hackman, Aki Hietaharju ja Bjarne Udd
Katsaus Uudentyyppinen myotoninen dystrofia Satu Auvinen, Anna Vihola, Ralf Krahe, Jukka Kupila, Peter Hackman, Aki Hietaharju ja Bjarne Udd Dystrophia myotonica (DM1) eli Steinertin tauti on tunnettu
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTraps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän
LisätiedotHypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008
Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotSymbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotTietoa lasten ja nuorten päänsäryistä
Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotPitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus
Katsaus Lauri Toivonen, Heikki Swan, Matti Viitasalo, Juha Hartikainen, Juha-Matti Happonen, Vesa Virtanen, Juhani Koistinen, Antti Hedman ja Pekka raatikainen Pitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotGeenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä
LisätiedotLipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.
Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä
LisätiedotMevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)
Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Magnesiumsulfaatti infuusiokonsentraattia
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
Lisätiedot