EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys EKG:ssa nähtävien muutosten tulkintaan vaikuttaa kliinisen tilanteen lisäksi mm. potilaan ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne ja urheilutausta. Yleensä hyvänlaatuisia ilmiöitä ovat lievästi pidentynyt PR-aika, osittainen oikea haarakatkos sekä varhainen repolarisaatio. Tarkempia selvittelyjä vaativat leventynyt QRS-heilahdus (yli 110 ms), täydellinen haarakatkos, poikkeava QRS-heilahduksen sähköinen akseli, ST-tason lasku, T-aallon inversiot ja pidentynyt QTc-aika ( 470 ms). Nuorilla ja urheilijoilla ainoastaan volttikriteerein rintakytkennöistä todettava vasemman kammion hypertrofia ilman muita EKG-muutoksia on hyvänlaatuinen ilmiö, joka ei vaadi jatkotutkimuksia. Kirjallisuutta 1 Swan H. Sydämen lisälyönnit miten tutkin, miten hoidan? Duodecim 2013;129: Hancock EW, Deal BJ, Mirvis DM ym. American Heart Association Electrocardiography and Arrhythmias Committee, Council on Clinical Cardiology, American College of Cardiology Foundation, Heart Rhythm Society. AHA/ACCF/ HRS recommendations for the standardization and interpretation of the electrocardiogram: part V: electrocardiogram changes associated with cardiac chamber hypertrophy: a scientific statement endorsed by the International Society for Computerized Electrocardiology. J Am Coll Cardiol 2009;53: Magnani JW, Johnson VM, Sullivan LM ym. P wave duration and risk of longitudinal atrial fibrillation in persons >/= 60 years old (from the Framingham Heart Study). Am J Cardiol 2011;107: e1. 4 Dilaveris PE, Farbom P, Batchvarov V, Ghuran A, Malik M. Circadian behavior of P-wave duration, P-wave area, and PR interval in healthy subjects. Ann Noninvasive Electrocardiol 2001;6: Atterhog JH, Loogna E. P-R interval in relation to heart rate during exercise and the influence of posture and autonomic tone. J Electrocardiol 1977;10: Ward DE, Bexton R, Camm AJ. Characteristics of atrio-his conduction in the short PR interval, normal QRS complex syndrome. Evidence for enhanced slowpathway conduction. Eur Heart J 1983;4: Vertaisarvioitu VV 12-kanavainen sydänsähkökäyrä eli EKG on helposti toteutettava sydänpotilaan tutkimusmenetelmä, joka on ollut käytössä jo yli sadan vuoden ajan. Rytmihäiriöitä tai rintakipuja selvitettäessä EKG on välttämätön tutkimus, ja siitä saadaan keskeistä informaatiota myös erilaisten sydänlihassairauksien ja sydämen sähköiseen toimintaan vaikuttavien ionikanavasairauksien diagnostiikassa. Viime aikoina EKG:sta on tunnistettu useita muutoksia, jotka epidemiologisissa tutkimuksissa on yhdistetty lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja erityisesti sydänperäisen äkkikuoleman riskiin. Suuri määrä EKG-tutkimuksia tehdään erilaisten terveystarkastusten yhteydessä henkilöille, joilla ei erityisesti epäillä sydänsairautta. Sattumalta löytyvä, poikkeavalta vaikuttava löydös voi hämmentää kliinikkoa, ja joskus se johtaa tarpeettomiinkin lisäselvityksiin. Yksilöiden välillä voivat useat EKG:n parametrit vaihdella huomattavastikin. Erilaisten intervallien ja amplitudien normaaliarvoihin vaikuttavat esimerkiksi tutkittavan ikä, sukupuoli ja etninen alkuperä. Lisäksi ruumiinrakenne, sydämen asento rintakehässä ja fyysinen kunto aiheuttavat EKG:hen yksilöllistä vaihtelua. Myös saman henkilön EKG voi eri hetkinä näyttää erilaiselta riippuen potilaan asennosta, syketaajuudesta ja autonomisen hermoston tilasta. Näin ollen pienet EKG-poikkeavuudet tuleekin suhteuttaa tutkittavan oireisiin ja kliinisiin löydöksiin. Artikkelissa käsitellään tavallisimpien EKG:ssa nähtävien muutosten kliinistä merkitystä ja pohditaan, minkälaisia EKG-muutoksia voi pitää normaalivariaationa ja milloin taas tulee epäillä taustalla olevaa sydänsairautta. Terveen sydämen rytmihäiriöitä, kuten lisälyöntejä, ei tässä käsitellä, aiheesta on hiljattain ilmestynyt kotimainen katsaus (1). P-aalto Eteisten aktivaatiota kuvaavaa P-aalto on normaalisti positiivinen EKG:n alaseinäkytkennöissä (II, III ja avf). Koska eteisten aktivaatio käynnistyy oikean eteisen yläosassa sijaitsevasta sinussolmukkeesta ja suuntautuu alas ja vasemmalle, positiivisen P-aallon erottaa parhaiten II-kytkennässä. Supraventrikulaaristen takykardioiden aikana voidaan usein havaita negatiivinen P-aalto alaseinäkyteknnöissä, mikä viittaa alhaalta ylös suuntautuvaan eli retrogradiseen johtumiseen takykardian aikana (kuva 1). Joskus varsinkin nuorilla ja urheilijoilla voidaan nähdä negatiivinen P-aalto näissä kytkennöissä myös rauhallisen rytmin aikana (kuva 2). Kyseessä on sinuksen hitaudesta johtuva sinustaajuutta hieman nopeampi korvaava eteisrytmi, joka lähtee yleensä oikean eteisen alaosan seudusta (ns. sinus coronarius -rytmi). Tämä on hyvänlaatuinen löydös, joka korjautuu sinustaajuuden nopeutuessa, eikä vaadi oireettoman potilaan jatkotutkimuksia. P-aallon kesto on normaalisti alle 120 ms. Tämän pidentyminen voi viitata hidastuneeseen eteisten sisäiseen impulssin johtumiseen, jonka taustalla voi olla eteisten laajentumiseen johtava kuormittava sydänsairaus (2). Myös osalla eteisvärinäpotilaista P-aallon kesto pitenee (3). 301

2 Katsaus QRS-heilahdus Depolarisaation eteneminen kammioissa saa aikaan EKG:n QRS-heilahduksen, ja depolarisaation poikkeavuudet heijastuvatkin tämän heilahduksen muotoon ja kestoon. Normaalisti sähkuva 1. Nuoren naisen takykardinen rytmi. Parikymppisellä naisella todettiin takykardinen rytmi, n. 115/min. Se tulkittiin aluksi jännityksen aiheuttamaksi sinustakykardiaksi. P-aallon muoto vaikuttaa kuitenkin poikkeavalta ja PR-aika pidentyneeltä. Kyseessä onkin supraventrikulaarinen takykardia, (eteis-kammio solmukeen kiertoaktivaatiotakykardia 2:1 johtumisella), toinen retrogradinen p-aalto kätkeytyy QRS-heilahduksen taakse/alle (nuolet). kuva 2. Keski-ikäisen miehen terveystarkastuksessa rekisteröity EKG. 38-vuotiaan miehen EKG:ssa näkyy ektooppinen eteisrytmi (sinus coronarius -rytmi) oikean eteisen alaosista (nuoli osoittaa p-aaltoa). Koska korvausrytmi tulee läheltä eteis-kammiosolmuketta, niin PR-aika vaikutta lyhyehköltä. Rasituksessa P-aaltojen muoto normaalistui sinustaajuuden kiihtyessä. Rintakytkennöissä ST-taso on hieman koholla varhaiseen repolarisaatioon sopien. Löydökset ovat viattomia. PR-aika PR-aika (PQ-aika) kuvaa aikaa P-aallon alusta QRS-heilahduksen alkuun. Tämä viive, joka suurimmaksi osaksi johtuu impulssin johtumisesta eteis-kammiosolmukkeessa, on normaalisti ms. Viive optimoi eteisten supistumisen ja kammioiden täyttymisen ennen kammiosupistuksen alkua. Autonominen hermosto vaikuttaa eteis-kammiojohtumiseen. Voimakkaan vagaalisen aktivaation vaikutuksesta esimerkiksi unen aikana PR-aika voi fysiologisesti pidentyä (4). Vastaavasti rasituksen ja muun sympaattisen aktivaation aikana PR-aika yleensä jonkin verran lyhenee (5). Lyhyt PR-aika, alle 120 ms, liittyy usein kammioiden varhaisaktivaatioon eli delta-aaltoon, mutta myös ilman delta-aaltoa lyhentynyt PR-aika voi olla merkki taipumuksesta supraventrikulaarisiin takykardiakohtauksiin (6). Pidentynyttä, yli 200 ms:n, PR-aikaa kutsutaan ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkokseksi. Tämä johtuu useimmiten siitä, että sähköisen aktivaation johtuminen on hidastunut eteis-kammiosolmukkeessa. Myös johtumishäiriöt eteisissä tai distaalisessa johtoratajärjestelmässä voivat jonkin verran pidentää PR-aikaa. Pidentynyt PR-aika on hyvin tavallinen löydös urheilijoilla, mutta myös 1 3 %:lla terveistä keski-ikäisistä PR-aika on yli 200 ms. PR-ajan lievä pidentyminen on nuorilla ja keski-ikäisillä hyvänlaatuinen muutos, jos taustalla ei ole sydänsairautta. Tähän ilmiöön ei liity lisääntynyttä sairastavuutta tai kuolleisuutta (7). Iäkkäämmillä ja sydänsairailla pitkän PR-ajan esiintyvyys lisääntyy, ja heillä ensimmäisen asteen AV-katkos voi merkitä suurentunutta eteisvärinän riskiä ja lisääntynyttä tahdistinhoidon tarvetta (8). Pidentyneeseen PR-aikaan liittyvä haara- tai haarakekatkos voi olla viite laajemmasta distaalisen johtoratajärjestelmän sairaudesta ja näin ennakoida korkeamman asteen eteis-kammiokatkosta. Nämä potilaat kuuluvat säännöllisen seurannan piiriin, ja synkopeekohtausten esiintyessä heille tulee harkita tahdistimen asentamista (9). 302

3 tieteessä 7 Aro AL, Anttonen O, Kerola T ym. Prognostic significance of pro longed PR interval in the general population. Eur Heart J 2014;35: Cheng S, Keyes MJ, Larson MG ym. Long-term outcomes in individuals with prolonged PR interval or first-degree atrioventricular block. JAMA 2009;301: Toivonen L, Virtanen V, Happonen J ym. Sydämen tahdistinhoito. Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä. Duodecim 2010;126: kuva 3. Liikennelentäjäksi pyrkivän nuoren miehen EKG. Nuori liikunnallinen mies halusi liikennelentäjäksi ja häneltä rekisteröitiin oheinen EKG. Sukuhistoriassa ei ollut epäilyttävää, oireita ei ollut eikä lääkäri löytänyt tutkimuksissaan poikkeavaa. EKG:n automaattianalyysi ehdotti kuitenkin septaalista akuuttia sydäninfarktia. Oikea löydös on kuitenkin osittainen oikea haarakatkos (rsr-muotoinen QRS v1-kytkennässä ja QRS:n kesto on normaali), aikainen repolarisaatio (ST-välin ylösnouseva kovera kohoaminen V2 3-kytkennöissä, nuoli) ja normaali sähköinen akseli. Löydös on tällaiselle henkilölle hyväksyttäväksi katsottava muutos, eli ammattisuunnitelmia ei tarvitse muuttaa. köinen aktivaatio etenee kammioihin eteis-kammiosolmukkeesta Hisin kimpun kautta. Tämä jakautuu pian oikeaan sekä vasempaan haaraan, joka myöhemmin jakaantuu vielä ohueen etuhaarakkeeseen ja paksumpaan takahaarakkeeseen, sekä lopulta Purkinjen säikeisiin. Normaalin QRS-heilahduksen kesto on korkeintaan 110 ms. Leventyneen QRS-heilahduksen tavallisin syy on oikea tai vasen haarakatkos (RBBB tai LBBB). Täydellisessä haarakatkoksessa QRS-heilahduksen kesto on vähintään 120 ms. Osittaisessa haarakatkoksessa QRS:n muoto vastaa täydellistä haarakatkosta, mutta on kestoltaan alle 120 ms (kuva 3). Joskus QRSheilahduksen leveneminen voi johtua myös ylimääräisen oikoradan aiheuttamasta kammioiden varhaisaktivaatiosta eli delta-aallosta (kuva 4). Jos QRS-heilahduksen kesto on yli 110 ms, mutta haarakatkoksen kriteerit eivät täyty, puhutaan epäspesifisestä kammionsisäisestä johtumishäiriöstä (IVCD) (10). Haarakatkosten merkitys QRS-kompleksin leveneminen samaan tapaan kuin haarakatkos tai epäspesifinen kammionsisäinen johtumishäiriö, on tavallinen löydös sydänpotilailla. Heillä QRS-kompleksin pidentynyt kesto liittyy usein vaikeampaan sairauteen ja huonontuneeseen ennusteeseen (11). EKG:ssa nähtävän oikean haarakatkoksen taustalla voi olla esimerkiksi sepelvaltimotauti, kardiomyopatia, myokardiitti, synnynnäinen sydänvika sekä sydämen oikean puolen kuormitukseen johtavat sairaudet, kuten vaikea keuhkovika tai akuutti keuhkoembolia. Vasemman haarakatkoksen taustalla voi olla osittain samoja syitä, kuten sepelvaltimotauti, sydänlihassairaudet, vasemman kammion hypertrofia, läppäviat ja johtoratajärjestelmän rappeutumiseen johtavat tilat. Nuorilla täydellinen haarakatkos on erittäin harvinainen löydös, mutta haarakatkosten esiintyvyys kasvaa selvästi iän mukana. Suomalaisessa keski-ikäisessä väestössä oikean ja vasemman haarakatkoksen esiintyvyys on vain muutaman promillen luokkaa, mutta yli 55-vuotiailla katkosten esiintyvyys on jo yli 2 % (12). Jos potilaalla ei ole tiedossa olevaa sydänsairautta, ei oikean haarakatkoksen ennuste yleensä poikkea muun väestön ennusteesta. Sen sijaan vasen haarakatkos vaikuttaa liittyvän lisääntyneeseen sydäntautisairastavuuteen ja -kuolleisuuteen (13). Se voi johtua joko vasemman haarakatkoksen yhteydestä subkliiniseen sydänsairauteen tai haarakatkoksen aikaansaamista haitallisista funktionaalista muutoksista vasemman kammion toiminnassa. Myös epäspesifinen kammionsisäinen johtumishäiriö eli leventynyt QRS-kompleksi (yli 110 ms) ilman haarakatkosta on poikkeava löydös ja voi viitata taustalla olevaan sydänlihassairauteen. Tämä muutos lisää myös jonkin verran sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa (14). Haarakatkos yllätyslöydöksenä Terveystarkastuksen EKG:ssa todettu oireeton haarakatkos edellyttää tarkempaa kannanottoa. 303

4 Katsaus kuva 4. Nuoren miehen infarktiepäily. Alaseinäkytkennöissä nähdään Q-aallot. Mies sai päivystyslähetteen erikoissairaanhoitoon infarktiepäilyn vuoksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole infarktimuutos vaan oikoradasta johtuva delta-aalto, joka on alaseinäkytkennöissä negatiivinen. Rintakytkennöissä näkyy myös delta-aalto, joskin niukkana (nuolet). Rytmin epäsäännöllisyys johtuu fysiologisesta sinusarytmiasta. Sydämen sähköinen akseli Normaalisti QRS-heilahduksen sähköinen akseli frontaalitasossa on 30 asteen ja 90 asteen välillä. Useimmat EKG-laitteet määrittävät tämän automaattisesti, mutta frontaalitason akseli on helppo karkeasti arvioida myös raajakytkentöjen QRS-heilahduksien perusteella. Nopea tapa normaalin frontaalitason akselin toteamiseksi on tarkastella QRS-heilahdusta I- ja avf-kytkennöissä. Jos QRS on positiivinen molemmissa kytkennöissä, sydämen sähköinen akseli on välillä 0 90 eli normaali. Vasemmalle kääntynyt akseli on kyseessä, jos QRS-akseli on negatiivisempi kuin 30. Positiivinen QRS-heilahdus I-kytkennässä, mutta negatiivinen QRS alemmissa kytkennöissä II, III ja avf viittaa vasemmalle kääntyneeseen frontaalitason akseliin. Usein tämän aiheuttaa vasemman etuhaarakkeen katkos (LAHB), joka itsenäisenä ilman muita EKG-poikkeavuuksia tai viitettä sydänsairaudesta on yleensä hyvänlaatuinen ilmiö. Muita syitä vasemmalle kääntyneelle akselille voi olla esimerkiksi vasemman kammion hypertrofia (LVH), sydämen horisontaalinen asento, sairastettu inferolateraalinen sydäninfarkti tai keuhkolaajentuma (15). Selvästi oikealle yli sata astetta kääntynyt QRS-akseli on harvinaisempi löydös, joka liittyy usein oikean kammion hypertrofiaan tai keuhkosairauksiin. Vasemman takahaarakkeen katkos (LPHB) aiheuttaa myös QRS-akselin kääntymisen oikealle. Itsenäisenä tämä on hyvin harvinainen muutos, ja useimmiten vasemman takahaarakkeen katkos liittyykin oikeaan haarakatkokseen ja distaalisen johtoratajärjestelmän sairauksiin. 10 Surawicz B, Childers R, Deal BJ ym. American Heart Association Electrocardiography and Arrhythmias Committee, Council on Clinical Cardiology, American College of Cardiology Foundation, Heart Rhythm Society. AHA/ACCF/ HRS recommendations for the standardization and interpretation of the electrocardiogram: part III: intraventricular conduction disturbances: a scientific statement endorsed by the International Society for Computerized Electrocardiology. J Am Coll Cardiol 2009;53: Kashani A, Barold SS. Significance of QRS complex duration in patients with heart failure. J Am Coll Cardiol 2005;46: Haataja P, Nikus K, Kahonen M ym. Prevalence of ventricular conduction blocks in the resting electrocardiogram in a general population: The health 2000 survey. Int J Cardiol 2013;167: Eriksson P, Wilhelmsen L, Rosengren A. Bundle-branch block in middle-aged men: risk of complications and death over 28 years. The primary prevention study in Goteborg, Sweden. Eur Heart J 2005;26: Aro AL, Anttonen O, Tikkanen JT ym. Intraventricular conduction delay in a standard 12-lead electrocardiogram as a predictor of mortality in the general population. Circ Arrhythm Electrophysiol 2011;4: Elizari MV, Acunzo RS, Ferreiro M. Hemiblocks revisited. Circulation 2007;115: Klassinen oikea haarakatkos ilman sydänsairauden oireita tai löydöksiä ei aiheuta huolta eikä syvällisempiä sydäntutkimuksia. Vasemman haarakatkoksen yhteydessä tulee tehdä sydämen kaikukuvaus subkliinisen sydänlihassairauden poissulkemiseksi. On myös huomattava, että jos potilaalla on vasen haarakatkos, ei ST-tason käyttäytymistä voi luotettavasti arvioida tavallisessa rasituskokeessa, vaan iskemian osoitus edellyttää esimerkiksi isotooppirasitusta. Vasemman kammion hypertrofia Sydänlihaksen paksuuntuminen ja fibroosi voivat aikaansaada muutoksia QRS-heilahduksen amplitudissa, kestossa ja sydämen sähköisessä akselissa. Lisäksi ne voivat aiheuttaa repolarisaation ja P-aallon poikkeavuuksia. Vasemman kammion hypertrofian toteamiseksi onkin käytössä lukuisia erilaisia EKG-kriteereitä (16). Näiden spesifisyys ja sensitiivisyys kuitenkin vaihtelevat selvästi riippuen esimerkiksi potilaan iästä, sukupuolesta, etnisestä ryhmästä ja ruumiinrakenteesta. Pelkästään QRS-amplitudeihin perustuvat vasemman kammion hypertrofian kriteerit antavat runsaasti vääriä positiivisia tuloksia varsinkin nuorilla (kuva 5). Näiden volttikriteerien käyttöä kammiohypertrofian diagnostiikassa ei yleisesti suositella, jos potilas on alle 35-vuotias (2). Tavallisimmin käytetyistä vasemman kammion hypertrofian kriteereistä, Sokolow-Lyonin indeksi (SV1 + RV5/V6 35 mm), on poikkeava myös suurella osalla urheilijoista, joten pelkästään suuret QRS-heilahdukset rintakytkennöissä eivät viittaa nuoren henkilön sydänsairauteen. Jos kuitenkin näiden amplitudimuutosten lisäksi todetaan muita EKG-poikkeavuuksia, kuten selvästi negatiivinen P-aallon loppuosa V1- kytkennässä (P-terminal force, PTF), leventynyt QRS-heilahdus, vasemmalle kääntynyt sähköinen akseli tai ST-segmentin tai T-aallon muutoksia, on potilaalla mahdollisesti rakenteellinen sydänlihassairaus. Jatkotutkimukset, kuten 304

5 tieteessä kuva 5. Nuoren urheilijamiehen inferiorinen varhainen repolarisaatio. Oireettomalla nuorella urheilijalla todettiin inferiorinen varhainen repolarisaatio normaalivariaationa. QRS-heilahduksen lopussa nähdään J-aalto yhdistyneenä lievään ST-nousuun (nuoli). Rintakytkennöissä QRS-heilahduksen amplitudi on korkea täyttäen vasemman kammion hypertrofian volttikriteerit. Hengitystieinfektion aikana esiintyvän rintatuntemuksen yhteydessä tällainen löydös saattaisi suunnata ajatuksen perimyokardiitin mahdollisuuteen. 16 Mäkijärvi M. Vasemman kammion kuormitus ja hypertrofia. Kirjassa: Heikkilä JM, Mäkijärvi M, toim. EKG. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2003; Rautaharju PM, Surawicz B, Gettes LS ym. American Heart Association Electrocardiography and Arrhythmias Committee, Council on Clinical Cardiology, American College of Cardiology Foundation, Heart Rhythm Society. AHA/ ACCF/HRS recommendations for the standardization and interpretation of the electro cardiogram: part IV: the ST segment, T and U waves, and the QT interval: a scientific statement endorsed by the International Society for Computerized Electrocardiology. J Am Coll Cardiol 2009;53: Haissaguerre M, Derval N, Sacher F ym. Sudden cardiac arrest associated with early repolarization. N Engl J Med 2008;358: Benito B, Guasch E, Rivard L, Nattel S. Clinical and mechanistic issues in early repolarization of normal variants and lethal arrhythmia syndromes. J Am Coll Cardiol 2010;56: Tikkanen JT, Anttonen O, Junttila MJ ym. Long-term outcome associated with early repolarization on electrocardiography. N Engl J Med 2009;361: Junttila MJ, Sager SJ, Tikkanen JT, Anttonen O, Huikuri HV, Myerburg RJ. Clinical significance of variants of J-points and J-waves: early repolarization patterns and risk. Eur Heart J 2012;33: Tikkanen JT, Junttila MJ, Anttonen O ym. Early repolarization: electrocardiographic phenotypes associated with favorable long-term outcome. Circulation 2011;123: sydämen ultraäänitutkimus, ovat tarpeen ainakin jos taustalla ei ole hypertrofiaa selittävää merkittävää verenpainetautia. Varhainen repolarisaatio ja J-aalto Perinteisesti varhaisella repolarisaatiolla on tarkoitettu rintakytkennöissä V2 V3 nähtävää ylöspäin viettävää ST-tason nousua. Se on tavallinen löydös nuorilla miehillä, urheilijoilla sekä tummaihoisilla. Tämä ei ilman sydäninfarktiin tai myoperikardiittiin viittaavia oireita vaadi jatkotutkimuksia. Suositusten mukaan normaalina voidaan nuoremmilla kuin 40-vuotiailla miehillä pitää alle 2,5 mm:n ja yli 40-vuotiailla miehillä alle 2 mm:n J-pisteestä (QRS-heilahduksen loppu/st-välin alku) mitattua ST-tason nousua V2 V3-kytkennöissä. Naisilla alle 1,5 mm:n ST-nousua pidetään normaalin ylärajana näissä kytkennöissä. Muissa kytkennöissä poikkeavan ST-nousun rajaksi suositellaan yhtä millimetriä (17). Viime aikoina inferolateraalisissa kytkennöissä joskus esiintyvä varhainen repolarisaatio on ollut erityisen mielenkiinnon kohteena, sillä hiljattain on todettu, että ilmiö on suhteellisen tavallinen idiopaattisesta kammiovärinästä elvytetyillä (18). Tämä varhainen repolarisaatio -oireyhtymä on kuitenkin erittäin harvinainen. Jo pitkään on tiedetty, että vaikean hypotermian tai voimakkaan vagaalisen tonuksen aikana QRS-heilahduksen lopussa nähdään usein ns. J-aalto. Väestössä J-aallon kaltaisen, inferolateraalisissa kytkennöissä esiintyvän QRS-heilahduksen lopussa joko pykälänä tai loivana laskuna ilmenevän, varhaisen repolarisaation esiintyvyys vaihtelee 1 9 %:n välillä (19). Urheilijoilla tätä J-pisteen nousua tavataan vielä selvästi useam min (kuva 5). Hiljattain on todettu, että erityisen selvästi erottuva inferiorinen J-aallon kaltainen varhainen repolarisaatio liittyy sydänperäisen äkkikuoleman suurentuneeseen riskiin väestötasolla (20). Äkkikuolemariski alkaa kasvaa kuitenkin vasta yli 50-vuotiailla, joten on mahdollista, että inferolateraalinen varhainen repolarisaatio vaikuttaa äkkikuoleman riskiin lisäämällä vakavien kammioperäisten rytmihäiriöiden vaaraa esimerkiksi akuutin sepelvaltimokohtauksen yhteydessä (21). Vaikuttaa myös siltä, että varhainen repolarisaatio lisää kuolleisuutta vain, jos J-pisteen nousua seuraa horisontaalinen tai laskeva ST-taso. Jos taas ST-taso viettää ylöspäin, kuten urheilijoilla lähes aina, tämä on hyvänlaatuinen fyysiseen harjoitteluun liittyvä muutos, eikä tähän liity lisääntynyttä rytmihäiriöriskiä (kuva 5). T-aaltomuutokset Terveen henkilön 12-kanavaisessa EKG:ssa T- aalto on negatiivinen avr-kytkennässä, positiivinen I-, II- sekä V3 V6-kytkennöissä, ja joko positiivinen tai negatiivinen kytkennöissä avl, III ja V1. Lieviä T-inversioita avf- ja V2-kytkennöissä pidetään usein myös normaalivariaatioon kuuluvina (17). Sydänlihaksen iskemia, monet rakenteelliset sydänlihassairaudet ja elektrolyyttipoikkeavuudet voivat aiheuttaa muutoksia sydänlihassolujen repolarisaatioon, mikä heijastuu ST-tason ja T-aallon muutoksina myös EKG:hen. Väestötasolla onkin todettu, että lievätkin lepo-ekg:ssa nähtävät ST-laskut liittyvät lisääntyneeseen sydänkuolemariskiin (23). Kuitenkin myös fysiologiset tekijät, kuten autonomisen hermoston muutokset tai hyperventilaatio, voivat aiheuttaa ohimeneviä ST-laskuja ja T-inversioita (17,24). Lapsilla ja nuorilla nähdään usein oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä negatiiviset T-aallot, mutta aikuisilla T-aaltojen inversio V2-kytkennän jälkeen on poikkeava löydös. Kuitenkin pienellä osalla terveestä keski-ikäisestä väestöstä nähdään negatiiviset T-aallot rintakytkennöissä 305

6 Katsaus 23 Greenland P, Xie X, Liu K ym. Impact of minor electrocardiographic ST-segment and/or T-wave abnormalities on cardiovascular mortality during long-term followup. Am J Cardiol 2003;91: Toivonen L, Helenius K, Viitasalo M. Electrocardiographic repolarization during stress from awakening on alarm call. J Am Coll Cardiol 1997;30: Aro AL, Anttonen O, Tikkanen JT ym. Prevalence and prognostic significance of T-wave inversions in right precordial leads of a 12-lead electrocardiogram in the middle-aged subjects. Circulation 2012;125: Anttonen O, Junttila MJ, Rissanen H, Reunanen A, Viitasalo M, Huikuri HV. Prevalence and prognostic significance of short QT interval in a middle-aged Finnish population. Circulation 2007;116: Kala R. Urheilijansydän. Duodecim 2006;122: Parikka H. Urheilijoiden sydänperäiset äkkikuolemat. Duodecim 2013;129: Sheikh N, Papadakis M, Ghani S ym. Comparison of electrocardiographic criteria for the detection of cardiac abnormalities in elite black and white athletes. Circulation 2014;129: Corrado D, Biffi A, Basso C, Pelliccia A, Thiene G. 12-lead ECG in the athlete: physiological versus pathological abnormalities. Br J Sports Med 2009;43: Kligfield P, Gettes LS, Bailey JJ ym. American Heart Association Electrocardiography and Arrhythmias Committee, Council on Clinical Cardiology, American College of Cardiology Foundation, Heart Rhythm Society. Recommendations for the standardization and interpretation of the electrocardiogram: part I: the electrocardiogram and its technology. Scientific statement endorsed by the International Society for Computerized Electrocardiology. J Am Coll Cardiol 2007;49: Hakacova N, Tragardh-Johansson E, Wagner GS, Maynard C, Pahlm O. Computer-based rhythm diagnosis and its possible influence on nonexpert electrocardiogram readers. J Electrocardiol 2012;45: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Aapo Aro ja Hannu Parikka: ei sidonnaisuuksia. V1 V3. Tämä muutos on tavallisempi naisilla. Jos anamneesi, status ja sukuhistoria eivät viittaa sydänsairauteen, niin lieviin muutaman millimetrin T-inversioihin näissä kytkennöissä ei liity lisääntynyttä sydänkuoleman riskiä. Sen sijaan syvät T-inversiot tai T-inversiot muissa kytkennöissä voivat olla merkki sydänsairaudesta ja vaativat tarkempia diagnostisia selvittelyjä (25). QT-aika QT-aika mitataan QRS-kompleksin alusta T-aallon loppuun. Sykkeen kiihtyessä QT-aika lyhenee, minkä vuoksi QT-aikaa arvioitaessa tämä tulee suhteuttaa vallitsevaan sykkeeseen. Bazettin kaava (sekunneissa mitattu QT-aika jaettuna edeltävän lyöntivälin keston eli R R-välin neliöjuurella) on tavallisin tapa laskea korjattu QTaika (QTc), mutta korkeilla syketaajuuksilla kaava aliarvioi ja matalilla syketaajuuksilla yliarvioi todellista QT-aikaa. Tämän vuoksi QTc-aika pitäisikin pyrkiä mittaamaan sykkeen ollessa noin 60 70/min. Tärkeimpiä pitkän QT-ajan aiheuttajia ovat monet lääkkeet sekä pitkä QT -oireyhtymä (LQTS), mutta myös esimerkiksi elektrolyyttihäiriöt, sydänlihasiskemia ja muut rakenteelliset sydänsairaudet voivat pidentää QT-aikaa. Naisilla QTc-aika on myös keskimäärin hieman pidempi kuin miehillä. Normaalin QTc-ajan määritelmä vaihtelee, mutta viimeaikaisissa suosituksissa QTc yli 450 ms miehillä ja yli 460 ms naisilla katsotaan pidentyneeksi (17). Jatkoselvittelyt ovat aiheellisia QTc-ajan ylittäessä 470 ms, jos potilaalla pitkään QT-aikaan liittyy synkopeekohtauksia, tai jos suvussa on esiintynyt äkkikuolemia tai on epäilty pitkä QT -oireyhtymää. On olemassa myös erittäin harvinainen lyhyt QT -oireyhtymä (SQTS), mihin liittyy lisääntynyt alttius vakaville rytmihäiriöille, mutta väestötasolla lyhyt QTc-aika ei ole lisännyt sydäntapahtumariskiä (26). Urheilijan EKG Pitkään jatkunut suuritehoinen fyysinen harjoittelu aiheuttaa sydämeen rakenteellisia ja sähköisiä adaptaatiomuutoksia, jotka voivat näkyä muutoksina lepo-ekg:ssa. Rajanveto fysiologisten, urheiluun liittyvien ja rakenteelliseen sydänsairauteen viittaavien EKG-muutosten välillä voi kuitenkin joskus olla hankalaa. Äärimmäisen rasituksen aikana rakenteellinen sydänsairaus voi altistaa sydänperäiselle äkkikuolemalle (27). Urheilulaji sekä fyysisen harjoittelun kesto ja intensiteetti vaikuttavat EKG:ssa nähtävien poikkeavuuksien esiintyvyyteen. Miehillä ja erityisesti tummaihoisilla urheiluun liittyvät EKG-muutokset ovat tavallisempia kuin muilla (28,29). Levossa ilmenevä sinusbradykardia alle 60 lyöntiä minuutissa on enemmän sääntö kuin poikkeus huippu-urheilijoilla. Sinusbradykardian tai sinusarytmian yhteydessä voi esiintyä myös muualta tulevaa korvaavaa eteisrytmiä tai junktionaalista korvausrytmiä. Jopa joka kolmannella urheilijalla löytyy ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkos eli pidentynyt PRaika, ja 10 %:lla voidaan nähdä ajoittain myös Wenkebach-tyypistä toisen asteen eteis-kammiokatkosta. Nämä fysiologiset muutokset johtuvat urheilijoiden lisääntyneestä vagaalisesta ja vähentyneestä sympaattisesta tonuksesta levossa, eivätkä aiheuta oireita. Johtumishäiriöt korjautuvat rasituksen aikana (30). Intensiivinen fyysinen harjoittelu lisää sydämen lokeroiden ja seinämien paksuuden sekä sydänlihasmassan kasvua, mikä näkyy EKG:ssa useimmilla urheilijoilla QRS-heilahduksen amplitudien kasvuna. Jopa 80 %:lla urheilijoista volttikriteereihin perustuva Sokolow-Lyonin indeksi onkin poikkeava, mutta jos tämän lisäksi todetaan viitteitä eteiskuormituksesta, poikkeava sydämen sähköinen akseli, strain-tyyppistä ST-laskua tai syvät Q-aallot, niin rakenteellinen sydänsairaus, kuten hypertrofinen kardiomyopatia, tulee sulkea pois. Osittaisen oikean haarakatkoksen tyyppinen QRS-heilahdus on myös hyvin tavallinen löydös, joka esiintyy jopa puolella huippu-urheilijoista. Tämä liittynee oikean kammion suurentuneeseen kokoon ja lihasmassaan, eikä ilman muita poikkeavuuksia vaadi jatkotutkimuksia. Varhainen repolarisaatio, joka ilmenee STtason kohoamisena oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä tai QRS-kompleksin lopussa inferolateraalisissa kytkennöissä nähtävänä J-aallon nousuna on hyvin tavallinen löydös urheilijoilla. ST-tason nousuun voi varsinkin tummaihoisilla urheilijoilla usein liittyä myös T-aallon loppuosan invertoituminen (30). Oma vai koneen tulkinta? Yleissilmäys ja systemaattinen lähestyminen auttavat hahmottamaan EKG:n paljastamia muutoksia. EKG-laitteen automaattimittaukset 306

7 tieteessä ja -diagnoosit ovat nykyään kliinikon apuna EKG-nauhaa tulkittaessa. Kone pystyy sangen luotettavasti mittaamaan sydämen sähköisen frontaalitason akselit, PR-ajan, QRS-heilahduksen keston sekä yleensä myös QT-ajan. Joskus nämä kuitenkin eroavat hieman yksittäisestä kytkennästä mitatusta intervallin kestosta, koska automaattiseen mittaukseen käytetään yleensä kaikista EKG-kytkennöistä saatavaa informaatiota. Nykyään useimmat EKG-koneet ehdottavat automaattisesti kliinistä diagnoosia. Kammiohypertrofian tai sairastetun sydäninfarktin suhteen koneen ehdottama diagnoosi voi olla oikea jopa 90 %:ssa tapauksista, mutta esimerkiksi rytmihäiriöiden suhteen automaattisen diagnostiikan osuvuus on selvästi huonompi (31,32). Useimmiten koneen normaaliksi tulkitsema EKG on todella normaali, mutta tulee muistaa, että automaattinen diagnostiikka on vain apuväline, joka ei voi korvata ihmisen tekemää EKG:n tulkintaa. Lopuksi EKG on käytännön lääkärille korvaamaton apu sydänsairauksien toteamisessa. Rajanveto normaalin ja poikkeavan EKG:n välillä ei aina ole helppoa, ja joskus tarvitaankin anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi muitakin jatkotutkimuksia, kuten kliinistä rasituskoetta ja sydämen kaikututkimusta, erottamaan yksilölliset vaarattomat muutokset rakenteellisen sydänsairauden aiheuttamista poikkeavuuksista. n English summary > in english Clinical significance of abnormal ECG findings 307

8 english summary Aapo Aro M.D., Ph.D., Specialist in Cardiology Helsinki University Central Hospital, Heart and Lung Center, Division of Cardiology Hannu Parikka M.D., Ph.D., Specialist in Cardiology and Internal Medicine Helsinki University Central Hospital, Heart and Lung Center, Division of Cardiology Clinical significance of abnormal ECG findings The 12-lead electrocardiogram (ECG) is a widely available tool for studying the electrical activity of the heart. A vast number of ECGs are also recorded from asymptomatic individuals for various reasons. ECG findings should be interpreted in the context of the clinical picture, but age, gender, race, body structure and athletic background should also be taken into account. Prolonged PR-interval, partial RBBB, and early repolarization are frequently found in asymptomatic individuals and can be treated as innocent findings. LVH in athletes and adolescents without other electrocardiographic abnormalities can be considered normal. In contrast, QRS-complex prolongation over 110ms, LBBB, abnormal electrical axis, ST-depression, T-wave inversions and prolonged QTcinterval 470ms warrant closer evaluation of the patient. Sometimes echocardiography and exercise stress testing are needed to differentiate benign physiological changes from those caused by underlying structural heart disease. 307a

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien

Lisätiedot

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN

Lisätiedot

EKG Minna Pöntinen 11/2007

EKG Minna Pöntinen 11/2007 EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit

EKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio

Lisätiedot

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen

Lisätiedot

Voidaanko äkillinen, odottamaton sydänpysähdys ennustaa ja estää?

Voidaanko äkillinen, odottamaton sydänpysähdys ennustaa ja estää? Heikki V. Huikuri ÄYRÄPÄÄN LUENTO Voidaanko äkillinen, odottamaton sydänpysähdys ennustaa ja estää? Äkillinen, odottamaton sydänpysähdys on yleisin yksittäinen kuolinsyy länsimaissa. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö

Lisätiedot

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Miten tulkitsen lapsen EKG:n?

Miten tulkitsen lapsen EKG:n? Tieteessä katsaus Tuija Poutanen LT, lastenkardiologi TAYS, lastenklinikka Anita Hiippala LL, lastenkardiologi HUS, Lasten ja nuorten sairaala, sydäntutkimusyksikkö Miten tulkitsen lapsen EKG:n? EKG on

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA

Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä

Lisätiedot

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys

Lisätiedot

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),

Lisätiedot

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen?

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Äkillinen rintakipu sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti? Tieteessä kättä pidempää Kjell Nikus professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri TAYS Sydänsairaala ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kjell.nikus@sydansairaala.fi Ville Kytö dosentti,

Lisätiedot

Pitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus

Pitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus Katsaus Lauri Toivonen, Heikki Swan, Matti Viitasalo, Juha Hartikainen, Juha-Matti Happonen, Vesa Virtanen, Juhani Koistinen, Antti Hedman ja Pekka raatikainen Pitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus

Lisätiedot

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA

Lisätiedot

Kestävyysurheilijat Voimaurheilijat Verrokit n = 413 n = 544 n = 813. LVID (mm) 53,7 (52,8 54,6) 52,1 (50,6 53,6) 49,6 (48,9 50,2)

Kestävyysurheilijat Voimaurheilijat Verrokit n = 413 n = 544 n = 813. LVID (mm) 53,7 (52,8 54,6) 52,1 (50,6 53,6) 49,6 (48,9 50,2) Katsaus Risto Kala Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen harjoittelun aiheuttamia muutoksia sydämen rakenteessa ja sähköisessä toiminnassa. Urheilijansydämen tärkein kliininen merkitys

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka raimo.kettunen@phsotey.fi JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri,

Lisätiedot

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK

Lisätiedot

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Etnisen taustan merkitys sydäntutkimustulosten arvioinnissa

Etnisen taustan merkitys sydäntutkimustulosten arvioinnissa Etnisen taustan merkitys sydäntutkimustulosten arvioinnissa Kirsi Korpi Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkäri kardiologian erikoislääkäri viittä vaille sisätautilääkäri HIFK joukkuelääkäri Suomen Luisteluliiton

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydänterveystarkastuksia Suomessa?

Tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydänterveystarkastuksia Suomessa? Tieteessä katsaus Tuija Poutanen dosentti, lastenkardiologi TAYS, lastenklinikka Anita Hiippala LL, lastenkardiologi HUS, Lasten ja nuorten sairaala, sydäntutkimusyksikkö Tarvitaanko urheilevien lasten

Lisätiedot

Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt

Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt LUKU 6 Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt Anita Hiippala Juha-Matti Happonen Tiivistelmä Rytmihäiriöt ovat yksi merkittävimmistä syistä sairastavuuteen, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen

Lisätiedot

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 159

STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 159 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 159 Sara Jenni Mutikainen Kulmala Genetic and Environmental Effects on Resting Electrocardiography and the Association between Electrocardiography and Physical

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi

Lisätiedot