Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
|
|
- Eeva-Kaarina Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
2 Living ECG Csw
3 Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa lepo-ekgtä vuosittain Suomessa EKG-ottaja ensilinjassa on tunnistettava välitöntä hoitoa vaativat tilanteet Eri ammattiryhmät! Osaamisen/opin merkitys korostuu!
4 Lepo EKGn oton-prosessi 5 Teetä T Tiedä/Tiedosta, T-Tee, T- Tarkastele, T- Tunnista, T-Tulosta Kaksi ensimmäistä kattavat 95 % onnistumisesta
5 Tiedon/tiedostamisen puutteita on! Varis ja Salo, 2012, Lahden ammattikorkeakoulu loppuvaiheen sairaanhoitaja ja terveydenhoitajaopiskelijat n= % huonot valmiudet, 35 % kaikki väärin EKGn eri osien tunnistamisessa 50 % tunnisti kammiovärinän vain 13 % tunnisti artefaktin vain 67 % tunnisti sinusrytmin
6 Salmela 2011, Savonia ammattikorkeakoulu PSSHPn alueen terveyskeskuksissa ja asemilla EKG-käyriä rekisteröivät hoitajat N=55 55 % tunnisti rintakehäelektrodien sijoittelupaikat n. 30 % tiesi oikean ihonkäsittelyjärjestyksen ja >50 % ei käsitellyt ihoa tai käsitteli harvoin ennen rekisteröintiä! Riski H-M, 2004, TY, väitöskirja Riski H-M, 2004, TY, väitöskirja
7 Oletus: virheellinen lopputuote samalla todennäköisyydellä kuin meillä esiintyy osaamattomuutta eli jopa % ONNEKSI VÄLILLÄ ON ONNEA
8 Mitä tulee tietää/tiedostaa 1) Hyvän rekisteröintitekniikan perusteet ympäristö rauhallinen ja lämmin, vedoton, kosteus vakioitu, sopiva valaistus, potilaan/johtimien sijoittelu Esivalmistelu, potilaan informointi ja ohjaus Systemaattinen tapa tehdä asennusta ja mittausta: elektrodien paikat/kytkennät, piirtonopeus 50 mm/s, vahvistus/mitattava jännite (1 mv/10 mm) Henkilötunnuksen varmistaminen (varmista!) 2) Häiriöiden ja virheiden mallit 3) Normaali/oikeannäköinen EKG 4) Välitöntä hoitoa vaativat EKG muutokset
9 2) Häiriöiden aiheuttajat Potilaasta johtuvat: palelu, liikkuminen, jännitys, kipu/pelko, hikka, voimakas hengitys, tietyt sairaudet (vapina/tärinä) Kontaktihäiriöt: huono ihon käsittely, toinen sähkölaite, elektrodin irtoaminen, potilaan kosketus esim. sängyn metalliosaan Vaihtovirtahäiriö Sähköinen silta elektrodit
10 3) Normaali 12-kytkentäinen EKG (vs. poikkeava ja ainakin tietyt poikkeavuudet) P-aallot, QRS-kompleksi (kapea), T-aalto ja ST-segmentti, amplitudi
11 Miten tehdä Systemaattinen opittu toteutus tiedon ja tiedostuksen pohjalta Rastit!
12 Mitä tarkastella tehdessä ja tunnistaa kun tulos on kädessä? 1) Häiriöt tarvittaessa uusi rekisteröinti 2) Ovatko kytkennät oikein, näyttääkö oikealta. Virheet? 3) EKG-löydökset onko kiireellistä toimenpidettä vaativaa? Mitä automaattianalyysi sanoo?
13 HÄIRIÖT Lihasartefaktaa ACC/AHA EKGn opetussivuilta
14 Voimakkaat hengitysliikkeet esim. astmakohtauksen, hyperventilaation tai hikan yhteydessä aiheuttavat liikehäiriötä. Kuvan potilaalla oli hikka, mikä aiheuttaa perusviivan muutoksia esim. kytkentään V 1 herättäen epäilyn eteisarytmiasta. Mäkijärvi, 2005
15 Parkinsonin taudin vapina, potilaan palelu yms. näkyvät helposti perustason häiriönä EKG:ssä. Kuvassa potilas on liikutellut alaraajojaan aiheuttaen perusviivaan huomattavia muutoksia ja herättäen epäilyn merkittävästä iskemiasta (ks. rintakytkennät). Perifeerisen vapinan tai liikkeen aiheuttamia häiriöitä voidaan vähentää sijoittamalla elektrodit raajojen proksimaaliosiin. Mäkijärvi, 2005
16 VIRHEET - raajakytkennät Negatiivinen P-aalto I-kytkennässä antaa aina aiheen epäillä raajajohdinvirhettä (Chan 1996). Raajakykentöjen matalat amplitudit/matala amplitudi vs. rintakytkennät antaa aiheen epäillä virhettä. Oikean ja vasemman yläraajan johtimien vaihtuminen esiintyy usein? Yläraajajohdinvirheessä avr-kytkentä muuttuu positiiviseksi eli S-aalto muuttuu R-aalloksi ja I-kytkennässä P-aalto muuttuu negatiiviseksi. I- ja avl-kytkentä ovat V5- ja V6-kytkentöjen peilikuvia. EKG-käyrässä voi olla Suspect arm lead reversal -viesti Oikean ylä- ja vasemman alaraajan johtimien keskinäistä vaihtumista on vaikeaa tunnistaa. EKG-käyrässä on negatiivinen P-aalto I- ja II-kytkennöissä. Vasemman ylä- ja oikean alaraajan johtimien vaihtuminen tuo III-kytkentään lähes suoran viivan. Oikean ylä- ja alaraajan johtimien vaihtuessa kaikissa raajakytkennöissä on matalat QRS-kompleksit ja II-kytkentään piirtyy lähes suora viiva. Vertaa Raintakytkennät! Vasemman ylä- ja alaraajan johtimien vaihtumista ei voi tunnistaa? (Abdollah & Milliken 1997, Kors & van Herpen 2000).
17 VIRHEET - rintakytkennät Rintajohdinvirheissä puuttuu V1 V6- kytkennöistä R-aallon progressio. Normaali progressio: V1-kytkennässä pienin R-aalto, ja korkein R-aalto on joko V4- tai V5-kytkennässä. V1- ja V2-elektrodit voivat olla liian etäällä rintalastasta, elektrodit sijoitetaan yhtä tai kahta kylkiluuväliä liian ylös tai alas, V6-elektrodi ei ole keskikainaloviivalla, V4 V6-elektrodit kaartuvat virheellisesti ylös kainaloon tai laskevat potilaan vyötärölle. Ei voida luotettavasti tunnistaa ilman vertailunauhaa.
18 EKG löydökset välitöntä hoitoa vaativat tilanteet tunnistettava! Syke yli 100/min, mikä? Sinustakykardia, eteisperäinen takykardia (SVT), kammiotakykardia, eteisvärinä/-lepatus Syke alle 40/min, urheilija/aktiiviliikkuja? Sinusbradykardia? Kammiorytmiä? AV-katkos? Sinuksen toimintahäiriö? ST-tason nousu tai merkittävä lasku? Infarkti/iskemia/tulehdus Leventynyt QRS-kompleksi LBBB? Epätasainen rytmi - Eteisvärinä? KYSY OIREET
19 Taulukko 1. Rytmihäiriöiden diagnostiikan kannalta oleellisia vihjeitä lepo-ekg:ssa ja rytmihäiriön aikana otetussa EKG:ssa. Taulukko 1. Rytmihäiriöiden diagnostiikan kannalta oleellisia vihjeitä lepo-ekg:ssa ja rytmihäiriön aikana otetussa EKG:ssa. EKG-löydös Poikkeava P-aallon muoto Pitkä, kaksihuippuinen P-aalto Patologinen Q-aalto Todennäköinen diagnoosi Ektooppinen eteisrytmi Eteisvärinä Aiempaan sydäninfarktiin liittyvä monomorfinen VT ST-nousu Delta-aalto Pitkä QT-aika Osittainen RBBB ja ST-välin nousu kytkennöissä V1 V3 Negatiivinen T-aalto ja epsilon-aalto oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä Oireinen bradykardia tai sinuskatkos Pitkä PQ-aika QRS-heilahdus ei seuraa jokaista P-aaltoa Haarakatkos Bifaskikulaarinen katkos (LBBB tai RBBB + LAHB/LPHB) Kammiotaajuus epäsäännöllinen, P-aalto ei erotu Negatiivinen, sahalaitamainen F-aalto alaseinäkytkennöissä Kapeakompleksinen, tasainen takykardia, jossa P-aalto ei ole tunnistettavissa tai se on poikkeava Leveäkompleksinen yhdenmuotoinen takykardia Leveäkompleksinen monimuotoinen takykardia Akuuttiin iskemiaan liittyvä polymorfinen VT WPW-oireyhtymä (AVRT) Hankittu tai synnynnäinen pitkä-qt-oireyhtymä (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) Brugadan oireyhtymä (VT/VF) Oikean kammion arytmogeeninen dysplasia (VT/VF) Sinussolmukkeen toimintahäiriö I eteis-kammiojohtumishäiriö II tai III eteis-kammiokatkos Ajoittainen totaaliblokki, kammiotakykardia Ajoittainen totaaliblokki Eteisvärinä Tyypillinen eteislepatus Supraventrikulaarinen takykardia Kammiotakykardia, aberroitunut SVT, antidrominen takykardia Monimuotoinen kammiotakykardia, kääntyvien kärkien kammiotakykardia, aberroinut tai Raatikainen ja Parikka 2013, Lääkärin käsikirja
20 Kammiotakykardia
21 Kammiovärinä
22 Akuutti alaseinäinfarkti
23 Akuutti etuseinäinfarkti
24 Aikainen repolarisaatio Aikainen repolarisaatio terveen sydämen ilmiö esim. urheilijoilla ST-nousu kytkennöissä V2-3
25 Pesäkealkuiselle eteisvärinälle ominaisia T-aallon päälle osuvia (P-on-T) lisälyöntejä Kuvatietokanta/Dodecim Eteisvärinä-työryhmä Nämä ovat yleensä lähtöisin keuhkolaskimoista ja laukaisevat usein kohtauksittaisen eteisvärinän.
26 Eteisvärinä Eteisvärinä ja kammiotahdistin (ilmeinen av-johtumishäiriö siis myös) ei P-aaltoja, perusviiva värisee, eteiset supistelevat tahtiin /min normaalisti kammiovaste epäsäännöllinen tässä säännöllinen kammiotahdistimen vuoksi (kts. tahdistinpiikit)
27 LBBB rs tai OS-kompleksi oikeanpuolesissa rintakytkennöissä (V1-V2), q-aalto puuttuu ja leveä R-aalto kytkennöissä I, avl, ja V5-6
28 LBBB
29 3. asteen av-johtumishäiriö
30 VESt - Bigeminia
31 EKGn oppii vain katselemalla ja ajattelemalla!
32 Laadunvalvonta Omissa käsissä! ei systemaattista laadunvalvonnan organisaatiota tai ohjeistusta olemassa palaute tärkeää! perehdytys tärkeää! back-up tärkeää
33
EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotEKG Minna Pöntinen 11/2007
EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotEKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net
EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotLEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI
LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen
LisätiedotEkg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki
Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen Sirpa Raiskinmäki 03.05.2019 Ekg:n digitaalinen tallentaminen Nopeuttaa ja helpottaa diagnosointia ja hoitopäätösten tekoa (rekisteröinti
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotEKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet
EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotSami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotRytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen
Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotBäckström Liisa; Holma Sirpa; Kuopus Sirpa; Sepänniemi Aino; Byskata Ingvor; Toivola Tarja; Suuronen Seija; Rowe Outi; Vuolteenaho Olli
6 / 18.1.2018 1/16 Luokka Versio/pvm 6 / 18.1.2018 Laatijat Vastuuhenkilö Tarkastaja Hyväksyjä Tämä ohje koskee Paperijakelu Kansio Laatuj. Menetelmätyöohjeet Bäckström Liisa; Holma Sirpa; Kuopus Sirpa;
LisätiedotHuotari Virva; Bäckström Liisa; Holma Sirpa; Kuopus Sirpa; Sepänniemi Aino; Byskata Ingvor; Toivola Tarja; Suuronen Seija; Rowe Outi
5 / 6.4.2017 1/16 Luokka Versio/pvm 5 / 6.4.2017 Laatijat Vastuuhenkilö Tarkastaja Hyväksyjä Tämä ohje koskee Paperijakelu Kansio Laatuj. Menetelmätyöohjeet Huotari Virva; Bäckström Liisa; Holma Sirpa;
LisätiedotSIDONNAISUUDET
SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN
LisätiedotEKG-työn johdanto. EKG-kurssityön tavoitteet 10/31/2012. Antti Pertovaara. Raajakytkentöjen anturit
EKG-työn johdanto Antti ertovaara EKG-kurssityön tavoitteet Ymmärtää miten sydänlihaksen sähköisen aktivaation eri vaiheet heijastuvat eri EKG-kytkentöihin Oppia arvioimaan syntyykö ja eteneekö aktivaatio
LisätiedotRasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014
Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja
LisätiedotKÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA
KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN TOTEUTUMINEN SYDÄNINFARKTIN EKG-DIAGNOSTIIKASSA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Niina Haaraoja Saara-Susanna Palomäki Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma
LisätiedotENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA
Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala SAIRAANHOITAJIEN RYTMIHÄIRIÖOSAAMINEN Kyselytutkimus perusterveydenhuollon sairaanhoitajille TEKIJÄT: Jarkko Kauhanen Matti
LisätiedotReetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ
Reetta Saukko & Riikka Hertteli NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ EKG-REKISTERÖINNISSÄ Reetta Saukko Riikka Hertteli Opinnäytetyö Syksy 2010 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN EKG- REKISTERÖINNIN OPPIMISEN KARTOITUS
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikko koulutus Kliininen fysiologia Kevät 2016 Eveliina Kivistö HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN EKG- REKISTERÖINNIN OPPIMISEN KARTOITUS EKG-koulutuksen vaikuttavuus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotEKG:N REKISTERÖINTI HOITOTYÖSSÄ Perusteet ja teknisesti oikea rekisteröintitapa
Susanna Turkki Jenni Salminen EKG:N REKISTERÖINTI HOITOTYÖSSÄ Perusteet ja teknisesti oikea rekisteröintitapa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä
LisätiedotKuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?
Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotHenkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito
Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä
LisätiedotNiina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA
Niina Hyttinen, Sampsa Taipale POTILAAN ISKEEMISTEN EKG-MUUTOSTEN TUNNISTAMISEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensinhoitaja AMK Ensihoito Opinnäytetyö 6.4.211 Tiivistelmä
LisätiedotKammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen
LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotV4-RINTAKYTKENNÄN SIJOITTELUN MERKITYS 12-KYTKENTÄISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖINNISSÄ NAISILLA
V4-RINTAKYTKENNÄN SIJOITTELUN MERKITYS 12-KYTKENTÄISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖINNISSÄ NAISILLA Opinnäytetyö Piia Sagulin Bioanalytiikan koulutusohjelma Hyväksytty.. SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala,
LisätiedotHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN EKG- OSAAMISEN KARTOITUS
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Kliininen fysiologia 2014 Riikka Lilja ja Tiia Pasanen HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN EKG- OSAAMISEN KARTOITUS EKG-rekisteröinnin ongelmakohtia OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotJenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ
Jenni Ovaska & Petra Rousu VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ VERKKO-OPPIMATERIAALI 12-KANAVAISEN LEPO-EKG:N REKISTERÖIN- NISTÄ Jenni Ovaska & Petra Rousu Opinnäytetyö Syksy
LisätiedotUrheilu ja sydämen rytmihäiriöt
Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotEKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys
Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotAkuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi
LisätiedotRiikka And Juho Rautio. EKG, virhelähteet ja niiden tunnistaminen - opas terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille
Riikka And Juho Rautio EKG, virhelähteet ja niiden tunnistaminen - opas terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA
ISKEMIAMUUTOKSET SYDÄNFILMISSÄ SEPELVALTIMON PALLOLAAJENNUKSEN AIKANA LK Lasse Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tamperen yliopisto Lääketieteen laitos TAYS, Sydänkeskus Toukokuu 2010 1 Tampereen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotAkuutti eteisvärinän tai -lepatuksen konversio sinusrytmiksi.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CORVERT 87 mikrog/ml infuusioneste, liuos. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 mikrogrammaa ibutilidifumaraattia, mikä vastaa 87 mikrogrammaa
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA
Marko Heiskanen Erika Jäppinen SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.2.2016 Tekijä(t)
LisätiedotRYTMIHÄIRIÖPOTILAAN TURVAL- LINEN HOITO PIRKANMAAN PE- LASTUSLAITOKSELLA
RYTMIHÄIRIÖPOTILAAN TURVAL- LINEN HOITO PIRKANMAAN PE- LASTUSLAITOKSELLA Toimintakortti perustason ensihoitajille Teemu Lahtinen Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Sairaanhoitaja AMK Hoitotyö TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE
Teemu Lindstedt & Jenni Tiitinen ELEKTROKARDIOGRAFIAN PERUS- TULKINTAOPAS ENSIHOITAJAOPIS- KELIJOILLE Opinnäytetyö Ensihoitaja AMK 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Teemu Lindstedt, Jenni Tiitinen Ensihoitaja
LisätiedotEKG-KÄYRÄN REKISTERÖINTI
EKG-KÄYRÄN REKISTERÖINTI Hoitajien EKG-käyrän rekisteröintiosaaminen Niina Salmela Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Koulutusohjelma
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiikka
Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotEKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille
EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille Pohjasniemi, Joonas Romppainen, Riku 2014 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää EKG -koulutustapahtuma Attendo MedOnen työntekijöille Pohjasniemi
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotRytmihäiriöpotilas ensihoidossa
Tiina Huovinen Karoliina Kohonen Kimmo Rissanen Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa Simulaatio-opetustilanteen suunnittelu perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotKreetta Tilander Miia Viljanen LAADUKAS EKG OPETUSVIDEO HOITOTYÖN OPISKELIJOILLE
Kreetta Tilander Miia Viljanen LAADUKAS EKG OPETUSVIDEO HOITOTYÖN OPISKELIJOILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2016 LAADUKAS EKG OPETUSVIDEO HOITOTYÖN OPISKELIJOILLE Tilander, Kreetta Viljanen, Miia Satakunnan
LisätiedotAKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA
AKUUTTIHOITOTYÖN SAIRAANHOITA- JIEN OSAAMISEN MITTAAMINEN ELEK- TROKARDIOGRAFIAN TULKINNASSA Marika Linna, Mervi Manninen, Riikka Rodrigues Opinnäytetyö Marraskuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Hyvinvointiala
LisätiedotSYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN
SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotHEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU
HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Flekainidiasetaatti 100 mg.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tambocor 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Flekainidiasetaatti 100 mg. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti.
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotEKG:ssä on delta-aalto mitä teen?
LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN
Pulssin tunnustelu ja sen opettaminen asiakkaille Tunne pulssisi ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Nanette Huovinen Th, sydänhoitaja Varsinais-Suomen Sydänpiiri ETEISVÄRINÄN VARHAINEN HAVAITSEMINEN Suuri
LisätiedotEKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI
Tommi Niemi & Valtteri Sipola EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille EKG-TULKINNAN ITSEOPISKELUMATERIAALI Harjoitus Oulun ammattikorkeakoulun
LisätiedotKammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia
LUKU 4 Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia Juha Lund Tiivistelmä Kammioperäiset rytmihäiriöt ja etenkin yksittäiset kammiolisälyönnit ovat hyvin yleinen kardiologisiin tutkimuksiin johtava
LisätiedotEKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ensihoitaja (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Jenni Karhapää, Jenni Laari, Jutta Nihtinen EKG-tietopaketti ensihoitajaopiskelijoille
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotOPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO
OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotJanne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE
Janne Heino EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2015 EKG-OPAS HOITOTYÖHÖN 9LIVES OY:N ENSIHOITOPALVELUN YKSIKÖILLE Heino, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
Lisätiedot16-kytkentäinen EKG. Oppimateriaali sairaanhoitajaopiskelijoille. Maaria Hautala
16-kytkentäinen EKG Oppimateriaali sairaanhoitajaopiskelijoille Maaria Hautala Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Tahdistinhoito
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotMiten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri
Katsaus Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Kammiolisälyöntisyys on tavallinen kliininen ongelma. Etenkin vasta alkanut lisälyöntisyys
Lisätiedot