Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio. Katsaus"

Transkriptio

1 Katsaus Juha Lund, Risto Vesalainen, Juhani Airaksinen ja Antti Ylitalo Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio Hypertrofinen kardiomyopatia on periytyvä sairaus, jonka esiintyvyys väestössä on noin 1 : 500. Sen hallitseva piirre on sydämen kammiohypertrofia, joka painottuu yleisimmin kammioväliseinän alueelle ja ahtauttaa joskus vasemman kammion ulosvirtauskanavaa. Lääkehoito on ensisijainen, mutta kajoavaa hoitoa (totunnaisesti kammioväliseinän kirurginen myotomia) tulee harkita, jos todetaan merkitsevä ulosvirtauskanavan ahtauma ja vaikea hengenahdistus lääkehoidosta huolimatta. Kammioväliseinän perkutaanisessa alkoholiablaatiossa sepelvaltimon septaalihaaraan ruiskutettavalla alkoholilla aiheutetaan kammioväliseinän tyveen paikallinen sydäninfarkti, jolloin ulosvirtauskanavan ahtauma lievenee ja oirekuva helpottuu. Toimenpiteen tulokset ovat olleet lupaavia ja komplikaatioriski hyväksyttävä. Alkoholiablaatio on vähemmän kajoava vaihtoehto potilaille, jotka eivät halua tai sovellu avosydänleikkaukseen. Kuvaamme toimenpiteen suorituksen, tulokset ja ensikokemukset Suomesta. Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus, jonka esiintyvyys väestössä on noin 1 : 500. Esiintyvyys on miehillä ja naisilla yhtä suuri (Maron 2002). Sairauden hallitseva piirre on epätarkoituksenmukainen kammiohypertrofia, joka painottuu yleisimmin kammioväliseinän eli septumin alueelle. HCM:n kliininen kulku vaihtelee runsaasti yksilöittäin (Wigle ym. 1995). Osalla potilaista sairaus rajoittuu vasemman kammion oireettomaan hypertrofiaan. Toisaalta henkeä uhkaava rytmihäiriö voi olla sairauden ensimmäinen oire. HCM on yleisin nuorella iällä tapahtuvan sydänperäisen äkkikuoleman syy (Maron 2003). Osalle potilaista kehittyy oireinen sydämen vajaatoiminta, jota luonnehtii sydämen diastolisen toiminnan vajaus, mutta taudin vaikeimmissa muodoissa myös sydänlihaksen systolinen supistuvuus voi heikentyä (Thaman ym. 2005). Duodecim 2006;122: Kammioväliseinän hypertrofia ahtauttaa vasemman kammion ulosvirtauskanavaa noin kolmasosalla HCM potilaista (Kofflard ym. 2003). Ahtauman syntyyn vaikuttaa septumin hypertrofian lisäksi myös hiippaläpän anteriorinen liike systolessa kohti septumia (systolic anterior movement, SAM). Ahtauman seurauksena ulosvirtauskanavaan syntyy dynaaminen painegradientti, joka aiheuttaa vasemman kammion painekuormituksen. Ahtauman vaikeusaste on yhteydessä potilaan kokemiin oireisiin, vajaatoiminnan kehittymiseen ja ennusteeseen (Maron ym. 2003b). HCM:n hoidolla pyritään parantamaan potilaan ennustetta, lievittämään oireita ja parantamaan elämänlaatua. Ensisijaisena hoitona ovat yleensä beetasalpaajat tai kalsiuminestäjät, kuten verapamiili (Maron ym. 2003a). Potilaille, joilla todetaan ulosvirtauskanavan merkitsevä ahtauma ja hankala hengenahdistus lääkehoidosta huolimatta, tulee harkita kajoavaa hoitoa. 1047

2 Ulosvirtauskanavan ahtauma on hoidettu totunnaisesti avosydänleikkauksessa kammioväliseinän myotomialla (Morrow ym. 1975). Kirurgisen myotomian pitkäaikaistulokset ovatkin melko hyvät (Ommen ym. 2005), mutta sen ongelmina ovat toimenpiteen kajoavuus ja vähäinen kokemus toimenpiteen suorittamisesta pienissä keskuksissa. Fysiologisen tahdistimen asennusta on kokeiltu, mutta tulokset tästä hoidosta ovat olleet ristiriitaisia, ja toimenpiteen hyöty selittyneekin pääosin sen huomattavalla lumevaikutuksella. Fysiologista tahdistusta ei nykykäsityksen mukaan suositella HCM:n hoidoksi, ellei muuta aihetta tahdistimen asennukseen ole (Maron ym. 2003a). Potilaille, joilla todetaan huomattava äkkikuoleman riski, tulee muun hoidon ohella asentaa rytmihäiriötahdistin (Maron ym. 2003a). Septumin alkoholiablaatio Ensimmäinen septumin alkoholiablaatio suoritettiin vuonna 1994 (Sigwart 1995). Kirurgiseen myotomiaan verrattuna toimenpide on vähemmän kajoava. Alkoholiablaatio onkin viime vuosina yleistynyt HCM:ään liittyvän ulosvirtauskanavan ahtauman hoitona ja avosydänkirurgisten myotomioiden määrä on alkanut vähentyä. Alkoholiablaatiossa sepelvaltimon septaalihaaraan septumin tyven paksuuntumaan aiheutetaan ruiskutetun absoluuttisen alkoholin avulla paikallinen, hallittu infarkti, jolloin kammioväliseinä ohenee. Tämä pienentää ulosvirtauskanavan painegradienttia ja lievittää oireita. Kuvaamme seuraavassa toimenpiteen suorituksen ja ensikokemukset Suomessa. Aiheet Alkoholiablaation aiheena on vähintään NYHA III tasoinen rasitushengenahdistus parhaasta mahdollisesta lääkehoidosta huolimatta. Vasemman kammion ulosvirtauskanavan huippupainegradientin tulee olla selvästi merkitsevä (vähintään 50 mmhg levossa tai vähintään 100 mmhg rasituksessa) (Maron ym. 2003a). Toimenpiteen suorittamista puoltavat lisäksi huomattavasti paksuuntunut kammioväliseinä (vähintään 18 mm diastolessa), systolisen verenpaineen lasku rasituksen yhteydessä tai toistuva ja huonosti siedetty eteisperäinen rytmihäiriötaipumus. Potilaat, joilla todetaan kirurgisesti hoidettava muu sydänsairaus, kuten vaikea sepelvaltimotauti tai läppävika, tulee ohjata leikkaushoitoon. Kuva 1. A) Vasemman kammion ulosvirtauskanavan veriteitse mitattu painegradientti ennen alkoholiablaatiota levossa (PG 1 noin 50 mmhg) ja kammiolisälyönnin jälkeen (PG 2 noin 100 mmhg). A = vasemman kammion paine, B = nousevan aortan paine. Kuva 1. B) Vasemman kammion ulosvirtauskanavan veriteitse mitattu painegradientti heti alkoholiablaation jälkeen levossa (PG 1 alle 5 mmhg) ja lisälyönnin jälkeen (PG 2 alle 5 mmhg). A = vasemman kammion paine, B = nousevan aortan paine. Huomaa gradientin merkittävä pieneneminen (vrt. kuva 1A) J. Lund ym.

3 Tekninen suoritus Toimenpiteen alussa potilaalle asennetaan väliaikainen tahdistin sydämen oikeaan kammioon. Tahdistin jätetään paikalleen yleensä vähintään kahden vuorokauden ajaksi, koska toimenpiteeseen liittyy täydellisen eteis kammiokatkoksen riski. Ulosvirtauskanavan paine ero mitataan vasempaan kammioon ja vasemman sepelvaltimon suulle sijoitetuista katetreista levossa ja lisälyöntiprovokaation (kuva 1A) aikana. Nyrkistyskoetta voidaan tarvittaessa käyttää fysiologisena rasituskokeena katetrisaatiolaboratoriossa, jos dynaamisen painegradientin merkitsevyys jää epäselväksi lepotilanteessa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa tunnistetaan paksuuntuneeseen septumiin mahdollisesti verta vievät septaaliset sivuhaarat ja suljetaan pois merkitsevä sepelvaltimotauti sekä septaalihaarojen kautta tapahtuva kollateraalikierto muualle sepelvaltimopuustoon (kuva 2). Alkoholin ruiskutukseen sopivaan septaalihaaraan viedään suonen tukkiva pallokatetri ja varmistetaan, että kehittyvä sydänlihaksen paikallinen hapenpuute pienentää veriteitse mitattavaa ulosvirtauskanavan painegradienttia. Sydämen kaikukuvauksen avulla voidaan varmistaa, että suonen tilapäinen tukkiminen aiheuttaa paikallisen supistumishäiriön oikeaan paikkaan septumissa. Kaikukuvauksella voidaan myös paikantaa pallokatetrin päästä ruiskutettavan varjoaineen kulku sydänlihaksessa (Faber ym. 2004, Monakier ym. 2004). Kun sopiva haara on löydetty, se tukitaan uudelleen pallokatetrilla ja septaalihaaraan ruiskutetaan katetrin kautta hitaasti pieni määrä 96 prosenttista etanolia. Alkoholi aiheuttaa paikallisen infarktin halutulle alueelle. Alkoholin ruiskutus tulee suorittaa hitaasti 5 15 minuutin kuluessa (Chang ym. 2003). Tyypillinen alkoholin kokonaisannos on noin 2 ml (1 4 ml). Suurempia annoksia tulee välttää, koska ne lisäävät komplikaatioiden riskiä. Tulokset ja komplikaatiot Suurissa tutkimusaineistoissa alkoholiablaation pitkäaikaistulokset ovat olleet hyviä. Noin 90 %:lla potilaista todetaan heti toimenpiteen yhteydessä ulosvirtauskanavan painegradientin pieneneminen, joka selittyy sydänlihaksen paikallisen hapenpuutteen aiheuttamalla supistumishäiriöllä. Nuorilla potilailla painegradientin välitön lasku on usein vähäisempi kuin iäkkäämmillä. Toisaalta osalla potilaista, joilla välitön painegradientin muutos on ollut vähäinen, todetaan silti seurannassa gradientin merkittävä pienenemä, joka liittyy septumin arpeutumiseen ja vasemman kammion uudelleen muotoutumiseen. Toimenpiteen jälkeen todetaankin usein vasemman kammion seinämähypertrofian väheneminen myös muualla kuin septumin alueella (van Dockum ym. 2005). Potilaita tulisi seurata Kuva 2. Vasemman sepelvaltimon varjoainekuva (vasemmalla). Vasemman sepelvaltimon septaalihaara on tukittuna pallokatetrilla (oikealla). LM = vasen päärunko, LCX = vasen kiertävä haara, LAD = vasen laskeva haara. Oikean kuvan suurennus on suurempi. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio 1049

4 vähintään vuoden ajan, ennen kuin uusintatoimenpidettä harkitaan. Maksimaalisen hapenottokyvyn ja objektiivisesti mitatun suorituskyvyn on todettu parantuvan toimenpiteen seurauksena, ja rasitushengenahdistus lievittyy yli 80 %:lla potilaista (Kim ym. 1999, Giezen ym. 2002). Yleensä potilaat sietävät toimenpiteen hyvin, mutta alkoholin ruiskutus aiheuttaa yleensä rintakipua. Kipu johtuu toimenpiteessä aiheutetusta paikallisesta infarktista, ja se saattaa kestää useita tunteja. Pelätyin komplikaatio on alkoholin epätarkoituksenmukainen päätyminen muualle sepelvaltimopuustoon, erityisesti vasempaan laskevaan haaraan, jolloin aiheutetaan haluttua laajempi sydänlihasvaurio. Ruiskutusta ei tulisikaan suorittaa, jos sopivaa septaalihaaraa ei pystytä varmasti paikantamaan tai ei voida olla täysin varmoja, että alkoholia ei vuoda pallokatetrin ohitse. Oikea haarakatkos ilmaantuu jopa yli 50 %:lle potilaista (Gietzen ym. 1999), ja tämä tulee huomioida varsinkin silloin, kun jo ennen toimenpidettä todetaan johtumishäiriöitä. Nykyistä toimenpidetekniikkaa käytettäessä noin 5 10 %:lle potilaista joudutaan asentamaan pysyvä tahdistin osittaisen tai täydellisen eteis kammiokatkoksen takia (Maron ym. 2003a). Vakavan kammioperäisen rytmihäiriön vaara heti toimenpiteen jälkeen on noin 2 % (Gietzen ym. 1999, Faber ym. 2004), ja rytmihäiriöherkkyyden vuoksi potilaita tulisikin seurata vähintään 2 3 vuorokautta sydänvalvontatasoisessa yksikössä. Kammioväliseinän aukon kehittyminen toimenpiteen seurauksena on erittäin harvinaista. Toimenpiteeseen liittyvä sairaalakuolleisuus on ollut noin 1 % suurissa keskuksissa, ja suurimmat kirjallisuudessa esitetyt kuolleisuusluvut ovat olleet noin 4 % (Maron ym. 2003a). Omat potilaat Potilas 1. Ensimmäinen hoitamamme potilas on 72 vuotias mies, joka on ollut vuodesta 1997 TYKS:n sydänpoliklinikan seurannassa HCM:n vuoksi. Diagnoosiin johtanut oire oli ollut tajunnan äkillinen menetys. Sen yhteys tutkimuksissa sittemmin todettuun HCM:ään jäi kuitenkin epäselväksi, eikä toistetuissa EKG:n vuorokausirekisteröinneissä ole todettu merkitseviä rytmihäiriöitä. Potilaalle aloitettiin beetasalpaajahoito ja hänen vointinsa pysyikin kohtalaisen hyvänä melko pitkään. Viime vuoden aikana hengenahdistus vaikeutui NYHA III IV tasoiseksi, jolloin potilas pystyi kävelemään pysähtymättä ainoastaan noin metriä. Keväällä 2004 tehdyssä sydämen kaikukuvauksessa todettiin normaalikokoinen vasen kammio, mutta kammioväliseinä oli paksuuntunut tyviosaan painottuvasti (suurin diastolinen paksuus 23 mm) ja hiippaläpässä todettiin selkeä SAM (kuva 3). Ulosvirtauskanavan huippupainegradientiksi todettiin kaikukuvauksessa 77 mmhg. Aorttaläpän tasolla ei todettu poikkeavaa painegradienttia. Potilaan hoidoksi harkittiin ensisijaisesti kirurgista myotomiaa, mutta keuhkolääkäri oli todennut potilaan keuhkojen toiminnan heikentyneen (uloshengityksen sekunti Kuva 3. Kaikukuva kammioväliseinästä, ulosvirtauskanavasta ja hiippaläpän anteriorisesta liikkeestä kohti septumia (SAM) ennen alkoholiablaatiota (vasemmalla) ja sen jälkeen (oikealla). Huomaa septumin tyviosan ohentuminen toimenpiteen jälkeen J. Lund ym.

5 kapasiteetti 1,7 l/s, 51 % iänmukaisesta viitearvosta), ja myös munuaisten toiminta oli pysyvästi heikentynyt (seerumin kreatiniinipitoisuus 290 μmol/l). Lopulta päädyimme yhteisymmärryksessä potilaan kanssa septumin alkoholiablaatioon. Ennen ablaatiota lepotilassa veriteitse mitattu ulosvirtauskanavan huippupainegradientti oli yllättävän pieni, noin 20 mmhg, mutta lisälyöntiprovokaation jälkeen se suureni mmhg:iin. Vasemman sepelvaltimon varjoainekuvauksessa todettiin kaksi septaalihaaraa, joista alustavaan tarkasteluun valittiin distaalisempi. Pallokaterin laajentamisen aiheuttaman sydänlihaksen paikallisen hapenpuutteen vaikutus painegradienttiin oli kuitenkin odotettua vähäisempi. Lopulta päädyimme suorittamaan toimenpiteen suurempaan, proksimaaliseen haaraan (kuva 2). Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei todettu varjoaineen vuotoa laajennetun pallokatetrin ohi eikä kollateraalikiertoa muualle sepelvaltimopuustoon (kuva 2). Valittuun septaalihaaraan ruiskutettiin yhteensä 1,5 ml absoluuttista alkoholia noin viiden minuutin aikana. EKG:hen ilmaantuivat oikean haarakatkoksen merkit, mutta muita johtumishäiriöitä ei seurannassa todettu. Toimenpide aiheutti potilaalle noin vuorokauden kestävän rintakivun, jota hoidettiin opiaateilla. Toimenpiteen jälkeen ulosvirtauskanavan veriteitse mitattu huippupainegradientti pieneni levossa 10 mmhg:iin ja lisälyönnin jälkeen 30 mmhg:iin. Potilas kotiutui viiden vuorokauden kuluttua toimenpiteestä. Kotiuttamispäivänä toistetussa sydämen kaikukuvauksessa vasemman kammion ulosvirtauskanavan huippupainegradientin todettiin olevan noin mmhg. Kaksi kuukautta toimenpiteen jälkeen potilas koki vointinsa paremmaksi, hänen rasitushengenahdistuksensa oli lievittynyt ja hän kykeni kävelemään aiempaa pidempiä matkoja pysähtymättä. Sydämen kaikukuvauksessa todettiin kammioiden väliseinän olevan normaalin paksuinen aivan tyviosaa lukuun ottamatta. Ulosvirtauskanavan huippupainegradientti oli mmhg levossa ja 25 mmhg lisälyönnin jälkeen. Hiippaläpässä todettiin aikaisempaa vähäisempi SAM (kuva 3). Potilas 2 on 73 vuotias nainen, joka sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja lievää verenpainetautia. Jo usean vuoden ajan hän oli valittanut rasituksessa ilmaantuvaa hengenahdistusta. Vuonna 1998 tehdyssä kliinisessä rasituskokeessa suorituskyky todettiin normaaliksi eikä viitteitä sepelvaltimotaudista havaittu. Levossa rekisteröity EKG oli normaali. Kaksi vuotta myöhemmin todettiin sydämen kaikukuvauksessa vasemman kammion ulosvirtauskanavan huippupainegradientti lievästi suurentuneeksi (22 mmhg). Potilasta seurattiin aluesairaalan poliklinikassa, kunnes hän alkusyksystä 2004 hakeutui uudelleen TYKS:aan tutkimuksiin pahentuneen rasitushengenahdistuksen vuoksi. Sydämen auskultaatiossa kuultiin tuolloin koko systolen kestoinen kolmannen asteen sivuääni aorttaläpän kuuntelualueelta. Sydämen kaikukuvauksessa todettiin pienikokoinen vasen kammio (poikkimitat 35/20 mm) ja vasemman kammion ulosvirtauskanavan huomattava huippupainegradientti (110 mmhg) sekä selkeä SAM hiippaläpän etupurjeessa. Vasemman kammion seinämät todettiin kauttaaltaan paksuuntuneiksi (septumin suurin paksuus diastolessa 20 mm) ja ulosvirtauskanavassa havaittiin nokkamainen paksuuntuma. Aorttaläpän tasolla poikkeavaa painegradienttia ei todettu. Potilaalla oli lääkityksenä kalsiumkanavan salpaaja (amlodipiini) ja ACE:n estäjä, joilla verenpaine oli pysynyt hyvällä hoitotasolla, sekä tyroksiini. Useita beetasalpaajia oli kokeiltu, mutta potilas sai niistä toistuvasti ihottumaa, joten lääkehoidon tehostamisen varaa ei katsottu olevan. Vaikeista oireista huolimatta potilas kieltäytyi kirurgisesta myotomiasta. Ehdotimme potilaalle vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi alkoholiablaatiota, johon hän suostui. Ennen ablaatiota lepotilassa veriteitse mitattu huippupainegradientti oli noin 50 mmhg ja kammiolisälyönnin jälkeen noin 100 mmhg (kuva 1A). Vasemman sepelvaltimon varjoainekuvauksessa todettiin kaksi septaalihaaraa, joista toimenpiteen kohteeksi valittiin distaalisempi. Septaalihaaran sulkemisen yhteydessä todettiin ulosvirtauskanavan painegradientin pienenevän. Pallokatetrilla tukittuun septaalihaaran ruiskutetun varjoaineen ei todettu vuotavan muualle sepelvaltimopuustoon, eikä kollateraalikiertoa havaittu. Septaalihaaraan ruiskutettiin yhteensä 1,3 ml absoluuttista alkoholia hitaasti noin 20 minuutin aikana. EKG:hen ilmaantuivat oikean haarakatkoksen merkit, mutta muita johtumishäiriöitä ei seurannassa toy d i n a s i a t Hypertrofinen kardiomyopatia on periytyvä sairaus, jonka esiintyvyys väestössä on noin 1:500. Noin kolmasosalla potilaista todetaan vasemman kammion ulosvirtauskanavan merkitsevä ahtauma, ja osalle näistä potilaista kehittyy vaikea NYHA III IV oireisto lääkehoidosta huolimatta. Perkutaanisessa kammioväliseinän alkoholiablaatiossa aiheutetaan sepelvaltimon septaalihaaraan ruiskutettavalla alkoholilla kammioväliseinän tyveen paikallinen infarkti, jolloin ulosvirtauskanavan ahtauma lievenee ja oireet helpottuvat. Alkoholiablaatio on vähemmän kajoava hoitovaihtoehto potilaille, jotka eivät halua leikkausta tai jotka eivät sovellu tavanomaiseen kirurgiseen myotomiaan. Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio 1051

6 Taulukko. Kammioväliseinän kirurgisen myotomian ja alkoholiablaation vertailua (Maron ym. 2003a). Kirurginen myotomia Alkoholiablaatio Toimenpidekuolleisuus (%) Ulosvirtauskanavan huippupainegradientti alle 10 alle 25 toimenpiteen jälkeen (mmhg) Subjektiiviset oireet helpottuvat helpottuvat Toimintakyky paranee paranee Pysyvän tahdistimen tarve (%) Äkkikuoleman vaara seurannassa hyvin pieni tuntematon Pitkäaikaiskokemus yli 40 v enintään 10 v Sydänlihasarpi ei (leikkausarpi) kyllä dettu. Heti alkoholin ruiskutuksen jälkeen toistetussa varjoainekuvauksessa kyseinen septaalihaara sivuhaaroineen ei enää täyttynyt. Potilas tunsi jonkin verran rintakipua mutta sieti toimenpiteen hyvin. Heti ablaation jälkeen ulosvirtauskanavassa ei enää todettu poikkeavaa painegradienttia (kuva 1B). Potilas kotiutui viiden vuorokauden kuluttua toimenpiteestä, jolloin tehdyssä sydämen kaikukuvauksessa mitattu huippupainegradientti oli mmhg. SAM:ää ei tuolloin enää havaittu. Kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä potilas ilmoitti suorituskykynsä parantuneen selvästi. Sydämen kaikukuvauksessa ei enää todettu ulosvirtauskanavan poikkeavaa painegradienttia ja hiippaläpän liike todettiin normaaliksi. Septumin diastoliseksi paksuudeksi mitattiin 14 mm ja takaseinän 9 mm. Pohdinta Sydämen kammioväliseinän alkoholiablaatio on melko yksinkertainen katetritoimenpide, jonka tulokset ovat olleet rohkaisevia. Aiempien raporttien mukaan noin 90 %:lla potilaista on saavutettu välitön vasemman kammion ulosvirtauskanavan painegradientin pieneneminen ja myös toimenpiteen jälkeisen pitkän seurannan tulokset ovat olleet lupaavia (Gietzen ym. 1999). Alkoholiablaatiota ja septumin kirurgista myotomiaa ei ole vertailtu satunnaistetuissa tutkimuksissa. Alkoholiablaation etuna on sen vähäisempi kajoavuus kirurgiseen myotomiaan verrattuna. Tämän toimenpiteen mahdollisuus tulee pitää mielessä hoidettaessa vaikeasti oireilevia HCM potilaita, joilla todetaan sydämen kaikukuvauksessa vasemman kammion ulosvirtauskanavan merkittävä ahtauma. Alkoholiablaatio on hyvä hoitovaihtoehto potilaille, jotka eivät muiden sairauksien vuoksi sovellu sydänleikkaukseen tai eivät halua leikkaushoitoa. Potilaille, joilla todetaan jokin muu leikkaushoitoa vaativa sairaus, tulee harkita ensisijaisesti kirurgista hoitoa. Kirurgisen hoidon komplikaatiot ovat olleet vähäisiä ja pitkäaikaistulokset hyviä keskuksissa, joissa septumin myotomiasta on runsaasti käytännön kokemusta. Näissä keskuksissa myös uusintatoimenpiteiden tarve on ollut vähäisempi kuin alkoholiablaation jälkeen (Ommen ym. 2005, van der Lee ym. 2005). Alkoholiablaation haittana voidaan pitää sen aiheuttamaa septumiin rajoittuvaa infarktiarpea, joka saattaa lisätä vakavien kammiorytmihäiriöiden vaaraa pitkälläkin aikavälillä. Tosin seurantatutkimukset eivät tue tätä väitettä (Lawrenz ym. 2005, Gietzen ym. 1999). Toisaalta alkoholiablaation seurantatuloksia on kertynyt vasta noin kymmenen vuoden ajalta. Kirurgista hoitoa tuleekin edelleen tarjota ensisijaisena vaihtoehtona nuorille ja muutoin hyväkuntoisille potilaille. Oheisessa taulukossa on verrattu septumin kirurgisen myotomian ja alkoholiablaation komplikaatioriskejä ja pitkäaikaistuloksia. Ensimmäiset kokemuksemme septumin alkoholiablaatiosta ovat olleet lupaavia. Molemmilla hoitamillamme potilailla vasemman kammion ulosvirtauskanavan painegradientti pieneni huomattavasti ja oireet helpottuivat. Pitkäaikainen hyöty toimenpiteestä ei ole vielä arvioitavissa J. Lund ym.

7 Kirjallisuutta Chang SM, Nagueh SF, Spencer WH, ym. Complete heart block: determinants and clinical impact in patients with hypertrofic obstructive cardiomyopathy undergoing nonsurgical septal reduction therapy. J Am Coll Cardiol 2003;42: Faber L, Seggewiss H, Welge D, ym. Echo-guided percutaneous septal ablation for symptomatic hypertrophic obstructive cardiomyopathy: 7 years of experience. Eur J Echocardiography 2004;5: Gietzen FH, Leuner CJ, Raute-Kreinsen U, ym. Acute and long-term results after transcoronary ablation of septal hypertrophy (TASH). Catheter interventional treatment for hypertrophic obstructive cardiomyopathy. Eur Heart J 1999;20: Gietzen FH, Leuner CJ, Obergassel L, ym. Role of transcoronary ablation of septal hypertrophy in patients with hypertrophic cardiomyopathy, New York Heart Association functional class III or IV, and outflow obstruction only under provocable conditions. Circulation 2002;106: Kim JJ, Lee CW, Park SW, ym. Improvement in exercise capacity and exercise blood pressure response after transcoronary alcohol ablation therapy of septal hypertrophy in hypertrophic cardiomyopathy. Am J Cardiol 1999;83: Kofflard MJ, ten Cate FJ, van der Lee C, ym. Hypertrofic cardiomyopathy in a large community-based population: clinical outcome and identification of risk factors for sudden cardiac death and clinical deterioration. J Am Coll Cardiol 2003;41: Lawrenz T, Obergassel L, Lieder F, ym. Transcoronary ablation of septal hypertrophy does not alter ICD intervention rates in high risk patients with hypertrophic obstructive cardiomyopathy. Pacing Clin Electrophysiol 2005;28: Maron BJ. Hypertrophic cardiomyopathy: a systematic review. JAMA 2002;287: Maron BJ. Sudden death in young athletes. N Engl J Med 2003;349: Maron BJ, McKenna W, Danielson GK, ym. ACC/ESC clinical expert consensus document on hypertrophic cardiomyopathy a report of the American College of Cardiology Task Force on Clinical Expert Consensus Documents and the European Society of Cardiology Committee for Practice Guidelines (Committee to Develop an Expert Consensus Document on Hypertrophic Cardiomyopathy). J Am Coll Cardiol 2003(a);42: Maron MS, Olivotto I, Betocchi S, ym. Effect of left ventricular outflow tract obstruction on clinical outcome in hypertrophic cardiomyopathy. N Engl J Med 2003(b);348: Monakier D, Woo A, Puri T, ym. Usefulness of myocardial contrast echocardiographic quantification of risk area for predicting postprocedural complications in patients undergoing septal ethanol ablation for obstructive cardiomyopathy. Am J Cardiol 2004;94: Morrow AG, Reitz BA, Epstein SE, ym. Operative treatment in hypertrophic subaortic stenosis. Techniques, and the results of pre- and postoperative assessments in 83 patients. Circulation 1975;52: Ommen SR, Maron BJ, Olivotto I, ym. Long-term effects of surgical septal myectomy on survival in patients with obstructive hypertrophic cardiomyopathy. J Am Coll Cardiol 2005;46: Sigwart U. Non-surgical myocardial reduction for hypertrophic obstructive cardiomyopathy. Lancet 1995;346: Thaman R, Gimeno JR, Murphy RT, ym. Prevalence and clinical significance of systolic impairment in hypertrofic cardiomyopathy. Heart 2005;91: van der Lee C, ten Cate FJ, Geleijnse ML, ym. Percutaneous versus surgical treatment for patients with hypertrophic obstructive cardiomyopathy and enlarged anterior mitral valve leaflets. Circulation 2005;112: van Dockum WG, Beek AM, ten Cate FJ, ym. Early onset and progression of left ventricular remodelling after alcohol septal ablation in hypertrofic obstructive cardiomyopathy. Circulation 2005;111: Wigle ED, Rakowski H, Kimball BP, ym. Hypertrofic cardiomyopathy. Clinical spectrum and treatment. Circulation 1995;92: Juha Lund, LL, erikoislääkäri Risto Vesalainen, LT, erikoistuva lääkäri Juhani Airaksinen, professori, ylilääkäri TYKS:n sisätautiklinikka Turku Antti Ylitalo, LT, erikoislääkäri, osastonylilääkäri Satakunnan keskussairaala, kardiologian yksikkö Pori Hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian alkoholiablaatio 1053

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin

Läppäleikkaukset aloitettiin 1950-luvulla vaikeimmin Sydänkirurgia Markku Ikäheimo Kroonisten läppävikojen hoito on viime vuosikymmenien aikana valtavasti parantunut tutkimusmenetelmien ja leikkaustekniikan kehittymisen myötä. Kaikukardiografialla voidaan

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos

KATSAUS. Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä. Magnus Lindroos KATSAUS Vanhusten sydämen vajaatoiminnan erityispiirteitä Magnus Lindroos Vanhusten sydämen krooninen vajaatoiminta eroaa jonkin verran nuorempien potilaiden vajaatoiminnasta. Sydäninfarktin jälkitilaan

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala

Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa. Jaakko Hartiala Rasituskoe ja kuvantaminen sepelvaltimosairaudessa Jaakko Hartiala Sepelvaltimosairaus yleisin sydänsairaus ennaltaehkäisyn menestystarina: >siirtymässä vanhempiin ikäluokkiin ja naisiin nuorten elämäntapamuutokset

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus

Lisätiedot

Perinnölliset kardiomyopatiat

Perinnölliset kardiomyopatiat LUKU 11 Tietopaketti käytännön kardiologille Perinnölliset kardiomyopatiat JOHANNA KUUSISTO TIINA HELIÖ Tiivistelmä Hypertrofinen (HCM), dilatoiva (DCM) ja oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä?

Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? B LUKU 5 Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? Anu Turpeinen Suvi Tuohinen Kari Ylitalo Yhteenveto Sydämen vajaatoiminnan erotusdiagnostiikassa ultraäänitutkimus on avaintutkimus. Kaikututkimuksella

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Aorttastenoosin solmuja

Aorttastenoosin solmuja LUKU 1 Aorttastenoosin solmuja Muuttuva potilasaineisto Markku Kupari Kuvassa 1 vertaillaan eräitä tunnuslukuja aorttastenoo- AORTTASTENOOSIN SOLMUJA sin vuoksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

Lisätiedot

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen

KATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä

Lisätiedot

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä C LUKU 8 Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä Janne Rapola Ultraäänikuvantaminen invasiivitoimenpiteiden yhteydessä parantaa onnistumista ja turvallisuutta. Usein läpivalaisun tarve vähenee. Vaikka

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta

Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus

Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Alkuperäistutkimus Timo Mäkikallio, Matti Niemelä, Kari Kervinen, Vesa Jokinen, Kari Ylitalo, Jukka Juvonen ja Heikki Huikuri Vasemman sepelvaltimon päähaaran pallolaajennus ja stentin asennus Ohitusleikkauksella

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia

Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Tapausselostus Jukka Lehtonen, Mika Laine, Jyri Lommi, Kaisa Salmenkivi ja Markku Kupari Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Trabekuloiva kardiomyopatia on periytyvä sydämen kehityshäiriö,

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Suvuittainen trabekuloiva kardiomyopatia

Suvuittainen trabekuloiva kardiomyopatia TAPAUSSELOSTUS Tiina Heliö, Maija Kaartinen, Jukka Luoma ja Jaana Pihkala Trabekuloiva kardiomyopatia on harvinainen, luokittelematon sydänlihassairaus, jonka tyyppipiirteenä on vasemman kammion seinämän

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA 1 (15) KARDIOMYOPATIA Tämän opaslehtisen tarkoitus on tukea Teitä pitkäaikaissairauden kanssa selviytymisessä. Opaslehtinen antaa Teille ja läheisillenne tietoa kardiomyopatiasairaudesta sekä sen hoito-

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi

Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi Päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan sydänsairaan potilaan preoperatiivinen arviointi Tuula Kurki, oyl HUS, Meilahden sairaala 10.11.06 Luennon sisältö Päiväkirurgia ja riskit Sydänpotilaiden vaaratekijät

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia

Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia LUKU 4 Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia Juha Lund Tiivistelmä Kammioperäiset rytmihäiriöt ja etenkin yksittäiset kammiolisälyönnit ovat hyvin yleinen kardiologisiin tutkimuksiin johtava

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Verenpaineen kotiseuranta

Verenpaineen kotiseuranta Verenpaineen kotiseuranta Liikunnan vaikutus 3-9 kk aikana Lääkityksen vaikutus Hoitotulokset ja seuranta Autotehtaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakautuma, yhteensä 1002 henkeä Tästä kaikki

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Alkuperäistutkimus Pekka Turtiainen, Pentti Rautio ja Juha Mustonen Sydänperfuusiokuvaus sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa Sydänperfuusiokuvaus (SPK) on hyödyllinen sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito

Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito LUKU 2 Aorttaläppävuodon arviointi ja leikkaushoito Maija Kaartinen Leo Ihlberg Tiivistelmä Aorttavuodon kehittymisen tavallisimmat syyt ovat nykyisin aortan tyven sairaudet ja kaksiliuskainen aorttaläppä.

Lisätiedot

Mitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee?

Mitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee? LUKU 2 Mitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee? Antti Hedman Marja Hedman Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilaan tutkimusten kulmakivi on rytmihäiriön aikainen sydänsähkökäyrä (EKG). Sillä yhdistettynä

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Päivitetty 3.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

DILATOIVA KARDIOMYOPATIA

DILATOIVA KARDIOMYOPATIA DILATOIVA KARDIOMYOPATIA Vilma Vuohelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos VUOHELAINEN

Lisätiedot