Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia"

Transkriptio

1 Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät. Kuolleisuus on moninkertainen, mikäli tajunnan menetys johtuu sydänperäisistä syistä. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää osata tunnistaa nämä potilaat. Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia mekanismeja, kuten heijasteet, ortostaattinen hypotensio, sydämen rytmiin ja rakenteeseen liittyvät tekijät sekä aivoverenkiertoperäiset syyt 1. Potilailla, joilla tajuttomuuden aiheuttaa sydänperäinen syy, kohtauksen uusiutumisriski on korkea 2 ja kuolleisuus moninkertainen 3. Vanhemmissa ikäluokissa sydänperäiset tajuttomuuden aiheuttajat ovat yleisempiä kuin nuorilla, joilla puolestaan neuraaliset tekijät ovat todennäköisempiä 4. Mikäli tajunta palaa itsestään eikä potilaalla sen jälkeen ole oireita, puhutaan pyörtymisestä eli synkopeesta. Kohtausta edeltävät palpitaatiotuntemukset viittaavat sydämen arytmiaan 5. Sydänperäinen synkopee liittyy usein rasitukseen. Taustalla voi olla aorttaläpän tai mitraaliläpän ahtauma tai hypertrofinen kardiomyopatia. Sydänperäiset tajuttomuuden aiheuttajat voidaan jakaa rytmihäiriöperäisiin ja rakenteellisiin tekijöihin (taulukko 1). Vasemman kammion rooli Vasen kammio on pääosassa kierrättäessään verta aivoihin ja muualle elimistöön. Se saa verenkiertonsa sekä oikeasta että vasemmasta sepelvaltimosta. Vasemman sepelvaltimon päärungosta haarautuva etummainen laskeva sepelvaltimo huolehtii vasemman kammion seinämän mediaalisesta puoliskosta. Vasen kiertävä sepelvaltimo ulottuu vasemman kammion lateraaliselle alueelle. Vasemman kammion alatakaseinämää puolestaan ravitsevat suurimmalla osalla ihmisistä oikean sepelvaltimon haarat (85 %:lla). On huomattava, että yksilöllisiä eroja on paljon. 6 Vasempaan kammioon liittyviä rakenteita ovat kaksipurjeinen mitraaliläppä ja tähän kiinnittyneet papillaarilihakset. Mitraaliläppä toimii porttina vasemman eteisen ja kammion välillä. Papillaarilihakset puolestaan estävät mitraaliläppää pullistumasta liikaa eteiseen päin. Aorttaläppä, joka koostuu kolmesta taskumaisesta liuskasta, estää verta palaamasta aortasta vasempaan kammioon diastolen aikana. Systolen alkaessa vasemmassa kammiossa on verta noin 120 ml, josta keskimäärin 70 ml syöksyy aorttaan systolen aikana. Näiden tilavuuksien suhteesta käytetään nimitystä ejektiofraktio, joka on normaalisti noin 60 %. 7 Levossa sydämen minuuttivolyymi on noin viisi litraa, mutta se voi nousta jopa seitsenkertaiseksi kovan rasituksen aikana. Tähän vaikuttavat pääasiassa sydämen sisäinen säätely sekä autonominen hermosto. Sisäisestä säätelystä käytetään nimitys- Taulukko 1. Sydänperäisiä tajuttomuuden aiheuttajia Rytmihäiriöperäiset: kammiotakykardia torsades de pointes SVT WPW-syndrooma sick sinus -syndrooma eteis-kammiokatkokset (II ja III aste) Rakenteelliset ym. tekijät: aorttaläpän ahtauma obstruktiivinen kardiomyopatia sydäntamponaatio iskemia infarkti FINNANEST 2007, 40 (5) 443

2 tä Frank-Starlingin mekanismi, jolla tarkoitetaan sydänlihassolujen supistuvuutta sitä voimakkaammin mitä suurempi venytys soluihin kohdistuu. Näin ollen mitä enemmän verta palaa kammioihin, sitä suuremmalla voimalla kammiot supistuvat ja työntävät verta eteenpäin. Sympaattinen stimulaatio voi puolestaan kolminkertaistaa sykkeen ja nostaa sydämen supistusvoimaa, jolloin yhdessä Frank-Starlingin mekanismin kanssa minuuttivolyymi nousee tarvetta vastaavaksi. Toisaalta voimakas parasympaattinen stimulaatio voi romahduttaa minuuttivolyymin täysin laskemalla sydämen sykettä liikaa. 7 Mitä aivoissa tapahtuu perfuusion loppuessa? Normaalisti aivojen verenvirtaus on noin ml / 100 g / min aivokudosta 8. Mikäli virtaus pienenee yli 35 % tai pysähtyy yli viideksi sekunniksi, on seurauksena tajunnan menetys 9. Kriittinen systolinen verenpaine tajunnan säilymiseen on noin 60 mmhg riippumatta potilaan iästä tai hänen yksilöllisestä verenpainetasostaan 10. Aivojen verenvirtauksen laskiessa alle puoleen normaalista on vaarana hermosolujen tuhoutuminen, ja sen laskiessa alle ml / 100 g / min aivojen sähköinen toiminta loppuu ja seurauksena on aivokudoksen nekroosi 11. Mikäli aivojen verenkierto on pysähdyksissä yli kuusi minuuttia, on todennäköistä, että syntyy pysyviä neuronivaurioita. Ensimmäisinä vaurioituvat pyramidisolut hippokampuksessa ja isoaivokuorella, Purkinjen solut pikkuaivoissa sekä tyvitumakkeet ja suurten aivovaltimoiden väliset raja-alueet. Sen sijaan aivorunko, pikkuaivot ja isoaivojen valkea aine kestävät paremmin globaalia iskemiaa. 11 Rytmihäiriöperäiset tajuttomuuden aiheuttajat Kammiotakykardia VT (ventricular tachycardia) Kyseessä on nopeakompleksinen säännöllinen tai hieman vaihteleva kammiorytmi, jonka taajuuden alarajana voidaan pitää lyöntiä minuutissa 12, mutta se voi nousta aina 240 lyöntiin minuutissa 13. EKG:ssä voidaan nähdä leveä (yli 140 ms) QRS-kompleksi, joka poikkeaa sinusrytmin QRSheilahduksesta. Kammiotakykardioita voidaan jaotella yhdenmuotoiseen takykardiaan, jossa jokainen QRS-heilahdus on samanlainen, sekä monimuotoiseen, jossa QRS:n muoto vaihtelee lyönnistä toiseen. Multifokaalisessa ja bidirektionaalisessa takykardiassa esiintyy toistuvia sarjoja, jotka koostuvat erimuotoisista QRS-komplekseista 12. Kääntyvien kärkien kammiotakykardiassa (josta tarkemmin alla) sähköinen akseli suuntautuu muutaman lyönnin sarjoina vähitellen ylös ja alas 14. Kammiolepatus on hyvin nopeataajuuksinen rytmi (jopa 300 lyöntiä minuutissa), josta ei erotu diastolevaihetta 12. VT voi olla potilaalle lievä tykyttävä tuntemus, mutta se saattaa aiheuttaa myös synkopeen, mikäli aivojen tarvitsema verimäärä ei ole riittävä. Tajunnan menetys on todennäköisempää sydäninfarktin sairastaneella (40 %) tai dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavalla (28 %) kuin henkilöllä, jolla ei ole todettua sydänsairautta (14 %). Pahimmillaan VT voi pitkään jatkuessaan johtaa pumppausmekaniikan pettämiseen ja muuttua kammiovärinäksi 15, 16. VT:n patofysiologia voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, joista ensimmäinen toimii tavallaan pohjana VT:n synnylle. Tällaisia ovat sydämessä oleva arpialue, anatominen ja toiminnallinen kiertokehä sekä ionikanavien virheellinen toiminta. Muuntelevat tekijät puolestaan tuottavat sydänlihakseen olosuhteet, jotka herkistävät VT:n synnylle, kuten sympaattinen aktiivisuus, iskemia, elektrolyyttihäiriö ja proarytmiset lääkkeet. Käynnistävinä tekijöinä toimivat lyöntitauot, bradykardia, kammiolisälyönnit ja eteisarytmia 16. Kääntyvien kärkien kammiotakykardia, KKK, (torsades de pointes) EKG:ssa nähdään taajuudeltaan lyöntiä minuutissa oleva kammiorytmi, joka romahduttaa verenpaineen ja aiheuttaa tajunnan menetyksen. QRS-heilahduksen sähköinen akseli suuntautuu muutaman lyönnin sarjoina vähitellen positiivisesta negatiiviseksi 14. Rytmi voi korjaantua itsestään, mutta se voi muuttua letaaliksi kammiovärinäksi 12. Kääntyvien kärkien kammiotakykardian synnyssä tärkeä tekijä on pitkä QT-aika, joka voi johtua synnynnäisestä geenivirheestä. Tämän johdosta syntyy viallisia ionikanavia. Geenejä tiedetään olevan ainakin viisi (LQT1-5), joista LQT1- tyypin geenivirhe on yleisin. Suomesta löytyy yli 80 sukua, joilla on pitkä QT-oireyhtymä tai jokin muu perinnöllinen rytmihäiriö. Sen toteaminen on tärkeää, sillä potilaan lähisukulaisilla voi olla sama geenivirhe. Monesti QT-aika pitenee rasituksen jälkeen, eikä lepo-ekg:sta löydetä syytä tajunnan menetykseen. Hankinnainen pitkä QT-ai- 444 FINNANEST 2007, 40 (5)

3 ka voi johtua elektrolyyttihäiriöstä tai tietyistä lääkeaineista. Tällöin rytmihäiriölle altistavat tekijät on mahdollista poistaa 17, 18. Pitkä QT-aika kuvaa kammioiden repolarisaation hidastumista. Sydänlihassolujen Na- ja K-ionikanavien epänormaali toiminta johtaa aktiopotentiaalin ja QT-ajan pidentymiseen. Solukalvo jää epävakaammaksi ja on alttiimpi sekundaariseen depolarisaatioon, jolloin esimerkiksi sympaattinen aktivaatio laukaisee rytmihäiriön 19. Synnynnäisen pitkän QT-ajan hoidossa käytetään beetasalpaajaa, jota akuutissa tilanteessa annetaan laskimoon. Akuutissa tilanteessa voidaan kokeilla myös alfasalpaajaa, verapamiilia, magnesiumsulfaattia ja kalium-infuusiota, jos beetasalpaus ei auta. Hankinnaisen pitkän QT-ajan hoitona käytetään akuutisti magnesiumsulfaattia ja lopetetaan QT-aikaa pidentävät lääkkeet. Lisäksi mahdollinen hypokalemia on korjattava. Tarvittaessa potilaalle aloitetaan tahdistus ja isoprenaliiniinfuusio. 20 Supraventrikulaarinen takykardia SVT Yleisin supraventrikulaarisen takykardian muoto on eteiskammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia. Siinä sähköimpulssi voi kiertää joko isoa kehää, esimerkiksi oikeassa eteisessä, tai hyvin pientä kehää, joitakin soluja käsittävää aluetta. Kammiotaajuus on tyypillisesti /min. Yleensä rytmihäiriö käynnistyy eteis- tai kammiolisälyönnistä. 21 Yleisimpiä oireita SVT:ssä ovat palpitaatiotuntemukset, huimaus ja hengenahdistus. Tajunnan menetyksen riski kasvaa, mikäli rytmi nousee yli 170/min 22. On saatu tuloksia, että tajunnanmenetyksen taustalla olisi myös vasomotorinen reaktio, jossa sydämen mekanoreseptorit aktivoituisivat takykardian aikana pienentyneen kammiovolyymin ja voimakkaan kammiosupistuksen johdosta. Tämä johtaisi epäadekvaattiin verenkierron vasteeseen takykardialle samalla tavalla kuin vasovagaalisessa synkopeessa 23. Eteiskammiokiertoaktivaatiotakykardia on mahdollinen silloin, kun eteisten ja kammioiden välillä on ylimääräinen johtorata. Tällöin puhutaan Wolf-Parkinson-White-oireyhtymästä. Impulssi voi johtua oikorataa pitkin kammioista eteisiin, jolloin puhutaan ortodromisesta takykardiasta tai eteisistä kammioihin, jolloin on kyseessä antidrominen takykardia. Jälkimmäisessä tilanteessa tajunnan menetys on yleisempää. Eteisvärinässä oikorataa pitkin kulkevat impulssit voivat johtaa erittäin nopeaan kammiovasteeseen ja jopa kammiovärinään. WPW-potilaalla voidaan nähdä EKG:ssa lyhyt PQ-aika ja leveä QRS-kompleksi, jonka alussa esiintyy kolmiomainen ns. deltaaalto. 21, 24 Sick sinus -syndrooma Sinussolmukkeen epänormaalia impulssin muodostusta, jossa esiintyy usein sinusbradykardiaa, sinustaukoja sekä sinoatriaalisia katkoksia kutsutaan sick sinus -oireyhtymäksi. Lisäksi voi esiintyä nopeiden säännöllisten tai epäsäännöllisten eteistakykardioiden ja hitaan eteis- ja kammiorytmin vuorottelua, jolloin puhutaan bradykardia-takykardia-oireyhtymästä. Sinussolmukkeen toiminnan häiriön voivat aiheuttaa sisäiset syyt, joista yleisimpiä ovat degeneratiivinen fibroottinen sinussolmuke, amyloidoosi, kardiomyopatiat, infarkti tai myokardiitti. Ulkoisia syitä ovat esimerkiksi hyperkalemia, hypoksia ja monet lääkkeet, 19, 25 kuten digitalis. Mikäli potilaalla esiintyy huimausta tai tajunnanmenetyksiä voidaan ensihoitona antaa atropiinia. Lisäksi voidaan kokeilla isoprenaliini-infuusiota. Vaikeiden oireiden hoitoon on joskus väliaikainen ulkoinen tahdistus tarpeellinen. 20 Eteiskammiokatkokset Kun impulssin johtumisen häiriö on eteiskammiosolmukkeessa, Hisin kimpussa tai johtoradoissa puhutaan eteiskammiokatkoksista (AV-blokki). Eteiskammiokatkoksia voi esiintyä terveelläkin satunnaisesti unen aikana ja huippu-urheilijalla myös valveilla. Katkokset ovat tällöin AV-solmukkeen tasolla. Muita syitä ovat sydäninfarkti, sydänlihastulehdus sekä synnynnäinen johtoradan kehityshäiriö. 20 Ensimmäisen asteen AV-blokki, jonka tunnistaa yli 200 ms pitkästä PQ-ajasta, on harvoin vakava ilmiö, mutta poikkeuksiakin on. Sen sijaan toisen ja erityisesti kolmannen asteen AV-blokki hidastamalla sykettä liikaa voi aiheuttaa pahimmillaan tajunnan menetyksen. 14, 19 Toisen asteen AV-blokki voidaan jakaa kahteen tyyppiin. Toinen on Mobitz 1, johon liittyy Wenckebachin ilmiö, jossa PQ-aika pitenee vähitellen, kunnes P-aaltoa ei seuraakaan QRS-kompleksi. Mobitz 2 -tyypissä PQ-aika pysyy muuttumattomana, kunnes yhtä P-aaltoa ei seuraakaan QRS-kompleksi. 16 Mikäli potilaalla esiintyy huimausta tai tajunnan menetyksiä, on hoito tarpeen 14. Kolmannen asteen AV-katkos eli täydellinen eteiskammiokatkos on kyseessä, kun sähköinen FINNANEST 2007, 40 (5) 445

4 impulssi ei etene eteisten ja kammioiden välillä lainkaan. Eteiset ja kammiot aktivoituvat toisistaan riippumatta. Eteisten rytminä voi olla esimerkiksi sinussolmukkeesta lähtöisin oleva rytmi tai eteisvärinä. Kammioiden rytmi riippuu katkoksen paikasta. Yleensä sepelvaltimotaudin, aorttaläpän ahtauman tai myokardiitin seurauksena katkos on Hisin kimpun alapuolella, jolloin korvausrytmi jää alle 40/min. EKG:ssa voidaan tuolloin nähdä säännöllinen rytmi leventyneellä QRS-kompleksilla. Mikäli katkos on Hisin kimpun yläpuolella, on QRS-kompleksi kapeampi ja rytmi 40 60/min. Tämän tason katkos liittyy useammin synnynnäiseen sydänvikaan. 19 Hoito määräytyy AV-katkoksen tason mukaan. Mikäli se on AV-solmukkeen tasolla, voidaan antaa atropiinia ja teofyllamiinia. Sen sijaan distaalisen AV-katkoksen hoidoksi ei tule käyttää atropiinia, sillä se voi pahentaa katkosta ja romahduttaa verenpaineen. Tuolloin voidaan antaa isoprenaliinia. Syketaso pyritään nostamaan tasolle lyöntiä minuutissa. Tilapäinen ulkoinen tahdistus on tarpeen, jos tajuttomuuskohtaukset tai asystole-vaihe toistuvat tai jos potilaalla todetaan kääntyvien kärkien kammiotakykardioita. 20 Diabetekseen liittyvän autonomisen neuropatian yhteydessä on raportoitu vakavia bradykardioita, jotka ovat johtaneet verenpaineiden romahtamiseen. AV-solmukkeen katkos voi olla tuolloin taustalla. Neuropatian vuoksi ei atropiinista ole bradykardian hoidossa hyötyä, vaan tuolloin on syytä käyttää adrenaliinia. Diabeettiseen autonomiseen neuropatiaan liittyy myös muita rytmihäiriöitä aina sydänpysähdykseen 26, 27 asti. Kammiovärinä, PEA rytmi ja asystole Kammiovärinässä kammioiden keskimääräinen aktivaatiotaajuus on n. 6 sykliä sekunnissa 28, mikä johtaa pumppausmekaniikan romahtamiseen ja äkilliseen tajunnan menetykseen ja elottomuuteen. EKG:ssä todetaan hieno- tai karkeajakoinen epäsäännöllinen sähköinen aktiviteetti, josta ei voida erottaa QRS-komplekseja 29. Kammiovärinä on ilman hoitoa palautumaton tila, johon ainoa parantava hoito on mahdollisimman varhainen defibrillaatio 20. Jopa 80 % sydänperäisistä sydänpysähdyksistä on kammiovärinöitä, joita usein kuitenkin edeltää (arviolta 75 %:ssa) pulssiton kammiotakykardia, joka on ehtinyt muuttua kammiovärinäksi ennen defibrillaattorin tuloa 30. Yleisesti on ajateltu, että kammiovärinä koostuu useista kaaosmaisista aaltorintamista, jotka vaihtavat paikkaa sykli sykliltä. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin antaneet ymmärtää, että se olisi organisoidumpi. Nanthakumar kumppaneineen havaitsi tutkimuksessaan, että impulssit kulkevat vain muutamaa rataa pitkin laajana aaltorintamana kammioissa. Samassa tutkimuksessa havaittiin, että kammiovärinä on harvoin kiertoaktivaatiotyyppinen 28. Kammiovärinän taustalla voivat olla hyvin monet tekijät, kuten sepelvaltimotauti, kardiomyopatiat, hypertoniasta tai läppävioista johtuva vasemman kammion hypertrofia. Oikean kammion arytmogeeninen dysplasia, myoperikardiitti tai sarkoidoosi ja kasvaimet lisäävät kammiovärinän riskiä. Antiarytmiset lääkkeet, digitalismyrkytys ja elektrolyyttihäiriöt voivat myös laukaista rytmihäiriön. On myös mahdollista, että mitään selittävää tekijää ei löydy. 31. PEA-rytmistä käytettiin aiemmin nimitystä elektromekaaninen dissosiaatio (EMD). Kyseessä on pulssiton rytmi, joka näkyy monitorilla leveinä komplekseina alle 70/min, usein 40/min. Sydänpysähdyspotilaista noin 20 %:lla on alkurytminä PEA 32, jonka aiheuttajina voivat olla keuhkoembolia, sydäninfarkti, hypovolemia, hypoksia, hypotermia tai paineilmarinta 33. PEA:ssa tavattujen potilaiden ennuste on erittäin huono. Sairaalan ulkopuolella todetuista PEA-rytmeissä on Perers kumppaneineen raportoinut noin 0,5 % selviytymislukuja 34. Asystolessa sydämen sähköinen ja mekaaninen toiminta on loppunut, ja EKG.ssä nähdään suora viiva. Alkurytminä asystole on huonoennusteinen, sillä vain 1 2 % elvytetyistä potilaista voidaan kotiuttaa sairaalasta 30. Asystolea tavataan ei-sydänperäisissä sydänpysähdyksissä, kuten aivoverenvuodon tai tukehtumisen yhteydessä. Kammiovärinä hiipuu ilman peruselvytystä asystoleen minuutissa 32. Kyseisissä tiloissa puhutaan sydänpysähdyksestä, ja tuolloin tajunnan menetystä seuraa välittömästi elottomuus (taulukko 2.). Näiden hoidosta on hiljattain julkaistu päivitetty käypä hoito -suositus. Elvytetyn potilaan tutkimukseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Mikäli potilas kotiutetaan, eikä sydänpysähdyksen syy ole selvillä, voi sama Taulukko 2. Tajuttomuuteen ja elottomuuteen johtavat rytmihäiriöt kammiovärinä asystole PEA (pulseless electrical activity) 446 FINNANEST 2007, 40 (5)

5 potilas olla kohta toistamiseen elvytettävänä. Erityisesti tilanteissa, joissa sydänpysähdyksen syy ei ole johtunut infarktista, on tärkeää tehdä potilaalle elektrofysiologiset tutkimukset, jolloin voidaan havaita pysyvän tahdistimen tarve. Potilaiden jälkitarkastus puolen vuoden kuluttua kotiutuksesta olisi myös tärkeää. Tuolloin voidaan arvioida potilaan kuntoutumista ja tarvittaessa puuttua esille tuleviin ongelmiin. 35 Sydämen rakenteelliset syyt tajuttomuuden aiheuttajina Aorttaläpän ahtauma Yleisin syy aorttaläpän ahtaumaan on degeneratiivinen tapahtuma, jossa aorttaläppään kertyy sidekudosta ja kalkkia, jolloin läppä jäykistyy ja sen avautuminen vaikeutuu. Edeltävä läpän endoteelivaurio toimii prosessin käynnistäjänä. Tajunnan menetys on varsin myöhäinen oire aorttaläpän ahtaumasta ja tuolloin elinaikaa on keskimäärin kolme vuotta. 36, 37, 38 Aorttaläpän ahtaumassa rasitukseen liittyvä verisuonten laajeneminen on ehkä yleisin tajunnan menetyksen mekanismi. Sydän ei pysty pumppaamaan tarpeeksi verta ahtauman läpi aivoihin. Suurentuneen virtausvastuksen vuoksi vasen kammio hypertrofioituu, mikä saattaa aiheuttaa rasituksessa vagaalisen heijasteen, jolloin syke hidastuu ja verisuonet laajenevat ja seuraa tajunnan menetys. Hypertrofinen sydän on lisäksi herkkä rytmihäiriöille, jolloin kammiot eivät ehdi täyttyä tarpeeksi ja minuuttivolyymi romahtaa. Kalkkiutunut aorttaläppä puolestaan voi painaa eteiskammiosolmuketta, mikä saattaa johtaa eteiskammiokatkoksien kautta bradykardiaan ja edelleen tajunnan menetykseen. 36 Sydäntamponaatio Tamponaatio kehittyy, kun sydänpussiin kertyy nestettä niin paljon, että se haittaa eteisten ja kammioiden täyttymistä. Akuutissa tilanteessa jo 150 ml voi aiheuttaa vakavan oireiston. Hitaammin kehittyvässä tamponaatiossa sydänpussin venyminen kompensoi tilannetta, ja nestettä voi kertyä jopa litra. Akuutin tamponaation oireet ovat hengenahdistus, tajuttomuuskohtaukset ja matala verenpaine. Lisäksi voidaan tuntea pulsus paradoksus, jolla tarkoitetaan sisäänhengityksen ajaksi selvästi heikkenevää pulsaatiota, joka voi jopa hävitä. Tamponaation voivat aiheuttaa monet tekijät (taulukko 3). Hoitona käytetään perikardiumiin kerääntyneen nesteen dreneerausta sekä suonensisäistä nesteytystä ja sydämen pumppausvoimaa 39, 40 parantavia lääkkeitä. Iskemia ja infarkti Sydänlihassolut toimivat aerobisesti, joten niiden toiminta on erittäin herkkä hapenpuutteelle. Riippuu iskemian syvyydestä palautuuko sydänlihas hapenpuutteesta vai ajautuuko se infarktiin. Välittömiä iskemian vaikutuksia ovat sydänlihaksen häiriytynyt relaksaatio, jolloin kammioiden täyttyminen heikkenee. Tätä seuraa supistumisen heikkeneminen ja muutamien tuntien kuluessa peruuttamaton sydänlihassolujen vaurio. 41 Hetkellinen tajunnan menetys seuraa noin joka kymmenettä sydäninfarktin saanutta. Syitä ovat rytmihäiriöt, iskemia tai sydänlihaksen pumppaushäiriö. Lisäksi vasovagaalinen reaktio saattaa olla tajunnan menetyksen taustalla. 42 Erityisesti alaseinäinfarktiin liittyy usein bradykardiaa ja matalia verenpaineita. Ilmiöstä käytetään nimitystä Bezold-Jarishin refleksi, jossa parasympaattinen aktiviteetti kohoaa ja sympaattinen estyy. Jopa 70 %:lla alaseinäinfarktin saaneella on havaittu sinusbradykardiaa, kun vastaavasti etuseinäinfaktissa vain %:lla. 43 On syytä muistaa, että alaseinäinfarkteissa on kolmasosalla mukana myös oikean kammion infarkti, mikä voi aiheuttaa häiriöitä eteiskammiojohtoradan toiminnassa, sillä tavallisesti oikea sepelvaltimo ruokkii kyseisen alueen. 44 Hypertrofinen kardiomyopatia Hypertrofinen kardiomyopatia on suhteellisen yleinen geneettinen sydänlihassairaus, jonka esiintyvyys on normaaliväestössä noin 1:500. Sydänlihaksen sarkomeereja koodittavissa geeneissä tapahtuu mutaatio, jonka seurauksena sydänlihaksen rakenne, supistuvuus ja säätelytoiminta häiriintyvät. Diagnoosin perusteena pidetään vasemman kammion hypertrofiaa, jolla ei ole selittävää tekijää, kuten verenpainetautia tai aorttastenoo- Taulukko 3. Sydäntamponaation syitä Kasvaimen etäpesäke Infektio Sydäninfarktin komplikaatio Postperikardiotomiaoireyhtymä Sydämen trauma Aortan dissekaatio Thoraxin sädehoidon jälkitila Sidekudostauti Epäselvä syy FINNANEST 2007, 40 (5) 447

6 sia. Seinämäpaksuuden alaraja on mm. 45 Hypertrofiseen kardiomyopatiaan liittyviä oireita ovat lisäksi rasitushengenahdistus, rintakipu 46, 47, 48 ja rytmihäiriötuntemukset. Lähteet: 1. Bringole M, Alboni P, Benditt DG, ym. Guidelines on management (diagnosis and treatment) of syncope- update Eur Heart J 2004; 25: Soteriades ES, Evans JC, Larson MG, ym. Incidence and prognosis of syncope. New Engl J Med 2002; 347: Kapoor WN, Karpf M, Wieand S, Peterson JR, Levey GS. A prospective evaluation and follow up of patients with syncope. New Engl J Med 1983; 309: Del Rosso A, Brosnihan KB, Perfetto F, ym. Relation of clinical presentation of syncope to the age of patients. Am J Cardiol 2005; 96: Awtry EH, Loscalzo J. Cardiac Arrythmias. Kirjassa: Cecil Essentials of Medicine, 6. painos, s Toim. Andreoli TE, Carpenter CCJ, Griggs RC, Loscalzo J. Saunders Leinonen H. Sydämen verenkierto. Duodecim 1998; 114: Textbook of Medical Physiology, s Saunders Cardiovascular Physiology Concepts, s. 155, Lippincott Williams & Wilkins Alaspää A. Kirjassa: Uusi ensihoidon käsikirja, s. 286, Tammi Giese AE, Vuy Li, McKnite Scott, ym. Impact of age and blood pressure on the lower arterial pressure limit for maintenance of consciousness during passive upright posture in healthy vasovagal fainters: preliminary observations. Europace 2004; 6: Kaste M, ym. Kirjassa: Neurologia, 2. painos, s Duodecim Toivonen L. Kirjassa: EKG, 1. painos, s Duodecim EKG perusteet ja tulkinta, s. 283, Orion Martikainen T. Kirjassa: Uusi ensihoidon käsikirja, s Tammi Tanabe T, Goto Y. Evaluation of ventricular tachycardia with respect to syncope in patients with old myocardial infarction, dilated cardiomyopathy and no overt heart disease. Jpn Circ J 1990; 54: Toivonen L. Kirjassa: Kardiologia, 1. painos, s Duodecim 17. Swan H. Pitkä QT-monimuotoinen oireyhtymä. Duodecim 1998; 114: Swan H, Viitasalo M, Toivonen L, Piippo K, Kontula K. Perinnöllinen monimuotoinen kam-miotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä. Duodecim 2000; 116: Viitasalo M. Kirjassa: Kardiologia, 1. painos, s Duodecim 20. Toivonen L. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005, 10. painos, s Duodecim. 21. Mäkijärvi M. Kirjassa: Kardiologia, 1. painos, s Duodecim 22. Wood KA, Drew BJ, Scheinman MM. Frequency of disabling symptoms in supraventricular tachycardia. Am J Cardiol. 1997; 79: Leitch JW, Klein GJ, Yee R, Leather RA, Kim YH. Syncope associated with supraventricular tachycardia. An expression of tachycardia rate or vasomotor response? Circulation. 1992; 85: Parikka H. Pyörtyminen. Duodecim. 2003; 119: Adan V, Crown L. Diagnosis and treatment of sick sinus syndrome. Am Fam Physician 2003; 67: Reissell E, Yli-Hankala A, Orko R, Lindgren L. Sudden cardiorespiratory arrest after renal transplantation in patient with diabetic autonomic neuropathy and prolonged QT interval. Acta Anaesthesiol Scand 1993; 37: Salo MS, Nuutila P, Rautakorpi P. Kirjassa: Anestesiologia ja tehohoito, 2. uudistettu painos, s Duodecim Nanthakumar K, Walcott GP, Melnick S, ym. Epicardial organization of human ventricular fibrillation. Heart Rhythm 2004; 1: Holmström P. Sisätaudit, 1. painos, s WSOY Kuisma M. Kirjassa: Uusi ensihoidon käsikirja, s Tammi Katila M, Heikkilä J. Kirjassa: Kliininen kardiologia, s Orion Silfast T, Halinen M. Kirjassa: Kardiologia, Duodecim, 1. Painos. 2000; Calinas-Correia J. Recalling the causes of pulseless electrical activity (PEA). Resuscitation 2000; 43: Perers E, Abrahamson P, Bång A, ym. There is difference in characteristics and outcome be-tween women and men who suffer out of hospital cardiac arrest. Resuscitation 1999; 40: Voipio V, Kuisma M. Elvytyksen jälkeinen hoito. Duodecim 2000; 116: Partanen J. Kirjassa: Kardiologia, 1. painos, s Duodecim 37. Kuusisto J. Aorttaläppästenoosin patogeneesi selviämässä. Duodecim 1997; 113: Helske S, Lindstedt K, Kovanen P. Aorttaläpän kalkkinen ahtauma. Duodecim 2005; 121: Niemelä M. Kirjassa: Kardiologia, 1. painos, s Duodecim 40. Vaula E. Tupakkamiehen hengenahdistus. Suomen lääkärilehti 2005; 33: Heikkilä J, Luomanmäki K, Voipio-Pulkki L-M. Kirjassa: Kardiologia, 1. painos, s Duodecim 42. Wasek W, Kulakowski P, Czepiel A, Klosiewicz-Wasek B, Budaj A, Soszynska M, Ma-ciejewski P, Stec S, Ceremuzynski L. Susceptibility to neuromediated syncope after acute myocardial infarction. Eur J Clin Invest 2000; 30: Serrano CV Jr, Luiz A, Bortolotto LAM, Cesar MC, Solimene AP, Mansur JCN, Ramires JAF. Sinus bradycardia as a predictor of right coronary artery occlusion in patients with inferior myocardial infarction. International journal of cardiology 1999; 68: Spalding. Sydämen oikean kammion akuutti vajaatoiminta. Finnanest 2001; 34: Maron BJ. Hypertrophic cardiomyopathy. JAMA 2002; 287: Kuusisto J. Kirjassa: Kardiologia, 1. painos, s Duodecim 47. Sneddon JF, Slade A, Seo H, Camm AJ, McKenna WJ. Assessment of the diagnostic value of head-up tilt testing in the evaluation of syncope in hypertrophic cardiomyopathy. Am J Cardiol 1994; 73: Gilligan DM, Nihoyannopoulos P, Chan WL, Oakley CM. Investigation of hemodynamic basis for syncope in hypertrophic cardiomyopathy. Circulation 1992; 85: Sami Koskela LK, TAYS sami.koskela[at]uta.fi 448 FINNANEST 2007, 40 (5)

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

EKG Minna Pöntinen 11/2007

EKG Minna Pöntinen 11/2007 EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen Katsaus Hannu Parikka Pyörtymisessä eli synkopeessa tajunnan menetys johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä, itsestään korjautuvasta pysähtymisestä. Tavallinen pyörtyminen on tilanteeseen liittyvä viaton

Lisätiedot

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys

Lisätiedot

Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen

Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen Vesa Kontinen, oyl, dosentti, HYKS, ATEK, Jorvin sairaala, leikkausyksikkö PPE = painelu-puhalluselvytys PPE-D = painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio

Lisätiedot

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA

ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen

Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA

EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

Akuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit

Akuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito

Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden

Lisätiedot

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU

HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU HEVOSEN SYDÄMEN FYSIOLOGISET JA PATOLOGISET RYTMIT SEKÄ SYKEVÄLIN VAIHTELU Kaisu Jarva Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen

Lisätiedot

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?

Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito

Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito l u k u 1 0 Sydäninfarktin jälkeisen kammiotakykardian ablaatiohoito Paavo Uusimaa ja MJ Pekka Raatikainen Sydäninfarktin jälkitila on tavallisin yhdenmuotoisen kammiotakykardian syy. Kammiotakykardian

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net

EKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,

Lisätiedot

Synkopeen syyt ja selvittely

Synkopeen syyt ja selvittely Ajankohtaista Pekka Raatikainen ja Markku Ellonen Synkopeen syyt ja selvittely Tavoitteet Tunnistetaan hyvänlaatuiset tajunnanhäiriöt, jotka eivät kaipaa laajoja lisätutkimuksia. Tunnistetaan tajunnanhäiriökohtauksen

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito

Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Synkopeen tutkiminen

Synkopeen tutkiminen LUKU 3 Synkopeen tutkiminen Hannu Parikka Synkopeessa on kyse hemodynamiikan romahtamisesta aivojen kannalta. Aivoverenkierron riittävyyteen (perfuusiopaineeseen) vaikuttaa paitsi aivoverenkierron autoregulaatio,

Lisätiedot

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet

EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet EKG:n rekisteröinti ja tulkinnan perusteet Itseopiskelumateriaalin kehittäminen hoitotyön opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017 LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa

Lisätiedot

DILATOIVA KARDIOMYOPATIA

DILATOIVA KARDIOMYOPATIA DILATOIVA KARDIOMYOPATIA Vilma Vuohelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos VUOHELAINEN

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen?

EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin

Lisätiedot

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN

SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015

Lisätiedot

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta

Lisätiedot

Profylaktinen rytmihäiriötahdistin

Profylaktinen rytmihäiriötahdistin LUKU 7 Profylaktinen rytmihäiriötahdistin Lauri Toivonen Tiivistelmä Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito tarkoittaa hoitomuodon käyttöä potilailla, joilla ei vielä ole esiintynyt henkeä uhkaavaa pitkäkestoista

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina

Lisätiedot

Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille

Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Perinnölliset kardiomyopatiat

Perinnölliset kardiomyopatiat LUKU 11 Tietopaketti käytännön kardiologille Perinnölliset kardiomyopatiat JOHANNA KUUSISTO TIINA HELIÖ Tiivistelmä Hypertrofinen (HCM), dilatoiva (DCM) ja oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia

Lisätiedot

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi TIETEESSÄ TAISTO TALVENSAARI LL, osastonylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, sisätautien tulosyksikkö taisto.talvensaari@khshp.fi RAIMO KETTUNEN professori, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala sisätautien

Lisätiedot

Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia

Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Tapausselostus Jukka Lehtonen, Mika Laine, Jyri Lommi, Kaisa Salmenkivi ja Markku Kupari Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Trabekuloiva kardiomyopatia on periytyvä sydämen kehityshäiriö,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa. 32. Rytmihäiriölääkkeet

Rytmihäiriölääkkeet. Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa. 32. Rytmihäiriölääkkeet 32. Rytmihäiriölääkkeet Rytmihäiriölääkkeet Ionivirrat johtoratojen ja sydänlihaksen sähköisessä toiminnassa Sydämen sähköinen toiminta johtuu ionien virtauksista ärsyyntyvien (depolarisoituvien) solujen

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015 Alkuperäinen versio 5/2014: Teemu Elomaa EL, Petri Aaltonen EL Päivitetty 6/2015 (työryhmä: Petri Aaltonen, Anu Keskilohko, Tuomo Maavirta, Aaron

Lisätiedot

Rytmihäiriöiden hoito on vaativin osa myrkytysten

Rytmihäiriöiden hoito on vaativin osa myrkytysten Myrkytykset Sinikka Pohjola-Sintonen ja Juhani Partanen Suurin osa myrkytyspotilaiden sairaalakuolemista johtuu rytmihäiriöstä. Lääkkeen yliannos on osallisena lähes kaikissa tahallisissa myrkytyksissä.

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys

EKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien

Lisätiedot

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI

LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI LEPO-EKG:N ITSEOPISKELUMATERIAALI Verkkokurssi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hoitohenkilökunnalle Suvi Kuja-Aro Viivi Mantonen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA

ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot