Kaluston kehittymisen vaikutus puutavara-autojen ajan käyttöön

Transkriptio

1 87 Kaluston kehittymisen vaikutus puutavaraautojen ajan käyttöön THE EFFECT OF TIMBER TRUCK DEVELOPMENT ON THE TIME EXPENDITURE ON TIMBER TRANSPORT OLAVI PENNANEN HELSINKI 984

2

3 Metsätehon tiedotus M~äteho Repo4t 87 M E T S Ä T E H 0 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry : n metsätyöntutkimusosasto FoJtv..,;t Wo!tk S.:tudy Sec:UoYI. o6.:the CeYI..:t!tal MJ.>Oua.:UoYI. o6 Fi.YI.Y!Mh FoJtM.:t I Yl.dMWM KALUSTON KEHITTYMISEN VAIKUTUS PUUTAVARAAUTOJEN AJANKÄYTTööN The E66ec..t ofi TbnbeJt T!tuc.k Veve.lopmen.:t OYI..:the T bne Ex.peYI.di..:tUJte OYI. T bnbejt T!ta.n;., po4t Olavi Pennanen METSÄTEHO, Fabianinkatu 9 B, 000 HELSINKI

4 auppakirjapaino Oy, Helsinki ISBN ISSN

5 SISÄLLYS Contenv.. Sivu Pa.ge TI IVISTE LMÄ JOHDANTO 2 TUTKIMINEN 2. Tutkimusmenetelmä 2.2 Kalusto ja miehistö 2. Aineisto TUTKIMUSTULOKSET. Varastollaviipyminen Ajonopeus Yleistä Varsinainen kuormaus.... Kuormauksen vakioajat.... Vetoauton kuormaaminen erikseen ja siirtokuljetus.... Tyhjänä ja kuormattunaajo.... Kuormausvaiheen ajot..... Purkaminen tehtaalla 4 TULOSTEN TARKASTELUA 5 PÄÄTELMÄT KIRJALLISUUTTA R e 6 e ~ e n e e ~ Su.mma.~y

6 TIIVISTELMÄ Tu:tlu:mu.6 M.l.vil.:tA. uuden au:tokal.u.6.ton ajankätj;t;töä kuojunauiue.ma, ajoma ja.te.h;t.aa..tlapujtkanu..oufla. PääMiMfla fle.uitat'.:tlin ak.o~e.n au:ton ja ak.o~e.n peaävaunun (.te.upvtävaunun) yhfu.te.hnää, jo;t.a ;t.ä.mä ku;t_t,u;t.aan ak.o~e.n au.ton yhfu.te.hnälui, mu;t.:t.a mijöfl 4ak.o~e.n au.ton yhfu:t:e.hnää (4ak.oe.Une.n au.to ja 2ak.oe.Une.n pvtävaunu) fj e.uitat'.:ta.in. KuoJUnauluufla vajuudollavup~ajan Muu.6 on 25 0 % koko ajokvt;t.aajm;t.a, kun kulje.tu.6e..t~ljjfl.te.h;t.aalle. on kulu:määnäine.n (90 km). VaMinaine.n kuojunau.6aika on 0 5 % ajokvt;t.a ajm:t:a ja kuojunaulue.n vakioaika eli kuojunaulue.n ja ajon v~.te.luaika noin 5 %ajokvt;t.aajm.ta. Tukkie.n k~ojunaulue.e.n kului kulu:mää!tin 0. 7 min!m ja m kui.tupuun kuojunaulue.e.n 0. 6 min/m. Näiden puu.tava!tal.ajie.n kuo!tmau.6 on nope.u;tlnu.t 5 20 % 970luvu.lla.te.h.tyihin ;tll.tlu:muluun vvtjta;t;tuna. Puu;t.avaJtM;t.a ja olofluh.t~;t.a joh;tll.va ajanmenekin vaih.te.lu oli fluu.jt;t.a. KuoJUnaime.n kiinni.ttjfl ja i!t!to.tu.6 vei hieman yli 5 % ja kuojunaulue.n v~:t:e.lu ja kumman flilomine.n noin 5 % ajokvt;t.aajm;t.a. Vaikka kään.tämine.n ja kuojunau.6ajo kukimää!tin veivä.t vähän aikaa, niiden 0.6uu.6 huonoifjfja olofluh.t~~a oli huoma;t.:t.ava. Tyhjänä ja kuojuna;t;tunaajoon kuluu % ajokvt.taajm;t.a, kun kulje;tu.6e;täifjtjlj~ on kulu:määjtäine.n. Sde.n.te.h.taalle.ajMM ajon ofluu.6 on mvtki;t;tävä. Kun myöfl ;t_.<_u.tön laat'l ajonopeuden ohella vaiku;t.:t.aa huoma.t;t.avm;ta. pou;toaine.e.n kulu;tll/ue.e.n, on ;t<.u:tön pa!tant'.ami.ne.n etenkin me.;t_t,äpäämä.täjtke.ää. Yh.tä ajoma:t:kaa koh;ta. me.;t.l>ä ja paik~ ;ta.e.;tji oli noin 5 km, ;t.aajamaa..tue.e.lla (nope.u.6jtajodu.6 50 ;t.ai 60 km/h) olevaa ;t_.<_e.:tä alle. 4 km ja lopu.t pää;ta.e..tä. Pää;tA.e.n ofjuude.n kmvu fjuujte.nfli ajonope.u;t;ta, kun kulj U.Ll6 e.;tjiifj tjtjde.t olivat: pdkiä. E~imVt 4 kilui kulje.tu.6u~ijjde.n ollufla 0 km kulu:mää!täine.n ajonope.u.6 oli alle. 40 km ;tln~fla, kun ~e. tjli 50 km: n kuljdll.fje.;tjiifjtjtjde.llä oli yli 0 km ;tln~m. Puu;t.ava!tan :te.h.taallapujtka.m<..o e.e.n kului aikaa noin 0 %ajoke.jt;t.aajm;t.a. PuJtkamine.n ;tjtukilla oli hieman nopeampaa kuin flilianofl:t:uitilla. Kun kuojuna pujte.;t.:tlin au.ton oma..tla kuojunaimella, aikaa kului kalui kvt.taa niin pal.jon kuin ;tjtuke.illa pujte;t;t.aufja. VaMinaine.n pujtkamine.n vei 5 % ja.te.hdmalue.e.llaajo:t 20 % :te.h;t.aallavup~ajm;t.a. Te.h;t.aaUe.ajofJfJa kuojunaime.n kiinniltjfl ja i!t!to:tu.6 fj e.kä kuojunaulu e.n ja ajon v~.te. lu olivat: ainoat:.työnvaihe.e;t, joifjfla.toinen miu no pe.u;t.:t_.<_.työ;t.ä. Kah;t.a miu;t.ä käy.te.;t;täu.6ä ajokvt:taaika pieneni yli 0 minuu;t.:t<.a, mikä on noin 5 % koko ajoke.jt;t.aajm;t.a. Kokon~painon kom:tulue.n myö;t.ä alue.ufle.n au.ton tjhfu.te.hnän kuojuna;ta.la fjuuite.ni. Ne.lialu~e.n au.ton yhfu:te.lmämä kuojuna;ta.la!ta j oil.:ta. kuojunan kokoa flilloin, kun aje.;t.:ta.in puolikuivaa ja 4 5 m: n kuilllpuu.ta. ToifJaaUa 4ak.o~e.n au.ton yhfu.te.lmä oli nopeampi kuojuna;t.a kuin alue.ufle.n au.ton yhfu.te.lmä. Sen vuolui on pvtu.6.te.ula käy;t.:tjiä 4ak.o~e.n au.ton yhfu.te.lmää ~illoin, kun.te.h;t.aalle. a j e.;t.aan.tuojte.;t.:t.a puu;t.ava!taa ja kulje.tu.6u~ijij~ on ltjhtj.t. Au.toka..tu.6.to on ke.w;tyny:t ja kulje.;t;t.ajie.n amma;t.:td.ado pajtant'llnu.t. Puu.ta va!tan au.tokuljdliue.n e.de.lle.e.n ke.w;tä~e.lui kulje.;t.ll6olofluh.te.il.a o~i ke.hde.;t;tävä. Tiu.tön pajtan.tanu..oe.n ~älui huomio;t.a.t~i Wnnil;tää puu.tava!tan ka.tkon;t.a;t.a.jtkkuude.n pajtant'.amifje.e.n, vajtm.toje.n fluunnil.:te.luun ja puu;t.ava~tan.te.h;t.aallapujtka.m<..o e.n j oudu;t.:t.am<.fj e.e.n. En;tM.tä ;t.änke.ämpää o~i väu.:t.ää I.JU!t.tokulje..tu.6.ta. Myöfl kuojunan l.ldomine.n ;t~i fjaada nope.ammalui ja kuojunaime.n ktj;t.ke.n;t.ä ja i!t!to:tu.6 he.lpommalui.

7 JOHDANTO Ajoneuvoyhdistelmien suurinta sallittua kokonaispainoa korotettiin huhtikuussa tonnista 48 tonniin. Kun painon korotus vaati yhden lisäakselin, tuli käyttöön kaksi uutta vaihtoehtoista kalustoa: akselisen auton yhdistelmä (perävaunussa kolme akselia) ja 4akselisen auton yhdistelmä. Edellisessä, jonka käyttö yleistyi, lisäkuorma tuli perävaunuun ja jälkimmäisessä vetoautoon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 48 tonnin täysperävaunuautojen ajankäyttöä kuljetuksen eri vaiheissa, olosuhdetekijöiden vaikutusta ajankäyttöön ja erilaisten kalustovaihtoehtojen soveltuvuutta puutavaran kuljetukseen. Tutkimuksen suunnittelua ja suoritusta seurasi tukiryhmä. Siihen kuuluivat liikenteenharjoittaja Pekka Häkkinen, Markku Maukonen Suomen Kuormaautoliitto r.y:stä, Raimo Mäkelä Puulaaki Oy :st ä ja Aimo Nikuneo Metsäalan Kuljetuksenantajista. 2 TUTKIMINEN Merkeittäin autot jakautuivat seuraavasti: Scania Sisu Volvo Mercedes Benz Magirus Deutz 0 kpl 8 II 6 II 5 II 2 II Yhteensä kpl Neliakselisia autoja, jotka kaikki olivat Sisumerkkisiä, oli ja niitä seurattiin kesällä. Talviaineistoon kuului 7 autoa. Autoista 25 oli vuosimallia 980 tai nuorempia ja vanhin oli vuosimallia 977. Neliakselisten autojen keskimääräinen teho oli 282 kw (DIN) ja kantavuus 5.6 tonnia. Kolmiakselisten autojen keskimääräinen teho oli 267 kw (DIN) ja kantavuus.4 tonnia. Perävaunut jakautuivat merkeittäin seuraavasti: 0 kpl Jyki 8 II Närko 4 II Weckman 4 II Briab RKP Muut 2. Tutkimusmenetelmä Tutkimus suoritettiin kelloaikatutkimuksena niin, että työntutkija seurasi yhtä autoa kerrallaan noin viikon ajan. Tavallisesti autoa seurattiin kuormauksen ja ajon sekä usein myös tehtaallapurkamisen ajan. Ajat kirjattiin työnvaiheittain ja kuormat mitattiin, ellei tehtaalla suoritetun mittauksen tulosta ollut käytet tävissä. Tutkimukseen osallistuneille autoilijoille kuljettajineen ja heidän paikalliselle työnjohtajalleen kerrottiin tutkimuksesta ja sen tavoitteista sekä annettiin tutkimussuunnitelma. 2.2 Kalusto ja miehistö Metsäteho valitsi autot j äsenyritystensä ja met s ähallituksen paikallisen edustajan kanss a ott a en huomioon, e tt ä t äysp eräva unuauto, jonka kokonais paino oli 48 tonnia, kuljetti tiettyjä puutavaralajeja tiettyyn purkamismuotoon ja mieluummin lyhyeltä kuljetusetäisyydeltä. Tutkimukse en valittiin apumiehellisiä ja apumiehe tt ömi ä autoja. Yhteensä 2 II II kpl Perävaunuista vanhin oli vuosimallia 974 ja 22 oli vuosimallia 980 tai sitä nuorempia. Kaksiakselisten perävaunujen kantavuus oli 4.8 tonnia ja kolmiakselisten 9.5 tonnia. Teliperävaunuista (akselisista) 2 oli jatkettavia, 8 liukupankoin varustettuja ja 8 oli kiinteänpituisia ilman liukupankkoja. Loput kolme olivat 4akselisen auton yhdistelmän lyhyitä 2akselisia perävaunuja. Kuormainten merkkijakauma oli seuraava : Fiskars Jonsereds Hiab RKP 5 kpl ll II II 2 II Yhteens ä kpl Kuormaimista 20 oli vuosimallia 980 tai sitä nuorempia ja vanhin oli vuosimallia 974. Kuormainten ulottuvuus oli m. 5

8 Kuva. Kolmiakselisen auton yhdistelmässä teliperävaunun kuormatilaan mahtuu kaksi tukinpituista puutavaranippua. Perävaunun kokonaispaino on 26 tonnia (aiemman 2akselisen perävaunun 20 tonnia). Molemmat valok. Metsäteho F.i.g.. Tfvtee.6aw.tog bund.e.e.6 (.tength abou.t 5 m) 6il.i.nto the.toading.6pac.u the axf.e t.jr.uc.l< and the axf.e 6uUt.Jr.aileJt. The pejtm.i.6.6i.b.te wught o6 the t.jr.uc.l< i.6 22 ton.6 and that o6 the 6uUt.Jr.aileJt 'l6 ton.6. Both photo.6 Mwä.teho o6 Kuva 2. Neliakselisen auton yhdistelmän kuormatilat ovat lähes samansuuruiset kuin aiemmassa akselisen vetoauton ja 2akselisen perävaunun yhdistel mässä. Vetoauton kokonaispaino on 28 tonnia <aiemman akselisen 22 tonnia ) F.i.g. 'l. Two.6aw.tog bund.e.u 6il.i.nto the.e.oad.i.ng 6pac.u o6 the 4axf.e t.jr.uc.l< and the 'laxl.e 6uUt.Jr.aileJt. The tota.e. wught o6 the t.jr.uc.l< i.6 'l8 ton.t> and that o6 the 6uUt.Jr.aileJt ZO ton.t> 6

9 Autojen kuljettajien ja kuormaajien keskimääräinen ikä oli 2.5 vuotta; nuorin oli 20vuotias ja vanhin 5vuotias. Kuljettajan keskimääräinen ajokokemus oli. vuotta ja kuormaimenkäyttökokemus 9.5 vuotta. Yhteensä 46 kuljettajasta 5:llä oli 5 vuoden tai lyhyempi kokemus ajosta. ja kuormauksesta. Yli 0 vuoden kokemus oli kaikkiaan 2 autonkuljettajalla. Kuormauksen tutkimuskuormien määrä TAULUKKO akselisen auton yhdistelmä Puutavaralaji 4akselisen auton yhdistelmä Kuormia, kpl Tukki mänty kuusi koivu liikenteenharjoittajaa tai yhtiön osakasta toimi itse tutkimuskuormien kuljettajina ja kuormaajina. Loput 26 olivat palkattuja kuljettajia. Havukuitupuu n. 2 m n. m n. 4, 5 ja 6 m vapaanpituinen 4 & Lehtikuitupuu n. 2 m n. m n. 4, 5 ja 6 m vapaanpituinen Aineisto Tutkimuksen kenttätyöt suoritettiin kesäaineiston osalta ja talviaineiston osalta Kun kesäaineiston keruu aloitettiin PohjoisSuomessa jo huhtikuussa, tuli siihenkin lumiolosuhteissa tutkittuja kuormia. Aineiston keräsi työntutkija Kari UusiPaatti. Kesäaineistoa kerättiin eri puolilta Suomea EnsoGutzeit Oy:n, Metsähallituksen, Osuuskunta Metsäliiton, Puulaaki Oy:n, Oy Wilh. Schauman Ab :n, Tehdaspuu Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n sekä talviaineistoa Iisalmen Sahat Oy:n, Kajaani Oy:n, Myllykoski Oy:n ja Tehdaspuu Oy:n puutavaran kuljetuksista. Kuormauksen osuutta aineistossa pyrittiin korostamaan, mikä samoin kuin työntutkijan matka ja työaikajärjestelyt aiheuttivat sen, että kuljetustehtävän eri vaiheissa tutkitut kuormamäärät vaihtelivat. Tutkimuskohteiksi tulleet varastot määräytyivät auton tavanomaisen ajoohjelman mukaisesti. Tutkimuskuormien määrät kuormauksessa, ajossa ja tehtaallapurkamisessa näkyvät taulukaista, 2 ja ja kuormattunaajonopeuden tutkimusreittien alueellinen jakauma näkyy kuvasta. Ajonopeuksia tutkittiin myös osalta ajomatkaa, kun työjärjestelyt niin vaativat. Näitä osamatkoja on käytetty vain tieluokittaisten nopeuksien määritykseen. Koko kuljetusmatkalta seurattuja kuormia on ajonopeuksien ohella käytetty kuljetusmatkan eri tieluokkiin jakauman määritykseen. Yhteensä 2 auton tehtaallaviipymisaikaa seurattiin ja ne ajoivat puutavaraa 9 tehtaalle. Tyhjänäajo alkoi tehtaan portilta ja päättyi kääntämiseen, josta alkoi kuormausvaihe. Kuormausvaihe päättyi viimeiseen kuormauspaikkaan, josta alkoi kuormattunaajo. Yhteensä josta talviaineistoa TAULUKKO 2 Ajon tutkimuskuormien määrä Autoyhdistelmä ja kuljetusetäisyys Kuormattunaajo Tyhjänäajo Kuormia, kpl akselisen auton yhdistelmä < 20 km II II II ~ 50 " Yhteensä 4akselisen auton yhdistelmä Kaikkiaan josta talviaineistoa TAULUKKO Teht aallapurkamisen tutkimuskuormien määrä Purkamislaite Puutavarataj Nostur Trukki uma kuormain Yhteensä Kuormia, kpl Tukki ja pitkä kuitupuu Lyhyt (2 ja m) kuitupuu Yhteensä

10 Mahdolliset ajonaikaiset kuormaimen kytkemiset ja irrottamiset liitettiin kuormausvaiheeseen. Kuormattunaajo päättyi purkamisalueen rajalle, joten purkamispaikallaajot kuuluvat purkamisaikaan. Tuloksis s a ei ole esitetty pitempiaikaisia keskeytyksiä ja odotuksia (purkaminen tehtaalla), koska aineistoa kerä ttiin vain kelloaikatutkimuksena ja pitkäaikaiset keskeytykset tulevat ilmi vasta seurantatutkimuksesta. Lisäksi aineiston keruu keskittyi vain tavanomaiseen t y öaikaan eli aamu ja iltap ä iviin.,.' /T u VR Tehdas :/ Uittoonajo T"\ (pudotuspaikka> Rautat i evaunuunajo (asema> r? ~ ~ },.:r TUTKIMUSTULOKSET. j~ Varastollaviipyminen.. T./ Yleistä Kuormausvaihe eli varastollaviipymisaika jaettiin kahteen osaan : varsinaiseen kuormausaikaan ja kuormauksen vakioaikaan. Edellinen sisältää kuormaimen k äytt öajan eli puutavaran siirtämisen pinosta t ä ysperävaunuautoon ja j ä lkimmä inen useisiin eri tehtäviin kuluneen ajan ennen ja j ä lkeen varsinaisen kuormauksen. Ajat ov at tehoaikoja, siis ilman keskeytyksiä, ellei toisin ole mainittu. Kuva. Kuormattunaajonopeuden tutkimusreittien a lueelli nen ja kauma TAULUKKO 4 Kuorma kuormattiin keskimää rin. 2 varastosta ja 2. pinosta (taulukko 4). Kuormista 80 % kuormattiin perävaunu kytkettynä ja % siten, että per ävaunu kuormattiin pinosta, sen j ä lkeen se irrotettiin ja vetoauto kuormattiin toisesta pinosta, joka usein olisi vaatinut siirtokuljetusta. 7 %:ssa kuormista per ävaunu kuormattiin hakemalla puutavara joko osaksi tai kokonaan vetoautolla (siirtokuljetus). Kuormien jakauma va r as t o olosuh t eiden mu~an Ve t oau t o Va r asto olosuh t ee t Varas t oja/ kuorma } 2 Yh t eensä 8 Pi noj a / kuo rma 2? 4 keskim.. 8 Kuormaus kuorma ttu pe r ävaunua eri pinos t a irro ttama tta pe r ävaunu irr o t ettuna Siir t okuljetus Yhteensä Kuormia, kpl %

11 ..2 Varsinainen kuormaus Kuormausnopeuteen vaikuttavat käyttäjän ammattitaidon ja kuormaimen ominaisuuksien lisäksi myös kuormausolosuhteet ja puutavaran ominaisuudet (taulukot 5 ja 6). Taulukko 6 on laadittu vertaamalla saman auton eri puutavaralajien kuormaukseen käyttämiä aikoja m havukuitupuun ja tukkien kuormausaikoihin. Silloin ammattitaito ja kuormaimen tehokkuus eivät vaikuta eri puutavaralajien välisiin kuormausaikojen suhteisiin. Kuitupuu oli likipituiseksi katkottua lukuun ottamatta tavoitepituista kuitupuuta. Tukkien kuormaus oli nopeinta silloin, kun perävaunuun kuormattiin yksi nippu. Kahta tukkinippua perävaunuun kuormattaessa kuormatila aiheutti varsinkin tutkimuksen alkuvaiheessa pituuslajittelua (pitkät tukit vetoautoon), mikä taas pienensi taakan kokoa ja lisäsi kuormausaikaa. Pitkän, 4 6 m kuitupuun kuormaus oli lähes yhtä nopeaa kuin tukkien kuormaus silloin, kun puutavaran pituus vaihteli vähän. Puutavaran pituuden vaihtelun (tavoitepituinen kuitupuu) vuoksi eri kuormatiloihin tarvittiin myös pituuslajittelua ja kuormausaika piteni merkittävästi verrattuna tasamittaisen puutavaran kuormaukseen. 2 m ja m kuitupuun kuormaukseen kului enemmän aikaa kuin 4 6 m kuitupuun kuormaukseen, koska se oli kuormattava varovaisemmin ja sen taakan koko oli pienempi. Lehtikuitupuun mutkaisuus ja pienemmät pinot aiheuttivat kuormausajan suurenemisen havukuitupuun kuormausaikaan verrattuna. Teliperävaunua käytettäessä puutavaran katkontatarkkuus on tullut entistä t ärkeämmäksi, koska kuormatilaan on asetettava useampia nippuja peräkkäin. Silloin puutavaran suuri pituusvaihtelu tekee kuormatilan ahtaaksi ja toisaalta muita lyhyemmät pölkyt vaativat asetteluaikaa pysyäkseen pystytolppien välissä. Näin ollen tavaralajille poikkeuksellinen samoin kuin joillekin tavaralajeille ominainen pituusvaihtelu hidasti kuormausta. Mitä ohuempaa puutavara on, sitä enemmän pölkkyjä tulee yhteen taakkaan ja pituusvaihtelun vaikutus korostuu. Vetoauton kuormatila kävi ahtaaksi kahdelle epätarkasti ja ylipitkäksi katkotulle m kuitupuun nipulle. Perävaunun kuormatila kävi ahtaaksi yli 5 m pitkälle kuitupuulle. Perävaunun kuormaukseen meni 5 % enemmän aikaa kuin vetoauton kuormaukseen, kun perävaunuun kuormattiin kaksi tukkinippua (taulukko 5). Perävaunun ja veto TAULUKKO 5 Varsinaisen kuormauksen ajanmenekkien jakauma, kaikki kuormat Ta.b.te. V.U..tM.butA.on o ~.the..toa.cii.ng.time. wdhout: de..ta.yl> a.nd plte.pajtalion m havukuitupuu Havutukki m l>o~lwood pu.lx'jood Täysperävaunuautossa FuU.tluLU.eJL.t.ltu.cfl So~twood Kuo':"'jusaika, min/m Loa.cU.ng.t..une., rr0l/>oud m 2 nippua * 2 bundlu l>awlogl> l nippua bund.tu l 4 tai 5 nippua bund.tu Kuormausaikoj en jakauma, % V.U..tM.butA.on > ~ Yhteensä 00 To.t.a.t o~.toa.cu.ng.time., % ~ ~ ~ ~ Keskimäärin, min/m AveJLa.ge., rr0l/>oud m Vetoauto TJtu.cfl Perävaunu FullTJLaileJL o Täysperävaunuauto Full..tlUUl.eJL.t.Jtu.c.k * Sisältää myös 4akselisen auton yhdistelmät A.e.l>o.i.nclu.du 4a.xle..tJw.ck a.nd 2a.xl.e..tM.il.eJL c.omb.i.na..ta.onl> auton kuormausajoissa ei ollut eroa, kun perävaunuun kuormattiin yksi tukkinippu. Pinon koko vaikutti vaihtelevasti kuormausaikaan. Kun pinon foko havutukkien kuormauksessa oli 25 m, kuoljilausaika kasvoi 2 %, ja kun se oli 5 m, kuormausaika Eri puutavaralajien suhteelliset kuormausajat. akselisen auton yhdiste lmä (00 = m havukui tupuun kuormausaika, min/m ) TAULUKKO 6 Puutavaralaji Havukuitupuu n. 2 m n. m n ja 6 m vapaanpituinen Havutukki 2 nippua nippua t äysperävaunuauto täysperävaunuauto Varsinaisen kuormauksen suhteellinen ajanmenekki Lehtikuitupuu (koivua) n. 2m n. m n. 4, 5 ja 6 m Koivutukki 7 9

12 kasvoi 20 % v:rrrattuna siihen, että koko kuorma 45 m kuormattiin yhdestä pinosta. Kuitupuuta kuormattaessa ero oli vähäisempi; kun autoyhdistelmä kuormattiin kolmesta tai useammasta pinosta, kuormausaika kasvoi 9 % verrattuna siihen, että se kuormattiin yhdestä pinosta. Pienien telailla olevien tukkimäärien kuormaus oli hidasta, kun taas tukkien kuormaus suurista pinoista oli tehokasta. Siksi tukkipinon koko vaikutti erilailla kuin kuitupuupinon koko. Myös pinon päiden suuri epätasaisuus hidasti kuormausta. Näitä havaintoja oli kuitenkin vähän, mutta yksittäisistä havainnoista kävi ilmi, että m kuitupuun 50 cm:n poikkeama lisäsi kuormauksen ajanmenekkiä 22 %. Vastaavasti tukkien yli 80 cm:n poikkeama lisäsi kuormauksen ajanmenekkiä 7 %. Nämä päiden poikkeaman vaikutukset tulivat selvimmin esille silloin, kun kuormatila ei ollut riittävä kyseisille puutavaranipuille. Silloinhan puutavaraa oli siirreltävä niin, että pinot mahtuivat kuormatilaan. Kuormausetäisyys mitattiin auton keskilinjan ja puutavaraantarttumiskohdan välisenä etäisyytenä. m kuitupuulle 4 m:n kuormausetäisyys oli edullisin. Jos puutavara oli lähempänä, kuormausaika kasvoi hieman. Kun kuormausetäisyys oli 6 m, kuormausaika lisääntyi 6 %. Havutukeille edullisin kuormausetäisyys oli m. Myös tukkien kuormausaika kasvoi jonkin verran, jos kuormausetäisyys siitä lyheni. Kun kuormausetäisyys oli 6 m, kuormausaika kasvoi 25 %. Kuormausesteiden vaikutus aj anmenekkiin vaihteli tapauksittain ja siksi tuloksetkin vaihtelivat. Kuormausta haittaavat pystypuut lisäsivät kuormausaikaa keskimäärin 6 % ja yläpuoliset esteet, kuten esim. puhelinlinjat, noin 45 % silloin, kun ne estivät kuormaimen tavanomaisia liikkeitä. Lumen ei havaittu hidastavan kuormausta. Toisaalta aineistossa ei ollut pinoja, jotka olisivat olleet paksun lumen peitossa tai jäätyneitä. Muista haitoista merkittävin oli kaatunut tai muuten särkynyt pino. Sen vuoksi ajanmenekki saattoi kasvaa jopa kaksinkertaiseksi ehyen pinon kuormaukseen verrattuna. Apum.iehen käytön ei havaittu vaikuttavan varsinaiseen kuormausaikaan. Neliakselisen auton yhdistelmän kuormaaminen oli 5 0 % nopeampaa kuin akselisen auton yhdistelmän, sillä yhden tukkinipun kuormaus lyhyeen perävaunuun kävi hyvin. 0.. Kuormauksen vakioajat Kuormauksen vakioaikojen työnvaiheet on laskettu kuormittain keskiarvoina puutavaralajista tai kuorman koosta riippumatta. Kun kaksi miestä oli työssä, vain toisen (kuormaimen käyttäjän) työskentelyä seurattiin. Siksi valmistelu ja päättämisajat ovat kahden miehen työnä lyhyemmät kuin yhden miehen työnä. Yksi mies käytti kuormaimen kytkentään lähes 4 min enemmän kuin kaksi miestä (taulukko 7). Vastaavasti ero kuormaimen irrotuksessa oli vajaat 2 min. Lähes puolet kuormaimen kytkentä ja irrotusajoista kului perävaunun irrotukseen ja kytkentään sekä ajoihin kuormaimen kytkentä ja jättöpaikoille. Noin puolet ajasta kului kuormaimen letkujen irrotukseen ja kiinnitykseen. Neliakselisen auton yhdistelmässä kuormain kuljetettiin mukana lähes kaikissa kuormissa. Puolessa akselisen auton yhdistelmän kuormista kuormain kuljetettiin mukana ajon ajan. Yhden miehen ajaessa kuormain kuljetettiin useammin mukana kuin kahden miehen ollessa puutavaraa kuljettamassa. Kiertotie ja hyvä kääntöympyrä sallivat esteettämän ajamisen, kun taas huonossa kääntöympyrässä tila ei riittänyt tai maa oli epätasaista. Hyvällä kääntöpaikalla tilaa oli niin, että käännön voi olettaa onnistuvan yhdellä peruutuksella. Huonolla kääntöpaikalla tilaa oli liian vähän, ja TAULUKKO 7 Kuormaimen kytkennän ja irrotuksen ajanmenekit Yksi mies Kaksi miestä Työnvaihe Ajanmenekki Jakauma KUORMAIMEN KYTKENTÄ Perävaunun irrotus Ajo kuormaimee Kuormaimen kytkentä Ajo perävaunue Perävaunun kytkentä Yhteensä, % min i kuorma " KYTKENTÄ JA IRROTUS YHTEENSÄ, min i kuorma Yhteensä, % " minikuorma KUORMAIMEN IRROTUS Perävaunun irrotus Ajo kuormaimen irrotuksee< Kuormaimen irrotus Ajo perävaunulle Perävaunun kytkentä

13 TAULUKKO 8 Käänt öpaikan laatu Kiertotie Hyvä kääntöympyrä Käänt ämisen ajanmenekit akselisen auton yhdistelmä 4akselisen auton yhdistelmä havaintojen jakauma, % minikerta havaintojen jakauma, % Yhdis telmät yhteensä Kääntäminen ilman perävaunua havaintojen jakauma, % minikerta minikerta minikerta Huono kääntöympyrä Hyvä kääntöpaikka Huono kääntöpaikka Käänt ötila riittämätön (vaatii erityistoimia) Yhteensä ja keskimäärin kun olosuhteet olivat sellaiset, että kääntämisen katsottiin vaativan erityistoimia, perävaunu oli irrotettava ja vetoauto ja perävaunu käännettävä erikseen. Kaksi kolmasosaa kaikista kääntöpaikoista oli laadultaan hyviä (taulukko 8). Kääntämisistä 5 %: ssa tarvittiin erityistoimia. Niihin kului tapauksen mukaan 0 0 min enemmän aikaa kuin hyvällä kääntöpaikalla kääntämiseen. Kääntämiseen ilman perävaunua kului hyvällä kääntöpaikalla aikaa noin / täysperävaunuauton kääntämisajasta. Neliakselisen auton yhdistelmän kääntämiseen kului hyvällä kääntöpaikalla, joista on eniten havaintoja, hieman enemmän aikaa kuin akselisen auton yhdistelmän kääntämiseen. Jatkettavan eli kääntämisessä lyhennettävän perävaunun kääntämis~ aika ei ollut lyhyempi kuin pitkän kiinteänpituisen perävaunun kääntämisaika. Vaikka aikaeroa ei ollutkaan, lyhennettävä perävaunu oli mahdollista kääntää pienemmässä tilassa. Kuormauksen valmistelu sisältää tehtävät, joilla vetoauto, perävaunu ja kuormain saatetaan kuormauskuntoon (taulukko 9). Kuormauksen päättämisessä yhdistelmä laitetaan ajokuntoon sitomalla kuorma. Kuormat sidottiin pääasiassa "tolppariimuilla". Vain muutamalla autolla oli käytössään sidontaremmejä. Teliperävaunun takimmaisen nipun kuormauksen lisätehtävä on uusi vaihe kuormauksen valmistelussa. Siinä teliperävaunun takapankot joko siirretään (liukupankot) tai perävaunua lyhennetään (jatkettava) tai perävaunu ajetaan linkkuun ja jopa tarvittaessa irrotetaan (kiinteänpituinen perävaunu), jotta perävaunun takaosa saataisiin kuormaimen ulottuville. Muu valmistelu ja päättäminen sisältää lähinnä haalareiden päällepukemisen ja riisumisen. TAULUKKO 9 Kuormauksen valmistelun ja päättämisen ajanmenekit akselisen auton yhdistelmä Työnvaihe ja kohde Yksi mies 4akselisen auton yhdistelmä Kaksi miestä Yksi mies Kaksi miestä Ajanmenekki Jakauma KUORMAUKSEN VALMISTELU Vetoauto Perävaunu Kuormain Takanipun kuormauk sen lisä tehtävät Muu valmistelu Yhteensä, % ", minikuorma KUORMAUKSEN PÄÄTTÄMINEN Vetoauto Perävaunu Kuormain Muu päättäminen Yhteensä, % ", minikuorma J VALMISTELU JA PÄÄTTÄMINEN YHT., minikuorma J Takanipun kuormauksen lisätehtävään kului yhdeltä mieheltä.6 min kuormaa kohti akselisen auton yhdistelmässä. Pankkojen liu'uttaminen vei 2. min, perävaunun lyhentäminen ja jatkaminen.8 min ja linkkuunajo. min kuormaa kohti. Kuormausajoo ajat ja matkat sisältävät kuormausajot varastoalueella (taulukko 0). Samalla varastoalueella ajettaessa kuormausajo lisääntyi, kun pinojen määrä kuormaa kohti kasvoi. Kun varastoalueita oli useita, kuormausajot vähenivät, sillä varastoalueiden välinen ajo korvasi varsinaisen kuormausajon. Kun pino oli yhteen kuormaan riittävän suuri, vain joka toista ll

14 TAULUKKO 0 Varastoja, Pinoja, kpl kpl ~ 2 ~ 4 ) 2 ) 2 Yhteensä ja keskim. Kuormauksen vakioajat TAULUKKO 2 Kuormausajojen osuude t ja ajanmeneki t Te/lJII.UuLl Lime. a.,t.th e. landing Uli..thou.t load.uig Lime. Table. Kuormien osuus, % Kuormaus Kuormaus ajoaika, minikuorma ajomatka, km/kuorma akse lisen auton yhdistelmä Työnvaihe Wollk pluu. e. 4 akselisen auton yhdistelmä axle. fauck and 4axl.e..tJLUck and 2axl.e. Vt.a.il..eJt axle. Vt.a.il..eJt comb.uta..twn comb.uto..t.i.on Yksi Kakai mies miestä One. man Two me.n Yksi mies Kaksi miestä One. man Two me.n Ajanmenekki Jakauma T.ime. e.xpe..'ld.äwte. and fu.t.m.bu.t..i.on Kuormaimen kytkentä ja irrotus A.tto.ch.i.ng and de.lach.i.n~ the. loadejt. kuormaa kuormattaessa autoa tarvitsi siirtää kuormauksen aikana. Kuormausajan päättäminen yhden miehen yhdistelmässä vei 0.86 min ja vastaava kuormausajaon valmistautuminen vei 0.8 min. Kahdelta mieheltä kuormausajoo päättäminen vei min ja kuormausajaon valmistautuminen 0.74 min. Perävaunun irrotus ja kytkentä erillisenä toimena vei aikaa 0.77 ja.7 min/kerta. Kuormausvaiheen keskeytykset taulukossa. TAULUKKO on esitetty Ajanmenekki Jakauma Alle 5 min :n keskeytykset Lepo Tien kunnostus Kuormausmuodostelman kunnostus Kiinni juuttuminen Toisen ajoneuvon väis t ö Huolto Korjaus Työn suunnittelu Muu Yhteensä, %, minikuorma " PJte.paJIQ.ti.on and 6.UW. h.i.ng o6 loading Kuormausaj o Loading hau.t.i.ng Keskeytykset {alle 5 min) Ve.lay~ lw~.tnan 5 m.i.nu.tu Yhteensä, % To.t.a.t, minikuorma m.i.n/load Kiinni juuttuminen Korjaus Muu syy Yhteensä, %, minikuorma Kuormauksen vakioajasta kuormaimen kytkentään ja irrotukseen meni lähes 2/5, joka on merkittävin osuus. Kuormauksen valmisteluun ja päättämiseen kului lähes /, kun käytettiin yhtä miestä ja kun käytettiin kahta miestä, noin /4 kuormauksen vakioajasta. Keskimääräisinä kääntäminen ja kuormausajo eivät olleet kovin merkittäviä, mutta näiden työnvaiheiden osuus kasvoi merkittävästi, kun kääntämis ja varastallaajoolosuhteet olivat huonot ja pinot pieniä...4 Yli 5 min:n keskeytykset Kolmiakselisen auton yhdistelmäitä meni 9 min kuormauksen vakioaikoihin, kun käytettiin yhtä miestä (taulukko 2). Kahta miestä käytettäessä vastaava aika oli 27 minuuttia. Neliakselisen auton yhdistelmän vastaavat ajat olivat vain hieman pienempiä. Ero johtui perävaunun kuormauksen valmis telusta ja päättämisestä, joihin 4akselisen auton yhdistelmäitä meni vähemmän aikaa kuin akselisen auton yhdistelmältä. 2 Kuormauksen valmistelu ja päättäminen Kuormausvaiheen keskeytykset Keskey tyksen syy " Kääntäminen TWI.Iti.ng Vetoauton kuormaaminen erikseen ja siirtokuljetus Vetoauto kuormattiin erikseen %:ssa kuormista. Silloin perävaunu kuormattiin suoraan pinosta, minkä jälkeen se irrotettiin ja vetoauto kuormattiin toisesta pinosta joko samalta tai toiselta varastoalueelta. Vetoauto kuormattiin erikseen, kun olosuhteet vaativat siirtokuormausta tai kun puutavara keräiltiin pienist ä pinoista. Vetoautoa erikseen kuormattaessa viipymisaika varastolla lisääntyi ajojen osalta kuljetusmatkojen mukaan. Lisäksi perävaunu t äy tyi irrottaa ja kytkeä, mikä ei aina vaatinut lisäaikaa, sillä samalla kun perävaunu irrotettiin, myös kuormin irrotettiin j a kytkettiin.

15 Kolmiakselisen auton yhdistelmälle siir t o kulje t usta käytettiin 8 kuormaan (4 % kuormista), joista kolmessa puutavaraa noudet tiin vetoautolla kaksi kertaa ja viidessä yksi kerta perävaunukuormaa kohti. Neli akseliselle autolle siirtokuljetusta käyt ettiin 9 kuormaan (20 % kuormista) ja niissä kaikissa vetoautolla haettiin yhdellä kertaa perävaunun kuorma. Osa kuormista oli kuormattu sekä suoraan pinosta että siirtokuljetuksena. Siir okuljetuksen ajanmenekki, 4 m :n tukkikuorma km:n etäisyydeltä, yksi mies TAULUKKO minikuorma Siirtokuljetuksen ajonopeus oli keskimäärin km tunnissa ja se vaihteli olosuhteiden ja matkan mukaan. Jos ajo olot olivat hankalia ja siirtokuljetusmatka lyhyt, ajo oli hitaampaa, kuin jos siirtokuljetusmatka oli pitkä (ks. lukua. 2, taulukkoja 8 ja 20, s. 6). Siirtokuljetuksen vakioaika muuttuu jossakin määrin yhdistelmän tavanomaisen kuormauksen vakioajasta, sillä joitakin tehtäviä jää pois. Esime rkiksi perävaunun takanipun kuormauksen lisätehtäviä ei tarvita ja myös kuormain voidaan irrottaa ja kytkeä samalla kun perävaunukin. Siirtokuljetuksessa vaaditaan kuitenkin täysperävaunuauton vakioajan lisäksi kunkin nautakerran vakioaika, joka syntyy siitä, kun vetoauto hakee puutavaraa siirtokuormausta varten. Se käsitt ää lähinnä kääntämisen ja kuormaimen valmistelun ajoa varten. Yhtä nautakertaa kohti vakioaika oli.98 min. Sen lisäksi tuleva täysperävaunuauton vakioaika oli 28.7 min kuormaa kohti. Tukkikuorman siirtokuljetuksessa km:n etäisyydeltä varastollaviipymisen ajanmenekki oli noin 40 min suurempi, kuin jos puutavara olisi kuormattu suoraan pinosta perävaunuun ja vetoautoon (varsinainen kuormaus ja kuormauksen vakioaika yh teensä) eli varastollaviipymisaika kasvoi 60 % (taulukko ). Siirtokuljetuksen ajanmenekkiä lisäsivät lähinnä puutavaran siirtokuormaus vetoautosta perävaunuun sekä ajo. Siirtokuljetuksen ja pinosta kuormauksen ajanmenekkiero kasvaa, jos siirtokuljetusetäisyys kasvaa, koska silloin lisäajoaika tulee merkittäväksi. Kun siirtokuljetusetäisyys on pitkä ja kuljetusetäisyys teh % kuormauksen valmistelu ja kuormaimen kytkentä Siirtokuljetuksen vakioaika (kolme noutokertaa, kukin.98 min) Kään tämi.n en, Puutavaran Puutavaran siirtokuormaus vetoautosta perävaunuun vei keskimäärin 26 % enemmän aikaa kuin saman puutavaran kuormaus pinosta vetoautoon. Pienimmillään siihen meni % ja suurimmillaan 60 % enemmän aikaa kuin vastaavan puutavaran vetoautoon kuormau kseen. Eri puutavaralajien välillä ei havaittu eroja, vaan vaihtelu johtui kuormaus ja siirtokuormausolosuhteista. Varastolla viipymisen ajanmenekki Työnvaihe kuo~us pinosta vetoautoon (4 m ) Ajot (kolme noutokertaa, kukin 6.40 min) Puutavaran si~rtokuormaus perä vaunuun (26 m ) Kuormaimen irrotus ja ajoon valmistelu Keskeytykset Yhteensä taalle lyhyt, perävaunu kannattaakin jättää hieman vajaaksi eli hakea teliperävaunuun vain yksi vetoauton kuorma. Niin kuljettajat tekivätkin..2 Ajonopeus Ajonopeutta tutkittiin mittaamalla ajoaika ja ajomatka erilaatuisille tienosille. Näin ollen koko kuljetusetäisyys jakautui tieluokaltaan ja päällysteeitään eri osiin.. 2. Tyhjänä ja kuormattunaajo Kolmiakselisen auton yhdistelmää ajettiin tyhjänä 5 8 km tunnissa nopeammin kuin kuormattuna (kuvat 4 ja 5, s. 4). Ajono peus kasvoi kuljetusetäisyyden kasvaessa, sillä kuljetusetäisyyden kasvaessa metsäpään teiden pituus ei muutu ja hyvälaatuisten teiden osuus kuljetusmatkasta kas vaa. Kolmiakselisen auton yhdistelmän ajonopeuksista eri tieluokissa tyhjänä ja kuormattuna käy ilmi, että tien laatu ja myös ajovälin pituus vaikuttavat huomattavasti ajonopeuteen (taulukot 4 ja 5, s. 5). Talvella ajonopeudet olivat lähes samat kuin kesällä. Kuormattunaajo oli talvella hitaampaa, kun ajovälit olivat lyhyitä ja tiet huonompia. Kevytrakenteisella metsäautotiellä ero oli noin 5 km tunnissa, hyvällä metsäautotiellä noin 2 km tunnissa sekä sorapintaisella maan ja paikallistiellä 2 km tunnissa, kun tieosuuden pituus oli noin km. Paremmissa tieluokissa kuormattunaajonopeudet olivat niin

16 km/h ".y ;(: J u J ~, " ~ 4 5~ J ~... Luku = Ha aintojen määrä F.i.gWLe = WUJ bejl a 6 ob.ieava.tiom Kuljetusetäisyys, km T~an6po~ dibtance, km 200 Kuva 4. Kolmiakselisen auton yhdistelmän tyhjänäajonopeudet F~g. 4. V~v~ng ~peed o6 t he axle tauck and axle taail~ comb~~on. V~v~ng empty km/h :l :l. ~ ~ ~.:l ~ ly" " " /; 5 F.i.gWLe ( ~: ~... " ~ Luku = Ha ~ a i ntojen määrä = /</~ ntbejl o6 OMVLVa.tioM ' 0 ~ Kuljetusetäisyys, km T~an6po~ dibtance, ~ Kuva 5. Kolmiakselisen auton yhdistelmän kuormattunaajonopeudet F~g. 5. V~v~ng ~peed o6 the axle tauck and axle taail.~ com~na..ti.on. V~v~ng.toaded 200 4

17 TAULUKKO 4 Ajovälin pituus, km akselisen auton yhdistelmän tyhjänäajonopeudet eri tieluokissa kuljetusmatkaosan pituuden mukaan Moottori, valta ja kantatiet Kestopäällysteiset maan ja paikallistiet Sorapintaiset maan ja paikallistiet Hyvät metsäautotiet Kevytrakenteiset metsä autotiet Taajama Talvitie t km/h Kevytrakenteiset metsä autotiet Taajama Talvitiet TAULUKKO 5 Ajovälin pituus, km akselisen auton yhdistelmän kuormattunaajonopeudet eri tieluokissa kuljetusmatkaosan pituuden mukaan Moottori, valta ja kantatiet Kes topäällysteiset maan ja paikallistiet Sorapintaiset maan ja paikallistiet Hyvät metsäautotiet km/h kesällä kuin talvellakin yhtä suuret. Myös tyhjänäajonopeudet olivat kesällä ja talvella kaikissa tieluokissa suunnilleen yhtäsuuret. Poikkeuksellisen liukkailla keleillä ajonopeudet luonnollisesti pienenivät. Niitä havaintoja aineistossa oli vähän. Neliakselisen auton yhdistelmän ajonopeudet (taulukko 6) olivat suunnilleen samat kuin akselisen auton yhdistelmänkin. Neliakselisen auton yhdistelmä oli kylläkin nopeampi yleisellä, etenkin sorapintaisella tiellä, mutta metsätiellä osittain hitaampi kuin akselisen auton yhdistelmä. Keskimääräisellä kuljetusmatkalla päätietä oli 25 km, maan ja paikallistietä km, metsäautotietä 2. 5 km ja tilapäistietä 0. 2 kilometriä ja lisäksi taajamaalueella ole TAULUKKO 6 4 akselisen auton yhdistelmän keskimääräiset ajonopeudet Tyhjänäajo Kuormat tunaajo Tieluokka Ajovälin pituus, laa/b Ajovälin pituus, km km/h Sorapääysteiset maan ja paikaistiet Hyvät metsäautotiet Kevytrakenteiset metsä autotiet Taajama laa Moottori, valta ja kantatiet Kestopääysteiset maan ja paikaistiet 5

18 TAULUKKO 7 TAULUKKO 9 Kuormaetunaajoma t kan j akauma tie l uokit t ain Tieluokka Kesä Lepo Kuorman t a r kistus Muiden väis t äminen Huol t o Korjaus Avu s t aminen Ruokailu Työn suunnittelu Muu km Moo tt o r i j a val t a t ie t Kan t a t iet Kes t opäällys t eise t maan t ie t Sorapäällys t eiset maan t ie t Kes t opäällys t eise t paikallis tie t Hyvä t me t säaut ot ie t Kevy t raken t eise t met säau t otiet Varsi t ie t Taajama Yh t eensä Talvitie t vaa tietä.6 km (taulukko 7). Päällystettyä tiet ä oli tässä tapauksessa yhteensä 5. 9 km eli noin 80 % koko kuljetusmat kasta. Talvella ajomatka koostui lähinnä lyhyestä talvi tai metsäautotiestä, jonka jälkeen seurasi 0 5 km maan tai paikallistietä ennen päätietä. Kesällä ajettiin ensin 5 km metsäautotietä, sitten noin 0 km paikallis ja maantietä ja lopuksi päätietä. Tehtaalle ajettaessa taajamassa ajoa oli 4 km yht ä ajomatkaa kohti Yh t eensä, %, minikuorma " 0.8 So r a päällys t eise t pa ikaistiet Ajanmenekki Jakauma Keskeytyksen syy Keskimää r i n Ta lv i Ajon alle 5 minuutin keskey t ykset. akselisen au t on yhdis t elmä paikalleaj oa ei aineist oon sis ä lly. Perävaunuttoman aut on ajonopeus vastasi yhdis telmän a j onopeuksia, mutta o l i kuitenkin mets ä teill ä l äh empänä yhdiste lmän t yhjänä ajonopeutta. Kolmiakselisen auton yhdiste lmäl l ä ajonai kaisia a lle 5 min:n ke s key t y ksi ä o l i 8. min kuormaa koh ti, kun 4akse lisen aut on yhdistelmällä niit ä oli 7. 2 min kuormaa kohti. Ajon a lle 5 min:n keskeyt yksist ä / on lepoa j a / muita s yit ä, pääa s i assa kahv itaukoja tai l yhy it ä juttutuokioita Kuormausvaiheen ajot Kuormausvaiheen a joj a ( tau l ukko 20) ova t tyhj än ä j a kuormat tuna ajon väl i llä : a jo TAULUKKO 20 Kuormausvaiheen ajojen nopeudet ja matkat Taulukossa 8 perävaunuttoman auton tyhjänä, vajaana ja kuormattunaajon keskimäärä iset ajonopeudet on yhdistetty. Perävaunuttoman auton ajonopeuksia tutkittiin siirtokuljetusten ja vetoauton erikseen kuormaamisen yhteydessä. Perävaunutonta autoa ei seurattu erikseen, joten purkamis km/h. Ajo kääntämisestä kuormaukseen (tyhjänäajoa) Täysperävaunuauto ajo eteenpäin peruutus Keskimäärin Ajovälin pituus, Pe r ävaunutt oman a ut on t yhjänä, vajaana j a kuorma etunaajonopeude t keskimäärin Kes t opääys teise t tiet ajo eteenpäin Keskicäärin 2. Kuormausajo (ajoa vajaakuormin) 2 ) peruutus Me t säaut ot ie t km/h km So r apin t aise t t ie t Perävaunuton auto TAULUKKO 8 Ajomatka keskimäärin, km/kuorma Ajonopeus, Ajovaihe ja erittely pino pinoa pinoa 4 pinoa Varastoalueiden välinen ajo (ajoa vajaakuorcdn) Kaksi tai usea pia varastoalueita Siirtokuljetusajo (perävaunuttoman auton tyhjänä ja kuormattunaajoa) Keskimäärin

19 kääntämisestä kuormaukseen, varsinainen kuormausaj o, varastoalueiden välinen ajo ja siirtokul j etusaj o. Eri autoyhdistelmiä ei kuormausvaiheen ajossa ole eroteltu. TAULUKKO Ta.ble Pur kamisen t yönva iheitta i set a j anmeneki t TUne upen~ pvl pluu.e, un!.oa.d.utg a.j: mill 2 wou Ajanmenekki T.i.me expendil.u.jte Työnvaihe Wou pluu.e Kuormausajo on ajoa vajaakuormin, sillä se käsittää kuormauksen välisen ajon joko samalle pinolle tai pinolta toiselle. Mi t ä useammasta pinosta kuormattiin, sen pitempi kuormausajomatka oli. Myös varastoalueiden välinen ajo on ajoa vajaakuormin. minikuorma mål lload Ajot t ehdasal ueella VJU.v.i.ng.i.n.tM. mill a.jtea. % 2.2 Mittaus Me<UWLemen.t painomittaus weight ~caling pinomittaus wäh me<uwli.ng Siirtoku lje tu saj o on ajoa tyhjänä ja kuormattuna perävaunuttomalla autolla. Siirtokulj e tus ajon ajomatka täysperävaunuauton siir t okulje tu skuormaa kohti oli keskimäärin 6.7 km ~.ci.c.k Keskimäärin AveJLa.ge (5 %:lle kuormis t a ei mittaust a) Purkamisen valmistel u (ilman kuormainta j a t oist a miest ä) Pl!.epa.Jul.t..Wn 6oll Wlloa.d.Utg 2. 8 ll. 8 Purkaminen Unloa.d.Utg. Purkaminen tehtaalla nos turi lla with Clla.ne t r ukilla with 6ou li6~ tlluck omalla kuormaimella with a..thc.ha.ble loa.dvl o 6.the.tA.uck Purkamisajankohdat ovat keskittyneet aamuja iltapä ivään, joten aineisto ei kata vuorokauden eri aikoja. Se ei juuri vaikuta purkamisen tehoaikoihin eikä lyhyisiin keskeytyksiin, mutta kylläkin pitkäaikaisiin keskeytyksiin ja odotuksiin. Painomittaus ja pinomittaus veivät lähes samansuuruisen ajan kuormaa kohti. Punnitus kuo rmattuna vei.8 min, t yhjänä 0. 8 minuuttia ja paperityöt. 8 min kuormaa kohti. Kuorman pinomittaus vei. 9 min ja paperityöt 2. min kuormaa kohti. Toisesta miehest ä ei tehtaa l la purkamisess a ollut hyö t yä, sillä yksi mies ennätti muiden t yönvaihe iden, l ähinn ä purkamisen, a i ka na s uoritta a auto l l e purkamisen valmisteluun j a ajokuntoonlaittoon liittyvät tehtävät. Niihin mo lempiin kului 2.8 min TAULUKKO Ave~ta.ge Laitto ajokuntoon (ilman kuormaint a ja t oista miest ä) Keskimäärin P~te.pa;uU..Wn 6oll dju.v.i.ng Kes keytykset (alle 5 min) Vel.o.y~ (tu~.tha.n 5 milw.t:u Varsinainen purkaminen vei / ja tehdasalueella ajot /5 tehdasalueellaviipymisajasta (taulukko 2). Purkaminen trukilla oli noin 2. 5 min nopeampaa kuin nosturilla. Purkaminen omalla kuormaimella vei noin kolminkertaisen ajan (tehoaikaa) trukilla purkamiseen verrattuna Yht eensä To~ kuormaa kohti. Jos autossa oli kuormain mukana, purkamisen valmisteluaika lisääntyi. 0 min ja ajokuntoonlaitto 0. 9 min. Odotukset ja pitempiaikaiset keskeytykset eivät tällaisesta tutkimuksesta käy oikeina ilmi. Omalla kuormaimella ja kaatamalla purettaessa jouduttiin odottamaan vähemmän aikaa kuin erillisillä purkulaitteilla purettaessa. Kun tehtaalla purkamisessa purkamislaitteiden jakauma on s amanl ainen kuin Metsätehon aiemmissa tutkimuksi ssa, viipymisaika tehtaalla on ilman keskeytyksiä min kuormaa kohti. (Taulukko 22). Tehtaallaviipymisaika Puut avara t aj i Pu rkamistapa Tukkipuu Lyhy t kuitupuu Pitkä kuitupuu minikuorma Purkamis tavan _j_akauma, % min i kuorma Purkamist avan jakauma, % minikuo rma Purkamis tavan jakauma, % Trukki Nosturi Oma kuormain Purkaminen kaatamalla Yhteensä ja kes kimää rin 7

20 4 TULOSTEN TARKASTELUA 980luvun alussa yleisesti käytössä ollut 42 tonnin puutavaraauto akselinen vetoauto ja 2akselinen perävaunu on muuttumassa niin, että perävaunun pituus kasvaa ja mahdollistaa siten kahden tukkipuunpituisen nipun kuljettamisen yhden sijasta. Perävaunuun tulee myös teliakseli ja sen kokonaispaino nousee 6 tonnia. Edellistä vähemmän käyttöön on tullut 4akselisen auton yhdistelmiä, joissa lisäakseli ja kokonaispainon lisäys tulevat vetoautoon. Neliakselisen auton yhdistelmä vastaa pääpiirtein aiempaa kalustoa. Kolmiakselisen auton yhdistelmän pitkä perävaunu lisää yhdistelmän kokonaispituutta sekä pankkojen ja puutavaranippujen määrää. Näin ollen tässä yhdistelmässä työmäärä ja työvaikeus lisääntyvät hieman. Metsäteho on tehnyt useita puutavaraautojen ajankäyttöön liittyviä, kuljetuksen eri työnvaiheita koskevia tutkimuksia. Niiden tutkimusten olosuhteet ja menetelmät ovat olleet osin erilaiset, joten niiden ja tämän tutkimuksen tulosten vertaileminen on vaikeaa. Varsinainen kuormaus on kuutiometriä kohti nopeutunut 5 20 % aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Esimerkiksi 970luvun tutkimuksissa fl kuitupuun kuormaukseen kului jlin/m, kun siihen nyt kului min/m Tukkien kuormaukseen kului aieljmissa tutkimuksissa min/m, kun siihen nyt kului 0. 7 min/m Vastikään suoritettuun tutkimukseen verrattuna tavoitepituisen kuitupuun kuormaus ei ole samassa määrin nopeutunut, sillä kaluston muutos on ollut tälle tavaralajille epäedullinen. Kuormauksen kehittymiseen ovat vaikuttaneet kuormainten kehittyminen ja käyttäjien ammattitaidon parantuminen. Kolmiakselisen auton yhdistelmän kuormauks~n vakioaika on lähes samansuuruinen kuin aiemmissa tutkimuksissa. Se, että teliperävaunua on hankalampi käsitellä ja se vaatii sen vuoksi enemmän työtä kuin lyhyt perävaunu, ei ole lisännyt kuormauksen vakioaikaa. Kehittymistä siltä osin osoittaa myös 4akselisen auton yhdistelmän aiempaa pienempi vakioaika. Kuormaimen kytkentään ja irrotukseen menee enemmän aikaa, kun taas kuormauksen valmisteluun ja päättämiseen vähemmän kuin aiemmissa tutkimuksissa. Vetoauton erikseen kuormausta ei aiemmissa tutkimuksissa ollut, joten sitä on ryhdytty käyttämään pitkän perävaunun hankalan siirtokuljetuksen myötä. Siirtokuljetuk8 sessa vetoauton ajonopeus on suurentunut, kun taas puutavaran siirtokuormaus vetoautosta perävaunuun ei ole paljoa muuttunut. Ajonopeuksien vertaaminen aiempien tutkimusten ajonopeustuloksiin on vaikeinta, koska käytetty tieluokitus on ollut erilainen. Myös tiestö on muuttunut ja suurin sallittu ajonopeus on 0 km tunnissa suurempi kuin aiemmin. Tyhjänä ja kuormattunaajonopeudet ovat joka tapauksessa suurentuneet, koska nykyisten autojen teho on suurempi ja ajoominaisuudet paremmat. Myös päällys tettyjen teiden osuus on suurempi ja niiden laatu on parantunut. Puutavaraautojen purkamisaikaa tehtaalla ei ole täss ä laajuudessa aiemmin tutkittu. Aika on kuitenkin hieman suurentunut, mahdollisesti sen vuoksi, että t äysperävaunuautossa on enemmän nippuja kuin aiemmin. 5 PÄÄTELMÄT Täysperävaunuautojen kokonaispaino ja samalla puutavarakuorman koko (kantavuus) suureuivat noin 5 %. Kolmiakselisen auton yhdistelmän kuormatila suureni, minkä ansiosta kuormankoen kasvu voidaan täysin hyödyntää. eliakselisen auton entisellään pysyneen kuormatilan vuoksi kokonaispainon korotusta ei voida hyödyntää, kun kuljetetaan puolikuivaa ja 4 5 m:n puutavaraa. Toisaalta 4akselisen auton yhdistelmä on nopeampi kuormata kuin akselisen auton yhdistelmä. Siksi on perusteltua käyttää 4akselisen auton yhdistelmää, kun kuljetusetäisyys on lyhyt ja kuljetetaan tuoretta puutavaraa. Puutavaran autokuljetuksen tuottavuuden edelleen parantamiseksi kuljetusoloja olisi kehitettävä. Kuormainten tehon kasvaminen, täysperävaunuauton pidentyminen noin m, suurempi kuormankoko ja perävaunun painon suureneminen vetoauton painoon nähden vaativat parempia olosuhteita. Juuri olosuhteiden vuoksi täysimääräinen tuottavuuden hyödyntäminen estyy. Tärkeintä on parantaa puutavaran katkontatarkkuutta kuormauksen nopeuttamiseksi ja kuorman koon hyödyntämiseksi täysin suunnitella ja mitoittaa varastoalueet sekä valita pinojen paikat ja suurentaa niiden kokoa niin, että ne edesauttavat varastollaajoa ja kuormausta parantaa olosuhteita sekä ohjata puutavaran varastointia ja kuljetusta niin, että siirtokuljetuksesta päästään ja kehittää kuormien purkamista tehtaalla.

21 Kalustoa kehitettäessä kuormaimen irrotus ja kiinnitys tulisi saada helpommaksi. Kantavuutta ei kuitenkaan saisi nykyises tään pienentää. Myös kuorma olisi nopeampaa sitoa, jos pankkorakenteita ja kuorman sidontavälineitä kehitetään. KI RJ ALLI SUUTT A Re.6Vte.n.c.e.6 HAAJA, R. 97. Tutkimus silmävaraisesti katkotuo kuitupuun autoonkuormauksesta ja autokuorman koosta. Summary: A Study of the TruckLoading of Pulpwood Bucked by the Eye and the Size of the Truck Load. Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 0. Helsinki HÖGNÄS, T Puutavaran kuljetus puskurivarastosta veteen. Metsätehon seloste /977. Helsinki JUKKOLA, S. & SAVOLAINEN, R Tutkimus puutavaraautojen viipymisestä tehtaalla ja pudotuslaiturilla. Summary: Study of the Time Spent at the Mill and Dropping Platform by Timber Trucks. Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 2. Helsinki " 97. Puutavaran autoonkuormaus ja puutavaraautojen ajonopeus. Summary : Loading Timber onto Trucks and the Driving Speed of Timber Trucks. Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 2. Helsinki MYLLYNIEMI, A Puutavaraautokuormien purkamistavat ja laitteet tehtaalla. Metsätehon seloste / 979. Helsinki " 979. Siirtokuljetuksen ajanmenekki autokuljetuksessa. Metsätehon seloste /979. Helsinki " 980. Silmävaraisesti katkotuo pitkän kuitupuun autoonkuormaus. Summary: Loading onto Truck of Long Pulpwood Bucked by Eye. Metsätehon katsaus Metsäteho Review /980. Helsinki RYSÄ, M. 97. Ajonopeus puutavaran autokuljetuksessa. Summary: Driving Speed in Truck Transport of Timber. Metsätehon katsaus Metsäteho Review 7/97. Helsinki SAVOLAINEN, R Tukin ja kuitupuun autoonkuormauksen tuotossuhteet. Summary: Output Ratios of Truck Loading of Logs and Pulpwood. Metsätehon katsaus Metsäteho Review 2/977 " 977. Puutavaran lajittelu autoonkuormauksessa. Summary: Sorting of Timber in Truck Loading. Metsätehon katsaus Metsäteho Review 5/977. Helsinki 9

22 THE EFFECT OF TIMBER TRUCK DEVELOPMENT ON THE TIME EXPENDITURE ON TIMBER TRANSPORT By Olavi Pennanen S u m m a r y In 982, the maximum permissible total weight of a fulltrailer truck was raised from 42 tons to 48 tons. Increasing the total weight required an additional axle on either the truck or the trailer (Figs. and 2, p. 6). The loading time at the landing, driving speed, and the unloading time at the mill of 256 loads transported by 0 trucks were studied. The time spent at the landing when the distance to the mill was average (90 kms) was 25 0 % of the roundtrip time. Slightly less than one half of the time was spent on actual loading (Table 5, p. 9), and slightly more than half of that time on preparation for loading and for driving (Table 2, p. 2). Although time expenditures on turning and loadinghauling were small on average, their significance under adverse conditions increased % of the roundtrip time over an average transport distance was spent on driving empty and loaded (Figs. 4 and 5, p. 4). Actual driving time, therefore, is significant in transport to the mill. Unloading at the mil (Table 2, p. 7) required approximately 0 % of the total roundtrip time. The oneway distance included 5 kms of forest and loca roads, less than 4 kms of road in restricted speed areas, and the rest highway. An average of 0 kms was gravel road. The driving speed increased as the proportion of main highways increased over long transport distances. \.fuen transporting partly seasoned timber the load space capacity of a axle truck and axle trailer combination is sufficient to reach the oad weight capacity (about tons), whereas the oad space capacity imits the oad size in a 4axe truck and 2 axe trailer combination. On the other hand, the oading time of a 4 axe truck and 2axle trailer combination was shorter than that of a axle truck and axle traier combination. Therefore there is good reason to use a 4axle truck and 2axe trailer combination when transp~rting green timber over a short distance. 20