METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala"

Transkriptio

1 METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI 8 -aineistoihin perustuva laskentamalli puutavaran koneellisen hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannusten jakamiseksi eri puutavaralajeille. Malli jakaa kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kunkin puutavaralajin kustannukset määräytyvät sen korjuun vaatiman ajanmenekin ja korjatun puumäärän perusteella. Mallissa koneellisen hakkuun kustannustenjakaminen poikkeaa aikaisemmista siten, että laskennan kohteena oleva leimikko kuvataan runkolukusarjoina. Puu- tai runkolajeittaiset runkolukusarjat ilmoitetaan todellisina hakkuukoneen mittalaitteelta saatuina tai ennustetaan runkojen keskijäreyteen perustuvalla runkojen kokojakaumamallilla. Puutavaramäärät ja ajanmenekit lasketaan rungonkokoluokittain, jolloin jaon tarkkuus paranee. Jaettavat kustannukset voidaan mallissa ilmoittaajoko keskimääräisenä korjuumaksuna tai erikseen hakkuulleja kuljetukselle. Hakkuun kustannukset voidaan tarvittaessa ilmoittaa myös puulajeittain tai erikseen havu- ja lehtipuille. Kuljetuksen kustannukset voidaan keskimääräisen maksun lisäksi ilmoittaa erikseen tukeille ja kuitupuutavaralajeille. Malli on toteutettu Excel-, Lotus ja Symphony -taulukkolaskentaohjelmistoilla. ~ METSÄTEOLLISUUS

2 JOHDANTO Puunko:rjuun kustannusten tarkka kohdistaminen eri puutavaralajeille on tärkeää sekä yritysten välisissä puutavaranvaihdoissa että yrityksen sisällä eri puunjalostusmuotojen kustannuksia selvitettäessä. Metsäteho julkaisi vuonna 1989 menetelmän koneellisen hakkuun kustannusten jakamiseksi eri puutavaralaj eille. Kustannustenjako perustui siinä hakkuukoneen aj anmenekkij akaumaan valmistettaessa kuitupuu- ja tukkirunkoja. Laskennassa käytettiin leimikon keskimääräisiä runkolajeittaisia rungonkokoja ja ajanmenekkijakaumia. Menetelmän tarvitsemia ajanmenekkijakaumia tarkastettiin vuonna (Metsätehon monisteet ja ) Keväällä 1992 Metsäteho sai toimeksiannon, jonka tavoitteena oli tuottaa viimeisimpiin tutkimustietoihin perustuva laskentamalli koneellisen hakkuun kustannusten jakamiseksi eri puutavaralajeille. Lisäksi mallin rakenteen haluttiin olevan sellainen, että se huomioi entistä paremmin leimikkokohtaiset katkootaohjeet ja että se pystyy hyödyntämään hakkuukoneen tuottamat mittaustiedot. Mallin prototyyppi valmistui kesällä 1992, minkä jälkeen se annettiin eräiden Metsätehon jäsenyritysten testattavaksi. Saatujen kokemusten perusteella malli viimeisteltiin vuoden 1993 kesällä. Vuoden 1993 aikana valmistui malli myös metsäkuljetuksen kustannusten jakamiseksi puutavaralajeille. Tarve metsäkuljetuksen kustannustenjakamiseen on syntynyt, kun on siirrytty yhä suuremmassa määrin puutavaralajeille yhteiseen kuljetusmaksuun. Lisäksi koneellisen hakkuuoja metsäkuljetuksen kustannusten jakamiset on yhdistetty, jolloin tuloksena on malli, jolla puunkorjuun kustannukset voidaan kohdistaa eri puutavaralajeille. Malli on toteutettu Excel-, Lotus ja Symphony -taulukkolaskentaohjelmistoilla. LÄHDEAINEISTOT Kaikki kustannusten jakamisessa käytettävät ajanmenekkitiedot perustuvat Metsätehon vuosina tekemän metsäkoneiden tuotostutkimuksen Etelä-Suomen tuloksiin (Metsätehon tiedotus 410). Puulajien rinnankorkeusläpimittaluokittaiset järeydet pohjautuvat em. tutkimuksen runkojen järeyksiin. Niitä on lisäksi tarkennettu VMI 8:nja vuoden 1990 Etelä-Suomen PMP-aineiston koepuutiedoilla. 2 Vuoden 1990 PMP-aineiston koepuutietoja on käytetty lisäksi määritettäessä kuitupuurunkojen osuutta läpimittaluokittain. Arviota kuitupuurunkojen osuudesta tarvitaan silloin, kun laskennan lähtötiedot annetaan puulajeittain. Puu- tai runkolajeittaiset runkolukusa:rjat ennustetaan todellisten tietojen puuttuessa Weibull-kertymäfu'?-ktion avulla. Tarkempia tietoja Weibullfunktwn käytöstä runkolukusarjan ennustamisessa löytyy mm. julkaisusta Metsän tilaa ja muutoksia kuvaavia puu- ja puustotunnusmalleja (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 398). KONEELLISEN HAKKUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN Periaate e Hakkuukustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, jolloin kunkin puutavaralajin kustannuksetmääräytyvät hakkuun vaatiman ajanmenekin ja hakatuo puumäärän perusteella. Kuitupuurunkojen kustannuksia ei tarvitse jakaa runkokohtaisesti, koska rungon vaatima ajanmenekki kohdistuu kokonaisuudessaan kuitupuutavaralajille. Tukkirunkojen hakkuukustannukset jaetaan rungon tukki- ja kuitupuuosalle siten, että karsinnan kustannuksetkohdistetaan todellisena tukilleja kuitupuulle tuotostutkimuksen mukaisten ajanmenekkien perusteella. Muiden työnvaiheiden ajanmenekit jaetaan tukki- ja kuitupuuosalle kertyvien puumäärien suhteessa. Aikaisemmista kustannusten jakomalleista poiketen eri puutavaralajien hakkuun ajanmenekit lasketaan runkolajeittainja rinnankorkeusläpimittaluokittain. Siten laskenta ottaa huomioon aiempaa tarkemmin leimikon puuston rakenteen ja vaihtelevat runkojen katkontaohjeet. Runkolajeittaisten tietojen puuttuessa tai käyttäjän halutessa ajanmenekit voidaan laskea myös puulajeittain. Leimikon todellinen runkolukusarja saadaan parhaiten hakkuukoneen mittalaitteelta. Silloin kun to~ellista runkolukusarjaa ei ole käytettävissä, se vmdaan ennustaa runko- tai puulajeittaisten keskijäreyksien perusteella laskentaan liitetyllä runkojen kokojakaumamallilla. Tarvittaessa ennustetta voidaan tarkentaa antamalla lisäksi pienimmän puun rinnankorkeusläpimitta. Kustannuksetjaetaan mallissa kuvassa 1 esitettyjen vaiheiden kautta. e

3 HAKATUN PUUJOUKON KUVAAMINEN -todellinen - ennustettu i/ ~ PUUTAVARALAJIKE RTVMIEN LASKEMI NEN - runkolajeittain - rungonkokoluokitt ain PUUTAVARALAJIEN HAKKUUN AJANMENEKKIEN LASKEMINEN - runkolajeittain - rungonkokoluokittain TOTEUTUNEIDEN PUUTAVARALAJIKERTVMIEN ANTAMINEN AJANMENEKKIEN OIKAISEMINEN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN - osuus ajanmenekistä/ osuus puumäärästä Kuva 1. Koneellisen hakkuun kustannusten jakamisen vaiheet Hakatun puujoukon kuvaaminen Ajanmenekkien laskemista varten määritetään ensimmäiseksi hakkuutapa ja poistuman tiheys, runkoa/ha. Sitten hakattu puujoukko kuvataan runkotai puulajeittaisina runkolukusarjoina. Silloin kun leimikon todelliset runkolukusarjat ovat tiedossa, malliin annetaan runkojen lukumäärä rinnankorkeusläpimittaluokittain. Muulloin runko- tai puulajeittaiset runkolukusarjat voidaan ennustaa runkojen lukumäärän, keskijäreydenja pienimmän rungon rinnankorkeusläpimitan perusteella (kuva 2). Osuus rungoista. % 20 Ennustamisen tarkkuuden vaikutusta kustannusten jakamiseen testattiin 56 leimikossa. Todellisilla ja ennustetuilla runkolukusarjoilla laskettujen puutavaralajeittaisten hakkuukustannusten ero oli testileimikoissa %. Puutavaralajikertymien ja ajanmenekkien laskeminen Puutavaralajikertymät lasketaan puulajeittain ja rungonkokoluokittain tukki- ja kuitupuuosan tilavuuksien perusteella. Jos laskelman lähtötiedot on annettu puulajeittain, malli ennustaa kuitupuurunkojen osuuden rungonkokoluokittain o~~~~~~~~~~~qa~~~-+~~ Rinnankorkeusläpimitta. cm Toteutunut 0 Ennustettu Tavaralajikohtaisen ajanmenekin määrittäminen aloitetaan laskemalla kullekin rinnankorkeusläpimittaluokalle runkokohtainen hakkuun ajanmenekki, joka lasketaan erikseen siirtymiselle ja rungon käsittelylle. Käsittelyyn kuuluu monitoimiosan vienti puulle, puun kaato sekä rungon karsinta ja katkonta. Sitten määritetään karsinnan ja katkonnan osuus käsittelyn ajanmenekistäja kuitupuun osuus karsinta-ajasta. Karsinta- ja katkontaaika kohdistetaan puutavaralajille suoraan todellisena ajanmenekkinä. Muiden työnvaiheiden ajanmenekit jaetaan rungon tukki- ja kuitupuuosalle kertyvien puumäärien suhteessa. Kuva 2. Toteutunut ja ennustettu kuusen runkolukusarja esimerkkileimikossa 3

4 Ajanmenekkien oikaiseminen todellisilla puumäärillä Tässä vaiheessa malli tuottaa leimikosta laskennallisetpuutavaralaji-ja ajanmenekkijakaumat. Koska puuston rakenne, runkojen laatu ja katkontaohjeet poikkeavat toisistaan eri leimikoissa, laskennallinen puutavaralajijakauma ei yleensä vastaa tarkalleen leimikosta kertynyttä puutavaralajijakaumaa. Malliin annetaan todelliset puumäärät puutavaralajeittain, jolloin malli oikaisee ajanmenekkijakaumat vastaamaan todellisia puumääriä. Syötettävät puutavaralajit ovat mäntytukki, mäntykuitupuu, kuusitukki, kuusikuitupuu, laho kuusi, koivutukki ja lehtikuitupuu. Mahdolliset muut puutavaralajit on sijoitettavajohonkin edellä mainituista niiden järeyden perusteella. Ajanmenekkijakaumat oikaistaan kahdessa vaiheessa. Ensin oikaistaan puulajin sisällä tukki- ja kuitupuuosuuksien ajanmenekkien suhteet. Sitten suhteutetaan puulajin kokonaisajanmenekki vastaamaan todellista puumäärää. Kustannusten jakaminen Kunkin puutavaralajin yksikkökustannukset saadaan kertomalla keskimääräinen hakkuumaksu seuraavalla kertoimella: Puutavaralajin osuus ajanmenekistä Kerroin Kuljetustehtävä kuvataan määrittämällä hakkuutapa, poistuma, toteutuneet puumäärät puutavaralajeittain, ajouraväli, kuitupuun pituus ja keskimääräinen kuljetusmatka. Annettavat puutavaralajit ovat mäntytukki, mäntykuitupuu, kuusitukki kuusikuitupuu, laho kuusi, koivutukki ja lehtikuitu~ pu~. Kuitupuita käsitellään laskennassa pitkänä kmtupuuna, jos niiden pituus on yli 3.6 metriä. Lahon kuusen oletetaan kuitenkin aina olevan metsäkuljetuksessa lyhyttä havukuitupuuta. Erikoispuutavaralajit on sijoitettavajohonkin edellä mainituista puutavaralajeistajäreydenja pituuden perusteella. Puutavaralajitiheyksien ja ajanmenekkien laskeminen Metsäkuljetuksen ajanmenekkien laskennassa käytetään yhteistiheyttä erikseen järeille puutavaralajeille ja kuitupuutavaralajeille. Metsäkuljetuksen ajanmenekin laskenta koostuu kuormauksen, kuormausajon, kuormattuna- ja tyhjänäajon sekä purkamisen tehoaikojen laskennastaja niiden summan muuntamisesta käyttöajanmenekiksi. Lisäksi yhdessä kuljetettavien puutavaralajien määrän perusteella tehoaikojen summaan lisätään lajittelulisä, joka tarkoittaa useamman kuin yhden puutavaralajin yhdessä kuljettamisesta aiheutuvaa ajanmenekin lisäystä kuormauksessaja purkamisessa. Puutavaralajin osuus puumäärästä Mallin toiminnassa on otettu huomioon erilaiset hakkuumaksujen rakenteet. Maksut voidaan antaa malliin seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: Kaikille puulajeille yhteinen maksu Havu- ja lehtipuulle eri maksu Kaikille puulajeille eri maksu METSÄKULJETUKSEN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN Periaate Metsäkuljetuksen kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuten koneellisessa hakkuussakin. Kunkin puutavaralajin kustannukset määräytyvät kuljetuksen vaatiman ajanmenekin ja kuljetetun puumäärän perusteella. Metsäkuljetuksen kustannukset jaetaan kuvassa 3 esitettyjen vaiheiden kautta. 4 Kuljetustehtävän kuvaaminen KUWETUSTEHTÄ V ÄN KUVAAMINEN PUUTAVARALAJITIHEYKSIEN LASKEMINEN AJANMENEKKI EN LASKEMINEN - puutavaralajeittain KUSTANNUSTEN JAKAMINEN - osuus ajanmenekistä/ osuus puumäärästä Kuva 3. Metsäkuljetuksen kustannusten jakamisen vaiheet

5 Kustannusten jakaminen Annettu korjuun yksikkömaksu jaetaan ensin hakkuulle ja kuljetukselle seuraavasti: Kunkin puutavaralajin yksikkökustannukset saadaan kertomalla keskimääräinen kuljetusmaksu seuraavalla kertoimella: Hakkuu a b yl a. b + X c. d Puutavaralajin osuus ajanmenekistä Kerroin Puutavaralajin osuus puumäärästä Metsäkuljetus Metsäkuljetuksen maksut voidaan antaa malliin seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti : y1 y2 a c b d x Kaikille puutavaralaj eille yhteinen maksu Tukki- ja kuitupuutavaralajeille eri maksu YHDISTETTY MALLI c d X y2 a. b + c d =hakkuun kustannukset, mk/m 3 = metsäkuljetuksen kustannukset, mk/m 3 = hakkuukoneen käyttöaika, min = kuormatraktorin käyttöaika, min = hakkuukoneen kustannukset, mk/käyttötunti = kuormatraktorin kustannukset, mk/käyttötunti = korjuumaksu, mk/m 3 Toisessa vaiheessa hakkuun ja metsäkuljetuksen osuudet jaetaan puutavaralajeille aiemmin esitetyillä tavoilla. Lopuksi kunkin puutavaralajin hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannukset lasketaan yhteen ko. puutavaralajin korjuun yksikkökustannuksiksi. Laho kuusi käsitellään hakkuussa kuusitukkina ja metsäkuljetuksessa lyhyenä havukuitupuuna. Puutavaran koneellisen hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannusten jakamiset on yhdistetty samaan malliin. Kustannusten jaossa otetaan huomioon ajanmenekkien ja puumäärien lisäksi hakkuukoneen ja kuormatraktorin kustannusten erot. Mallissa on oletettu, että hakkuukoneen käyttötuntikustannukset ovat 1.5-kertaiset kuormatraktorin käyttötuntikustannuksiin verrattuna. KONEELLISEN KORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE Yritys: Alue: Laatija: Leimikko: Tunnlste: Oy Yhtiö Ab Rannikko M.Metsämies Metsälä Hakkuutapa: Poistuma, m3/ha: Tiheys, r/ha: Ajouraväll, m: Kuilupuun pituus, m: Kuljetusmatka, m: Paätehakkuu Runkolukusarjat: Laskennalliset Runkolajeittain Kertymä: Mäntytukki, m3: Mäntykuitupuu, m3: Kuusitukki, m3: Kuusikuitupuu, m3: Laho kuusi, m3: Koivutukki, m3: Lehtikuitupuu, m3: Yhteensä, m3: YKSIKKÖKUSTANNUKSET: Runkoluku: Mänty, kpl: Kuusi, kpl: Lehtipuu, kpl: Keskijäreys: Mänty, m3 : Kuusi, m3: Lehtlpuu, m3: Hakkuu Metsäkuljetus Yhteensä Mäntytukki, mk/m3: Mäntykuitupuu, mklm3: Kuusitukki, mklm3: Kuusikuitupuu, mk/m3: Laho kuusi, mk/m3: Koivutukki, mk/m3: Lehtikuitupuu, mklm3 : Keskimäärin, mk/m3: Yhdistetty mäntykuilupuu ja laho kuusi, mklm3 : Kuva 4. Mallin yhdistelmälaskelma 5

6 PÄÄTELMIÄ Kustannustenjakomallin toimintaa on testattu kahteen otteeseen Metsätehon jäsenyrityksiltä saaduilla leimikkoaineistoilla. Mallin on todettu toimivan johdonmukaisesti. Koneellisen hakkuun kustannustenjakamisessa todellisten runkolukusarjojen käyttäminen osoittautui hankalaksi. Tällä hetkellä vain osa hakkuukoneiden mittalaitteista tulostaa runkolukusarjat. Runkolukusaijat pitäisi saada siirrettyä mittalaitteelta suoraan yrityksen jäijestelmään, jossa kustannustenjakomallia käytetään. Runkolukusarjojen syöttäminen paperitulosteelta malliin on työlästä. Toisaalta ennustemallin avulla runkolukusarja voidaan kuvata kustannusten jaon kannalta riittävän tarkasti. Metsäkuljetuksen kustannusten jakaminen on rakenteeltaan yksinkertaisempi, eikä sen käyttämisessä ilmennyt ongelmia. Yhteistiheyksien käyttäminenjäreille puutavaralajeille ja kuitupuille vastasi käyttäjien toiveita. Malliin voidaan antaa seitsemän eri puutavaralajia. Käytännössä monessa leimikossa on myös ns. erikoispuutavaralajeja kuten pikku tukkeja, parruja, pylväitä jne. Ne pitää puutavaralajien järeyden ja pituuden perusteella sijoittaa johonkin pääpuutavaralajeista. Puutavaralajikohtaiset hakkuuseen tai metsäkuljetukseen sovitut lisät on syytä jättää kustannustenjakamisesta pois ja lisätä vasta lopuksi ko. puutavaralajien kustannusten jakamisen perusteella saatuihin yksikkökustannuksiin. Silloin lisät kohdistuvat oikeille puutavaralajeille. Vastaisuudessa kustannusten jakamista voitaisiin yksinkertaistaa muuttamalla koneellisen hakkuun kustannustenjako pohjautumaan puutavaralajeittaisiin juoksumetreihin. Hakkuukoneiden mittalaitteet mittaavat puutavaralajien juoksumetrimäärät, ja puutavaralajien karsinta- ja katkontanopeudet saadaan tuotostutkimuksiin perustuen. Silloin voidaan laskea kunkin puutavaralajin katkonnan ja karsinnan kokonaisajanmenekki kohteena olevassa leimikossa. Muiden työnvaiheiden ajanmenekit laskettaisiin kuten nykyisessä kustannustenjakomallissa ja jaettaisiin suoraan kertyvien puutavaramäärien suhteessa. Asiasanat: puunkoijuu, kustannusten jakaminen Metsäteho Review 12/1994 DIVISION OF HAAVESTING COSTS ON TIMBER ASSORTMENTS In this project a calculation model was made, which can he used to divide harvesting costs according to origin on timber assortments. Key words: timber harvesting, cost division METSÄTEHO 111 Postios: Pl194, HELSINKI ISSN X- Helsinki 1994 Poinovolmiste Kotuos: Unioninkatu 17, HELSINKI Foksi: (90) Puhelin: (90)

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena Jukka Malinen Pienpuupäivä Keskiviikko 17.11.2010 Mikpoli, auditorio, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus

Lisätiedot

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015 Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen

Lisätiedot

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA

PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA 6/977 PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 344 Esko Mikkonen Kwt moni toimikonei l:le ominaisten laj ittez.umenetelmien Ust!ks-i lajitez.z.aan useita puutavaralajeja,

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Puukaupan tarjousvertailut MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous 25.11.2015 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Mitä tarkoittaa puukaupan tarjousvertailut? - Puunostajat tekevät metsänomistajalle/hänen tarjouspyyntöönsä

Lisätiedot

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

Lisätiedot

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen 7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS

Lisätiedot

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun

Lisätiedot

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Metsätehon raportti 40 26.1.1998 Ulkopuolinen hanke: Maa-

Lisätiedot

e HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN

e HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN r ETS)lTEHO HAKKUUTÄHTEEN TALTEENOTON VAIKUTUS e HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN Jouni Elonen Antti Korpilahti Hakkuutähteen tehokkaan talteenoton edellytyksenä on, että hakkuutähteet sijaitsevat

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, marraskuu 211 2/212 11.1.212 Elina Mäki-Simola Marraskuun hakkuut 5,3 miljoonaa kuutiometriä Poikkeukselliset korjuukelit

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen

7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä

Lisätiedot

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene

Lisätiedot

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

Puun laadun säilyttäminen

Puun laadun säilyttäminen Puun laadun säilyttäminen Puutavaralajien puuainemuutokset Mänty- ja kuusitukit: sinistymä, kuivumishalkeamat Koivuvaneritukit: värivika, kuivumishalkeamat, alkava kova ja pehmeä laho Mäntykuitupuu: sinistymä,

Lisätiedot

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa

Lisätiedot

Hakkuukone metsätiedon lähteenä

Hakkuukone metsätiedon lähteenä Hakkuukone metsätiedon lähteenä Tapio Räsänen Metsäteho Oy Metsätieto ja sähköiset palvelut seminaari 8.11.2016 Paikkatietomarkkinat 2016 Mitä hakkuukoneet tekevät? Puunkorjuu on Suomessa täysin koneellistettu

Lisätiedot

Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015

Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015 Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot