PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1981 JA AUTOKALUSTON KEHITYS VIIME VUOSINA

Transkriptio

1 4/98 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 98 JA AUTOKALUSTON KEHITYS VIIME VUOSINA Pekka S. Rajala Puutavara- autokalusto on edelleen järe y tynyt ~ vaikka kokonaispainolainsäädäntö ei ole muuttunut sitten vuoden 975. Täysperävaunuautoj en osuus on kasvanut j a on tätä nykyä 6 % puutavara-autoista. Yleisin autotyyppi on kaksiakselisella varsinai ella perävaunulla varustettu kouniakselinen auto ~ jonka keskimääräinen kantavuus on tonnia. Kolmiakselisella var inai ella perävaunulla a rustettujen autoj en osuus on kak inkertai - tunut vuodes ta 978 ja se on nyt lähe neljänne puutavara-autokannas ta. Puutavaran autoonkuormaukse a on autokohtai en i rrotetta an kourakuormaimen käyttö li ääntynyt. Nykyään illä kuormataan jo 94 % kaikista autoi ta. Apumiehen käyttö on vähentynyt edelleen. Ilman apumie tä kuljetti puutavaraa noin puolet autoi ta. Eniten apumie tä käyteta tiin kuormauk e. Liikenteenharjoittajien työurakka uhteet ovat entistä vakaammalla pohjalla. SOpimu - autoj en osuu on kohonnut BO % : iin ~ vakinaie a työurakkasuhtee sa ilman opimu ta ajoi 5 % autoista ja tilapäi e ä työurakkasuhtee a 5 % autoi ta. Liikenteenharjoittajien omi tamat täy perävaunuautot olivat puutavaran ajossa ke kimäärin 0. J kk tiedu te lua edeltävän vuoden aikana. Siitä 35 % oli kak i - tai u eampivuoroajoa. JOHDANTO Metsäteho suoritti kalustoa ja kuljetusjärjestelyitä koskevan tiedustelun Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen puutavaran kulje t uksiin helmikuun 24. päivänä 98 osallistune i sta autoista. Tiedustelu kat toi näin ollen val t aosan maamme puutavara- a u tokalustosta. Vastaavanlaista tilastoa on kerätty jo useita kertoja aiemminkin, viimeks i talvella 978. Tässä katsauksessa esitetään tiedustelun päätulokset. Yksityiskohtaiset tiedot selviävät monisteesta, jota vo i tilata Metsätehosta. KALUSTON MÄÄRÄ JA TEKNISET OMINAISUUDET Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa oli helmikuun lopussa 98 jonkin verran yli 600 autoa eli suurin piirtein sama määrä kuin tammikuussa 978. Yli 96 % puutavara- autoista on varsinaisella perävaunulla varustettuja kolmiakselisia autoja. Viime vuosina erityisesti kolmiakselisella varsinaisella perävaunulla varustetut autot ovat yleistyneet. iiden osuus on kaksinkertaistunut sitten vuoden 978 ollen nykyään lähes neljännes koko puutavara- auto-

2 kannasta (taulukko ). Osasyynä tähän lienevät esitykset ajoneuvoyhdistelmän kokonaispa inon korottamiseksi 48 tonniin. Puoliperävaunullisten ja. perävaunuttomien autojen määrä on jatkuvasti pienentynyt. IJ UJ ~ II.J ij~ I ~ ' U '\Jut YHTEENSÄ TAULUKKO 2 Tärkeimpien autotyyppien keskimääräinen kantavuus ja kokonaispaino Taulukossa 2 on esitetty tärkeimpien autotyyppien keskimääräiset kantavuudet ja kokonaispainot. Suurin kantavuus, 27. tonnia, saavutetaan kaksiakselisella varsinaisella perävaunulla varustetulla kolmiakselisella autolla, johon ei ole kytketty autokohtaista kuormainta. Irrotettavalla kourakuormairnella varustettuna vastaavan autotyypin keskimääräinen kantavuus on kuormain irrotettuna 0. 6 tonnia ja kiinteällä kourakuormairnella varustettuna. 7 tonnia pienempi. Kolrni akselisella varsinaisella perävaunulla varustettujen autojen kantavuudet jäävät nykyisten kokonaispainorajoitusten ollessavoimassa edellistä pienemmiksi. Koko kaluston keskirnääräiseksi kantavuudeksi saatiin tonnia. Talvella 978 se oli tonnia. Yleensä kantavuudet eivät juuri ole kohonneet vuoteen 978 verrattuna, vaikka rakenteita onkin kevennetty. Samanaikaisesti näet autojen moottoritehot ovat kohonneet, mikä edellyttää entistä järeämpiä voimansiirtolaitteita. Yli neljännes, 27 %, puutavara- autoist a on yli 260 kw : n (Dl ), 5 % n kw :n, 9 Z kw : n ja vain 3 % alle 209 kw :n tehoisia. Kolmiakselisten varsinaisten perävaunujen vetoau t ot ovat keskimäärin tehokkaimpia. Vuonna 978 vähintään 235 kw :n autojen osuus oli 65 %. Tätä nykyä telivetois~a autoja on 4 % kolmiakselisista autoista. Vuonna 978 vastaava sadannes oli 20. Neljä valtamerkkiä, Volvo, Scania, Sisu ja Mercedes- Benz, hallitsevat puutavara- automarkkinoita ( taul ukko 3). Yhteensä ne ovat käsittäneet 99 % puutavara-autokannasta. Edelliseen tilas t oon verrattuna Volvon osuus on pysynyt ennallaan, mutta lercedes- Benzin ja Sisun osuudet ovat jonkin verran kasvaneet. TAULUKKO 3 Automerkit ja niiden kehitys % Mercedes-Benz 0 7 Scania Sisu Volvo '\Jut ja tuntemattomat 2 YHTEENSA Puutavara- autokanta näyttää viime vuos~na selvästi uusiutuneen. Vuonna 979 ja sen _jälkeen hankittujen autojen osuus ol i 59 %, kun taas vuoden 978 tiedustelussa enintään 2 vuotta vanhojen autojen osuus oli vain 32 %. Puoliperävaunulliset ja perävaunuttoma t autot ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin varsinaisten perävaunujen vetoautot. Myös uusia perävaunuja on hankittu runsaasti viime vuosina. Vuosimaliiltaan 979 ja sitä uudempien varsinaisten perävaunujen osuus oli nyt 38 % ja puoliperävaunujen 4 %. Vuoden 978 tilastossa vastaavat osuudet olivat 23 % ja 2 %. Perävaunujen ikäjakaurnat painottuvat kuitenkin enemmän vanhojen vuosimallien osalle kuin vetoautojen. 2

3 KUORMAUSLAITTEET TAULUKKO 4 Kuormauslaitteiden kehitys Yleisin puutavaran kuormauslaite on autokohtainen irrotettava kourakuormain ja sen osuus on jatkuvasti lisääntynyt (taulukko 4). Puoliperävaunuautoista 84 i. kuormattiin autokohtaisella kiinteällä kourakuormaimella. Kokonaisuutena kiinteiden kourakuormainten samoin kuin erillisten kuormaajien käyttö on kuitenkin edelleen vähentynyt. Yleisimmät kuormainmerkit ovat Jonsereds/Jonssi, Fiskars ja Hiab. Niiden yhteinen osuus kaikista kuormauslaitteista on lähes 90 i.. Kiinteät kourakuormaimet ja erillisten kuormaajien kourakuormaimet ovat nostomomenteiltaan autokohtaista irrotettavaa kourakuormainta tehokkaampia % autoi sta ~ 4 2 ~ ~ Muut ja tuntemattomat YHTEENSÄ APUMIEHEN KÄYTTÖ Apumiestä käytetään puutavaran kuljetuksissa yhä vähemmän. Tiedustelupäivänä apumiehettömien autojen osuus oli noin 50 i.. Apumies oli mukana 37 i. : ssa autoista ja apumiehen tehtäviä hoitava varakuljettaja vajalssa 0 i. : ssa autoista. Sekä apumies että varakuljettaja olivat yhtäaikaa mukana runsaissa 3 i. : ssa autoista. Yleisintä apumiehen ja varakuljettajan käyttö oli kuormauksessa. Yksin kuljettaja suoritti ajon 68 i. : ssa ja purkamisen 70 i. : ssa autoista. Puoliperävaunullisissa ja perävaunuttornissa autoissa apumiestä käytetään harvemmin kuin täysperävaunuautoissa. oin puolet autoista on nykyisin varustettu radiopuhelimella viestinnän helpottamiseksi. KULJETUSOLOSUHTEET Vuonna 980 kuljetetuilla puumäärillä painotetut keskikuljetusmatkat selviävät taulukosta 5. Ne olivat pisimmät täysperävaunuautolla ja lyhimmät perävaunuttomalla autolla. Tiedustelupäivänä käyttöpaikalle tapah- tuvissa kuljetuksissa keskikuljetusmatka oli 97 km, rautatien varteen ajossa 40 km ja uittoreitin varteen ajossa 6 km. Pohjois Suomessa kuljetusmatkat ovat selvästi pitempiä kuin muualla Suomessa. Tiedustelupäivänä 76 i. autoista ajoi puutavaraa ensimmasen, 20 i. t oisen ja 4 i. kolmannen kuormauspaikkaluokan olosuhteista. Parhaat kuormausolosuhteet olivat Lapin ja Oulun lääneissä ja huonoimmat Länsi- Suomessa. Vuoteen 978 verrattuna kuormausolosuhteet ovat parantuneet ; ensimmäisen kuormauspaikkaluokan osuus oli silloin 6 i., toisen 28 i. ja kolmannen i.. OMISTUSSUHTEET JA KULJETUSJÄRJESTELYT Autojen omistussuhteet ovat säilyneet suurin piirtein ennallaan. Valtaosan autoista omi s tavat liikenteenharjoittajat. Kuljetuksenantajat omistavat aut oista tällä kertaa runsaan i. :n. Sopimusautojen osuus liikenteenharjoittajien autoista oli 80 i., vakinaisessa työurakka- TAULUKKO 5 Vuotuiset keskikuljetusmatkat vuonna 980 Kaikki autot km Lapin lääni 62 Oulun lääni 58 Länsi -Suo en Puuyhty ä Keski-Suomen Puuyhty ä Itä-Suomen Puuyhty ä KOKO MAA

4 suhteessa ilman s opimusta ajoi 5 % ja t ilapäisessä työurakkasuhteessa vain 5 % autoista. Vähiten s opimusautoja oli Länsi- ja Keski- Suomes s a. Vuoteen 978 verrat tuna sopimusautojen osuus on kasvanut 0 prosenttiyksikköä. Liikenteenharjoittajien omistamat täysperävaunuautot ovat tiedustelua edeltävän vuoden aikana olleet keskimäärin 0.3 kuukautta puutavaran ajossa, josta 6.7 kuukautta käs i tti yksivuoro- ja 3. 6 kuukautta kaksi- tai u seampivuoroajoa. Sopimusautoilla oli täyst yöllisiä kuukausia kuten myös kaksi- tai useampivuoroajoa eniten. Täysperävaunuautoista 59 % kuljetti puutavaraa yli 0 kuukautta ja 3 % 9-0 kuukautta vuodessa. Vuonna 978 yli 9 kuukautta vuodessa ajavia autoja oli 65 %. Metsäteho Review 4/98 TI MBER TRUCKS IN WINTER 98 AND THE DEVELOPMENT OF THE VEHICLE STOCK DURING THE LAST FEW YEARS The article reviews the statistics collected by Metsäteho at the end of February 98 on timber trucks used by the forest industry and the National Board of Forestry. The statistics comprise a little over,600 trucks, that is, almost all the trucks used by the employers in question. The timber truck stock has become heavier during the last few years. Trucks with a trailer now account for 96 per cent of the timber truck stock. The shares of trucks with semi- trailers and trailerless trucks have declined steeply. The average load capacity of the commonest combination, a 3-axle truck with detachable grapple loader and 2-axle trailer, ~s now tons and total weight 4.9 tons. The share of the 3- axle truck with 3-axle trailer is now 24 per cent of the timber truck stock, that is twice as much as in January 978. The four leading makes, Volvo, Scania, Sisu and Mercedes- Benz, dominate the timber truck market. The proportion of these makes is today 99 per cent o f the timber truck stock. Tables :. Truck types and their development ; 2. Average load capacity and total weight (tons) of the most important truck types; ~. Truck makes and their development; 4. Development of l oading equipment; 5. Average transport distances in 980 in different parts of c ountry and in the whole country.. SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUmO RY:N METSÄTYONTUTl<IMUSOSASTO METSATEHO Opasiinsilta 8 B HELSINKI 52 Puheli (90) 40 0

5 MITSATIHD Opastinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin (90) 40 0 Liittyy Metsätehon katsaukseen 4/98 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 98 A U L U K 0 T Sisällys Sivu Autojen määrä alueittain Autojen omistussuhteet alueittain... 2 Autojen jakautuminen autotyypehtäin Tärkeimpien autotyyppien keskimääräiset kantavuudet ja kokonaispainot teholuokittain... 4 Tärkeimpien autotyyppien jakautuminen teholuokittain... 5 Eri perävaunutyyppien osuudet Autojen jakautuminen automerkeittäin Autojen. perävaunujen ja kuormainten vuo~imallijakaumat 6 Puutavarakuormainten merkkijakaumat Puutavarakuormainten nostomomentit Kuormauslaitteiden jakautuminen autotyypeittäin... 8 Pankkojen laukaistavuus ja kallistuskippien yleisyys Radiopuhelimien yleisyys alueittain ja autotyypeittäin 8 Apumiehen ja varakuljettajan käyttö tiedustelupäivänä. Liikenteenharjoittajien autot Keskimääräiset kuljetusmatkat alueittain ja määränpäittäin tiedustelupäivänä Keskimääräiset kuljetusmatkat alueittain ja tavaralajeittain tiedustelupäivänä Kuljetetuilla puumäärillä painotetut vuotuiset keskikuljetusmatkat autotyypeittäin ja alueittain vuonna 980 Liikenteenharjoittajien varsinaisella perävaunulla varustettujen autojen ajosuoritteen kehittyminen.... Kuormauspaikkaluokkajakaumat alueittain tiedustelupäivänä. 2 Liikenteenharjoittajien autojen työurakkasuhteet alueittain 2 Liikenteenharjoittajien varsinaisella perävaunulla varustettujen autojen vuotuinen ajokausi eri työurakkas h ei ssa Liikenteenharjoittajien varsinaisella perävaunulla varustettu jen autojen vuotuinen ajokauden jakautum inen 3

6 ,;.. J '.. ' ' '.,.

7 2 TAULUKKO Autojen määrä alueittain Alue Autoja kpl % Pohjois-Suomi a 74 Pohjois-Suomi b 29 3 Länsi-Suomi Keski - Suomi Itä-Suomi KOKO ~AA TAULUKKO 2 Autojen omistussuhteet alueittain Alue Omistaja Länsi-, Keski- ja Itä- Suomi tarkoittavat vastaavien puuyhtymien t oiminta-alueita. Pohjois-Suomi a vastaa Lapin Lääniä ja Pohjois Suomi b suurin piirtein Oulun Lääniä. Liikenteenharjoittaja Kuljetuksenantaja % Yhteensä Pohjois-Suom i Pohjois-Suom i Läns i - Suomi Keski-Suom i Itä-Suomi a b KOKO MAA

8

9 . TAULUKKO 3 Autojen jakautuminen autotyypeittäin Autotyyppi %. Kaksiakselinen perävaunuton auto 0.2 Kaksiakselinen auto+ yksiakselinen puoliperävaunu 0. + kaksiakselinen 0. KAKSIAKSELISET AUTOT YHTEENSÄ 0.4 Ko lmi akseli nen perävaunuton auto 2. Kolmiakselinen auto+ yksiakselinen puoliperävaunu 0. + kaksiakselinen kaksiakselinen varsin. perävaunu kolmiakselinen KOLMIAKSELISET AUTOT YHTEENSÄ 99.6 K A I K K I A lj T 0 T Y H T E E N S A 00.0

10 .. '..,,'

11 TAULUKKO 4 Tärkeimpien autotyyppien keskimääräiset kantavuudet ja kokonaispainot teholuokittain ' Moottorin teho, kw (DIN) ~ 260 Keskimäärin Yht. ' Autotyyppi ja kuormauslaite! Kanta- Ko k.- Kanta - Kok.- Kanta - Kok.- Kanta-IKok.- Kanta - Kok. - vuus paino kpl vuu s paino kpl vuu s paino kpl vuus j paino kpl vuus paino kpl t t t t t l Kolm i akselinen perävaunuton auto+ j ! irrotettava hydr. kourakuormain j l Kolmiakselinen auto + j. j j i! kaksiakselinen varsin. perävaunu l t irrotettava hydr. kourakuormain : ! t ' t : -kiinteä hydr. kourakuorma in j ; l ' - erillinen kuormaaja! l , 5, ! ' ' i ' -kiinteä hydr. kourakuorma in ' erillinen kuormaaja! , Kolmiakselinen v- -!-L.--!--- auto l l! r, kolmiakselinen varsin. perävaunu j l!! - irrotettava hydr. kourakuorma i n 25.5 : ' ' i42. 0 _64! 25._4 _t2. 0 i 97! j.. ~ 88 J ~

12 ..

13 5 TAULUKKO 5 Tärkeimpien autotyyppien jakautuminen teholuokittain Moottorin teho, AutokW (Dl N) < > tyyppi = o0 Yhteens Kolmiakselinen perävaunuton auto % Kolmiakselinen auto + kaksiakselinen vars. perävaunu Kolmiakselinen auto + kolmiakselinen vars. perävaunu KOLMIAKSE LINEN AUTO KESKIMÄÄRIN ~ TAULUKKO 6 Eri perävaunutyyppie~~uu de! Puoliperävaunut ViJrS. perävaunut Yksi- Kaksi- Kaksi- Kolm - aks. aks. aks. aks. z Yhteensä Kaksiakseliset autot Kolmiakseliset autot KAIKKI AUTOT

14 "". i t.}.,,

15 6 TAULUKKO 7 ~utojen jakautuminen automerkettäin Mercedes-Benz 8 25 Scania Sisu Volvo Muut ja 7 0 tuntemattomat YHTEENSÄ Autoja, kpl TAULUKKO 8 Autojen. perävaunujen ja kuormainten vuosi ma l i i J ak_au~~~ AUTOT Perävaunuttomat autot Kaksi- Kolmiakseliset autot Kaikk i Auto- akseliset au tot Yksi Kaksi merkki autot Keski- keskivetävå vetävää määrin mäårin akseli akselia Puoliperävaunuautot Uutenakäyttöönottovuosi % _ ja vanh. Ostett Yht. käytet tynä L, Varsinaisella perävaunulla varust. autot Keskimäärin PERÄVAUNUT Puoliperävaunut Vars. perävaunut KUORMAIMET Autokohtaiset i rr. hydr kourakuormaimet Autokohtaiset kiint. hydr kourakuormaimet Erilliset hydr. kourakuormaimet ( Keskimäärin

16 , r ') J\... ~. <.....,.., '.. ' -. '\. t t :... OJ - hi" j., (... ~,,. o'\..,,

17 7 TAULUKKO 9 Puutavarakuormainten merkkijakaumat Autokohtaiset kuormaimet Erillinen Keskikuormaaja määrin Kuormain- Irrotettava Kiinteä merkki hydrau l. hydrau l. kourakuorm. kourakuorm. Fiskars Hiab Jonsereds/Jonssi Peku RKP ~ut ja tuntemattomat YHTEENSÄ % TAULUKKO 0 Puutavarakuormainten nostomomentit Autokohtaiset kuormaimet Erill inen Keski- Irrotettava hydrau l. määrin Kiinteä hydraul. hydraul. koura- kourakuorm. kuormain kourakuorm. 7. Nettonostomomentti, knm < > YHTEENSÄ

18 ~ : '

19 8 TAULUKKO Kuormauslaitteiden jakautuminen autotyypeittäin Autokohtaiset kuormaimet Eri ll i nen Muut ja Yh- Auto- Irrotettava Kiinteä kuormaaja tunte- teens :.. mattomat tyyppi hydrau l. hydraul. kourakuorm. kourakuorm. Perävaunuton auto Puoli perävaunuauto Vars. perävaunu lla varustettu auto % KAIKKI AUTOT TAULUKKO 2 Pankkojen laukaistavuus ja kallistuskippien yleisyys Pankkotyyppi Laukaistavat Kiinteät Yhteensä Kallistuskipillisten osuus Perävaunuton auto ja varsin. perävaunun vetoauto Kaksiakselinen varsin. perävaunu Kolmiakselinen varsin. perävaunu TAULUKKO 3 Radiopuhelimien yleisyys alueittain ja autotyypeittäin Perä- Puoli- V a r s i na i se ll a Keski- Alue vaunut on perävaunu- perävaunu lla määrin auto auto varust. auto Pohjois-Suomi a 8 8 Pohjois-Suomi b Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi KOKO MAA i.

20 ,,.. ;.., ' t '

21 9 TAULUKKO 4 Apumiehen ja varakuljettajan käyttö tiedustelupäivänä. Liikenteenharjoittajien autot Kuormauksessa Ajon aikana Purkami sessa % autoista PERÄVAUNUTON AUTO Vain kuljettaja Apumies mukana Varakuljettaja mukana Apumies ja varakuljettaja mukana Yhteensä PUOLIPERÄVAUNUAUTO Vain kuljettaja Apumies mukana Varakuljettaja mukana Apumies ja varakuljettaja mukana Yhteensä VARSINAISELLA PERÄVAUNULLA VARUSTETTU AUTO Vain kuljettaja Apumies mukana Varakuljettaja mukana Apumies ja varakuljettaja mukana Yhteensä KAIKKI AUTOT Vain kul jettaja Apumies mukana Varaku ljettaja mukana Apumies ja varakuljettaja mukana YHTEENS Ä

22 . r '.,...,. ' _, '. '....

23 0 TAULUKKO 5 Keskimääräiset kuljetusmatkat alueittain ja määränpäittäin tiedustelupäivänä --- Alue Käyttöpaikka Rautatien varsi Uittoväylän varsi km Pohj ois-suomi a Pohjois-Suomi b Länsi-Suomi Keski-Suom i Itä-Suomi KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAULUKKO 6 Keskimääräiset kuljetusmatkat alueittain ja tavaralajeittain tiedustelupäivänä Alue Tukki Kui tu- Tukki ja Rungot ja puu kuitupuu pylväät Pohjois-Suomi a Pohjois-Suomi b Länsi-Suomi Keski-Suom i Itä-Suomi ,. KOKO MAA KESKI km

24

25 TAULUKKO 7 Alue Kuljetetuilla puumäärillä painotetut vuotuiset keskikuljetusmatkat autotyypeittäin ja alueittain vuonna Perä- Puoli- Varsinaisella vaunuton perävaunu- perävaunu lla auto auto varust. auto km Pohjois-Suomi a Pohjois-Suomi b Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi KOKO MAA KESKIMÄARIN TAULUKKO 8 Likenteenharjoittaj ien varsinaisella perävaunulla varustettujen autojen ajosuoritteen kehittyminen Auton ikä, V Ajosuorite yhteensä, 000 km Ajosuorite keskimäärin, 000 km/v Kpl _ PAINOTETTU KESKIARVO

26 .

27 2 TAULUKKO 9 Kuormauspaikkaluokkajakaumat alueittain - tiedustelupäivänä Alue Kuormauspaikkaluokka I II III i. Yhteensä Pohjois-Suomi a Pohjois-Suomi b Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi KOKO MAA TAULUKKO 20 Liikenteenharjoittajien autojen työurakkasuhteet alueittain Alue Pohjois-Suomi a Pohjois-Suomi b Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi KOKO MAA Sopimus- Vakinainen Tila- Yhteensä auto auto, päinen ei sopimusta auto., '"

28

29 3 TAULUKKO 2 Liikenteenharjoittajien varsinaisella perävaunulla varustettujen autojen vuotuinen ajokausi eri työurakkasuhteissa Yksi vuoroajoa Kaksi- tai useampivuoroajoa PUUTAVARAN YHTEENSÄ AJOSSA Sopimus- Vakinainen Ti la- Keskiauto auto, päinen määrin ei sopimusta auto kk TAULUKKO 22 Liikenteenharjoittajien varsinaisella ~erävaunulla varustettujen autojen vuotuise_r:! aj_~ kauden_ j_~_~_tuminen Vuotuinen ajokaus, kl< % autoista > 0 Yhteensä Yksi vuoroajoa Kaksi- tai useampivuoroajoa PUUTAVARAN AJOSSA YHTEENSÄ

30 ,.. ) '' 't