TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen"

Transkriptio

1 IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä puutavaran puskurivarastoista. Tilasto kattaa alueellisesti koko maan, mutta se ei koske maamme kaikkia puskurivarastoja, vaikka käsittääkin huomattavan osan niistä, sillä Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen sisällä se kerättiin ainoastaan tärkeimmiltä puskurivarastointia suorittavilta metsänhoitajapiireiltä tai hoitoalueilta. Puskurivarasto määriteltiin siten, että sillä tarkoitetaan erityistä puutavaran varastoaluetta, jolle puutavara on kuljetettu joko välivarastosta tai jatkettuna lähikuljetuksena ja jolta puutavara tullaan siirtämään uittoon, rautatielle tai käyttöpaikalle. Lisäksi edellytettiin, että perättäisinä ajokertoina puskurivarastosta ajettaessa puumäärä on vähintään 500 m 3 ja että puskurivarastolla on kiertotietä vastaavat kääntymisolosuhteet.

2 PUSKURIVARASTOJEN SIJAINTI JA KOKO Kyselyyn saatiin vastaus 303 puskurivarastosta, joiden kautta kulkee vuodessa noin m3 puuta. Puskurivarastojen jakautuminen niiden sijaintipaikan perusteella on esitetty asetelmassa 1. Etelä-Suomen rajana on Oulun läänin eteläraja. Pohjois-Suomen ja Uittoväylän si- jaitsevaa puskuria kutsutaan jäljempänä uittopuskuriksi. Samoin käyte- tään lyhyyden vuoksi nimityksiä rautatiepuskuri, maantiekuljetuspuskuri ja tehdaspuskuri. Asetelma 1 Puskurivarastojen sijainti Pohjois-Suomi sijainti Etelä-Suomi Koko maa % varasvuotuivuotuivarasvaras tojen sesta tojen sesta tojen lukupuulukupuulukumäärästä määrästä määrästä määrästä määrästä vuotuisesta puumäärästä Uittoväylän Rautatien Maantien Käyttöpaikan läheisyydessä Yhteensä Varastojen lukumäärästä noin neljännes sijaitsi uittoväylän ja runsas kolmannes rautatien tien. Puumäärästä taas noin 30 rautatiepuskureissa ja runsaat 0,. sekä samoin runsas kolmannes maan- puskureiden osuus puumäärästä oli %oli uittopuskureissa, %maantiekuljetuspuskureissa. vajaat 10 %. 0 % Tehdas- Puskurivarastojen keskimääräinen koko tilaston keruun hetkellä käy ilmi asetelmasta. Tehdaspuskureita lukuun ottamatta näyttää uittopusku- reiden keskikoko olleen suurin ja maantiekuljetuspuskureiden pienin. Pohjois-Suomessa uittopuskurit olivat jonkin verran pienemmät ja maantiekuljetuspuskurit suuremmat kuin Etelä-Suomessa.

3 3 Asetelma Puskurivaraston koko Kuitupuuta Tukkeja Yhteensä koko keskimäärin, m PUSKURIVARASTOSTA-AJOSSA KÄYTETTY KALUSTO Kyselyssä tiedusteltiin myös edellisen vuoden (195) aikana käytettyä kalustoa ja sen määrää, jolla puutavaraa kuljetettiin puskurivarastosta Asetelmassa 3 on esitetty yhdistelmä kyseisestä kalustosta. edelleen. Tilastoiduilta puskurivarastoilta oli suorittanut ajoa yhteensä 65 ajoneuvoa. Yleisin uittopuskurista-ajoon käytetty ajoneuvo oli perävaunu- ton auto, osuus 55 %kalustosta. sta ajettaessa käytet- tiin erilaista kalustoa varsin tasaisesti. Asetelma 3 Yleisimpiä olivat täysperä- Puskurivarastosta-ajossa käytetty kalusto Trukki tai etukuormaaja Maataloustraktori Metsätraktori Perävaunuton auto Täys- Yhteensä perävaunuauto % kaluston määrästä Yhteensä ajoneuvoja Yhteensä ajoneuvoja, kpl

4 vaunuauto, perävaunuton auto ja maataloustraktori. Maa.ntiekuljetuspus- kurista-ajossa valtaosa, 95 % kalustosta, oli täysperävaunuautoja. Teh- daspuskurikalusto taas jakautui tasaisemmin täysperävaunuautojen, perävaunuttomien autojen ja maataloustraktoreiden osalle kuin maantiekuljetuspuskurista-ajossa käytetty kalusto. KULJETUSMATKAT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN sta ajettaessa keskimääräinen ajomatka oli 950 m (asetelma ). Silti lähes puolella, 8 %:lla varastoista, kuljetusmatkaa oli enintään 00 m. Rautatiepuskureilla puuta siirrettiin vaunuun kuormattaessa kes- kimäärin 150 m. Valtaosa varastoista, 88 %, sijaitsi alle 00 m:n pääs- sä kuormauspaikasta ja ainoastaan % yli kilometrin etäisyydellä. Siir- tomatka jatkokuljetukseen oli siten rautatiepuskureilla huomattavasti lyhyempi kuin uittopuskureilla. keskimäärin lähes matka oli 69 km. alle 50 km:n Maantiekuljetuspuskureista ajomatka oli Tällöin noin puolella puskurivarastoista ajoja neljänneksellä yli km:n. Tehdaspusku- reiden keskimääräinen ajomatka oli noin 1.5 km. Asetelma Keskimääräinen puskurivarastosta-ajomatka Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Koko maa Keskimääräinen ajomatka, km PUSKURIVARASTOSTA-AJOKAUSI Puskurivarastoista-ajokausi kevääseen ja syksyyn keskittyy (asetelma 5). selvästi kahteen ajankohtaan, Uittopuskureista ajetaan kuitenkin läpi koko kesän a1na syyskuun puolelle saakka. Ajo alkaa vilkastua tou- kokuussa jäiden lähdön jälkeen ja saavuttaa huippunsa kesäkuussa. Myös

5 5 Asetelma 5 Puskurivarastosta-ajokausi Kuuk-ausi, jolloin puskurivarastosta ajetaan Koko vuosi % varastojen lukumäärästä l l rautatiepuskureista ajetaan verraten tasaisesti läpi koko vuoden. Vilkkain kausi keväällä keskittyy huhti-toukokuuhun ja syksyllä syys-marraskuuhun. Maantiekuljetuspuskureista-ajon huippukausi on keväällä toukokesäkuussa, jolloin kelirikka usein haittaa tavanomaisia maantiekuljetuksia. Ajo puskurivarastosta jatkuu verraten vilkkaana vielä kesällä Ja saavuttaa jälleen huippukauden syys-marraskuussa kelirikon aikana. Tehdaspuskureista ajetaan melko tasaisesti läpi koko vuoden. Jonkinlainen huippu on kuitenkin havaittavissa touko-kesäkuussa kelirikon aikana.