Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996."

Transkriptio

1 Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: Metsäteho Oy puunkorjuu, puutavaran kaukokuljetus, kustannukset Helsinki 1997 Metsätehon raportti

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 PUUNKORJUUN KUSTANNUKSET... 4 PUUNKORJUUN OLOSUHTEET... 8 PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN KUSTANNUKSET...12 PUUTAVARALAJEITTAISET KAUKOKULJETUS- MATKAT...16 Metsätehon raportti

3 TIIVISTELMÄ Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,1 mk/m 3 vuonna Kustannukset alenivat 3 % edellisestä vuodesta. Koneellistamisaste nousi samana aikana 82 %:sta 86 %:iin, mikä oli harvennushakkuiden osuuden vähenemisen ohella merkittävin syy kustannusten alenemiseen. Päätehakkuista oli koneellistettu 9 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Puutavaran kaukokuljetuksen keskimääräiset yksikkökustannukset olivat 31, mk/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset alenivat noin 3 %. Keskimääräinen kaukokuljetusmatka oli 132 km. Suoran autokuljetuksen keskimatka oli 95 km, rautatiekuljetuksen alkukuljetuksineen 277 km ja vesitiekuljetuksen alkukuljetuksineen 268 km. Puutavarasta 79 % toimitettiin autolla suoraan käyttöpaikalle. Rautatiekuljetuksen osuus puumääristä oli vajaat 16 %, uiton ja aluskuljetuksen yhteensä 5 %. Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kustannustiedustelun yhteydessä koottiin tiedot hakkuutavoittaisista keskeisistä puunkorjuuolosuhteista ja kotimaisen puun puutavaralajeittaisista kaukokuljetusmatkoista vuonna Puunkorjuussa rungon keskikoko oli ensiharvennushakkuissa 82 dm 3, muussa harvennuksessa 151 dm 3 ja päätehakkuussa 37 dm 3. Keskimääräinen puutavarakertymä oli ensiharvennuksessa 45 m 3 /ha, muussa harvennuksessa 63 m 3 /ha ja päätehakkuissa 149 m 3 /ha. Metsähallituksen työmaakoot olivat selvästi muiden osakkaiden ilmoittamia suurempia. Muiden kuin Metsähallituksen keskimääräiset työmaakoot olivat ensiharvennuksessa 185 m 3, muussa harvennuksessa 227 m 3 ja päätehakkuussa 452 m 3. Tukkien puulajeittaiset kaukokuljetusmatkat olivat keskimäärin km. Kuitupuun kaukokuljetusmatkat olivat huomattavasti pidemmät. Koivukuitupuun kuljetusmatka oli 147 km, kuusikuitupuun 149 km ja mäntykuitupuun 167 km. Metsätehon raportti

4 JOHDANTO Metsäteho on vuosittain koonnut tilaston puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen puumääristä ja kustannuksista. Tilasto on kerätty Metsähallitukselle ja puuta hankkiville metsäteollisuusyrityksille tai niiden puunhankkijoille suunnatulla postikyselyllä, jossa on kysytty oman puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kustannukset ja puumäärät. Näin ollen tilasto ei pidä sisällään hankintapuun korjuumääriä eikä -kustannuksia. Vuonna 1996 hankintapuun osuus kotimaisesta puunhankinnasta oli 18 %. Vuoden 1996 korjuumääriä ja kustannuksia koskeva kysely tehtiin helmimaaliskuussa Kyselyyn vastasivat A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oy, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, UPM-Kymmene Oy, Vapo Timber Oy ja Visuvesi Oy. Vastanneiden osuus kotimaisesta puunhankinnasta oli 88 % vuonna Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen puumäärä- ja kustannustilasto on julkaistu Metsätehon katsauksena 3/1997. Tässä raportissa julkaistaan yksityiskohtaisemmat kustannustiedot sekä lisäksi puunkorjuun olosuhdetiedot ja kotimaisen puun puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat. Tiedot perustuvat em. puunhankkijoiden vuonna 1996 korjaamiin ja kuljettamiin kuorellisiin raakapuumääriin. Hakkuupalkat ovat sivukustannuksineen. Muut kustannukset ovat suoranaisia arvonlisäverottomia kustannuksia ilman välillisiä kustannuksia. Tilastotietoja antaneille yrityksille voidaan eri toimeksiannosta laatia raportti, jossa yrityksen kustannus- ja olosuhdetietojen lisäksi on vertailu muiden yritysten keskiarvoihin sekä yrityskohtaisiin minimi- ja maksimikeskiarvoihin. PUUNKORJUUN KUSTANNUKSET Kyselyyn vastanneiden puunhankkijoiden puunkorjuun kokonaismäärä oli 34. milj. m 3 vuonna Kokonaiskorjuukustannukset olivat 1.67 mrd. mk. Runsas viidennes puumääristä oli korjattu yhdistetyllä korjuumaksulla, josta hakkuun ja metsäkuljetuksen osuutta ei pystytty erottelemaan. Hakkuun koneellistamisaste oli noussut edellisen vuoden 82 %:sta 86 %:iin. Päätehakkuista oli koneellistettu 9 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Metsätehon raportti

5 TAULUKKO 1 Korjuun kustannukset ja puumäärät vuonna 1996 Hakkuu- ja kuljetustapa Kustannukset, milj.mk Puumäärä, milj.m 3 Moottorisahahakkuu 329,5 4,9 Koneellinen hakkuu 572, 21,6 Hakkuu yhteensä 91,5 26,5 Metsäkuljetus 467,5 26,5 Yrittäjäkorjuu 299,9 7,5 Korjuu yhteensä 1 669, 34, TAULUKKO 2 Manuaalisen ja koneellisen hakkuun osuudet vuonna 1996 Kaikki hakkuut, % minimi maksimi kaikki Moottorisahahakkuu Koneellinen hakkuu Hakkuumenetelmä Harvennushakkuu, % minimi maksimi kaikki Päätehakkuu, % minimi maksimi kaikki Yhteensä % Kaikki Min. Maks Harvennus Päätehakkuu Kaikki 99 Kuva 1. Koneellistamisaste 1996, % korjuumäärästä. Metsätehon raportti

6 Puunkorjuun yksikkökustannusten kehitys on 199-luvulla ollut yleensä laskeva. Vuodesta 1994 vuoteen 1995 kustannukset nousivat 7 %. Vuonna 1996 kustannukset laskivat 3 % edellisestä vuodesta ja puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,1 mk/m 3. Merkittävin syy kustannusten alenemiseen oli koneellistamisasteen nousu erityisesti harvennushakkuissa ja harvennushakkuiden väheneminen. Vuonna 1996 yritysten ja Metsähallituksen korjaamista puumääristä 27 % tuli harvennushakkuilta ja 63 % päätehakkuilta. Vuonna 1995 harvennushakkuiden osuus puumääristä oli 3 %. TAULUKKO 3 Korjuun yksikkökustannukset vuonna 1996 maksimi Moottorisahahakkuu Koneellinen hakkuu Hakkuu keskimäärin kaikki Hakkuu- ja kuljetusmenetelmä Harvennushakkuu, mk/m 3 minimi maksimi kaikki Päätehakkuu, mk/m 3 minimi maksimi kaikki Kaikki, mk/m 3 minimi 8,3 33,9 9,2 52,9 28, 64,9 67,2 3,9 77,3 39,3 26,1 43,5 23,3 12,2 31, 26,5 16,5 33, 56,1 27,8 88,5 27,7 19,1 64,9 34,1 22,2 66,6 Metsäkuljetus 2,9 17,3 24,1 16,8 14,2 18,4 17,7 15,5 2,1 Yrittäjäkorjuu 57,4 51, 61,8 35,3 34,9 58, 39,9 39,6 61, Korjuu keskimäärin 72,5 48,2 92,4 41,5 33,2 49,4 49,1 37,9 63,1 mk/m 3 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kaikki Min. Maks. 8,3 33,9 9,2 39,3 26,1 43,5 56,1 27,8 88,5 2,9 17,3 24,1 57,4 51, 61,8 72,5 48,2 92,4 Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 2. Harvennuskorjuun kustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti

7 mk/m 3 Kaikki Min. Maks. 7, 6, 5, 4, 3, 2, 52,9 28, 64,9 23,3 12,2 31, 27,7 19,1 64,9 16,8 14,2 18,4 35,3 34,9 58, 41,5 33,2 49,4 1,, Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 3. Päätehakkuun kustannukset 1996, mk/m 3. mk/m 3 9, Kaikki Min. Maks. 8, 77,3 7, 6, 5, 4, 3, 2, 67,2 3,9 26,5 16,5 33, 34,1 22,2 66,6 17,7 15,5 2,1 39,9 39,6 61, 49,1 37,9 63,1 1,, Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 4. Kaikkien hakkuiden kustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti

8 TAULUKKO 4 Harvennushakkuun osuus, % kaikista hakkuista Harvennushakkuu, % kaikki minimi maksimi % 6 Kaikki Min. Maks Kuva 5. Harvennuksen osuus 1996, % korjuumäärästä. Keskimääräiset korjuukustannukset nousivat harvennushakkuussa noin 2 % ja alenivat päätehakkuussa 1,5 % vuodesta Eniten kustannukset nousivat edelleen moottorisahahakkuussa, koska koneellisen hakkuun osuuden kasvaessa metsureiden hakattavaksi jäävät vain kaikkein pienirunkoisimmat tai muuten huonoimmat leimikot. Moottorisahahakkuun yksikkökustannukset nousivat harvennushakkuussa 14 % ja päätehakkuussa 3 %. PUUNKORJUUN OLOSUHTEET Puunkorjuussa rungon keskikoko on ensiharvennushakkuissa 82 dm 3, muussa harvennuksessa 151 dm 3 ja päätehakkuussa 37 dm 3. Keskimääräinen puutavarakertymä oli ensiharvennuksessa 45 m 3 /ha, muussa harvennuksessa 63 m 3 /ha ja päätehakkuissa 149 m 3 /ha. Vain päätehakkuussa rungon koko ja kertymä olivat koneellisessa korjuussa selvästi aalista korjuuta suuremmat. Harvennushakkuissa nämä eivät juuri poikenneet toisistaan koneellisessa ja aalisessa korjuussa. Metsätehon raportti

9 TAULUKKO 5 Korjuuolosuhteet Hakkuutapa ja korjuumenetelmä Rungon koko, dm 3 Ajomatka, m Kertymä, m 3 /ha Työmaan koko, m 3 Kaikki Muut kuin Mhs Ensiharvennus aalinen korjuu koneellinen korjuu Muu harvennus aalinen korjuu koneellinen korjuu Päätehakkuu aalinen korjuu koneellinen korjuu dm 3 /r harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 6. Rungon koko, dm 3 /r. Metsätehon raportti

10 m harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 7. Ajomatka, m. m 3 /h harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 8. Hakkuukertymä, m 3 /ha. Metsätehon raportti

11 Metsähallituksen työmaakoot olivat selvästi muiden osakkaiden ilmoittamia suurempia. Muiden keskimääräiset työmaakoot olivat ensiharvennuksessa 185 m 3, muussa harvennuksessa 227 m 3 ja päätehakkuussa 452 m 3. Koneellisen korjuun työmaakoot olivat tuntuvasti aalisen korjuun työmaakokoa suurempia. Ensiharvennuksessa koneellisen korjuun työmaakoko oli viidenneksen, muussa harvennuksessa kaksi kertaa ja päätehakkuussa kolme kertaa suurempi kuin aalisessa korjuussa. Olosuhdetietoja ovat ilmoittaneet ensi- ja muusta harvennuksesta Enso Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto, Pölkky Oy ja UPM-Kymmene Oy Tehdaspuun osalta sekä päätehakkuusta lisäksi Koskitukki Oy, Vapo Timber Oy ja UPM-Kymmene Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n osalta. m 3 Kaikki Muut kuin Mhs harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 9. Työmaan koko, m 3. Metsätehon raportti

12 PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN KUSTANNUKSET Puutavaran kaukokuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 1.3 mrd. mk ja kokonaiskuljetussuorite 5.5 mrd. m 3 km vuonna Käyttöpaikalle toimitetun kotimaisen puun määräksi ilmoitettiin 41.8 milj. m 3 ja tuontipuun määräksi 6.6 milj. m 3. TAULUKKO 6 Kaukokuljetussuoritteet ja -kustannukset 1996 Suorite Kustannukset Kuljetustapa milj. m 3 % milj. mk % km Autokuljetus yhteensä Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä % Auto, suorite Auto, kust. R-tie, suorite R-tie,kust. Vesi, suorite Vesi, kust. Kuva 1. Kuljetussuoritteiden ja kustannusten osuudet 1996, %. Metsätehon raportti

13 Kaukokuljetuksen keskimääräiset yksikkökustannukset olivat 31, mk/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuina kustannukset alenivat 3 %, joka vastaa 199-luvun kustannustrendiä. Keskimääräinen kuljetusmatka oli 132 km, joka on 4 km pidempi kuin edellisenä vuonna. Suoran autokuljetuksen keskimatka oli 95 km, rautatiekuljetuksen alkukuljetuksineen 277 km ja vesitiekuljetuksen alkukuljetuksineen 268 km. Vesitiekuljetusmatka lyheni ja muiden kuljetusmuotojen matkat pitenivät edellisestä vuodesta. Autokuljetus on edelleen tärkein puutavaran kuljetusmuoto maassamme, 79 % puutavarasta toimitettiin autolla suoraan käyttöpaikalle. Rautatiekuljetuksen osuus puumääristä oli 16 %, uiton ja aluskuljetuksen yhteensä 5 %. Autokuljetuksen osuus säilyi ennallaan, rautatiekuljetuksen osuus kasvoi ja vesitiekuljetuksen osuus väheni yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Käytännössä kaikkea puuta kuljetettiin jossain kuljetusketjun vaiheessa autolla, koska muut kuljetusmuodot vaativat lähes poikkeuksetta autolla tehtävän alkukuljetuksen. Pitkästä kuljetusmatkasta johtuen rauta- ja vesitiekuljetuksen osuudet kuljetussuoritteesta olivat suuremmat kuin niiden osuudet puumääristä. Tuontipuu, jonka määrä väheni kolmanneksella edellisestä vuodesta, kuljetettiin käyttöpaikalle pääasiassa rautateitse. TAULUKKO 7 Kaukokuljetuksen puumäärät 1996 Kuljetustapa Kotimainen puu Tuonti 1 m 3 % 1 m 3 % Autokuljetus tehtaalle , ,9 asemalle , 261 3,9 Rautatiekuljetus , ,1 Rautatiekuljetusketju , ,1 vesistöön ,6 76 1,1 Uitto ,3 48,7 Aluskuljetus 76 1, ,2 Vesitiekuljetusketju , 263 4, yhteensä , , Kaikkiaan , , Metsätehon raportti

14 km 35 Keskim. Min. Maks tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 11. Kuljetusmatkat 1996, km. mk/m 3 6, 5, 4, 3, 2, 1, 27,5 26,4 29,8 19,9 16, 27,8 Keskim. Min. Maks. 27,5 18,4 34,7 46,5 39,6 5,3 17,4 16, 19, 16,6 1,8 25, 32,9 13,9 44,5 37,9 28,3 54,3 25,9 24,3 29,7 31, 26,8 34,2, tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 12. Kuljetuksen yksikkökustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti

15 p/m 3 km 7, 6, 55,9 Keskim. Min. Maks. 61,3 5, 4, 3, 2, 1, 29, 22,9 4,1 41,7 31,9 11,8 1,2 13,7 16,8 15,2 2,1 4,2 27,5 7,2 4,3 12,1 14,4 4,6 2,7 14,1 11,5 17,8 3,3 24,8 4,2 23,4 21,7 41,7, tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 13. Kuljetuksen yksikkökustannukset 1996, p/m 3 km. km 3 Keskiarvo Minimi Maksimi Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Kuva 14. Puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat 1996, km. Metsätehon raportti

16 PUUTAVARALAJEITTAISET KAUKOKULJETUSMATKAT Tukkien puulajeittaiset kaukokuljetusmatkat olivat keskimäärin km. Kuitupuun kaukokuljetusmatkat olivat huomattavasti pidemmät. Koivukuitupuun kuljetusmatka oli 147 km, kuusikuitupuun 149 km ja mäntykuitupuun 167 km. Yrityksittäiset minimi- ja maksimikeskiarvot olivat havutukilla km ja km, vanerikoivulla 84 ja 133 km, kuitupuulla km ja km. Suurimmat maksimikeskiarvot olivat mänty- ja koivukuitupuulla. Keskiarvot on laskettu yritysten ilmoittamien kuljetusmatkojen perusteella käyttäen painolukuna yrityskohtaisia kokonaiskuljetusmääriä (m 3 ). TAULUKKO 8 Kaukokuljetusmatkat, kotimainen puu 1996 Kuljetustapa Keskim., Minimi ja maksimi, km km min. maks. Autokuljetus tehtaalle asemalle Rautatiekuljetus Rautatiekuljetusketju vesistöön Uitto Aluskuljetus Vesitiekuljetusketju yhteensä Kaikkiaan TAULUKKO 9 Kaukokuljetuksen yksikkökustannukset, kotimainen puu 1996 Kuljetustapa Keskimäärin mk/m 3 p/m 3 km Minimi ja maksimi min. maks. min. maks. mk/m 3 p/m 3 km Autokuljetus tehtaalle 27,5 29, 26,4 29,8 22,9 4,1 asemalle 19,9 41,7 16, 27,8 31,9 55,9 Rautatiekuljetus 27,5 11,8 18,4 34,7 1,2 13,7 Rautatiekuljetusketju 46,5 16,8 39,6 5,3 15,2 2,1 vesistöön 17,4 4,2 16, 19, 27,5 61,3 Uitto 16,6 7,2 1,8 25, 4,3 12,1 Aluskuljetus 32,9 14,4 13,9 44,5 4,6 2,7 Vesitiekuljetusketju 37,9 14,1 28,3 54,3 11,5 17,8 yhteensä 25,9 3,3 24,3 29,7 24,8 4,2 Kaikkiaan 31, 23,4 26,8 34,2 21,7 41,7 Metsätehon raportti

17 TAULUKKO 1 Puutavaralajeittaiset kaukokuljetusmatkat 1996 Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Kuljetusmatka, km Keskiarvo* Minimi Maksimi * Keskiarvo on laskettu yritysten ilmoittamien kuljetusmatkojen perusteella käyttäen painolukuna yrityskohtaisia kokonaiskuljetusmääriä (m 3 ). Metsätehon raportti

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016 Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

KAUKOKULJETUSTILASTO 2004

KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 Projektiryhmä Jouko Örn ja Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Oy, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN KAUKOKULJETUKSET VUONNA 977 Arno Tuovinen MITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90400 SE LOS TE 8/978 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2007 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

5PUUNKORJUUJAKULJETUS

5PUUNKORJUUJAKULJETUS 5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1998 metsäteollisuuden

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luku käsittelee puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Valtaosa tässä luvussa julkaistavista tiedoista perustuu Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon

Lisätiedot

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

järeä lehtipuu, havukuitupuu, lehtikuitupuu, metsähake, teollisuushake ja teollisuussahanpuru.

järeä lehtipuu, havukuitupuu, lehtikuitupuu, metsähake, teollisuushake ja teollisuussahanpuru. MOSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELOSTE /975 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN KAUKOKULJETUKSET V U 0 N N A 9 7 4 Arno Tuovinen MUUTOKSET Vuodesta 952 lähtien Suomen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

5PUUNKORJUUJAKULJETUS

5PUUNKORJUUJAKULJETUS 5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Lisäksi luvussa esitetään puun alueittaisia kulkuvirtoja ja keskikuljetusmatkoja koskevia

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, syyskuu 214 4/214 4.11.214 Elina Mäki-Simola Syyskuun hakkuut,3 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut ennätysvauhdissa

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS

KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS Projektiryhmä Jouni Väkevä ja Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus r.y., Stora Enso Oyj, UPM-

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne Ryhmähanke Metsäkone- ja puutavaraautokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne Metsätehon raportti 102 31.1.2001 Metsäkone- ja puutavara-autokalusto ja sen työmäärät vuonna 1999 Heikki Alanne

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

- - METSÄTEHO ~METSÄTEOLLISUUS 10/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS TIIVISTELMÄ JOHDANTO. Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu

- - METSÄTEHO ~METSÄTEOLLISUUS 10/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS TIIVISTELMÄ JOHDANTO. Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu METSÄTEHO 1/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet aluskuljetusten lisäämiseen Vuoksen

Lisätiedot

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 30.6.2005 Toimittaja: Martti Aarne 23.8.2005 787 Kuitupuuvarastot lähes 50

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

a saus PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti 12/1989 JOHDANTO

a saus PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti 12/1989 JOHDANTO MITSATIHON a saus 1/1 PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti Puunhankinnan resurssien suunnittelussa varsinkin puutavaran autokuljetuksen mitoitus on usein laskettu suurpiirteisesti;

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS 5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste kasvoi 97 prosenttiin vuonna 2004. Puunkorjuu maksoi keskimäärin 8,43 euroa kuutiometriltä, mistä hakkuun osuus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS 5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Vuonna 2000 lähes kaikki metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkaama puu korjattiin koneellisesti. Uudistushakkuista oli koneellistettu 97 ja harvennushakkuista 89 prosenttia.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppa, toukokuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, lokakuu 213 46/213 2.12.213 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut,6 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS 5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste kasvoi hieman nousten 96 prosenttiin vuonna 2003. Puunkorjuu maksoi keskimäärin 8,47 euroa kuutiometriltä, mikä

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

MITSATIHO. SEI.OSTE Puhelin /1974. Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuksissa saatiin vuonna 1973 seuraavat päätulokset

MITSATIHO. SEI.OSTE Puhelin /1974. Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuksissa saatiin vuonna 1973 seuraavat päätulokset MITSATIHO Rauhankatu 5 7 HElSINKI 7 SEI.OSTE Puhelin 9 6628 9/974 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN KULJETUKSET VUONNA 973 Arno Tuovinen TVISI'EI.MÄ Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuksissa saatiin vuonna 973

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

5 Puun korjuu ja kuljetus

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuu ja kuljetus Vuonna 2008 sekä puunkorjuun että puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat huomattavasti edellisvuodesta. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuissa puunkorjuu

Lisätiedot

5 Hakkuut ja puun kuljetus

5 Hakkuut ja puun kuljetus Hakkuut ja puun kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2011 samaan tahtiin kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin. Hakkuumäärä nousi 2,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli yhden prosentin

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS 5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Vuonna 2001 lähes kaikki metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkaama puu korjattiin koneellisesti. Uudistushakkuista oli koneellistettu 97 prosenttia ja harvennushakkuista

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI Projektiryhmä Markku Mäkelä, Olavi Pennanen, Heikki Alanne, Jouko Örn ja Sirkka Keskinen Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot