Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996."

Transkriptio

1 Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: Metsäteho Oy puunkorjuu, puutavaran kaukokuljetus, kustannukset Helsinki 1997 Metsätehon raportti

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 PUUNKORJUUN KUSTANNUKSET... 4 PUUNKORJUUN OLOSUHTEET... 8 PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN KUSTANNUKSET...12 PUUTAVARALAJEITTAISET KAUKOKULJETUS- MATKAT...16 Metsätehon raportti

3 TIIVISTELMÄ Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,1 mk/m 3 vuonna Kustannukset alenivat 3 % edellisestä vuodesta. Koneellistamisaste nousi samana aikana 82 %:sta 86 %:iin, mikä oli harvennushakkuiden osuuden vähenemisen ohella merkittävin syy kustannusten alenemiseen. Päätehakkuista oli koneellistettu 9 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Puutavaran kaukokuljetuksen keskimääräiset yksikkökustannukset olivat 31, mk/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset alenivat noin 3 %. Keskimääräinen kaukokuljetusmatka oli 132 km. Suoran autokuljetuksen keskimatka oli 95 km, rautatiekuljetuksen alkukuljetuksineen 277 km ja vesitiekuljetuksen alkukuljetuksineen 268 km. Puutavarasta 79 % toimitettiin autolla suoraan käyttöpaikalle. Rautatiekuljetuksen osuus puumääristä oli vajaat 16 %, uiton ja aluskuljetuksen yhteensä 5 %. Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kustannustiedustelun yhteydessä koottiin tiedot hakkuutavoittaisista keskeisistä puunkorjuuolosuhteista ja kotimaisen puun puutavaralajeittaisista kaukokuljetusmatkoista vuonna Puunkorjuussa rungon keskikoko oli ensiharvennushakkuissa 82 dm 3, muussa harvennuksessa 151 dm 3 ja päätehakkuussa 37 dm 3. Keskimääräinen puutavarakertymä oli ensiharvennuksessa 45 m 3 /ha, muussa harvennuksessa 63 m 3 /ha ja päätehakkuissa 149 m 3 /ha. Metsähallituksen työmaakoot olivat selvästi muiden osakkaiden ilmoittamia suurempia. Muiden kuin Metsähallituksen keskimääräiset työmaakoot olivat ensiharvennuksessa 185 m 3, muussa harvennuksessa 227 m 3 ja päätehakkuussa 452 m 3. Tukkien puulajeittaiset kaukokuljetusmatkat olivat keskimäärin km. Kuitupuun kaukokuljetusmatkat olivat huomattavasti pidemmät. Koivukuitupuun kuljetusmatka oli 147 km, kuusikuitupuun 149 km ja mäntykuitupuun 167 km. Metsätehon raportti

4 JOHDANTO Metsäteho on vuosittain koonnut tilaston puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen puumääristä ja kustannuksista. Tilasto on kerätty Metsähallitukselle ja puuta hankkiville metsäteollisuusyrityksille tai niiden puunhankkijoille suunnatulla postikyselyllä, jossa on kysytty oman puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kustannukset ja puumäärät. Näin ollen tilasto ei pidä sisällään hankintapuun korjuumääriä eikä -kustannuksia. Vuonna 1996 hankintapuun osuus kotimaisesta puunhankinnasta oli 18 %. Vuoden 1996 korjuumääriä ja kustannuksia koskeva kysely tehtiin helmimaaliskuussa Kyselyyn vastasivat A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oy, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, UPM-Kymmene Oy, Vapo Timber Oy ja Visuvesi Oy. Vastanneiden osuus kotimaisesta puunhankinnasta oli 88 % vuonna Puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen puumäärä- ja kustannustilasto on julkaistu Metsätehon katsauksena 3/1997. Tässä raportissa julkaistaan yksityiskohtaisemmat kustannustiedot sekä lisäksi puunkorjuun olosuhdetiedot ja kotimaisen puun puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat. Tiedot perustuvat em. puunhankkijoiden vuonna 1996 korjaamiin ja kuljettamiin kuorellisiin raakapuumääriin. Hakkuupalkat ovat sivukustannuksineen. Muut kustannukset ovat suoranaisia arvonlisäverottomia kustannuksia ilman välillisiä kustannuksia. Tilastotietoja antaneille yrityksille voidaan eri toimeksiannosta laatia raportti, jossa yrityksen kustannus- ja olosuhdetietojen lisäksi on vertailu muiden yritysten keskiarvoihin sekä yrityskohtaisiin minimi- ja maksimikeskiarvoihin. PUUNKORJUUN KUSTANNUKSET Kyselyyn vastanneiden puunhankkijoiden puunkorjuun kokonaismäärä oli 34. milj. m 3 vuonna Kokonaiskorjuukustannukset olivat 1.67 mrd. mk. Runsas viidennes puumääristä oli korjattu yhdistetyllä korjuumaksulla, josta hakkuun ja metsäkuljetuksen osuutta ei pystytty erottelemaan. Hakkuun koneellistamisaste oli noussut edellisen vuoden 82 %:sta 86 %:iin. Päätehakkuista oli koneellistettu 9 % ja harvennushakkuista 68 %. Päätehakkuiden koneellistamisaste pysyi ennallaan ja harvennushakkuiden koneellistamisaste nousi 5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Metsätehon raportti

5 TAULUKKO 1 Korjuun kustannukset ja puumäärät vuonna 1996 Hakkuu- ja kuljetustapa Kustannukset, milj.mk Puumäärä, milj.m 3 Moottorisahahakkuu 329,5 4,9 Koneellinen hakkuu 572, 21,6 Hakkuu yhteensä 91,5 26,5 Metsäkuljetus 467,5 26,5 Yrittäjäkorjuu 299,9 7,5 Korjuu yhteensä 1 669, 34, TAULUKKO 2 Manuaalisen ja koneellisen hakkuun osuudet vuonna 1996 Kaikki hakkuut, % minimi maksimi kaikki Moottorisahahakkuu Koneellinen hakkuu Hakkuumenetelmä Harvennushakkuu, % minimi maksimi kaikki Päätehakkuu, % minimi maksimi kaikki Yhteensä % Kaikki Min. Maks Harvennus Päätehakkuu Kaikki 99 Kuva 1. Koneellistamisaste 1996, % korjuumäärästä. Metsätehon raportti

6 Puunkorjuun yksikkökustannusten kehitys on 199-luvulla ollut yleensä laskeva. Vuodesta 1994 vuoteen 1995 kustannukset nousivat 7 %. Vuonna 1996 kustannukset laskivat 3 % edellisestä vuodesta ja puunkorjuu maksoi keskimäärin 49,1 mk/m 3. Merkittävin syy kustannusten alenemiseen oli koneellistamisasteen nousu erityisesti harvennushakkuissa ja harvennushakkuiden väheneminen. Vuonna 1996 yritysten ja Metsähallituksen korjaamista puumääristä 27 % tuli harvennushakkuilta ja 63 % päätehakkuilta. Vuonna 1995 harvennushakkuiden osuus puumääristä oli 3 %. TAULUKKO 3 Korjuun yksikkökustannukset vuonna 1996 maksimi Moottorisahahakkuu Koneellinen hakkuu Hakkuu keskimäärin kaikki Hakkuu- ja kuljetusmenetelmä Harvennushakkuu, mk/m 3 minimi maksimi kaikki Päätehakkuu, mk/m 3 minimi maksimi kaikki Kaikki, mk/m 3 minimi 8,3 33,9 9,2 52,9 28, 64,9 67,2 3,9 77,3 39,3 26,1 43,5 23,3 12,2 31, 26,5 16,5 33, 56,1 27,8 88,5 27,7 19,1 64,9 34,1 22,2 66,6 Metsäkuljetus 2,9 17,3 24,1 16,8 14,2 18,4 17,7 15,5 2,1 Yrittäjäkorjuu 57,4 51, 61,8 35,3 34,9 58, 39,9 39,6 61, Korjuu keskimäärin 72,5 48,2 92,4 41,5 33,2 49,4 49,1 37,9 63,1 mk/m 3 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kaikki Min. Maks. 8,3 33,9 9,2 39,3 26,1 43,5 56,1 27,8 88,5 2,9 17,3 24,1 57,4 51, 61,8 72,5 48,2 92,4 Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 2. Harvennuskorjuun kustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti

7 mk/m 3 Kaikki Min. Maks. 7, 6, 5, 4, 3, 2, 52,9 28, 64,9 23,3 12,2 31, 27,7 19,1 64,9 16,8 14,2 18,4 35,3 34,9 58, 41,5 33,2 49,4 1,, Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 3. Päätehakkuun kustannukset 1996, mk/m 3. mk/m 3 9, Kaikki Min. Maks. 8, 77,3 7, 6, 5, 4, 3, 2, 67,2 3,9 26,5 16,5 33, 34,1 22,2 66,6 17,7 15,5 2,1 39,9 39,6 61, 49,1 37,9 63,1 1,, Man.hakkuu Kon.hakkuu Hakkuu ka. Lähikulj. Yritt.korjuu Korjuu ka. Kuva 4. Kaikkien hakkuiden kustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti

8 TAULUKKO 4 Harvennushakkuun osuus, % kaikista hakkuista Harvennushakkuu, % kaikki minimi maksimi % 6 Kaikki Min. Maks Kuva 5. Harvennuksen osuus 1996, % korjuumäärästä. Keskimääräiset korjuukustannukset nousivat harvennushakkuussa noin 2 % ja alenivat päätehakkuussa 1,5 % vuodesta Eniten kustannukset nousivat edelleen moottorisahahakkuussa, koska koneellisen hakkuun osuuden kasvaessa metsureiden hakattavaksi jäävät vain kaikkein pienirunkoisimmat tai muuten huonoimmat leimikot. Moottorisahahakkuun yksikkökustannukset nousivat harvennushakkuussa 14 % ja päätehakkuussa 3 %. PUUNKORJUUN OLOSUHTEET Puunkorjuussa rungon keskikoko on ensiharvennushakkuissa 82 dm 3, muussa harvennuksessa 151 dm 3 ja päätehakkuussa 37 dm 3. Keskimääräinen puutavarakertymä oli ensiharvennuksessa 45 m 3 /ha, muussa harvennuksessa 63 m 3 /ha ja päätehakkuissa 149 m 3 /ha. Vain päätehakkuussa rungon koko ja kertymä olivat koneellisessa korjuussa selvästi aalista korjuuta suuremmat. Harvennushakkuissa nämä eivät juuri poikenneet toisistaan koneellisessa ja aalisessa korjuussa. Metsätehon raportti

9 TAULUKKO 5 Korjuuolosuhteet Hakkuutapa ja korjuumenetelmä Rungon koko, dm 3 Ajomatka, m Kertymä, m 3 /ha Työmaan koko, m 3 Kaikki Muut kuin Mhs Ensiharvennus aalinen korjuu koneellinen korjuu Muu harvennus aalinen korjuu koneellinen korjuu Päätehakkuu aalinen korjuu koneellinen korjuu dm 3 /r harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 6. Rungon koko, dm 3 /r. Metsätehon raportti

10 m harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 7. Ajomatka, m. m 3 /h harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 8. Hakkuukertymä, m 3 /ha. Metsätehon raportti

11 Metsähallituksen työmaakoot olivat selvästi muiden osakkaiden ilmoittamia suurempia. Muiden keskimääräiset työmaakoot olivat ensiharvennuksessa 185 m 3, muussa harvennuksessa 227 m 3 ja päätehakkuussa 452 m 3. Koneellisen korjuun työmaakoot olivat tuntuvasti aalisen korjuun työmaakokoa suurempia. Ensiharvennuksessa koneellisen korjuun työmaakoko oli viidenneksen, muussa harvennuksessa kaksi kertaa ja päätehakkuussa kolme kertaa suurempi kuin aalisessa korjuussa. Olosuhdetietoja ovat ilmoittaneet ensi- ja muusta harvennuksesta Enso Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto, Pölkky Oy ja UPM-Kymmene Oy Tehdaspuun osalta sekä päätehakkuusta lisäksi Koskitukki Oy, Vapo Timber Oy ja UPM-Kymmene Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n osalta. m 3 Kaikki Muut kuin Mhs harv. 1. harv. 1. harv. kone kone kone Kuva 9. Työmaan koko, m 3. Metsätehon raportti

12 PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN KUSTANNUKSET Puutavaran kaukokuljetuksen kokonaiskustannukset olivat 1.3 mrd. mk ja kokonaiskuljetussuorite 5.5 mrd. m 3 km vuonna Käyttöpaikalle toimitetun kotimaisen puun määräksi ilmoitettiin 41.8 milj. m 3 ja tuontipuun määräksi 6.6 milj. m 3. TAULUKKO 6 Kaukokuljetussuoritteet ja -kustannukset 1996 Suorite Kustannukset Kuljetustapa milj. m 3 % milj. mk % km Autokuljetus yhteensä Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä % Auto, suorite Auto, kust. R-tie, suorite R-tie,kust. Vesi, suorite Vesi, kust. Kuva 1. Kuljetussuoritteiden ja kustannusten osuudet 1996, %. Metsätehon raportti

13 Kaukokuljetuksen keskimääräiset yksikkökustannukset olivat 31, mk/m 3. Edelliseen vuoteen verrattuina kustannukset alenivat 3 %, joka vastaa 199-luvun kustannustrendiä. Keskimääräinen kuljetusmatka oli 132 km, joka on 4 km pidempi kuin edellisenä vuonna. Suoran autokuljetuksen keskimatka oli 95 km, rautatiekuljetuksen alkukuljetuksineen 277 km ja vesitiekuljetuksen alkukuljetuksineen 268 km. Vesitiekuljetusmatka lyheni ja muiden kuljetusmuotojen matkat pitenivät edellisestä vuodesta. Autokuljetus on edelleen tärkein puutavaran kuljetusmuoto maassamme, 79 % puutavarasta toimitettiin autolla suoraan käyttöpaikalle. Rautatiekuljetuksen osuus puumääristä oli 16 %, uiton ja aluskuljetuksen yhteensä 5 %. Autokuljetuksen osuus säilyi ennallaan, rautatiekuljetuksen osuus kasvoi ja vesitiekuljetuksen osuus väheni yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Käytännössä kaikkea puuta kuljetettiin jossain kuljetusketjun vaiheessa autolla, koska muut kuljetusmuodot vaativat lähes poikkeuksetta autolla tehtävän alkukuljetuksen. Pitkästä kuljetusmatkasta johtuen rauta- ja vesitiekuljetuksen osuudet kuljetussuoritteesta olivat suuremmat kuin niiden osuudet puumääristä. Tuontipuu, jonka määrä väheni kolmanneksella edellisestä vuodesta, kuljetettiin käyttöpaikalle pääasiassa rautateitse. TAULUKKO 7 Kaukokuljetuksen puumäärät 1996 Kuljetustapa Kotimainen puu Tuonti 1 m 3 % 1 m 3 % Autokuljetus tehtaalle , ,9 asemalle , 261 3,9 Rautatiekuljetus , ,1 Rautatiekuljetusketju , ,1 vesistöön ,6 76 1,1 Uitto ,3 48,7 Aluskuljetus 76 1, ,2 Vesitiekuljetusketju , 263 4, yhteensä , , Kaikkiaan , , Metsätehon raportti

14 km 35 Keskim. Min. Maks tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 11. Kuljetusmatkat 1996, km. mk/m 3 6, 5, 4, 3, 2, 1, 27,5 26,4 29,8 19,9 16, 27,8 Keskim. Min. Maks. 27,5 18,4 34,7 46,5 39,6 5,3 17,4 16, 19, 16,6 1,8 25, 32,9 13,9 44,5 37,9 28,3 54,3 25,9 24,3 29,7 31, 26,8 34,2, tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 12. Kuljetuksen yksikkökustannukset 1996, mk/m 3. Metsätehon raportti

15 p/m 3 km 7, 6, 55,9 Keskim. Min. Maks. 61,3 5, 4, 3, 2, 1, 29, 22,9 4,1 41,7 31,9 11,8 1,2 13,7 16,8 15,2 2,1 4,2 27,5 7,2 4,3 12,1 14,4 4,6 2,7 14,1 11,5 17,8 3,3 24,8 4,2 23,4 21,7 41,7, tehtaalle asemalle Rautatie veteen Uitto Alus Rautatieauto Vesitieauto Auto, yhteensä Kaikkiaan Kuva 13. Kuljetuksen yksikkökustannukset 1996, p/m 3 km. km 3 Keskiarvo Minimi Maksimi Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Kuva 14. Puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat 1996, km. Metsätehon raportti

16 PUUTAVARALAJEITTAISET KAUKOKULJETUSMATKAT Tukkien puulajeittaiset kaukokuljetusmatkat olivat keskimäärin km. Kuitupuun kaukokuljetusmatkat olivat huomattavasti pidemmät. Koivukuitupuun kuljetusmatka oli 147 km, kuusikuitupuun 149 km ja mäntykuitupuun 167 km. Yrityksittäiset minimi- ja maksimikeskiarvot olivat havutukilla km ja km, vanerikoivulla 84 ja 133 km, kuitupuulla km ja km. Suurimmat maksimikeskiarvot olivat mänty- ja koivukuitupuulla. Keskiarvot on laskettu yritysten ilmoittamien kuljetusmatkojen perusteella käyttäen painolukuna yrityskohtaisia kokonaiskuljetusmääriä (m 3 ). TAULUKKO 8 Kaukokuljetusmatkat, kotimainen puu 1996 Kuljetustapa Keskim., Minimi ja maksimi, km km min. maks. Autokuljetus tehtaalle asemalle Rautatiekuljetus Rautatiekuljetusketju vesistöön Uitto Aluskuljetus Vesitiekuljetusketju yhteensä Kaikkiaan TAULUKKO 9 Kaukokuljetuksen yksikkökustannukset, kotimainen puu 1996 Kuljetustapa Keskimäärin mk/m 3 p/m 3 km Minimi ja maksimi min. maks. min. maks. mk/m 3 p/m 3 km Autokuljetus tehtaalle 27,5 29, 26,4 29,8 22,9 4,1 asemalle 19,9 41,7 16, 27,8 31,9 55,9 Rautatiekuljetus 27,5 11,8 18,4 34,7 1,2 13,7 Rautatiekuljetusketju 46,5 16,8 39,6 5,3 15,2 2,1 vesistöön 17,4 4,2 16, 19, 27,5 61,3 Uitto 16,6 7,2 1,8 25, 4,3 12,1 Aluskuljetus 32,9 14,4 13,9 44,5 4,6 2,7 Vesitiekuljetusketju 37,9 14,1 28,3 54,3 11,5 17,8 yhteensä 25,9 3,3 24,3 29,7 24,8 4,2 Kaikkiaan 31, 23,4 26,8 34,2 21,7 41,7 Metsätehon raportti

17 TAULUKKO 1 Puutavaralajeittaiset kaukokuljetusmatkat 1996 Mäntytukki Mäntykuitu Kuusitukki Kuusikuitu Koivutukki Koivukuitu Kuljetusmatka, km Keskiarvo* Minimi Maksimi * Keskiarvo on laskettu yritysten ilmoittamien kuljetusmatkojen perusteella käyttäen painolukuna yrityskohtaisia kokonaiskuljetusmääriä (m 3 ). Metsätehon raportti

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luku käsittelee puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Valtaosa tässä luvussa julkaistavista tiedoista perustuu Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

- - METSÄTEHO ~METSÄTEOLLISUUS 10/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS TIIVISTELMÄ JOHDANTO. Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu

- - METSÄTEHO ~METSÄTEOLLISUUS 10/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS TIIVISTELMÄ JOHDANTO. Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu METSÄTEHO 1/1993 PUUTAVARAN ALUSKULJETUS Teppo Oijala Jari Terävä Jukka Tohu TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet aluskuljetusten lisäämiseen Vuoksen

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

a saus PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti 12/1989 JOHDANTO

a saus PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti 12/1989 JOHDANTO MITSATIHON a saus 1/1 PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti Puunhankinnan resurssien suunnittelussa varsinkin puutavaran autokuljetuksen mitoitus on usein laskettu suurpiirteisesti;

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS

5 PUUN KORJUU JA KULJETUS 5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste kasvoi hieman nousten 96 prosenttiin vuonna 2003. Puunkorjuu maksoi keskimäärin 8,47 euroa kuutiometriltä, mikä

Lisätiedot

5 Hakkuut ja puun kuljetus

5 Hakkuut ja puun kuljetus Hakkuut ja puun kuljetus Vuonna 2013 teollisuuden käyttöön hakattiin puuta kaikkiaan 6,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun lisäksi energiapuun määräksi arvioitiin

Lisätiedot

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI Projektiryhmä Markku Mäkelä, Olavi Pennanen, Heikki Alanne, Jouko Örn ja Sirkka Keskinen Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

5 Hakkuut ja puun kuljetus

5 Hakkuut ja puun kuljetus Hakkuut ja puun kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2011 samaan tahtiin kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin. Hakkuumäärä nousi 2,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli yhden prosentin

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy 21.5.2015 Metsäteho Oy Perustettu 1945 Metsäsektorin omistama tutkimusyhtiö Tutkimuskohteena puun hankintaketju puun

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004 Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA Noin viisi vuosisataa sitten puu ja siitä saatavat tuotteet terva, hiilet, polttopuu, sahatavara jne. alkoivat

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

5 Puun korjuu ja kuljetus

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuu ja kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2010 kaikkiaan 52 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli neljäsosan enemmän kuin taantumavuonna 2009. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin 1 900 hakkuukonetta

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Puuta Venäjän Karjalasta historiaa.

Puuta Venäjän Karjalasta historiaa. Puuta Venäjän Karjalasta historiaa. Kirjallisuutta: Asko Saarelainen: Hukan hännän mitalla rajaseudun historiaa Lieksasta Voitto Pölkki: Venäjän Puu puutulvasta puutulleihin Unto Palokas: Kevätniemen saha

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Metsätehon raportti 154 9.9.2003 Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Koneellinen metsänistutus vuonna 2003 Kyselytutkimuksen tulokset Tomi Vartiamäki Metsätehon

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

5 Puun korjuu ja kuljetus

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuu ja kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2009 kaikkiaan 41,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 10 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015 Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN

VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN Projektiryhmä Jouni Väkevä, Samuli Hujo, Markku Mäkelä, Janne Peltola ja Kaarlo Rieppo Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty

Lisätiedot

Konsortiohanke Puuntuotannon, puunkorjuun ja kaukokuljetuksen energian ja käyttöaineiden kulutuksen sekä päästöjen laskentamenetelmä

Konsortiohanke Puuntuotannon, puunkorjuun ja kaukokuljetuksen energian ja käyttöaineiden kulutuksen sekä päästöjen laskentamenetelmä Konsortiohanke Puuntuotannon, puunkorjuun ja kaukokuljetuksen energian ja käyttöaineiden kulutuksen sekä päästöjen laskentamenetelmä Jouko Örn Metsätehon raportti 124 21.11.2001 Puuntuotannon, puunkorjuun

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

AJANKOHTAINEN KATSAUS

AJANKOHTAINEN KATSAUS 1/1976 AJANKOHTAINEN KATSAUS Markku Rauhalahti on vaunistunut toimintasuunnitelma vuosiksi 1976-81. Sen mukaan l~ hivuosien toiminnan p~ino kohdistetaan korjuun, kaukokuljetuksen ja puuntuottamisen t~iden

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut

Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut 29 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Pekka Iikkanen, Sirkka Keskinen, Antti Korpilahti, Tapio Räsänen, Ari Sirkiä Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Mallin kuvaus ja skenaariotarkastelut

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä

Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Bioenergian tutkimusohjelmassa saavutettujen tulosten arviointi Tutkimusohjelman johtoryhmän toimeksianto Jarmo Hämäläinen Antti

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2011 yksityismetsissä käytiin puukauppaa tavanomaista hiljaisemmin. Raakapuun kanto- ja hankintahinnat olivat edellisvuotta alemmalla tasolla, ja kantohinnoissa pudotus oli suurempi

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Metsätehon raportti 40 26.1.1998 Ulkopuolinen hanke: Maa-

Lisätiedot

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä. 7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto 1/3 Tausta: Bioenergian käyttömäärät kasvavat kuljetusmatkat pidentyvät

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1994. PUUTAVARAN TEHDASVASTAANOTON MENETELMÄT e Teppo Oijala. Jari Terävä

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 1/1994. PUUTAVARAN TEHDASVASTAANOTON MENETELMÄT e Teppo Oijala. Jari Terävä MTSÄTHO 1/1994 PUUTAVARAN THDASVASTAANOTON MNTLMÄT e Teppo Oijala Jari Terävä Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata puutavaran vastaanoton toiminnot erilaisilla tuotantolaitoksilla. Haastatteluin ja postikyselynä

Lisätiedot

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Onko puun hankinnan ja käytön ketjuissa tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia PUUvastaa haasteisiin: Puutametsästä markkinoille Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Esityksen sisältö Puun arvoketjututkimuksen

Lisätiedot

. PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN TERMINAALIVAIHEET

. PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN TERMINAALIVAIHEET 8/1992 PL 194 (Fabianinkatu 9 B) 00131 HELSINKI. PUUTAVARAN KAUKOKULJETUKSEN TERMINAALIVAIHEET Antti Korpilahti Katsauksessa tarkastellaan puutavaran kaukokuljetusta tienvarsivarastosta tehtaalle ja siirtoa

Lisätiedot