IDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "IDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa."

Jarkko Halonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 IDSATIHD Rauhanka tu HELSINKI 17 Puhelin SELOSTE 5/1974 P U U T A V A R A N K U 0 R M A J U 0 N T 0 V E T E E N Seppo Jukkola JOHDANTO Ranta- ja saaristometsien osalta on nykyään jouduttu siirtymään entistä enemmän kesäkorjuuseen. Raskaiden korjuukoneiden käyttöaika talvella saarissa jää etenkin huonoissa jääolosuhteissa lyhyeksi ja korjuu ajoittuu vilkkaimpaan aikaan. pidentää huomattavasti ranta- ja saaristometsien k rjuuaikaa ja samalla tasoittaa kone- Kesäkarjuulla on mahdollista ja työvoimaresurssi en käyttöä. Metsäteho tutki lokakuussa 1973 Tehdaspuu Oy : n Saimaan hankintaalueella puutavaran kuormajuontaa uivan niputuslaiturin, ns. nippulan, ja runkolaiturin kautta veteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa. TUTKIMUSAINEISTO Kalusto Veteen pudotusta tutkittiin uivalta pudotuslaiturilta, ns. nippulalta, ja runkolaiturilta.

2 2 l L. {_ ""\... '- l '- '- Ni putuslai. Kuvn JTl e li ni p puln '--- '~~~'------"..;~~~.., ~' _... "...,... /'-. '---\.. -- \.._ -... ;(uva P.u11r.o 1 n i. r.1 (_ \.. L L L.._ <

3 3 Nippul a on uiva alusta, jota siir r etään työmaalta toiselle hi nausmoottorin avulla. Sen päällä voidaan kul jettaa kaksi kuormatraktoria. Nippulalle on rakennettu sidontapai kka, jossa kuormat voidaan sitoa, ja pudotusl a i turi, jonka kautta niput pudotetaan kippaamalla veteen. Runkolaituri on pelkästään rungoista rakennettu pudotuslaituri. Se voidaan kiinnittää jyrkähkölle rannalle. Siirrettävää runkolaituria samoin kuin nippulaa kuljetetaan hinausmoottorilla. Kun käytetään runkolaituria, traktorit joudutaan siirtämään työmaalta toiselle erillisellä uivalla alustalla tai mahdollisesti maitse. Sekä nippulalla että runkolaittrrilla voi olla myös erillinen kehikko, johon kuorma voidaan purkaa sellaisista traktoreista, joissa ei ole kipillä varustettua perävaunua. Kehikossa puut voidaan niputtaa ja sen jälkeen kipata siitä veteen. Tässä selvityksessä tutkittiin kahta nippulalla ja yhtä runkolaiturilla työskentelevää traktoria. Nippulalla työskenteli samanaikaisesti kaksi traktoria, jotka olivat Volvo 868, traktori 1, ja Kockum KS - 875, traktori 2. Runkolaiturin kautta veteen ajoa tutkittiin Ford Teg traktorilla, traktori 3, kahdella työmaalla. Traktoreita 2 ja 3 ajoi kaksi eri kuljettajaa. Kaikissa tutkituissa traktoreissa oli kipattava perävaunu, joten erilliseen niputuskehikkoon purkamista ja siinä niputusta ei tämän selvityksen yhteydessä tutkittu. Aineis T- on määrä Taulukosta 1 nähdään lcuormien lukumäärät ja kuormien keskimääräiset koot eri traktoreillä. Tutkimusaineisto käsitti kaikkiaan 74 kuormaa, joista 32 kuormaa oli tukkia ja 42 kuormaa kuitupuuta. Kaikki kuitupuu oli 2-metristä. Kuormista 64 kappaletta sidottiin vaijereilla, 8 langoilla ja 2 ketjuilla.

4 4 TAULUKKO 1 Ai nei ston määrä j a laatu Traktori Puutavara Kaikki laji Kuor- Ifuor- Kuar- Kuor- Kuor- Kuor- Kuor - Kuor- Kuor- Kuorman mia, man man man man mia, mia, mia, mia, koko, koko, koko, koko, koko, m3 m3 m3 m3 m3 Havukuitupuu Lehtikuitupuu Havutukki Koivutukki Yhteensä Työskentelytapa Nippulalla työskennelleet traktorit ajoivat puutavaraa veteen sekä rantapinoista että rannan läheisyydessä sijaitseviita leimikoilta. Kuormattu traktori ajoi ensin nippulan alkupäähän, jossa kuorma sidottiin, ja sen jälkeen siirtyi pudotuslaiturin kohdalle, jossa kiinnitettiin pudotuskettingit ja kuorma kipattiin veteen. Nippulalla voi työskennellä vain yksi traktori kerrallaan. Runkolaiturilla työskenneltäessä kuormattu traktori ajoi laiturin lähelle, jossa kuorma sidottiin, ja sen jälkeen siirtyi laiturin viereen, jossa kiinnitettiin pudotuskettinki ja kuorma kipattiin laituria pitkin veteen. Pudotuslaitureiden siirroista, nippujen keräilystä ja hinauskuormien tposta huolehtivat työmailla hinausmoottcrin kuljettaja ja erillinen rantamies. TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulokset on esitetty eri traktoreiden osalta erikseen. Tulokset on yhdistelty sellaisten olosuhdetekijöiden osalta, joilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin.

5 5 TAULUKKO 2 Purkamisen osa- ajat kuorman s i tomista lukuun ottamatta Erittely Traktor i Tehoaika, min/kuorma Kaikki Sitomisen valmistelu Apumies mukana ::!: Ei apumiestä 2 1 6::!:.o ::!:.o Siirtyminen purkamisessa Si irtymisen valmistelu 0. 25::!: ::!: : Siirtyminen : o.24::!:.o. o6 Pudotuskettingin lai tto1) Apumies mukana ± Ei apumiestä 3. 37::!:.o : Pudotuksen valmistelu Apumies mukana ±.o. 03 ~ ::!:.o 16 Ei apumiestä : o. 21.±.o. o Pud0tus ApumiP.S mukana ±.o ::!:.o Ei apumiestä Päättäminen Apumies mukana ±o ::!:.o. 46 Ei apumiestä 1.35.: () Yhteensä Apumies mukana Ei apumiestä o ) ) Pudotuskettinkejä traktoreilla 1 ja 2 kaksi kappaletta ja traktorilla 3 yksi kappale 2) Pudotuskettinkejä kaksi kappaletta

6 6 Ajat on esitetty tehoaikoina ja keskiarvon lisäksi on esitetty sen 95 %:n luottamusväli sellaisissa tapauksissa, joissa havaintojen määrä on ollut yli viiden. Taulukoissa esitetyt kaikkien traktoreiden yhteiset keskiarvot on laskettu kunkin traktorin havaintojen määrällä painottaen. Purkamisajan jakautuminen Taulukosta 2 (s. 5) nähdään purkamisen osa-ajat kuorman sitomista lukuun ottamatta. Sitomisen valmistelu on ollut vaij ereiden ja lankojen 1-:::atkomista ja erilaista sitomisvälineiden järjestelyä. Siirtymisaj ajat purkamisessa ovat pieniä, ja ne koskevat siirtymistä kuorman sitomispaikalta pudotuslaiturin luo. Pudotuskettinkien laittoajat vaihtelevat 1. 1 min:sta 3. 9 min:iin kuormaa kohti olosuhteiden mukaan. Traktoreilla 1 ja 2 käytettiin kahta ja traktorilla 3 yhtä pudotuskettinkiä. Kuorman pudotus käsittää kuorman kippaamisen ja sen päättämisessä laitetaan traktorin perävaunu siihen kuntoon, että uuden kuorman nouto voi alkaa. Apumies jouduttaa työskentelyä lähes kaikissa työvaiheissa. Taulukossa 3 on esitetty kuorman sitomiseen kulunut aika eri tapauksissa. Nopeinta sitominen on ollut silloin, kun niput on sidottu vaijereilla. Langoilla ja ketjuilla sitominen on vaijereilla sitomista hitaampaa, mutta aineisto niiden osalta n melko pieni, joten kovin luotettavia ja tarkkoja päätelmiä niistä ei voida tehdä. Kuitupuunipp~minminen on ollut jonkin verran tukkiniprujen sitomi3ta hitaampaa. Apumiehen mllicanaolo on jouduttanut sitomista selvästi.

7 7 TAULUKKO 3 Kuorman sitominen Traktori Si tomi stapa 1) ja Ha- Ha- Hapuutavaralaji ve.i.n- Tehoaika, lvain- Tehoaika, ' Teh:J- Tehoaika, aika, lva.ln- to- min/ to- min/ toja, kuorma ja, kuorma ja, min/ min/ kuorma kuorma e VAIJERILLA!2~~::~ -~~~l!:~l!: Kuitupuu : Tukki : Ei apumiestä Kuitupuu s:to Tukki ± LANGOILLA Apumies mukana Kuitupuu Tukki ~~ -l!:2~~::~~~ Tukki KETJUILLA ~~ -~2~~::~~~ Kuitupuu ) Siteitä traktoreilla 1 ja 2 neljä kappaletta/kuorma ja traktorilla 3 viisi kappaletta/kuorma Purkamisen kokonaistehoaika Taulukossa 4 ~n esitetty kuorman veteen purkamisen keskimääräinen tehoaika eri olosuhteissa. Sellaisten tapausten ajat on esitetty suluissa, joista kuorman sitomisen osalta ei ole ollut varsinaista aineistoa. Laskelmassa käytetyt ajat on saatu muista sitomisajoista interpoloimalla. Purkamisen kokonaistehoaika on ollut sitomistavasta riippuen 7 12 min kuormaa kohti silloin, kun purkamisessa on ollut apumies. Jos purkamisessa ei ole apumiestä, purkamisen kokonaisteho-

8 8 TAULUKKO 4 Purkamisenkokonaistehoaika. Siteitä neljä kappaletta/ kuorma, pudotusketti nkejä 2 kappaletta/kuorma Sitomistapa Vaije- Langoil- Ketjuil- Vaije- I.angoil- Ketjuil- Puutavaralaji rei l l a la la reilla la la min/kuorma Kokonaistehoaika min/rn3 ~E~ ~~~ -IE~~~~~ Havukuitupuu Lehtikuitupuu } , 06 ( 11.79) o (1. 09) ( 1. 27) Havutukki (10.17) (10. 82) (0. 73) (0. 78) E!~ -~E~~~~:!:~ Havukuitupuu ( 1 82) l J (19. 67) Lehtikuitupuu 1.50 (2. 12) Havutukki (18. 58) ( 1 34) aika on vastaavasti min kuormaa kohti. Vastaavat m3 -kohtaiset ajat ovat apumiehellisissä tapauksissa min/m 3 ja apumiehettömissä min/m3 Kuutiometrikohtaiset ajat on laskettu tutkimuksessa saatujen eri puutavaralajien keskimääräisiä kuormankokoja käyttäen. Pienimmät purkamisen tehoajat ovat olleet silloin, kun kuormat on sidottu vaijereilla. Langoilla ja ketjuilla sidottaessa ajat ovat olleet 6 8 min kuormaa kohti suuremmat. Tukkien kuormakohtainen purkamisaika on n peamman sitomisen vuoksi hieman kuitupuukuormien purkamisaikaa pienempi. Lisäksi tukkikuormien suuremmasta koosta johtuu, että tukin m3 -kohtainen purkamisaika kuitupuuhun verrattuna edelleen nopeutuu. Keskeytykset Keskeytykset nähdään taulukosta 5. Uivalla pudotuslaiturilla työskennelleillä traktoreilla oli keskeytyksiä yhteensä keskimäärin

9 9 TAULUKKO 5 Keskeytykset Traktori Keskeytyks e n syy Kaikki Toisen traktorin odotus Keskeytysaika, min/kuorma Muu keskeytys : : Yhteensä min kuormaa kohti. Toisen traktorin odotuksesta purkamiseen pääsemiseksi aiheutui keskeytyksiä keskimäärin 2. 1 min kuormaa kohti. Loppuosa keskeytyksistä johtui erilaisista syistä, pääasiassa kahvi- ja lepotauoista, huolloista, pienistä korjauksista ja lyhyistä pudotuslaiturin siirroista. Runkolaiturilla toimineella traktorilla oli keskeytyksiä keskimäärin 5. 2 min kuormaa kohti. Ne aiheutuivat pääosin samoista syistä kuin uivalla pudotuslaiturilla työskennelleiden traktoreiden keskeytykset. Kuorman teon yhteydessä traktoreille aiheutuneita keskeytyksiä ei tämän tutkimuksen yhteydessä tutkittu..

Samankaltaiset tiedostot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä