Puutavaran ajo traktorilla välivarastosta

Transkriptio

1 84 Puutavaran ajo traktorilla välivarastosta HAULAGE OF TIMBER BY TRACTOR FROM INTERMEDIATE LANDING ESKO MIKKONEN HELSINKI 984

2

3 Metsätehon tiedotus - M~äteho Repont 84 M E T S Ä T E H 0 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry :n metsätyöntutkimusosasto Fo.uut WoJtk Study SectioYI. o6 the CeY!.t.Jta...t M.6oua;ti_oYI. o6 FiYI.n.i.-6h FoJte.6t I Yl.dM:t!Ue-6 PUUTAVARAN AJO TRAKTORILLA VÄLIVARASTOSTA Haula.g e o 6 T -Unbe.~t 6Jtom I Yl.te.~trned-<-ate by T Jta.c:toJt LaYI.d-<-Yl.g Esko Mikkonen METSÄTEHO, Fabianinkatu 9 B, 000 HELSI KI

4 Kauppakirjapaino Oy, Helsinki ISBN ISS 06-77

5 SISÄLLYS Corz;te.n;t;., Sivu Page. TI IVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITE JA RAJAUS TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO 4 TUTKIMUSTULOKSET Yleistä Tyhjänä- ja kuormattuna-ajo Kuormaus Purkaminen Tehtaalleajo Uittoonajo Mittaus Kokonaisajanmenekki KUSTANNUSTEN VERTAILU AUTOKULJETUSKUSTANNUKSIIN 6 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 4 KIRJALLISUUTTA- R e. 6 e. ~ e. n c e. ~ 4 Su. mma~y 4 LIITTEET

6 TIIVISTELMÄ Tu;t/UmlUJ l!elvli.:ta.. väli- ;t.a.j._ pullku!u..vaj!.a..6- :to-6:ta alkavan puu;tavajum maa:taloluj.t.jtak.:tolteålla. kul. j ei".uk.-6 en a j anmenek!uä.. Ha vu;t'f/un ku!umä.ä.jtä.inen kuoltmanko ko o.f.j m ja noin m havukuä..;t.upuun 7. m. Ku/Umä.ä. Jtä.inen ajonopeluj :tyhjänä. oli 8. k.m/h ja kuojtma;t.:tuna. 9 k.m/ h. T uk!uen kuoltmaluj o!ä.. nopeampaa kuä..n k!lä..:tupuun kuoltmauo. Tuk!Uen ja pä..:tkä.n havukuä..:tupuun kuoltmauo nopeudul!a e.å.. hava.ä..;f.u e.jtoja eikä. myö~kä.ä.n koivu- ja havukuä..:tupuun kuoltmauonopeudu~a. Puu;tava.Jtan ajo :teh;t~atte ja pujtkaminen haa Jtuk.k.a;tJtu/UUa o!ä.. ku IUmä.ä.ltÄ..n :teho kkain;t~ ja uä..;t~oonajo hi;t.a.j..n:ta. T ä.tj-6 pe.jtä. vaunuau;to Ua kul. j e.:tuk.-6 en yk.-6 ikkökull.t.~nnuk.-6 e.:t o va:t alhaä..lj e.mma:t kuå..n.t.jtak.:toltä..ua kul. j ei".uk.-6 en, kun kul. j e.:tuo e.:t~ IJ IJ-6 on yli km : rt ja o.tol!uh:tee.:t ~~e.:t, ei"j:ä. :tä.y~pe.jtä.vaunuau:toa on mahdo.tli-6;t~ kä.ytxnä.. Jo~.t.ny~ pe.jtä.vaunuau:toa u voida kä.y.t.j:ä.ä. u im ejtiuk.-6 i v ajl.a..6.ta- o.ta~ uh:tud en v uo k.-6 i, ova:t.t.jtak.:toltä..ua-ajon kull:tannuk.l!e.:t alhai ~ e.mma:t.tä.hu kai/uua kul. j e.:t.ull e.:tä.~ yykllillä. uä..;t.:toon, :teh;t~e ja JtautMA..evaunuun aje~u-6a. Ed~een l!amanaih~een :tu;t/umuk.l!een veltlta.t..una.t.jtak.:tojtuden ku!umä.ä.~ e.:t kuo Jtmanko o ;t o v a:t -6 uujt e.n;t.un e e.:t.t.jta k.:to Jte.Ä..dert jä.jtey:ttjrtlå..-6 en myö.t.ä.. KuoltmalUJ on -6 elvä.l!.t.a.. no peut.unu:t kuojtmain:ten pa.jtan:tu.m~ en art-6i- 0.6"~ ja.t..uk!ue.n kuoltmaluj on, pä.inv~:toin kuä..n ennen, nopeampaa kuä..n kuä..;t.upuurt kuoltmaluj. E!to kuä..;t.upuun ja :tuk!uen kuoltmalujnope.uden vä.~ on kaven;t.unu:t. 4

7 JOHDANTO Puutavaran autokuljetuskaluston järeytyminen viime vuosina mm. kokonaispainorajoitusten nostamisen myötä on johtanut siihen, että autokalusto soveltuu sekä taloudellisesti että teknisesti aiempaa huonommin pienten puutavaraerien kuljettamiseen huonoista varasto-oloista. Sellaisista oloista puutavaraa joudutaan kuitenkin keräilemään esimerkiksi hankintakaupoista, joissa isäntien metsästään omatoimisesti kuljettama puutavara on pienissä erissä usein huonojen teiden päässä. Nykyinen täysperävaunuauto ei sovellu kovin hyvin lyhyille kulj etusetäisyyksille, joilla kuormauksen ja purkamisen osuus auton käyttöajasta on taloudellisuuden kannalta liian suuri. Järeään maatalous- ja teollisuustraktoriin perustuvia puutavaran kuljetusyksiköitä on 960-luvulta alkaen käytetty jatketussa lähikuljetuksessa ja välivarastosta alkavassa ajossa. Traktorilla kuljetuksen päätepaikkoja ovat tavallisimmin uittovarastot tai rautatievaunujen lastauspaikat sekä tehtaat. Traktoreilla perille toimitetut puutavaramäärät ovat viime vuosina olleet varsin vähäisiä, esimerkiksi 0. % vuonna 98 perille toimitetusta puumäärästä. Traktorillakuljetus onkin selvästi ollut metsä- ja kaukokuljetuksen saumakohdan kuljetusmuoto, jolla olosuhteiden vaikutusta on kyetty tasaamaan. Edellinen välivarastosta alkavaa ajoa koskeva traktorien tutkimusaineisto on vuodelta 97 (Kahala 976). Siihen pääasiassa perustuvat viime vuosikymmenen loppupuolen ja 980-luvun alun välivarastosta-ajon maksusopimukset. Maksu- ja tuotosperusteiden saattamiseksi nykyistä kalustoa vastaavalle tasolle sopijapuolet pyysivät Metsätehoa suorittamaan asiaa koskevan tutkimuksen. Tutkimuksen ohjaamista ja seuraamista varten sopijapuolet asettivat Metsätehon pyynnös tä tukiryhmän, johon kuuluivat J uha Hyvärinen, Touko Niemenoja ja Matti Olkkonen Koneurakoitsijain liitto r.y:stä, Kalevi Mikkonen Osuuskunta Metsäliitosta ja Harri Rumpunen Metsäalan Kuljetuksenantajista. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA RAJAUS Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maksuperusteita varten järeän teollisuus- ja maataloustraktoriin perustuvan kaluston ajanmenekkiä välivarastolta alkavassa puutavaran kuljetuksessa. Erityisen huomion kohteena oli uittoon menevän puutavaran ajo. Kuljetukseen sisältyviä töitä olivat ajot kuormaus- ja purkamispaikoille, kuormaus ja purkaminen aputöineen sekä kuljetukseen liittyvä puutavaran mittaus. Myös työn aikana havaitut erilaiset odottamiset ja työn keskeytykset sisältyvät tutkimukseen. Sen sijaan ei esimerkiksi koneiden siirtoajoja kuljetusalueelta toiselle tai kuljetustehtävästä toiseen eikä kuljettajan päivittäistä työmatka- aikaa selvitetty. Kuljetuksissa käytettävän kaluston yleistä rakennetta, järeysjakaumaa ym. ei tilastollisesti myöskään selvitetty. Kalusto rajattiin tyypillisiin nykyään käytössä ja markkinoilla oleviin traktoreihin. Siten esimerkiksi uusin, vielä kokeiltavana oleva traktoritekniikka on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähinnä pääpuutavaralajien, havutukkien ja noin m havukuitupuun, traktorikuljetusta. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Tutkimus oli tavanomainen aikatutkimus, jossa eri työnvaiheisiin kulunut aika kirjattiin kuormauksen, ajon j a purkamisen tutkimuslomakkeille. Työnvaiheiden j aottelussa sovellettiin alun perin autokulje tustutkimuksia varten suunniteltua tutkimusmenetelmää. Myös tarvittavat luokitukset olivat yhdenmukaisia autokuljetuksen maksuperustetutkimusten kanssa. Tulosten laskennassa käytettiin soveltuvin osin hyväksi autokuljetustutkimusten laskentaohjelmia. Tutkimuksessa mukana olleet traktorit olivat seuraavat: Fiat 000 DT, Ford 7600, Ford TW 0 ja TW 0/4, Valmet 90 T ja 0, Volvo BM 800 ja 60 ( kpl) sekä Zetor Crystal 04 ( kpl).

8 Kuva Kuva Kuva. Ford 7600 oli tutkimuksen kevein yksikkö. Kaikki valok. Metsäteho Kuva. Valmet 90 T kuljetti lähinnä havutukkeja Kuva. Volvo BM 800:n kuormausta lähes palstaolosuhteissa Kuva 4. uittoon Kuva Kuva 4 6 Fiat 000 DT ajoi kuitupuuta välivarastosta Kuva. Toisessa Zetor 04 Crystalissa oli irrotettava kuormain Kuva

9 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 6. Toisessa Zetor 04 Crystalissa oli kolmipistenostolaitteeseen asennettu kuormain Kuva 7. Ford TW 0:ssä ei olenelivetoa Kuva 8. Toisen Volvo BM 60:n kuorman purkamista sahan lajittelupöydälle Kuva 9. Ford TW 0/4 oli varustettu irrotettavalla tavallisesti kuorma-autoissa käytettävällä Fiskars 6 -kuormaimella Kuva 0. Toinen Volvo BM 60 ajoi kuitupuuta puskurivarastosta uittoon Kuva 9 Kuva 0 7

10 Kuormaimet jakautuivat määrältään ja järeysluokitukseltaan seuraavasti : 4 TUTKIMUSTULOKSET 4. Kuormain Cranab 40 Cranab 600 Fiskars 000 Fiskars 6000 Fiskars 6 Hiab Joutsa 0 w. Pantteri Valtra Määrä, kpl Järeysluokka Yleistä Taulukosta näkyvät keskimääräiset kuormankoot puutavaralajeittain ja päämäärittäin. Uittoonajon keskimääräinen kuljetusmatka oli 6.0 km ja tehtaalleajon 4.0 km. Keskimääräise t kuormankoot TAULUKKO Puutavaralaji Kahdessa traktorissa oli irrotettava kuormain. Perävaunut olivat Rovaniemen Konepajan (RKP) ( kpl), Oy Volvo-Auto Ab:n ja Weckmanin konepajan ( kpl) valmistamia. Lisäksi käytettiin kuorma-auton peräosasta itse rakennettuja perävaunuja (6 kpl). Tiedot yhdistelmistä on esitetty liitteessä (s. ). Uittoonajo Tehtaalleajo Keskimäärin m Havutukki Pitkä havukuitupuu Noin m havukuitupuu Noin m lehtikuitupuu Tutkimusaineisto kuormittain ja puutavaralajeittain näkyy taulukosta. Traktoreista yhteensä viisi ajoi uittoon. 4. Traktorit työskentelivät seuraavien yritysten kuljetuksissa : Auran Saha Oy, EnsoGutzeit Oy, Osuuskunta Metsäliitto, Puulaaki Oy, Tehdaspuu Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Tutkimustyömaat sijaitsivat seuraavilla paikkakunnilla: Heinolan mlk., Jyväskylä, Laukaa, Multia, Porvoon mlk., Pöytyä, Raippaluoto, Saarijärvi, Tammisaari, Virrat, Vääksy ja Äänekoski. TAULUKKO Välivaras tosta-ajon tutkimusaineisto Uittoonajo Puutavaralaji m Kuo r mia, Teh taalleajo m kpl Ravut ukki, jos ta - mäntytukkia - kuusitukkia Bavukuitupuu, jos ta - noin m - noin m - m Lehtikuitupuu - noin m Yhteensä 8 Kuor mia, Yhteensä m kpl Kuo rkpl Tiet luokiteltiin tutkimusta varten kestopäällysteisiin valta- ja kantateihin, hyväja huonolaatuisiin metsäautoteihin, varsiteihin sekä talviteihin. Lopullisessa luokittelussa tieluokkia on yhdistelty taulukon mukaisesti. Taulukosta käy myös selville erilaisilla teillä havaitut ajonopeudet. Tyhjänäajo oli keskimäärin 4. 4 km/h nopeampaa kuin kuormat tuna-aj o. Suuri kuormattuna-ajon nopeus varsiteillä johtuu siitä, että havaintoaineistoa oli siltä osin vähän, ja ero tyhjänäajon nopeuteen vastaavassa tieluokassa siitä, että traktorit eivät käyttäneet samoja ajoreittejä ajaessaan tyhjinä ja kuormattuina. Tutkimukseen sisältyi 67 tyhjänä- ja 7 kuormattuna-ajon ajoväliä. mia, Tyhjänä- ja kuormattuna-ajo TAULUKKO Keskimääräise t matkaosuudet ja ajonopeudet tieluokittain Tyhjänäajo Kuormat tuna-ajo Tieluokka Kes topäällys teiset tiet Soratiet Metsäauto t iet Varsitiet Talvitiet Yhteensä ja keskimäärin Osuus, % Nopeus, km/h Osuus, % Nopeus, km/h

11 Kuvasta nähdään, että sorateiden suhteellinen osuus suurenee ja kestopäällysteteiden osuus pienenee aina 0 km:iin saakka. Se selittynee kuljettajien ajoreittien valinnoilla. Pitkillä kuljetusetäisyyksillä joudutaan pakostakin käyttämään valta- ja kantateitä, jotka ovat kestopäällystettyjä. Kuljetusmatkoittaisia tieluokkien osuuksia kuvaavat yhtälöt on esitetty liitteessä Suhteellinen osuus, % 00T r , --- Yleiset tetyhteensy (s. ). 60 TAULUKKO 4 Ajon tehoajanmenekki Tyhjänäajo Kuormat tuna-aj o 40 Tieluokka 0 min/km Kestopäällysteiset tiet Soratiet Metsäautotiet Varsi- ja_ talvitiet Kul j etusetåi syys, km Taulukossa 4 esitettyjä ajon tehoajanmenekkej ä ja kuvan mukaisia tieosuuksia käyttäen laskettiin ajoajat eri kuljetusetäisyyksille. Muiden ajoon liittyvien töiden ajanmenekki oli seuraava: Kuva. mukaan Tieluokkien osuudet kuljetusetäisyyden Kuormaimen käsittely.6 minikerta (irrotus ja kiinnitys) Kääntyminen. 00 minikuorma Kuormausajo - eteen ja taakse kuormauspaikalla. 60 -"- - kuormauspaikkojen välillä.4 -"- Ajonaikaisten keskeytysten osuus ajon tehoajasta oli. %. 4. Kuormaus Kuormausaikoja tutkittiin varianssianalyysin avulla merkitsevästi ajanmenekkiin vaikuttavien tekijöiden selville saamiseksi. Tilastollisesti merkitseviä havaittiin vain kolme: kuormauspaikkaluokka, kuormaimen järeys sekä jako tukkien ja kuitupuun kesken. Eroja noin m havu- ja koivukuitupuun kuormausaikoj en välillä ei havaittu. Se saattoi johtua koivukuitupuuaineiston vähyydestä (6 kuormaa). Siksi koivukuitupuuta koskevia tuloksia ei esitetä erikseen. Myöskään havutukkien ja pitkän havukuitupuun kuormausajat eivät merkitsevästi eronneet toisistaan. Pitkän kuitupuun tutkimusaineisto yhdistettiin jatkoanalyy- seissä tältä osin tukkiaineistoon. Mäntyja kuusitukkien kuormausaikojen välillä ei ollut eroja. Edellisen perusteella laskettiin aluksi kuormausaikoj en regressiomalli (liite, s. 6), jossa muuttujina olivat pääpuutavaralaji (tukitlkuitupuu) ja kuormauspaikkaluokka. Mallin avulla laskettu kuormauksen ajanmenekki mainittujen muuttujien mukaan oli seuraava: Puutavaralaji Kuormauspaikkaluokka. mn m Havutukki Noin m havukuitupuu Kuormaimen järeys (luokitus asetelmassa s:lla 8) vaikutti myös selvästi ajanmenekkiin. Sen vuoksi laskettiin tarkempi regressiomalli, jonka antamat kuormausajat näkyvät taulukosta (malli liitteessä, s. 6). Koska kuormaimen järeyden huomioon ottava malli selitti kuormausajanmenekin vaihtelusta huomattavasti suuremman osan kuin 9

12 TAULUKKO Kuormaimen järeys Purkamisalueella purkamiseen liittyvä ajaminen on laskettu keskimääräisenä koko aineistosta ja ilmoitettu kuormittaisena vakioaikana. Varsinaisen kuormauksen ajanmenekki Ku.rmausp~ikkaluo~ka Tukki Kuitup. Tukki Kuitup. Tukki Kuitup. minlm.4 l. 4 l. 0 l. l. 60 l. 6.8 l. l. 8 l. 0 l. 8 l l Tehtaalla jouduttiin purkamisen yhteydessä odottamaan keskimäärin.0 min odotuskertaa kohti. Silloin kun kuormat purettiin haarukkatrukilla, 4 % tehtaalle ajetuista kuormista joutui odottamaan. Kuormaa kohti odottamiseen kului 4. min. Keskeytysaika tehtaalla purkamisessa oli. 4 minikuorma ja 7. 0 % purkamisen tehoajasta. kuormauspaikkaluokan ja pääpuutavaralajin huomioon ottava malli, viimeksi mainittua käytettiin kuormausaikojen laskentaan kokonaisaikojen laskennan yhteydessä. Kuormaimen järeytenä käytettiin aineiston keskimääräistä kuormainten järeyttä. Tässä tutkimuksessa havutukkien ja noin m havukuitupuun kuormausnopeuden välinen ero oli pienempi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös viimeisimmistä autokuljetustutkimuksista. Kuormauksen valmisteluun meni keskimäärin. 46 minikuorma ja kuormauksen päättämiseen. minlkuorma. Kuormauksen keskeytyksiin kului. 6 minikuorma eli keskimäärin 7. 6 % kuormauksen kuormakohtaisesta tehoajasta Purkaminen Tehtaalleajo Traktorit kuljettivat puutavaraa suoraan sahoille, selluloosatehtaalle, rautatievarastoon ja uiton pudotuspaikoille. Tehtaalla puutavara purettiin joko omalla kuormaimella tai haarukkatrukilla (taulukko 6). TAULUKKO 6 Purkamisen ajanmenekki tehtaalla Purkamisväline Työnvaihe Oma kuormain Havutukki Haarukkatrukki n. m Havukuitup. tukki n. m kuitup Uittoonajo Uittoonajo tapahtui joko välivarastosta tai puskurivarastosta, jolloin ajomatka jäi keskimääräist ä lyhyemmäksi. Pudotuspaikan vapautumisen odotusaika oli selvästi lyhyempi kuin odotusaika tehtaalla (taulukko 7). Nipun merkintä vei keskimäärin 0.8 minlkuorma. TAULUKKO 7 Purkamisaj at uittoonaj oss a Työnvaihe Havutukki n. m kuitupuu Pudotus paikan vapautumisen odotus, min ikerta Nipun sit ominen, min ikuorma - valmistelu - sitomistyö l l. 7 Nipun kaatami nen - valmistel u, ~in l kuorma - purku, mi n lm Päätt äminen, mini kuorma.. 08 Ajo, minikuorma.. Nippu sidottiin joko kuormauksen jälkeen puskurivarastol la tai ennen pudottamista pudotuspaikalla. Yhdessä uittoon puutavaraa ajaneista traktore ista oli hy draulinen kallistett ava peräkärry. Keskeytysaika uittoon purkamisessa oli keskimäärin 4.0 minikerta ja. 9 % purkamisen kokonaistehoajasta. Kuutiomäärillä painotettu keskimäär ä inen purkamisen keskeytysosuus oli. 7 %. Purkamisen valmis t e lu, minikuorma Purkaminen, minlm Purkamis een l iittyvä ajo, mi ni kuorma - valmist elu - ajoaika l Puutavara mitattiin joko j ä lkimittauksena tienvarres s a ennen kulj etusta tai otantapainomittauksena t e htaa lla. Ensiksi mai Mittaus

13 nittu mittaustapa ei tietenkään vaikuta suoraan kuljetuksen ajanmenekkiin. mioon keskimääräisinä siten kuin ne ovat esiintyneet. Otantapainomittauksen ajanmenekki oli mittauksen valmistelun osalta 4.9 minikuorma ja varsinaisen mittauksen osalta. min/ kuorma. Odotusajat sisältyvät kokonaisaikaan kuormakohtaisina keskimääräisaikoina. 4. Purkamisalueen sisäinen ajoaika ei sisälly kokonaisaikaan, vaan on oletettu, että kuormattuna-ajo päättyy purkamispaikalle. Mittausaikaa ei ole otettu aikalaskelmaan mukaan. Se voidaan haluttaessa lisätä suoraan taulukeiden 8 ja 9 kuormakohtaisiin aikoihin. Kokonaisajanmenekki Kuljetuset äisyyden, kuormauspaikkaluokan ja purkamisvälineen mukainen, aineiston pääpuutavaralajien keskimääräistä kuormaa kohti laskettu ajanmenekki (taulukot 8 ja 9) sisältää alle min:n keskeytykset. Ne on kunkin työnvaiheen osalta otettu huo- Taulukoiden 8 ja 9 ajat on laskettu aineiston keskimääräisen nosturinkokoluokan mukaan. Välivarastosta alkavan traktorikuljetuksen a~anmenekki. Puutavaralaji havutukki, kuorman koko 8. 6 m TAULUKKO 8 Kuormaus paikkalk. Kuormauspaikkalk. Kuljetuse t äisyys, km Uittoonajo Tehtaalleajo Oma kuormain Haarukka trukki Uittoonajo Kuormauspaikkalk. Tehtaalleajo Oma kuormain Haarukkatrukki Ui ttoonajo Tehtaalleajo kuormain Haarukka trukki Oma Käytt öaika, minikuorma o ll ll. ll ll ll7. 0 ll ll ll lll.o ll ll ll ll ll f> : '

14 Välivarastosta alkavan traktorikuljetuksen ajanmenekki. Puutavaralaji noin m havukuitupuu, kuorman koko 7. m TAULUKKO 9 Kuljetus~ etäisyys, km liittoonajo Kuormauspaikkalk. Kuormauspaikkalk. Kuormauspaikkalk. Tehtaalleajo Haarukka Oma trukki kuormain liittoonajo Tehtaalleajo Oma kuormain Haarukka trukki liittoonajo Tehtaalleajo Oma kuormain Haarukkatrukki Käyttöaika, minikuorma ll ll ' ! o KUSTANNUSTEN VERTAILU AUTOKULJETUSKUSTANNUKSIIN Traktorilla kuljetuksen laskennallisia kustannuksia verrattiin autokuljetuksen vastaaviin kustannuksiin, kun tuoretta puutavaraa ajettiin tehtaalle, rautatievaunuun ja uittoon. Vertailussa ei näin ollen ole kysymys voimassaolevien sopimusten mukaisten kustannusten vertailusta, vaan teoreettisesti samojen olosuhteiden mukaan lasketuista kustannuksista. Kuljetuksen suhteellisten yksikkökustannusten perusteella traktori ei ole tukkien eikä kuitupuun ajossa kilpailukykyinen missään varastopaikkaluokassa t äysperävaunuauton kanssa, kun kuljetusetäisyys on yli km:n. Se tietenkin edellyttää, et t ä täysperävaunuautoa voidaan käyttää ilman telausta tai välikuormausta. Alle km:n et ä isyydellä traktori tulee kilpailukykyiseksi. (Kuva )

15 Suhteelliset kustannukset Suhteelliset kustannukset TEHTAALLE AJETTAESSA , r-~~ i.,"" /, / / / /,... / Täysperävaunu~ ~ Kuljetusetäisyys, km Kuljetusetäisyys. km Kuva. Havutukin välivarastosta-ajon kustannusten suhteellinen muutos. paikkaluokka. Täysperävaunuauton kustannukset 0 km:n matkalla= 00 Kuvasta näkyy suhteellisten kuljetuskustannusten muuttuminen kuljetusetäisyyden mukaan tehtaalle- ja uittoonajossa, kun perävaunuttoman auton 0 km:n kuljetuskustannuksia merkitään sadalla. Traktorillakuljetuksen kustannukset kasvavat selvästi autokuljetuksen kustannuksia nopeammin. Perävaunuttomaan autoon verrattuna kuljetus traktorilla on kustannuksiltaan hieman Suhteelliset kustannukset _... Traktori 0 00 so ~ ~ UITTOON AJ ETTAESSA 00 edullisempaa lähes kaikilla traktorille sopivilla kuljetusetäisyyksillä ja eri kuormauspaikkaluokissa. Puutavaran rautatievaunuunajossa kuljetus traktorilla on kaikkein kilpailukykyisintä ja uittoonajossa vähiten kilpailukykyistä. Kun kuormauspaikkaluokka huononee, kuljetus traktorilla on kilpailukykyistä yhä pitemmillä kuljetusetäisyyksillä. Suhteelliset kustannukset TEHTAALLE AJ ETTAESS A Kuormaus- UITTOON AJETTAESSA oo , ,r Traktori 0 0 Kuljetus etäisyys. km Kuljetusetäisyys, kai Kuva. Havutukin välivarastosta-ajon kustannusten suhteellinen muutos. Kuormauspaikkaluokka. Perävaunuttoman auton kustannukset 0 km:n matkalla = 00

16 6 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Verrattuna edelliseen samanaiheiseen tutkimukseen (Kahala 976) traktoreiden keskimääräiset kuormankoot ovat suurentuneet traktoreiden järeytymisen myötä. Kuormaus on selvästi nopeutunut kuormainten parantumisen ansiosta ja tukkien kuormaus on, päinvastoin kuin ennen, nopeampaa kuin kuitupuun kuormaus. Ero kuitupuun ja tukkien kuormausnopeuden välillä on kaventunut. Kuormaimissa on selvästi kolme eri teholuokkaa, joista pienin edustaa ehkä lähinnä aiempien tutkimusten kuormainten kokoluokkaa. Purkamisen viipymisaikaan tehtaalla vaikuttaa paitsi purkamisen tehokkuus myös muut vakioluonteiset oheisajat, joiden osuus purkamisen kokonaisajasta lisääntyy purkamisnopeuden lisääntyessä. Mahdolliset traktorikuljetuksen jatkoselvitykset tulisi kohdistaa lähinnä koivukuitupuun ajoon, josta nyt oli vain vähäinen aineisto, sekä vanerikoivun ajoon, josta nyt ei saatu lainkaan aineistoa. Myös puolikuivan puutavaran ajosta olisi kerättävä aineistoa. KIRJALLISUUTTA Re.6 e.jtettc.e6 KAHALA, M Puutavaran välivarastokuljetus maataloustraktorilla. Metsätehon seloste /976. Helsinki Metsäalan Kuljetuksenantajat. 98. Iraktoreilla suoritettavan puutavaran välivarastokuljetuksen ja puskurivarastosta ajon kuljetusmaksut. Lahden kirjapaino Oy. Lahti HAULAGE OF TIMBER BY TRACTOR FROM INTERMEDIATE LANDING By Esko Mikkonen Summary The purpose of the study was to determine the expected time of timber haulage by farm tractor from intermediate or buffer landing. The average load fize of soft wood logs was 8. 6 solid m and 7. m (s) for -m softwood pulpwood. The average driving speed of the tractor while empty was 8. km/h and loaded.9 km/h. Loading of logs was faster than loading of pulpwood. No difference was discerned between the loading speed of logs and long softwood pulpwood, nor between the loading speed of birch and softwood pulpwood. Haul- 4 age to the mill and unloading by fork-lift truck was most effective on average, and haulage to floting was slowest. The unit costs of haulage by truck with a trailer were lower than by tractor, when the distance to be covered exceeded kms and trailer usage was feasible. If use of trailers was impractical due to landing space or other factors, the costs for haulage by tractor were lower for nearly all distances when hauling to floting, mill, or railway car.

17 LIITE TRAKTORI- JA KUORMAINYHDISTELMÄT Traktori merkki Kuormaimen asennus Fiat 000 DT Fiskars 000 kiinteä Ford 7600 Cranab 40 -"- Ford TW 0 Cranab 600 -"- Ford TW 0/4 Fiskars 6 irrotettava Valmet 90 T Cranab 40 kiinteä Valmet 0 Joutsa 0 Volvo BM 60 Joutsa 0 -"- Volvo BM 60 w. Pantteri -"- Volvo BM 800 Fiskars "- Zetor Crystal 04 Hiab irrotettava Zetor Crystal 04 Valtra kiinteä _.. _ L T E TIELUOKAN SUHTEELLISTA OSUUTTA KUVAAVAT YHTÄLÖT AJOMATKAN MUKAAN Kuljetusetäisyys, km Tieluokka Kestopäällyste -~ Soratiet Metsätiet V~rsi - tiet t.et y = suhteellinen osuus, %; X = kuljetusetäisyys ja talvi- 0-0 y y y = 64-7/lOx y = 6 + /lox y = + 4/x y = 8 - l/x = - l/x y = 0 + 7/lOx y = 8-4/x y = 0 - /x = - + 7/lOx y = 00-4/x y = 8-4/x y = 4 - /lox yli 0 y = 79 y = 6 y = 4 y =

18 KUORMAUKSEN AJANMENEKIN REGRESSIOMALLIT L T E A. Kuormauspaikkaluokan ja pääpuutavaralajin mukainen malli. Muuttujat : t = kuormauksen ajanmenekki, min/m X {: ~ { ~ ~} { ~ ~} { ~ ~} havutukki, valemuuttuja noin m kuitupuu kuormauspaikkaluokka, valemuuttujien arvot kuormauspaikkaluokka, valemuuttujien arvot kuormauspaikkaluokka, valemuuttujien arvot Malli : *** t = x y z Mallin selitysaste, R 0.8 Mallin varianssitaulu Neliösumma SS MS df F Malli Virhe Kokonaisneliösumma *** F = 6.4 > FO.Ol,, B. Kuormauspaikkaluokan, pääpuutavaralajin ja kuormaimen järeyden mukainen malli. Muuttujat: t = kuormauksen ajanmenekki, min/m X {: 0 havu tukki, valemuuttuja noin m kuitupuu y kuormaimen järeysluokka - z = kuormauspaikkaluokka - Malli : *** t = x- 0.4y z Mallin selitysaste, R Mallin varianssitaulu Neliösumma SS MS df F 6 Malli Virhe Kokonaisneliösumma *** F =. > FO.Ol, 4. 04, 86

19

20 ISBN ISSN 06-77