Tutkimus silmäveroisesti katkotun kuitupuun autoonkuormauksesta ia autokuorman koosta
|
|
- Jarno Järvinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTEHON TIEDOTUS METSlTEHO REPORT 303 Tutkimus silmäveroisesti katkotun kuitupuun autoonkuormauksesta ia autokuorman koosta A STUDY OF THE TRUCKLOADING OF PULPWOOD BUCKED BY THE EYE AND THE SIZE OF THE TRUCK LOAD REIJO HAAJA HELSINKI 1971
2 0
3 Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 303 METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest il'ork Study Section of the Central Association of Finnish il'oodworking Industries T U T K I M U S S I L M Ä V A R A I S E S T I K A T K 0 T U H K U I T U P U U N A U T 0 0 N K U 0 R M A U K S E S T A J A A U T 0 K U 0 R M A N KOOS 'r A A Study of the Tr uck Loading of Pulpwood Bucked by the Eye and the Size of the Truck Load Reijo Haaja
4 Tiivistelmä Johdanto Kuormaus S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0 T a b 1 e of C o n t e n t s Sivu Page Aineisto 3 Tulokset 5 Kuorman koko Aineisto 9 Tulokset Kaluston vaikutus kuorman kokoon Yhteenveto Kirjallisuutta R e f e r en c e s Summa r y (in English) ()
5 1 T I I V I S T E L M Ä Metsäteho suoritti aikatutkimuksia kesällä 1970 Tehdaspuu Oy:n työmailla Pieksämäellä silmävaraisesti katkotun, tynkäkarsitun kuitupuun kuormauksesta kolmiakseliseen, täysper.ävaunulla varustettuun autoon. Kuormauslaitteena oli erilliselle auton alustalle asennettu kourakuormain. Samassa yhteydessä selvitettiin myös kuitupuukuorman kokoa eri tavaralajeilla. Kuorman koosta suoritettiin lisäksi tutkimuksia vastaavista tavaralajeista helmikuussa 1970 Veitsiluoto Osakeyhtiön tehtailla Veitsiluodossa. Näiden tutkimusten tulosten lisäksi esitetään tuloksia maaliskuussa 1969 OY Wilh. Schauman AB:n työmailla Ylivieskassa ja Haapajärvellä suoritetusta kuitupuun autoonkuormausta koskeneesta tutkimuksesta. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää puutavaralajien kuormaukseen kuluva aik~ ja autokuorman koko. Aineisto käsitti kuormaustutkim~sen osalta km ja autokuorman kokoa selvittävältä osalta k m. T u 1 o k s e t Kuormaus Varsinaisen kuormauksen ajanmenekki taakkaa ja kiintokuutiometriä kohti es1 tetään taulukossa 2, s. 6. Varsinaisen kuormauksen taakkaa kohti lasketuissa ajoissa ei er1 puutavaralajien välillä ollut suurta eroa, sillä jos määräpituisen 2 m kuitupuun t~ kaaikaa merkitään loo:lla, niin noin 3 m kuitupuun taakkaaika on keskimäärin 95 ja m kuitupuun taakkaaika 99. Kuormaustaakan koolla on ratkaiseva vaikutus varsinaisen kuormauksen kuutioyksikköä kohti laskettuihin aikoihin. Tutkimuksessa oli noin 3 m puun taakan koko 47 % ja m puun 53 % suurempi kuin 2 m puun taakan koko, minkä vuoksi kiintokuutiometriä kohti laskettu varsinainen kuormausaika oli noin 3 m ja m kuitupuun kuormauksessa 35 % lyhyempi kuin 2 m kuitupuun kuormauksessa. Kuormauksen työmaaajan rakenne eri puutavaralajeilla sekä suhteellinen työmaaaika esitetään taulukossa 3, s. 8. Määräpituisen 2 m kuitupuun kuormaus oli hitainta. Kun 2 m puun kuormauksen kiintokuutiometriä kohti laskettua työmaaaikaa merkitään loo:lla, noin 3 m puun aika oli 82 ja puun aika 80. Kuormauksen keskeytykset veivät keskimäärin 3.7 % työmaaajasta. Autokuorman koko Autokuormien koko, niiden nippuluku ja nipun keskimääräinen koko sekä eri puutavaralajeja olevien kuormien suhteelliset koot esitetään taulukossa 5, s.lo. Kuorma on ollut täysperävaunulla varustetussa autossa suurin määräpituisen 2 m ja 3m kuitupuun kuljetuksessa. Likipituisen, tynkäkarsitun 3m kuitupuun
6 2 kuorma oli Veitsiluodossa 24 % ja Varkaudessa 14 % pienempi kuin määräpituisen, pinnanmyötäisesti karsitun 2 m kuitupuun kuorma. Vapaanpituisen, tynkäkarsitun m kuitupuun kuorma oli Veitsiluodossa 21 % ja m kuitupuun kuorma Varkaudessa 14 % pienempi kuin 2 m:n tavarasta tehty kuorma. Kaksiakselisella puoliperävaunulla varustetun auton kuorma oli suurin määräpituisen 2 m puun kuljetuksessa. Määräpituisen 3 m tavaran kuorma oli 5% sitä pienempi. Silmävaraisesti katkottua,tynkäkarsittua puuta ei tällä ajoneuvotyypillä ajettu riittävästi, jotta kuorman koko olisi voitu luotettavasti selvittää. Puulajilla ja hakkuupalstan keskimääräisellä rungon koolla ei todettu olevan merkittävää vaikutusta liki ja vapaanpituisen kuitupuun autokuorman kokoon. Määr äpituisen kuitupuun kuormissa ei eri autotyyppien välillä ollut autonipun koossa eroa. Silmävaraisesti katkotun puun osalta kysymystä ei voitu selvittää. Täysperävaunulla varustetun auton kuormaa voidaan l i kipituisen 3 m puun kohdalla suurentaa kuormaamalla autoon neljä nippua. Neljän nipun kuormaaminen on mahdollista 18 m:n ajoneuvonpituus huomioon ottaen lähi nnä käytettäessä bulldoggimallista autoa. Vapaanpituista, yli 3. 5 m:n tavoitepituuteen katkottua kuitupuuta voidaan sekä täysperävaunulla että kaksiakselisella puoliperävaunulla varustettuun autoon kuormata yleensä kaksi nippua. Kuorman koko jää lähi nnä riippumaan tavaran pituudesta ja on yleensä määräpituisen puun kuo~aa pienempi. Jos vapaanpituisen puun kuorma tehdään järjestelemällä pölkkyjä erittäin huolellisesti, voidaan kuorman koko suurentaa tässä tutkimuksessa saadusta. Kuormausaika kuitenkin kasvaa ja lis~~si kuormaus vaatii aina kaksi miestä. Käytännössä tällaista kuorrr.an järjestelyä ei yleensä suoriteta. 0
7 3 JOHDANTO Metsäteho suoritti kesäheinäkuussa 1970 aikatutkimuksia Tehdaspuu Oy :n työmailla Pieksämäellä silmävaraisesti katkotun, tynkäkarsitun kuitupuun kuormauksesta autoon ja autokuorman koosta. Kuorman koon osalta suoritettiin vastaavista tavaralajeista tutkimuksia myös helmikuussa 1970 Veitsiluoto Osakeyhtiön tehtailla Veitsiluodossa. Tutki musten tavoitteena oli selvittää vapaan ja likipituisen, tynkäkarsitun kuitupuun kuormaukseen kuluva aika sekä se, millaiseksi niiden kuorman koko muodostuu määräpituiseen kuitupuuhun verrattuna. Kuormausta koskevi en tutkimustulosten yhteydessä esitetään myös tuloksia! 1etsätehon maaliskuussa 1969 OY Wilh. Schauman AB :n työmailla Ylivieskassa ja Haapajärvellä suorittamasta, kuitupuun kuormausta koskevasta suppeasta tutkimuksesta. K U 0 R M A U S Aineisto Aineiston määrä ja laatu Tehdaspuu Oy:n työmailla suoritetun kuormaustutkimuksen aineisto esitetään taulukossa 1. OY Wilh. Schauman AB:n työmailla kuormattiin 2m havukuitupuuta kaksi kuormaa, noin 3 m puuta neljä kuormaa ja m puuta kolme kuormaa. Yhteensä siellä ajettiin km3 Ajettu kiintokuutiometrimäärä todettiin Tehdaspuu Oy :n aineistossa sivulla 9 esitetyllä tavalla ja OY Wilh. Schauman AB:n aineiston osalta pölkyittäin kuutioimalla. Kaikki kuormaustutkimuksen autot olivat kolmiakselisia, kaksiakselisella täysperävaunulla varustettuja (kuva 1). Kuormaus suoritettiin erillisellä kourakuormaajalla, joka oli OY Wilh. Schauman AB :n aineistossa asennettu nelipyörävetoisen maataloustraktorin katolle ja Tehdaspuu Oy:n aineistossa kuormain oli auton alustalla. Kuormai mina olivat Hiab 177 ja Hiab 176. Kuormaajien käyttäjät, joina toimi joko autonkuljettaja tai apumies, olivat tottuneita ja heillä oli usean vuoden kokemus. Kuormauksen aikana toinen miehistä oli kuorman päällä suorittamassa pölkkyjen järjestelyä (kuva 2).
8 4 Taulukko 1 Tutkimusaineisto. Tehdaspuu Oy Erittely Auto 1 Auto 2 Auto 3 Yht. Määräpituinen 2 m havukuitupuu, pinnanmyötäinen karsinta Kuormia, kpl Keskimääräinen kuormausetäisyys, m Ajettu km3määrä Likipituinen 3 m havukuitupuu, tynkäkarsinta Kuormia, kpl Keskimääräinen kuormausetäisyys, m Ajettu km3määrä Vapaanpituinen,3.. 5 m havukuitupuu, tynkäkarsinta Kuormia, kpl Keskimääräinen kuormausetäisyys, m Ajettu km3määrä Yh t e e n s ä, II k u o r mi a k m Puutavara oli varastoitu siten, että pölkkyjen päät olivat kohtisuoraan kuormattavaan ajoneuvoon. Vapaan ja likipituisten kuitup~upölkkyjen maastokuljetuksenoli suorittanut metsäkuormatraktori, joten pinot olivat hydraulisella kuormaimella ladottuja (kuva 3). Määräpituinen 2m kuitupuu oli auton 1 kohdalla käsin ladotuis sa pinoissa (kuva 4) ja auton 2 kohdalla pääosiltaan hydraulikuormaimella ladotuissa pinoissa, joten pölkkyjen päät eivät olleet niissä pinoissa aivan tasan. Aineiston käsittely Aineiston tilastomatemaattisen käsittelyn on suorittanut LuK Jukka Rinkinen. Kä Kuva 1. Kolmiakselinen, kaksiakselisella täysperävaunulla varustettu auto, jossa on täysi kuorma m kuitupuuta. Kaikki Valok. Metsäteho. Fig. 1. Threeaxle truck with 2axle trailer, vith a full loaq of 3.. 5m pulpvood. Photos by Metsäteho. Kuva m kuitupuun kuormausta. Fig. 2. Leading of m pulpvood. 0
9 5 Kuva 3. Fig. 3. Metsäkuormatraktorin kuormaimella m k~tupuupinoa. ladottua Kuva Fig. Käsin ladottu 2 m kuitupuupino. Manually piled 2m pulpwood pile m pulpvood pile, piling done by a hydraulic grapple loader of a forvarder. sittelyssä pyrittiin eliminoimaan satunnaiset kuormausaikaan vaikuttaneet tekijät siten, että aineisto ryhmiteltiin varsinaisen kuormauksen (= kuormaimen kouran siirto pinolle, taakan otto, taakan nosto kuormaan ja taakan purkaminen) osalta autoittain ja puutavaralajeittain. Näiden ryhmien sisällä tarkasteltiin aineistoa yksi suuntaista varianssianalyysia ja TuJ.<_eyn testimenettelyä käyttäen ja näiden avulla poistettiin kustakin edellä mainitusta työvaiheesta ne ajat, jotka eivät täyttäneet 95 %:n luotettavuusvaatimusta. Muiden kuormausta koskevien aikojen kohdalla, joi ta ovat kuormauksen valmistelu ja päättäminen, pölkkyjen järjestely, ajoneuvon sihtely ja kääntely sekä kuormauksen keskeytykset, suoritettiin tarkastelu, jolla selvitettiin, mitkä ajat riippuvat puutavaralajista. set laskettiin puutavaralajeittain. tiin koko aineiston keskiarvona. Niiden aikojen kohdalla Puutavaralajista riippumattomat ajat tuloklasket Tällainen menettely oli johdonmukaista siksi, et tä näin voitiin osaksi poistaa se epävarmuustekijä, joka aiheutui kuormauksen ajankäytön satunnaisista vaihteluista. T u 1 o k s e t Varsinainen kuormaus Varsinaisen kuormauksen tehoaika, joka sisältää kouran viennin pinolle, oton, sen noston kuormaan ja purkamisen, taakan esitetään taulukossa 2. Vapaanpituisen, 3. 5 m kuitupuun taakkaa kohti laskettu aika oli autoilla 1 ja 2 suurempi kuin noin 3 m:n ja autolla 1 myös suurempi kuin 2 m kuitupuun varsinainen kuormausaika. Autolla 2 olivat määräpituiseksi katkotuo 2 m:n ja silmävarai sesti katkottujen puutavaralajien suhteelliset erot suurempia kuin autolla 1. voi johtua osaksi siitä, että 2 kuitupuu oli autolla l paremmissa Tämä pinoissa kuin
10 6 T a u 1 u k k o Tab1e 2 Varsinaisen kuormauksen tehoaika Productive time in 1oading prope r Auto Truck Auto Truck 1 2 Työvaihe Phase of Work 2m Auto Truck 3 Puutavaralaji Assortment n. 3m m n. 3m 2m c. c. minitaakka min/grapp1e 1oad m Kouran vienti pino11e Taking the grapp1e to the pi1e Taakan otto Graspi ng the grapp1e 1oad Taakan nosto kuormaan Lifting the grapp1 e 1oad onto the t r uck G 0.13 Tehoaika Productive time Suhteell. aika Relati ve time (2 r.l = 100 ) Taakan keskikoko, k m3 Aver age. size of gr app1e 1oad, solid cu. m min/kr.~ 3 Tehoaika, Productive time, min / cu.m (s) Suhteell. aika, kun Re1ative time when 2 m = silmävaraisesti katkotut tavaralajit, neiston laatu, s. 4). 0 mutta autolla 2 tätä eroa ei ollut (vrt. a1 Silmävaraisesti katkottujen puutavaralajien väliset erot ovat olleet molemmilla autoilla lähes yhtä suuret. Autot ajoivatkin näitä puutavarala jeja samoista varastoista ja kuormausolosuhteista. Automiehet kuormasivat puut tavanomaisella työskentelytavallaan pyrkimättä järjestelemään kuormaa tavallista enemmän. 0 Jos puita olisi ryhdytty huolellisesti asettelemaan pyrkimyksenä nimenomaan silmävaraisesti katkotun puun kohdalla suurempi kuorman koko, varsinainen kuormaus olisi hidastunut. OY ~lilh. Schauman AB:n työ mailla suoritetussa tutkimuksessa kuormattiin likipituista 3 m:n ja vapaanpituista, m kuitupuuta autoon pyrkimyksenä järjestellä kuorma hyvi n. Tällöin olivat taakkaa kohti laskettujen varsinaisen kuormauksen ai kojen suhteet, kun 2m puuta merkitään loo:lla : likipituisen 3m kuitupuun taakka aika 112 puun 119. ja Samaan tulokseen on päässyt metsähallituksen kehittämisjaosto kuitu 3.6 m (MATERO 1970 b) tutkimuksessaan erilaisten kuormaustapojen vaikutuksesta vapaanpituisen, 2. 7 m kuitupuun kuormaukseen. Tutkimuksessa on saatu tavanomaisesta kuormausta vasta poikkeava, huolellisen kuormauksen taakkaa kohti laskettu aika % suuremmaksi kuin tavanomaisen työskentelyn aika samaa, m kuitupuuta kuormattaessa. Kuormaustaakan koolla on ratkaiseva vaikutus, kun lasketaan kuormausaikoja tioyksikköä kohti. kuu Kun puutavaran pituus kasvaa, myös taakan koko suurenee. Tässä tutkimuksessa noin 3m puutavaran taakat ovat olleet 47 % ja m puun taakat
11 7 53 % 2 m kuitupuun taakkoja suurempia. Siitä seuraa, että likipituisen ja vapaanpituisen kuitupuun varsinaisen kuormauksen vaatima aika, min/km3, on keskimäärin 65 % 2 m kuitupuun kuormauksen vastaavasta ajasta. Kuormakohtaiset vakioajat Kuormakohtaiset vakioajat ovat aikoja, jotka toistuvat kuormittain ja joihin kuorman koolla ei ole vaikutusta. Vakioaikoihin sisältyvät ajoneuvon ja kuormaimen laittaminen kuormauskuntoon, työn suunnittelu, kuorman sitominen ja valmistautuminen kuormattuna ajoon. Kuormakohtaiset vakioajat olivat 2m kuitupuun kuormauksessa min/kuormaja noin 3 m:n ja m kuitupuun kuormauksessa min/kuorma. Yli puolet vakioajoista kului kuorman sitomiseen ja kaikilla puutavaralajeilla lähes sama aika, 6.04 min/kuorma. Ajoneuvon laitto kuormauskuntoon vei hieman runsaammin aikaa 2 m kuitupuun kuin pitemmän tavaran kuormauksessa. Tähän oli ilmeisesti syynä se, että noin 3m ja m kuitupuun ajossa sivupylväiden tarve autossa ja perävaunussa en yhteensä 24 kappaletta pienempi kuin 2m puun ajossa. Siten myös sivupylväiden käsittelyn vaatima aika jäi pienemmäksi. Muihin kuormakohtaisiin vakiotyövaiheisiin ei tavaralajilla havaittu olevan vaikutusta, joten ne laskettiin koko aineiston keskiarvona. Järjestely Pinon ja kuorman järjestelyyn kuluvan ajan todettiin riippuvan jossakin määrin puutavaralajista, sillä 2m kuitupuun järjestely vei aikaa min/k m3, josta 0.08 min oli kuorman järjestelyä. Noin 3 m kuitupuun kuormauksessa järjestelyaika oli min/k m3 ja siitä oli min kuorman järjestelyä. Vastaavat ajat m puun kuormauksessa olivat 0.16 min/k m3 ja 0.12.min/km3 Mikäli silmävaraisesti katkotuo puutavaran kuormaus suoritetaan kuorman koon suurentamiseksi erittäin huolellisesti, pölkkyjen järjestelyyn kuluvat ajat kasvavat. MATERON (1970 b) mukaan kasvu on m kuitupuun kuormauksessa %. Ajoneuvon kääntäminen ja siirtely Ajoneuvon kääntämiseen varastolla kului keskimäärin aikaa min/kuorma. Kääntymistila oli tällöin tyydyttävä. Ajoneuvon siirtelyyn kuormauksen edistymisen mukaisesti sekä kuormaajan siirtymiseen kului aikaa keskimäärin 0.20 min/km3. Siirtymisaika riippuu ymmärrettävästi varastopinojen koosta ja välimatkasta. Tässä tutkimuksessa auton keskimääräinen siirtymiskertojen määrä oli 2. 7 kertaa/kuorma ja siirtoetäisyys 97 m/kuorma.
12 8 T a u 1 u k k o Table 3 Kuormauksen työmaaajan jakautuminen Dist ribution of the working site time in loading Auto Truck Auto Truck Työvaihe 1 2 Phase of Work PuutavaraJ.aj i Assortment 2m c n.. 3m "' 2m n. 3m c. Varsinainen kuormaus, Loading pr oper, % Kuormakohtaiset vakioajat, Perload standard times, " Järjestelyajat, Arranging tices, " Siirtely ja kääntely, ~loving and turning, " Tehoaika, % Productive time, Tehoaika, min /km 3 Productive time, min /cu.n (s) Keskeytykset,,: työmaa ajasta Interruptions, % of workingsite time Työmaa aika, Wor king site time, min/km3 min/cu.m (s) Suhteellinen työmaaaika,kun 2m =100 lq.q Relstive workingsite time vhen m Auto Truck Kuormauksen työmaaaika Taulukossa 3 esitetään kuormauksen työmaaajan jakautuminen. Varsinainen kuormaus vei valtaosan kuormauksen tehoajasta ja lyhyen kuitupuun kuormauksessa suuremman osan kuin pitkän kuitupuun kuormauksessa. Kuormakohtaiset vakioajat ja ajoneuvon kääntäminen ja siirtely veivät suunnilleen yhtä suuren osan tehoajasta. Kuormauksen keskeytysten kohdalla ei eri puutavaralajien ja autojen välillä havaittu selvää suuntaa tai riippuvuutta, vaan keskeytysten esiintyminen oli aivan sattumanvaraista. Niiden osuus työmaaajasta oli keskimäärin 3. 7 % ja niiden syyt esitetään asetelmassa 1. 0 Asetelma 1 Kuormauksen keskeytysten jakautuminen syy % Odotus 11 Huolto ja korjaus 34 Kiinnijuuttuminen 19 Tietyö 2 Lepo 5 Muu 29 Yhteensä 100 Keskimäärin, % työmaaaja.sta 3.7 Suhteellinen, km3:ä kohti laskettu työmaaaika, kun 2 m kuitupuun työmaaaikaa me r kitään l OO :lla, oli 3m kuitupuun kohdalla 82 ja m kuitupuun kohdalla 80 laskettuna autojen 1 ja 2 keskiarvona.
13 9 T a u 1 u k k o 4 Kuoreen kokoa koskeva tutki~usai ne isto. Veitsiluoto Osakeyhtiö (Tehdaspuu Oy, ks. taul. 1, s. 4) Puutavaralaji Autotyyppi 2 m 3 m n. 3m 2. :. 7 m havupuu havupuu sekapuu sekapuu kuormia, kpl Yhteensä ~= 'i! Yhteensä OY Wilh. Schauman AB:n työmailla, missä silmävaraisesti katkotuo kuitupuun kuormaus suoritettiin tavallista huolellisemmin, noin 3 m kuitupuun työmaaaika oli 113 ja 3 6 m puun 107 verrattuna 2m puun km3 : ä kohti laskettuun kuormauksen työmaaaikaan. Keskeytysten osuus työmaaajasta oli siellä 9.5 %. MATERON (1970 b) tutkimuksessa huolellinen kuormaus on aiheuttanut %:n lisäyksen kuormauksen työmaa aikaan kuorman koon samalla kasvaessa %. Jos taulukossa 4 esitetyt kuormausajat muutetåan MATERON tutkimuksen suhteita käyttäen vastaamaan huolellista työskentelytapaa, niin 3. 5 m kuitupuun kuormausajaksi saadaan , kun 2 m kuitupuun kuormausaikaa merkitään loo:lla. saatu ero on jonkin verran suurempi kuin OY Wilh. Schauman AB:n aineistosta laskettu. Näin KUORMAN K 0 K 0 A i n e i s t o Aineiston määrä ja laatu Tehdaspuu Oy:n työmailta ajettujen ja A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden tehtailla mitattujen kuormien määrä on jo esitetty taulukossa 1 (s. 4). Veitsiluoto Osakeyhtiön tehtailla Veitsiluodossa mitattujen kuormien määrä esitetään taulukossa 4. Kuormien koot selvitettiin siten, että määräpituisen tavaran kuormankoko mitattiin pinokuutiometreinä tehtaan mittapaikalla ja mu\:tettiin kiintokuutiometreiksi Tapion Taskukirjan muuntoluvuilla. Liki ja vapaaopi tuisen, tynkäkarsi tun tavaran kuormankoko mitattiin kiintokuutiometreinä veteen upottamalla. Lisäksi näistä kuormista mitattiin arvioitu tasattu nipun pituus (= se pituus, jonka mukaan nipun pm3 määrä laskettaisiin). Kuormien puulajiprosentti niissä kuormissa, joissa oli useampia kuin yksi puulaji, määrättiin arvioimalla er i puulajien osuus kuorman kuutiosisällöstä. Kuormankokotutkimuksen aineisto käsittää yhteensä k m3
14 10 T u 1 o k s e t, Ajoneuvoyhdistelmän kuorman koon todettiin määräpituiseksi katkotun kuitupuun kohdalla riippuvan vain kuorman nippuluvusta, sillä eri autotyyppien välillä ei havaittu nippujen koossa selviä eroja. Taulukossa 5, jossa esitetään saadut kuormien koot, niiden nippuluku ja nippujen koko, onkin 2 m ja 3 m kuitupuun kuormankokoa laskettaessa käytetty eri autotyypeillä samaa, keskimääräistä nipun kokoa. Silmävaraisesti katkotun puutavaran kohdalla aineisto ei antanut mahdollisuuksia tutkia autotyypin ja nipun koon välistä suhdetta. Täysper ävaunulla varustetun auton kuorman koko oli suur1n määräpituisen 2 m ja 3m kuitupuun kuljetuksessa. Noin 3 m kuitupuun kuorma oli Veitsiluodossa 24 %ja Varkmr dessa 14 % pienempi kuin 2m kuitupuusta tehty kuorma. Vapaanpituisen, m kuitupuun kuorma oli Veitsiluodossa 21% ja m kuitupuun kuorma Varkaudessa 14% pienempi kuin 2 m puusta tehty kuorma. Kaksiakselisella puoliperävaunulla varustetun auton kuorma oli määräpituisen 3 m puun ajossa 5 %pienempi kuin 2 m puun ajossa. Silmävaraisesti katkotun puun osalta ei aineiston pienuuden vuoksi ollut mahdollisuuksia riittävän luotettavasti selvittää kuorman kokoa puoliperävaunullista autoa käytettäessä. Silmävaraisesti katkotusta tavarasta tutkittiin Veitsiluodossa, vaikuttaako lehtipuun osuus kuorman kokoon. Silmävaraisesti katkottu puutavara ajettiin Veitsiluo T a u 1 u k k o Tabl e 5 Autokuormien koko, niiden nippuluku j a ni pun keskimääräinen koko. Kuitupuu Truck l oad s i ze, number of bundles and aver age bundle s i ze. Pulpvood Autotyyppi ja kuorma Truck type and l oad VEITSIWOTO: ~ft ~.. VARKAUS: ~ft Puutavaralaj i 2m 3 m nippuja, kpl/kuorma nurnber of bundles/load suhteellinen kuorman koko r elative s i ze of load nippuja, kpl/kuorma number of bundles/load suhteellinen kuorman koko relative size of load lqq ! km 3 /kuorma solid cu.m/l oad k m3 /nippu solid cu.m/bundle k m3 /kuo:nna solid cu.m/load k m3 /n ippu solid cu.m/bundle k m3 /kuorma solid cu. m/ioad km 3/nippu solid cu. m/bundle nippuja, kpl/kuorma numbe r of bundles/load 5.1! suhteellinen kuorman koko r elative size of load lqq Assortment n. 3m c c m ri
15 11 toon sekanippuina ( = niput sisälsivät havupuun lisäksi vaihtelevan määrän, %, lehtipuuta). Sillä ei kuitenkaan todettu olevan merkittävää vaikutusta kuorman kokoon. Ilmeisesti kuormien välillä on niin suuri vaihtelu pölkkyjen keskipituudessa, että sen kuorman kokoon kohdistuva vaikutus peittää puulajin aiheuttaman vaikutuksen. Toinen tekijä, joka tuli esille jo kuormausta koskevassa osassa, on se, että automiesten kuormaustavoissa saattaa olla niin suuria kuormittaisiakin eroja, että pelkästään ne riittävät peittämään muiden tekijöiden vaikutuksen. Varkaudessa tutkittiin myös sitä, vaikuttaako hakkuupalstan keskimääräinen rungonkoko kuorman suuruuteen. Hakkuupalstojen keskimääräinen rungonkoko vaihteli km3. Tälläkään seikalla ei todettu olevan paljon vaikutusta kuorman kokoon, minkä voi tode~a asetelmasta 2. Asetelma 2 Hakkuupalstan keskicääräinen rungonkoko ja vastaavan aut oni pun koko Hakkuupalstan rungonkokoluokka, km3 alle yli Puutavaran pituus n. 3m m Autoni pun 3 keskimääräinen koko, km (X~ t ) 13.1 ~ ~ ~ ~ ~ ~ 0.8 Samansuuntaisiin tuloksiin on päätynyt myös LEINONEN (1970) tutkimuksessaan silmävaraisesti katkotun puutavaran pinotiheydestä. K a 1 u s t o n k u o r m a n v a i k u t u s k o k o o n Tutkituissa tapauksissa täysperävaunulliset autot olivat yleensä ns. nokkamallia. Tällaisen yhdistelmän suurin sallittu kokonaispituus on 18 m. KUn otetaan huomioon auton nokan, ohjaamon sekä auton ja perävaunun välin vaatima tila, niin kuormatilan pituudeksi sekä veto~utossa että perävaunussa jää noin 6.5 m, kuitenkin alle 7. 0 m. Tällainen kalusto soveltuu hyvin määräpituisen 2 m tai 3 m kuitupuun autokuljetukseen, mutta silmävaraisesti katkotun kuitupuun kohdalla syntyy vaikeuksia kuormatilan täydellisessä hyväksikäytössä. Tämä koskee erityisesti silmävaraisesti 3 m:n tavoitepituuteen katkottua kuitupuuta. Sen keskipituus on Metsätehon aikaisemmin suorittamissa tutkimuksissa ollut yleensä hieman yli 3 m ja pisimpien pölkkyjen yli 3. 5 m. Käsillä olevassa tutkimuksessa kuitupuunippujen keskimääräinen pituus oli niin ikään yli 3m (Varkaudessa 3.24 m ja Veitsiluodossa 3.35 m). Kun kuormattavana on puutavara, jonka keskipituus on yli 3 m ja jonka pölkyittäinen pituuden vaihtelu on suhteellisen laaja, ei autokuljetuskalusto, jonka kuormatilan pituus on noi n 6.5 m, ole enää paras mahdollinen kuljetusyksikkö. Tämän voi
16 12 todeta myös taulukosta 5 (s. 10). Nähdään, että noin 3m kuitupuukuormien luku on täysperävaunullisessa autossa ollut keskimäärin kolme. nippu Vain yksittäista pauksissa nokkamalliseen ajoneuvoyhdistelmään on voitu kuormata neljä nippua. Silloinkin kuorma on ylittänyt ajoneuvon alustan pituuden ja lisäksi nippujen päät ovat olleet lomittain, jolloin kuorman nippuina purkaminen on vaikeutunut. Edellä esitetyn perusteella on pääteltävissä, etta kuljetusyksikön kuormatilan pituuden pitäisi olla yli 7 m, jotta silmävaraisesti katkottua 3 m kuitupuuta voitaisiin kuormata ajoneuvoen sama määrä kuin määräpituista 3 m kuitupuuta eli neljä nippua. Kuorma ei silloin vielä olisi liian pitkä eikä sen nippuina purkaminenkaan omaista hankalampaa. Ajoneuvoyhdistelmän pituusrajoituksen vuoksi, 18m, nokkamallista kalustoa on vaikea saada. tavansopivaa Lähes ainoaksi mahdollisuudeksi täysperä vaunulla varustetun auton kohdalla jää ns. bulldoggimallinen auto (ks. kuvaa 5). Kuvan esittämässä autotyypissä on ohjaamon ja moottorin vaatima, kuorman kannalta hyödytön tila saatu mahdollisimman lyhyeksi, jolloin kuormatila on voitu vastaavasti pidentää cm nokkamalliseen autoon verrattuna. Tällaisella autolla tään sekä vetoauton että perävaunun kohdalla kuormatilan pituuteen, rii t.t ää neljän noin 3 m kui tupuun nipun kuljettamiseen samassa joka pää~ juuri kuormassa yhdistel män kokonaispituuden silti säilyessä 18 m:nä. Kun pölkyt katkotaan silmävaraisesti yli 3. 5 m:n tavoitepituuteen, edellä es1 tettyjä vaikeuksia kuormatilan käytössä ei juuri esiinny, sillä riippumatta veto auton mallista ei vetoautoon eikä perävaunuunkaan voida kuormata yhtä nippua enempää. Kuorman koko jää silloin riippumaan pölkkyjen pituudesta ja siitä, kuinka hy vin pölkyt on kuormaan asetettu. Tässä tutkimuksessa, jossa kuormaus suoritettiin tavanomaisesti, oli 3. 5 m ja m kuitupuun kuorma määräpituisen 2m puun kummaa pienempi. ~~TEHON (1970 a, b) mukaan vapaanpituisen, m kuitupuun kuor man koossa voidaan kuitenkin päästä samaan kuin määräpituisen puun kuorman koossa. Edellytyksenä on, että kuorman pölkyt järjestellään erittäin huolellisesti, mistä on luonnollisena seurauksena, että kuutioyksikköä kohti laskettu kuormausaika huomattavasti pitenee (vrt. s. 67). Lisäksi kuormaus vaatii aina kaksi miestä. Vaikka kaksiakselisella nullisella autolla eli 7.1 ts ns. telireka.l la ajettujen silmävaraisesti katkotun kuitu 18.0m 2.1 puoliperävau puun kuormien kokoa ei voitu 7.J selvittää, on ajettujen kuormien nippulukujen taul. 5, s. 10) perusteella (ks. nähtävissä, että tutkimukseen osallistuneisiin autoihin (nokkamalleihin ) voi daan kuormata sekuva 5. Kolmiakselinen, kaksiakselisella täysperävaunulla varustettu puutavarankuljetusauto. Bulldoggimalli. Fig. 5. A threeaxle timber truck vith tvo axle t r ailer. Bulldog model. a kä määrä että likipituista 3 m kuitupuuta kolme nippua. Kaluston muuttami sella kaan bulldoggimalliseksi ei nykyisen pi
17 13 tuusrajoituksen vallitessa ole juuri mahdol lisuuksia useamman nipun kuljettamiseen. Si ksi 3 m tavaran kuorman koko jää pienemmäksi kuin määräpituisen 2 m tavaran, jota voi daan kuormata telirekkaan viis i nippua. (. Kun on kysymyksessä vapaanpituinen kuitupuu, telirekan kuorman koko riippuu lähinnä puutavaran pituudesta. On nähtävissä, että jos pölkkyjen suurin pituus on lähes 8 m, niin kahden nipun sijoittaminen perävaunuun on varsin työlästä ja jos kus jopa mahdotonta. Pisimpien pölkkyjen päät menevät nimittäin melko pahoin lomittain ja kuorman nippuina purkaminen käy vaikeaksi. Jos pisimpien pölkkyjen pituus ei ylitä sanottavasti 6 m: ä, kahden nipun kuormaaminen ja nippuina purkaminen jo huomattavasti helpottuvat. Y h t e e n v e t o Yhteenvetona edellisestä voidaan todeta, että no~n 3 m kuitupuun kuorman koko on täysperävaunulla varustetulla autolla ollut määr äpituisen 2 m ja 3 m kuitupuun kuormaa pienempi, mutta sitä voidaan suurentaa käyttämällä bulldoggimallista vetoautoa. Nokkamallisella vetoautolla on kuorman suurentamisessa vaikeuksia, mutta sekin saattaa olla mahdollista, joskin kuorman nippuina purkaminen samalla vaikeutuu. Määr äpituisen 3 m kuitupuun kuorma on ollut kaksiakselisella puoliper ävaunulla varustetulla autolla pienempi kuin määr äpituisen 2 m puun kuorma, mutta nippuluku on ollut sama kuin noin 3 m kuitupuun kuormassa. Kolmimetrisen tavaran kuormaa ei ole mahdollista nykyisen ajoneuvon pituusrajoituksen vuoksi suurentaa. Vapaanpituista, tavoitepituudeltaan yli 3. 5 m kuitupuuta voidaan sekä täysperävaunulla että kaksiakselisella puoliper ävaunulla var ustettuun autoon kuormata yleensä kaksi nippua. Kuorma jää tavanomaisessa kuormauksessa pienemmäksi kuin määräpituisen tavaran kuorma. Vapaanpituisen puun kuorman kokoa voidaan kuitenkin suurentaa järjestele~ällä kuorma erittäin huolellisesti. Jos MATERO (1970b) esitt ämällä kuormauksen ajanmenekin lisäyksellä m kuitupuun kuorman koko voidaan suurentaa samaksi kuin määräpituisen 2m puun kuorma, kuorman järjestely on jo edullista hyvin lyhyillä ajomatkoilla. Työskentely vaatii silloin aina kaksi miestä. Lisäksi näyttää siltä, että käytännön työskentelyssä kuormaa ei järjestellä niin huolellisesti, että vapaanpituisen kuitupuun kuorma siitä merkittävästi suurenisi.
18 14 K I R J A L L I S U U T T A R e f e r e n c e s LEINONEN, ESKO Ennakkotietoja muuntolukututkimuksista. Metsäntutkimuslaitos, Metsäteknologian tutkimusosasto. Moniste. Helsinki. ~TERO, Erkki 1970 a. Kuor ellisen 3 m kuusi ja 2 m koivupaperipuun autollaajo välivarastosta. Metsähallitus, kehittämisjaosto, Tutkimusselostus reo 100. Hirvas. " 1970 b. Kuitupuurankojen kuormaus autoop välivarastosta. ' etsähallitus, kehittämisjaosto, Tutkimusselostus n:o 101. Hirvas.
19 15 A Study of t h e T r u c k 1 o a d i n g 0 f p u 1 p w 0 0 d B u c k e d b y t h e E y e a n d t h e S i z e 0 f t h e T r u c k 1 o a d By Reijo Haaja SUMMARY Metsäteho conducted time studies in summer 1970 at the work sites of Tehdaspuu Qy in East Finland on the loading of ocularly bucked, carelessly limbed pulpwood into a 3axle truck with trailer. The loading device was a grapple loader mounted on a separate truck cbassis. The size of the pulpwood load of different assortments was studied in the same connection. As regards load size, studies were also made of the corresponding assortments in February 1970 at the mills of Veitsiluoto Osakeyhtiö, Veitsiluoto, Iortb Finland. Extra to these results, data are presented also from the study of truckloading of pulpwood which was conducted in March 1969 at the work sites of OY Wilb. Schauman AB in West Finland. The purpose of the studies was to establish the time expended on tbe loading of the different assortments and the size of the truck load. The material comprised 2, solid cu.m for the loading study and 8, solid cu.m for the size of truck load study. RESULTS Loading The expenditure of time on loading proper per grapple load and solid cu.m 1s given in Table 2, p. 6. There was no great difference between the various assortments in the timesper grapple load for loading proper. If the pergrapple load of 2m pulpwood of standard length is denoted by 100, the average pergrapple load time for about 3m pul~ wood is 95 and for m pulpwood 99. The size of the grapple load has a decisive influence on tbe times per volume unit of loading proper. The grapple load size for about 3m pulpwood in the study was 47 per cent and that of m pulpwood 53 per cent greater than the size of the grapple load of 2~m pulpwood. Consequently, the loading time proper per solid
20 16 assort cu.m was 35 per cent shorter for loading about 3m and m pulpwood loading 2m pulpwood. The composition of the workingsite time for loading different timber ments and the relative workingsite time are given in Table 3, p. 8. than for The loading of 2m pulpwood of standard length was slowest. When the workingsite time per solid cu.m for loading 2m pulpwood is denoted by 100, the time for. about 3m pulpwood was 82 and 3. 5m pulpwood 80. Interruptions in loading consumed an average of 3.7 per cent of the workingsite time. Size of the Truck Load Table 5, p. 10, shows the size of the loads, the number of bundles i n a load,tbe average bundle size and the relative sizes of loads made up of different assortments. The load for a truck with trailer was greatest in the transport of 2m and 3m pulpwood of standard length. The load of 3m carelessly limbed pulpwood of approximate length in the material of Veitsiluoto Osakeyhtiö was 24 per cent and in the material of Tehdaspuu Oy in Varkaus 14 per cent smaller than the load of welllimbed 2~ pulpwood of standard length. The load of carelessly limbed m pulpwood of random length in Veitsiluoto was 21 per cent and that of a m pulpwood load in varkaus 14 per cent smaller than a load made up of 2m timber. The load of a truck wi th a 2'axle semi trailer was greatest 10 the transport of 2~ pulpwood. The load of 3m pulpwood of standard length was 5 per cent smaller. Too little ocularly bucked, carelessly limbed pulpwood was hauled by this type of vehicle to permit reliab~e estimation of the load size. The tree species and the average stem size in the cutting area had no significant effect on the size of the truck load of pulpwood of approximate and random lengths. There was no difference in the s1ze of the truck bundle between the various types of truck 10 the loads of standardlength pulpwood. It was not possible to reach a conclusion as regards ocularly bucked pulpwood. For 3m pulpwood of approximate length the load of a truck with t railer can be increased by loading four bundles into the truck. Loading of four bundles is possible with an 18m long vehicle when a bulldogtype truck is used. It is generally possible to load two bundles of pulpwood of random length, bucked to a target length of over 3.5 m, both into a truck with trailer and one with a 2axle semitrailer. The load size depends primarily on the length of the
21 17 timber and is generally smaller than a load of standardlength timber. If a load of pulpwood of random length 1s made by arranging the bolts very carefully, the load size can be increased. However, the loading time will grow and, moreover, loading will require two men. Such arrangements are generally not made in practice.
22
KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotMETSÄTEHO REPORT. Manual Loading of Birch Pulpwood. Small- Sized Softwood onto Truck. and Unloading in Bundles
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 197 SÄILYTYS : 4 KOIVUPAPERIPUUN JA HAVUOHUTPUUN K U 0 R M A A M I N E N A U T 0 0 N K Ä S I N J A PURKAMINEN NIPPUINA Manual Loading of Birch Pulpwood and Small-
Lisätiedot2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien
METSÄ TEHON TIEDOTUS 260 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYSt 2 Vertailevia tutkimuksia 2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien iuonnosta Keuruuilo COMPARATIVE STUDIES OF THE SKIDDING OF 2-m. PULPWOOD AND PULPWOOD
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
Lisätiedottelapinoon ja ristikelle
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 228 SÄILYTYS: 2 Pinotavaran aio tavalliseen pinoon, telapinoon ja ristikelle HAULAGE OF CORDWOOD INTO AN ORDINARY PILE, VENTILATED PILE AND CROSSWISE STACK MIKKO KAHALA
LisätiedotMETSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT SÄILYTYS: 4 PINOTAVARAN KUORMAUKSESTA PYÖRÄALUSTAISELLA HAARUKKAKUOR HELSINKI 1963.
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 206 SÄILYTYS: 4 PINOTAVARAN KUORMAUKSESTA PYÖRÄALUSTAISELLA HAARUKKAKUOR AAJALLA C o r d w o o d L o a d i n g with a ~heel-mounted Fork Loader Veikko Muhli HELSINKI
LisätiedotAutokohtaisen kahmainnosturin käytöstä puutav-a ran kuormauksessa
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 263 SÄILYTYS: 4 Autokohtaisen kahmainnosturin käytöstä puutav-a ran kuormauksessa ON THE USE OF TRUCK-MOUNTED GRAB CRANE FOR LOADING TIMBER AIMO NIKUNEN HELSINKI 1967
LisätiedotTutkimuksia paperipuiden iuonnosta Valmet Terra 465 -traktorilla Kaavilla
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 259 SÄILYTYS& 2 Tutkimuksia paperipuiden iuonnosta Valmet Terra 465 -traktorilla Kaavilla STUDIES ON THE SKIDDING OF PULPWOOD LOGS BY VAlMET TERRA 465 TRACTOR IN KAAVI
LisätiedotPUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974
14/1974 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 Raimo Savolainen Puutavara-autokalustomme on nopeasti järeytynyt. Varsinaisella perävaunulla varustettujen kolmiakselisten autojen osuus on nyt 73 puutavara- autojen
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotRUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302
/97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotPinotavaran kuormaaminen autoon erillisellä kahmainnosturilla
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 221 Pinotavaran kuormaaminen autoon erillisellä kahmainnosturilla LOADING OF CORDWOOD ONTO TRUCK BY A SEPARATE GRAB CRANE AULIS E. HAKKARAINEN Ilmestynyt myös Pienpuualan
LisätiedotPUUTAVARAN KULJETUS PUSKURIVARASTOSTA
13/1977 PUUTAVARAN KULJETUS PUSKURIVARASTOSTA VETEEN Tore Högnäs MITSATIHD Opastinailta 8 B SELOSTE 00520 HELSINKI 52 13/1977 Puhelin 90-140011 13/1977 PUUTAVARAN KULJETUS PUSKURIVARASTOSTA VETEEN Tore
LisätiedotMOSATIHD Käärltyminen... Kuormauksen keskeytykset... Kuormausajoo keskeytykset... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... SELOSTE 1/1971
MOSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 Puhelin HELSINKI 52 9o-1400ll TUKI N JA KUITUPUUN SELOSTE 1/1971 A U T 0 0 N K U 0 R MA U K S E N T U0 T 0 S S UHT E E T Raimo Savolainen s i s ä 1 1 y s Sivu TIIVISTELMÄ........
LisätiedotTutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa
METSÅTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa STUDY ON THE EFFECT OF STRIP ROAD SPACING IN PULPWOOD CUTTING Ml KKO KAHALA ja RAIMO SAVOLA! N EN HELSINKI 968
LisätiedotMDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA.
MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 1/1976 PUUTAVARAN VÄLIVARASTOKULJETUS MAATALOUSTRAKTORILLA Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksella on pyritty selvittämään kourakuormaimella
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotMETSÄTEHO REPORT KOIVUPAPERIPUUN KUORMAAMINEN. Loading Birch Pulpwood on to Trucks. Aulis E. Hakkarainen
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 204 SÄILYTYS: 4 KOIVUPAPERIPUUN KUORMAAMINEN AUTOON J 0 U T S A - J A T I C 0 - P U 0 M I N 0 S T U R E I L L A Loading Birch Pulpwood on to Trucks with Joutsa and
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotKuormausvaraston ia tien laadun vaikutus tukki_en ia paperipuun autokulietuksessa
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Kuormausvaraston ia tien laadun vaikutus tukki_en ia paperipuun autokulietuksessa INFLUENCE OF THE QUALITY OF ROAD AND LOADING STORAGE ON THE TRUCK HAULAGE OF SAWLOGS
LisätiedotIDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa.
IDSATIHD Rauhanka tu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 5/1974 P U U T A V A R A N K U 0 R M A J U 0 N T 0 V E T E E N Seppo Jukkola JOHDANTO Ranta- ja saaristometsien osalta on nykyään jouduttu
LisätiedotAluejaossa Lappi tarkoittaa Lapin lääniä, Oulu osapuilleen Oulun lääniä ja Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita.
MDSATIHD Rauhankatu HELSINKI Puhelin - 8 SELOSTE /.. PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa tilastoa Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen puutavarankuljetuksissa
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotIDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO
IDSATIHD Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-400 SELOSTE 0/97 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA METSÄHAKKEEN MAANTIEKULJETUS KEVÄÄLLÄ 97 Raimo Savolainen JOHDANTO Metsäteho keräsi huhtikuussa 97 tilastoa
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotTutkimus metsäkulietuksesta Fiskars-metsätraktorilie
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Tutkimus metsäkulietuksesta Fiskars-metsätraktorilie STUDY OF FOREST HAULAGE BY A FISKARS FOREST TRACTOR JAAKKO SALMINEN HELSINKI 1969 285 Metsätehon tiedotus - Metsäteho
LisätiedotMETSXTEHO N.TIEDOITUKSIA
METSXTEHO N.TIEDOITUKSIA METSXTEHO REPORT 67 HELSINKI 9 59 SÄILYTYS: 4 VANERIKOIVUJEN AUTOON KUORMAUS JA AUTOSTA RAUTATIEVAUNUUN P U R K A M I N E N Loading onto Truck of Veneer Birch Logs and Unloading
LisätiedotPinotavaran autoonl~uormauksen
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 209 SA I L Y TYS : 4 Pinotavaran autoonl~uormauksen l~oneellistaminen Mechanisation of the Loading of Cordwood onto Trucks AULIS E. HAKKARAINE N Eripainos Metsätaloudellisen
LisätiedotPuutavaran kulietuksiin talvella 1967 osallistuneet autot ia autokaluston kehitys vuosina 1957-67
METSÄTEHON TIEDOTUS 268 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYSa 4 Puutavaran kulietuksiin talvella 1967 osallistuneet autot ia autokaluston kehitys vuosina 1957-67 TRUCKS TRANSPORTING TIMBER IN WINTER 1967 AND THE
LisätiedotIDSATIHO PUUTAVARAN PURKAMINEN AUT'OSTA RAUTATIEVAUNUUN, JÄÄLLE JA VETEEN TIIVISTELMÄ... 2
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9G400 SELOSTE 2/975 PUUTAVARAN PURKAMINEN AUTOSTA RAUTATIEVAUNUUN, JÄÄLLE JA VETEEN Hannu Peltola Raimo Savolainen Sisällys TIIVISTELMÄ... 2 Sivu I PURKAMINEN
LisätiedotJatkotutkimuksia pinotavaran kuljetuksesta palstatieltä traktoriperävaunuilo
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 236 SÄILYTYS: 3 Jatkotutkimuksia pinotavaran kuljetuksesta palstatieltä traktoriperävaunuilo CONTINUA TION STUDIES OF CORDWOOD TRANSPORT FROM STRIP ROAD BY TRACTOR
LisätiedotTutkimus hakkuumiehen suorittamasta kuitupuun kasa u ksesta
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Tutkimus hakkuumiehen suorittamasta kuitupuun kasa u ksesta STUDY OF MANUAL PULPWOOD BUNCHING REIJO HAAJA HELSINKI 1970 299 Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report
LisätiedotMETSÄTEHO REPORT PINOTAVARAN VSA JA MYRAN JUONTOAJONEUVOILLA. Hauling Cordwood over Snowless Ground with VSA and Myran Skidding Vehicles.
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 202 SÄILYTYS: 2 PINOTAVARAN AJO VSA JA MYRAN JUONTOAJONEUVOILLA LUMETTOMANA AIKANA Hauling Cordwood over Snowless Ground with VSA and Myran Skidding Vehicles Mikko
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotPinotavaran kulietus palstatieltä. traktoriperävaunuilo
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 226 Pinotavaran kulietus palstatieltä traktoriperävaunuilo TRANSPORT OF CORDWOOD FROM STRIP ROAD BY TRACTOR TRAILER A U LI S E. H A K K A RA 1 N E N HELSINKI 1964 e
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267
METSÄTEHON KATSAUS SELVITYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KUU SI PAPERI PUUN H A N K I N N A S $ A I I Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267 Seuraavassa selostetaan Metsätehon suorittamia kuusipaperipuun
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
Lisätiedot11/1979 SIIRTOKULJETUKSEN AJANMENEKKI AUTOKULJETUKSESSA. Antti Myllyniemi
11/1979 SIIRTOKULJETUKSEN AJANMENEKKI AUTOKULJETUKSESSA Antti Myllyniemi MITSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin (90) 140 011 SELOSTE 11/1979 11/1979 SIIRTOKULJETUKSEN AJANMENEKKI AUTOKULJETUKSESSA
Lisätiedot8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko
8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotKATSAUS 11/1968 T A L V E L L A 1 9 6 8 PUUTAVARA - AUTOT
METSÄTEHON KATSAUS 11/1968 PUUTAVARA - AUTOT T A L V E L L A 1 9 6 8 Helmikuussa 1968 kerättiin tilastoa Metsätehon jäsenten ja metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa käytetyistä autoista. Aikaisemmin
LisätiedotHCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari
HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari Hannu Pirinen Kehityspäällikkö, Metsä Group, puunhankinta ja metsäpalvelut 06.09.2016 Veljekset Hannonen Oy, 84 -tonninen
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotKoivupaperipuiden mutkaisuuden vaikutuksesta pinotiheyteen
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Koivupaperipuiden mutkaisuuden vaikutuksesta pinotiheyteen ON THE EFFECT OF THE CURVINESS OF BIRCH PULPWOOD ON THE PILE DENSITY OLLI MAKKONEN HELSINKI 1965 241 Metsätehon
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotHakkuumiesten metsätyöaion käyttö talvella 1965
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Hakkuumiesten metsätyöaion käyttö talvella 1965 UTILISATION OF FOREST WORKING TIME BY LOGGERS IN WINTER 1965 RAIMO SAVOLAINEN HELSINKI 1965 243 Metsätehon tiedotus
LisätiedotPuutavaran kulietuksiin talvella 1966 osallistuneet autot
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Puutavaran kulietuksiin talvella 1966 osallistuneet autot TRUCKS WORKING ON TIMBER TRANSPORT IN WINTER 1966 AULIS E. HAKKARAINEN HELSINKI 1966 257 Metsätehon tiedotus
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotTutkimus Bernse-maastotraktorin käytöstä
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÅTEHO REPORT Tutkimus Bernse-maastotraktorin käytöstä USE OF THE BAMSE TERRAIN TRACTOR JAAKKO SALMINEN tielsinki 1965 239 l 1 1 l 1 ~ "! 1 Metsätehon tiedotus Metsäteho Report
Lisätiedot03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN
78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our
LisätiedotTutkimus metsäkulietuksesta BM-Volvo SM 460 -metsätraktorilla
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Tutkimus metsäkulietuksesta BM-Volvo SM 460 -metsätraktorilla STUDY OF FOREST HAULAGE BY A BM-VOLVO SM 460 FOREST TRACTOR, JAAKKO SALMINEN HELSINKI 1969 282 Metsätehon
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967
METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotM 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO
OSATIHO Opastinsilta 8 B ' 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 12/1976 M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO Martti Tynkk.ynen TIIVISTEIMÄ
LisätiedotKokopuuraaka-aineen autokuljetus
340 Kokopuuraakaaineen autokuljetus TRUCK TRANSPORT OF WHOLETREE RAW MATERIAL HANNU PELTOLA HELSINKI976 Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 340 M E T. S Ä T E H 0 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto
LisätiedotAlternative DEA Models
Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotOksapaalien autokuljetus
Metsätehon raportti 169 24.2.2004 Rajoitettu jakelu Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Vapo Timber Oy Oksapaalien autokuljetus Antti Korpilahti Oksapaalien autokuljetus
LisätiedotPuutavaran keräilyajon ajanmenekki
Ryhmähanke Puutavaran keräilyajon ajanmenekki Jouni Väkevä Jarmo Lindroos Juha Rajamäki Kari Uusi-Pantti Metsätehon raportti 96 10.8.2000 Puutavaran keräilyajon ajanmenekki Jouni Väkevä Jarmo Lindroos
Lisätiedota saus METSÄKULJETUS HARVESTERIN JÄLKEEN Pekka-Juhani Kuitto 17/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO JOHDANTO
MITSATIHON a saus 7/99 METSÄKULJETUS HARVESTERIN JÄLKEEN PekkaJuhani Kuitto Kuormi en koot: olivat: harvest:erit:yöma.i lla hieman suuremmat: kuin v a st:aavilla mecsurit:yömailla; avohakkuussa sahacukkien
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotPUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1981 JA AUTOKALUSTON KEHITYS VIIME VUOSINA
4/98 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 98 JA AUTOKALUSTON KEHITYS VIIME VUOSINA Pekka S. Rajala Puutavara- autokalusto on edelleen järe y tynyt ~ vaikka kokonaispainolainsäädäntö ei ole muuttunut sitten vuoden
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
Lisätiedot5 cm:n läpimittaan ja suurin tehtäessä 2m paperipuuta.
- 2 - kirveestä moottorisahaan on pienentänyt karsinnan samoin kuin katkonnankin osuuttao Moottorisahalla karsittaessa karsinnan ja katkonnan yhteinen osuus 3m paperipuuta (minimiläpimitta cm) tehtäessä
LisätiedotResearch plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen
Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences
LisätiedotKATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968
METSATEHON KATSAUS 19/1968 ( PUUNKORJUUMENETELMÄT J A KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1 9 6 7 / 6 8 Metsäteho keräsi kesällä 1967 tilastoa maassanme käytetyistä puunkor juumenetelmistä ja korjuuteknisistä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotPuutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset
LisätiedotKOETUSSELOSTUS TEST REPORT
PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1183 RYHMÄ 21 VUOSI 1986 KRONOS
LisätiedotJatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla
METSÄ TEHON TIEDOTUS 264 METSÄTEHO REPORT SÄILmS: 2 Jatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla CONTINUATION STUDIES OF THE DRAGGING SKIDDING OF SAW LOG
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
LisätiedotKesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
LisätiedotKuormauksen ja kuorman purkamisen ajanmenekki puutavaran autokuljetuksessa
Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma Johanna Huissi Opinnäytetyö Kuormauksen ja kuorman purkamisen ajanmenekki puutavaran autokuljetuksessa Työn ohjaaja Työn tilaaja Tampere 4/2009
LisätiedotVertailevia tutkimuksia sahapuurunkoien iuonnosta.valmet Terra 465, Valmet Terra 865 ia Valmet Terra maastotraktoreilla
METSÅTEHON TIEDOTUS 7 METSÄTEHO REPORT Vertailevia tutkimuksia sahapuurunkoien iuonnosta.valmet Terra 465, Valmet Terra 865 ia Valmet Terra 165 -maastotraktoreilla COMPARATIVE STUDIES ON THE SKIDDING OF
LisätiedotTukkien ia paperipuiden iuontoa Massey-Ferguson Robur -metsätraktorilla
METSÄ TEHON TIEDOTUS 242 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYS: 2 Tukkien ia paperipuiden iuontoa Massey-Ferguson Robur -metsätraktorilla SKIDDING OF SAW LOGS AND PULPWOOD BY A MASSEY -FERGUSON ROBUR FOREST TRACTOR
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotTyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN
Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 1 FIN Tyllis-esite 2004 17.8.2004 13:19 Page 2 Suunnittelu & tuotanto Kuljetustoiminnassa erikoistuminen tuo säästöjä. Oikein suunniteltu kalusto tehostaa merkittävästi
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOS. tutkimusosasto. Metsäteknologian WÄRTSILA. Kenttäkoe. Tutkimusselostus
METSÄNTUTKIMUSLAITOS Metäteknologian Uniinkatu WÄRTSILA 40 A tutkimuoato Helinki TELESKOOPPIKUORMAIN AUTOKUORMAUKSESSA Kenttäkoe Tutkimuelotu Juhani Helinki Lukkari 97 7 Ainto Tutkimuken kenttäkoe Ruokolahdella.
Lisätiedota saus TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS METSÄTERO 1/1983 TUTKIMUSAINEISTO Mikko Kahala
MITSATIHON METSÄTERO a saus /98 TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS Mikko Kahala t elytapa aiheuttavat eroja metsäkuljetuksen tuottavuute en. Tld.IUmlL kiiifte.e.e. tcv.,
Lisätiedot... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa
/99 OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS Jari Marjomaa Otantanippujen mittaukseen tehtaalla tarkoitetun AVH2000-mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuutta tutkittiin TBpella
Lisätiedotm vaihtelevan pituisen ia
METSÄTEHON TIEDOTUS 256 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYSa Tutkimus 2... 8 m vaihtelevan pituisen ia 2 m kuusipaperipuun hakkuusta A STUDY OF THE FELLING OF 2 8-m. LENGTH SPRUCE PULPWOOD AND 2-m. SPRUCE PULPWOOD
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotMETSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT SÄILYTYS: 4 HEI.S INKI The Usa of a Loading Bed in the Truck Transport of Cordwood
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 176 SÄILYTYS: 4 KUORMAUSALUSTAN KÄYTTÖ PINOTAVARAN AUTOKULJETUKSESSA The Usa of a Loading Bed in the Truck Transport of Cordwood Aulis E. Hakkarainen - Ilmari Wåra
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
LisätiedotErikokoisten kuormatraktoreiden tuotostaso
334 Erikokoisten kuormatraktoreiden tuotostaso THE OUTPUT LEVEL OF FORWARDERS OF DIFFERENT SIZES MIKKO KAHALA HELSINKI 1974 t
LisätiedotMETSITEHON TIEDOITUKSIA
METSITEHON TIEDOITUKSIA M.ETSITEHO REPORT 147 A I S A T T U J E N 2 m K 0 I V U P A P E R I P U I D E N K U 0 R E T T 0 M A N K I I N T 0 K U U T I 0 M Ä Ä R Ä N JA PINOKUUTIOMÄÄRÄ N SUHDE P 0 H J 0 I
Lisätiedot