PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974

Transkriptio

1 14/1974 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 Raimo Savolainen Puutavara-autokalustomme on nopeasti järeytynyt. Varsinaisella perävaunulla varustettujen kolmiakselisten autojen osuus on nyt 73 puutavara- autojen määrästä. Osuus on vuoden aikana kasvanut 11 prosenttiyksikk~ä. Puoliperävaunulla varustettujen autojen osuus on laskenut 8 :iin., ja paikoin ilmenee jo pulaa tällaisesta pitkän tavaran ajoon soveltuvasta kalustosta. Sekä tukkien että kuitupuun autoonkuormauksessa käytetään nykyään eniten autokohtaista irrotettavaa kourakuormainta, jonka osuus on 52 kuo:rrnainten määrästä. Erillisen kuormaajan sekä muiden autokohtaisten kuormauslaitteiden osuudet ovat jonkin verran alentuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Apumiehen käyt~ on edelleen varsin yleistä, sillä vain 19 autoista suoritti ajoa kokonaan ilmqn apu~estä ja 24 :lla autoista apumies oli mukana ainoastaan kuormauksessa. Metsäteho keräsi helmikuussa 1974 tilastoa Metsätehon jäsenyritysten ja metsähallituksen puutavaran kuljetuksissa käytetyistä autoista. Vastaavaa tilastoa on kerätty aikaisemmin useana vuonna, viimeksi talvella 1973, jolloin tilasto tosin oli tavallista suppeampi. Tilasto käsittää lähes kaikki mainittujen kuljetustenantajien tehtävissä olleet autot. Seuraavassa esitetään tilaston päätulokset. Yksityiskohtaisemmat tiedot kalustosta on esitetty erilli's issä taulukoissa, joita saa tilata Metsätehosta. AUTOT JA PERÄVAUNUT Helmikuun lopussa 1974 Metsätehon Jaaenyritysten ja metsähallituksen kuljetuksissa oli noin kuorma-autoa. Näiden lisäksi on puutavaran kuljetuksissa Metsätehon jäsenistöön kuulumattomien piensahojen ja muiden puutavaran hankkijoideh käytössä olevia autoja, jotka eivät sisälly tilastoon. Esillä olevan tilaston voidaan katsoa antavan varsi n hyvän kuvan puutavara-autokalustosta. Valtaosa tilastoiduista autoista oli liikennöitsijöiden omistamia. Kul jetustenantajien omien autojen osuus oli vain 3. Yleisin puutavara-automme on kaksiakselisella varsinaisella perävaunulla varustettu kolmiakselinen auto, jonka osuus oli 73 koko autokalustosta. Perävaunuttoman kolmiakselisen auton osuus oli 18 ja puoliperävaunulla varustetun kaksiakselisen auton osuus 6 koko kalustosta. Autoista oli kaksiakselisia 7 ja kolmiakselisia 93. Puutavara- autot ovat edelleen pääasiassa yksiakselivetoisia, sillä useammalla kuin yhdellä vetävällä akselilla varustettujen autojen osuus oli 45 kaksiakselisista ja 23 kolmiakselisista autoista. Kahdella tai useammalla vetävällä akselilla varustetut autot olivat useimmiten perävaunullisia autoja. Yleisimmän yhdistelmän, kolmiakselisen auton ja kaksiaksel isen var sinaisen per ävau- 1

2 nun, kantavuus oli 17.8 t irrotettavalla kourakuormaimella varustettuna (kuormain irrotettuna). Samaan kantavuuteen päästiin tällä yhdistelmällä myös erillistä kuormaajaa käytettäessä. Mainitun yhdistelmän kantavuus oli kiinteällä kourakuormaimella varustettuna t. Esitetyt painot on laskettu autoista, joiden kokonaispaino oli enintään 32.0 t. Tilaston keruuaikana oli useille varsinaisella perävaunulla varustetuille yhdistelmille myönnetty erivapaus, jonka perusteella niiden kokonaispaino oli t. Tämän sekä varsinaisella perävaunulla va~stettujen autojen lisääntymisen vuoksi koko tilastoidun kaluston keskimääräinen kantavuus nousi 16.6 t:iin. Kaikkien irrotettavalla kourakuormaimella varustettujen täysperävaunuautojen keskimääräinen kantavuus oli 18.9 t (kuormain irrotettuna), kiinteällä kourakuormaimella varustettujen 18.4 t ja erillisellä kuormaajalla kuormattujen 18.8 t. Yksiakseliaella puoliperävaunulla varustetun kaksiakselisen auton kantavuus oli 12.7 t silloin, kun kuormaus suoritettiin erillisellä kuormaajalla ja 11.6 t silloin, kun autossa oli kiinteä kourakuormain. Perävaunuttoman kolmiakselisen auton kantavuus oli irrotettavalla kourakuormaimella varustettuna (kuormain irrotettuna) 9.3 t, kiinteällä kourakuormaimella varustettuna 8. 8 t ja erillistä kuormaajaa käytettäessä 9.4 t. Yleisimmät puutavara-automerkit olivat Volvo, Scania, Sisu ja Mercedes-Benz. Niiden osuus oli kaksiakselisista autoista 88, kolmiakselisista 99 ja kaikista autoista 98. Puutavara-autot olivat verraten uusia, sillä kaikista autoista 67 oli vuosimallia 1970 tai sitä uudemp.i a eli enintään neljä vuotta vanhoja. Varsinaisella perävaunulla varustetuista autoista vastaava luku oli 76, ja tavallisimmin ne olivat vain yhden kahden vuoden ikäisiä. KUORMAUS JA APUMIEHEN KÄYTTÖ Autokohtainen irrotettava kourakuormain oli yleisin kuormauslaite kaikkien tavaralajien kuormauksessa. Sen osuus oli 52 kaikista kuormauslaitteista. Erillisen kuormaajan osuus oli 32 ja autokohtaisen kiinteän kourakuormaimen osuus 11. Mekaanista vaijerikuormainta käytti eniä 2 autoista. Autokohtaista irrotettavaa kourakuormainta käytettiin eniten varsi- 2 naisella,perävaunulla varustetuissa autoissa, J01ssa sen osuus oli 58 kuormauslaitteista. Apumiehen käyttö puutavara-autoissa on vielä varsin yleistä, sillä ainoastaan 19 autoista suoritti kuljetusta kokonaan ilman apumiestä. Apumies oli mukana ainoastaan kuormauksessa 24 :lla autoista. Apumiehen käyttö oli vähäisintä autokohtaista kiinteää kourakuormainta käytettäessä ja yleisintä erillistä kuormaajaa tai mekaanista vaijerikuormainta käytettäessä. AJOJEN JÄRJESTÄMINEN Keskimääräinen kuljetusmatka oli tilaston keruupäivänä 86 km. Perävaunuttomien autojen kuljetusmatka oli 52 km, puoliperävaunulla varustettujen 67 km ja varsinaisella perävaunulla varustettujen 96 km. Kuitupuun keskimääräinen kuljetusmatka, 105 km, oli huomattavasti pitempi kuin tukin, 77 km. Puutavaran käyttöpaikalle päättyvissä kuljetuksissa kuljetusmatka oli keskimäärin 97 km, rautatien varteen 37 km ja uittoväylän varteen 46 km. C" Lähes puolet, 47, liikennöitaijäin autoista oli sopimusautoja, jotka liikennöitsijän ja kuljetuksenantajan tekemän kirjallisen sopimuksen perusteella suorittivat puutavaran ajoa. Vakinaisessa työurakkasuhteessa ilman sopimusta työskenteli 39 ja tilapäisessä työur3y~asuhteessa 14 liikennöitaijäin autoista. Puutavara-autoista oli 65 :lla autovakuutus, ja 65 :lla autovakuutuksista oli omavastuu 300 mk, 23 :lla. 600 mk ja 12 :lla mk. Yli yhdeksän kuukautta vuodessa puutavaran ajoa suoritti 74 ja yli kuusi kuukautta 92 autoista. Enintään kolme kuukautta vuodessa puutavaran ajossa olleita autoja oli vain 2. Varsinaisella perävaun~la varustettujen autojen ajokausi oli kaikkein pisin. Vuoroajossa olevia autoja oli 21 ja aikatauluajoa suoritti 18 kaikista puutavara-autoi sta. Tilaston keruupäivänä jakautuivat kuormauspaikkaluokat siten, että 50 autoista ajoi I kuormauspaikkaluokasta, 42 kuormauspaikkaluokasta ja 8 I kuormauspaikkaluokasta. ALUEELLISET EROT Autokalusto oli järeintä Lapissa, jossa varsinaisella perävaunulla varustettujen r

3 kolmiakselisten autojen osuus oli 96. Myös Oulun läänissä mainitun yhdistelmän osuus, 82, oli selvästi suurempi kuin Etelä- Suomessa. Perävaunuttomia autoja esiintyi eniten Keski-Suomessa ja Itä-Suomessa, jossa niiden osuudet olivat 26 ja 22. Kaksi- tai kolmiakselivetoisten autojen osuus oli varsinaisella perävaunulla varustettujen autojen osalta suurin Lapissa, 36, ja Itä-Suomessa, 32. Puutavaran kuormauksessa oli autokohtaisen irrotettavan kourakuormaimen osuus Länsija Pohjois-Suomessa suurempi kuin maan muissa osissa. Kokonaan ilman apumiestä ajoa suorittaneiden autojen osuus oli Länsi- ja Keski Suomessa suurempi kuin muualla. Keskimääräiset kuljetusmatkat olivat Itäja Keski-Suomessa huomattavasti lyhyemmät kuin maan muissa osissa, mikä kuitenkin johtui osittain siitä, että mainituilla alueilla rautatien varteen ja uittoväylän varteen päättyvien kuljetusten osuus oli suurempi kuin muualla. Kuljetusmatkat eri maäränpäihin eivät maan eri osissa poikenneet yhtä selvästi toisistaan. Eniten sopimusautoja oli Lapissa, 72, ja Länsi-Suomessa, 54. Autovakuutusten osuus oli suurin Lapissa, 85. Varasto-olosuhteet olivat parhaat Lapissa ja Oulussa, joissa I ja kuormauspaikkaluokan osuudet olivat yhteensä 100 ja 98. Keski-Suomessa! kuormauspaikkaluokan osuus -oli hiukan suurempi kuin maan muissa osissa. KALUSTON KEHITYS TALVN 1972 JA 1973 VERRATTUNA Verrattaessa tapahtunutta kehitystä talvina 1972 ja ~973 kerättyjen tilastojen tuloksiin voidaan todeta seuraavaa. Autokalusto järeytyy ripeästi. Varsinaisella perävaunulla varustettujen kolmiakselisten autojen osuus on kasvanut vuodesta prosenttiyksikköä. Puoliperävaunulla varustettujen autojen osuus on vähentynyt vuodesta prosenttiyksikköä ja perävaunuttomien autojen 6 prosenttiyksikköä. Kaluston keskimääräinen kantavuus on osittain erivapauden ansiosta, osittain varsinaisiin perävaunuihin siirtymisen vuoksi noussut kahdessa vuodessa 14.0 t:sta 16.6 t:iin. Puutavaran kuormauksessa on autokohtaisten irrotettavien kourakuormainten osuus voimakkaasti kasvanut. Vuodesta 1973 lisäys on ollut 9 prosenttiyksikköä. Kaikkien muiden kuormauslaitteiden osuudet ovat tasaisesti vähentyneet. Sopimusautojen osuus on lisääntynyt ja autojen vuotuinen ajokausi pidentynyt. 3

4 Metsäteho Review 14/1974 TIMBER TRUCKS IN WINTER 1974 The review presents statistics collected by Metsäteho in February 1974 on trucks used for transporting the timber of the forest industry and the National Board of Forestry. The statistics cover almost all timber trucks in Finland, approx. 2,000 in number. The commonest timber truck is a 3-axle vehicle wi th a 2-axle trailer; these accounted for 73 per cent of the truck populatl.on. The carrying capacity of a combination of this kind was 18.8 tons on average. The proportion of trailer-less 3-axle trucks was 18 per cent and of trucks with a semitrailer 8 per cent. A removable truckmounted grapple loader is the equipment used most for truck-loading of timber; it accounted for 52 per cent of all the loaders. The shares of the commonest truck makes were Volvo 36, Scania 34, Sisu 18, and Mercedes-Benz 10 per cent. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLTTO RY :N METSATYONTUTKIMUSOSASTO Rauhankatu HELSINKI 17 Puhelin

5 DIATIHO Rauhankatu HELSINKI 17 Puhelin Liittyy Metsätehon katsaukseen 14/1974 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 T A U L U K 0 T s i s ä 1 1 y s Autojen jakautuminen alueittain Autojen omistussuhde Autot-yy-pit.... Sivu Tärkeimpien autotyyppien keskimääräinen kanta~ 3 Kaksi- tai kolmiakselivetoisten autojen osuus. 4 Perävaunujen jakautuminen Perävaunujen käyttö Automerkit.... Autojen vuosimalli Kuormauslaitteiden jakautuminen tavaralajeittain Kuormauslaitteiden jakautuminen autotyypeittäin. Apumiesten käyttö Keskimääräiset kuljetusmatkat autotyypeittäin.. Keskimääräiset kuljetusmatkat tavaralajeittain. Keskimääräiset kuljetusmatkat määränpään mukaan. Liikennöitsijöiden autojen työsuhde.... Puutavara-autojen autovakuutus..... Autojen vuotuinen ajokausi Kuormauspaikkaluokkien jakautuminen

6 ~ ; ~...: '

7 2 TAULUKKO 1 Autojen jakautuminen alueittain A u t o j a kpl Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi tarkoittavat vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita. Oulu vastaa suunnilleen Oulun lääniä ja Lappi Lapin lääniä. TAULUKKO 2 Autojen omistussuhde r~ / 0 m i s t a j a liiken- kulje- yht. nöitsijä tuksen antaja Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa

8 !..:. ~... ~.4,..., ; j J!. 'p:.[,;. - "'' 1 '1. I ; :: );.-;< '.

9 3 TAULUKKO 3 Autotyypit Osuus autokalustosta c Kaksiakselineo auto ilman perävaunua ja yksiakselineo puoliperävaunu Ja kaksiakselineo Ja kaksiakselineo vars. perävaunu Kaksiakselineo auto yhteensä Kolmiakselinen auto ilman perävaunua ja yksiakselineo puoliperävaunu ja kaksiakselineo " Ja yksiakselineo vars. perävaunu " Kolmiakselinen auto yhteensä Kaikki autot yhteensä Ja kaksiakselineo " Ja kolmiakselinen TAULUKKO 4 Tärkeimpien autotyyppien keskimääräinen kantavuus,. Kuormauslaite Kaksiakselineo auto ja yksiaks. puoliperäv. Erill. kuormaaja " Kiinteä hydraul. kourakuormain Kantavuus, t Kolmiakselinen auto ilman perävaunua " Erill. kuormaaja Kiinteä hydraul. kourakuormain Irrotettava hydraul. kourakuormain Kolmiakselinen auto Ja kolmiaks. vars.peräv.erill. kuormaaja " " " " Kiinteä hydraul. kourakuormain 17.3 " " Irrotettava hydraul. kourakuormain l) Yhdistelmät, joiden kokonaispaino< 32 t 2 ) Kaikki autot

10 _;_. '.. ~ \~. ; : ~: '.J.. : i J.. >. :_.i.. 1 ~; -' ' '}. ; _. )_pf._, r (~...-., '.. :.:~.!.:..!..... ~... 1! ~._: '1 ~ ~ f

11 4 TAULUKKO 5 Kaksi- tai kolmiakse1ivetoisten autojen osuus Kaksiakse1iset autot Kolmiakseliset autot perä- perä- yht. perä- perä- yht. vaunut- vaunul- vaunut- vaunultomat 1iset tomat 1iset Lappi Oulu Itä-Suomi 6o Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa (+ TAULUKKO 6 Perävaunujen jakautuminen Puoliperävaunut Vars. perävaunut Yht. yksi- kaksi- yksi- kaksi- kolmiaks. aks. aks. aks. aks. Kaksiakse1iset autot Kolmiakse1iset autot Kaikki autot ~ TAULUKKO 7 Perävaunujen käyttö Kaksiakseliset autot Kolmiakse1iset autot Yht. perä- perä- perä- perävaunut- vaunul- vaunut- vaunultomat 1iset tomat 1iset Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa

12 1.._..:..:!.,,.. J....t.:.;_,,, :..... ;, f!_. _ V. '!.

13 5 TAULUKKO 8 Automerkit Kaksiakseliset autot Kolmiakseliset autot Kaikki autot taka- etu- ja yht. 1 ve- 2 tai 3 yht. yht. akseli- taka-aks.- tävä vetävää vetoi- vetoi- akseli akselia set set Bedford Magirus-Deutz Mercedes-Benz Scania , Sisu Volvo Muut ja tuntemattomat Yhteensä TAULUKKO 9 Autojen vuosimalli V u o s i m a 1 I i tun- yht. ja tem. a1k. Perävaunuttomat autot Puoliperävaunulla varustetut autot Varsinaisella perävaunulla varustetut autot Kaikki autot

14 .-! i

15 6 TAULUKKO 10 Kuormauslaitteiden jakautuminen tavaralajeittain K u 1 J e t e t t u tavaral a j ~ tukki kuitu- tukki tun- yht. puu ja kuitu- tem. puu Autokohtainen mekaaninen vaijerikuormain kiinteä hydraulinen kourakuormain irrotettava hydraulinen kourakuormain Erillinen kuormaaja Autokohtainen kuormain Ja erillinen kuormaaja Muu 0 0 Yhteensä TAULUKKO 11 Kuormauslaitteiden jakautuminen autotyypeittäin Autokohtainen Erill. Autokoht. Muu Yht. mekaa- kiinteä irrot. kuor- kuormain n~nen hydr. hydr. maaja ja erill. vaijeri- koura- koura- kuarmaaja kuorma:i.n kuonna:i.n kuormain Perävaunuttomat autot Puoliperävaunulla varustetut autot Vars. perävaunulla varustetut autot Kaikki autot

16 ,,.... i ~ I. :... ::..:.. ~.. ; ~.~..., j ; ~-..:f [... ' (".

17 7 TAULUKKO 12 Apumiesten käyttö Apumies mukana K u o r m a u s 1 a i t e autokohtaine.n mek.vaijeri- kiinteä irrotett. kuormain hydr.koura- hydr. kourakuormain kuormain kaikista autoista erillinen kuormaaja kuormauksessa ajossa purkamisessa Ei apumiestä yht TAULUKKO 13 Keskimääräiset kuljetusmatkat autoty;ypeittäin ra Perä- Puoli perä- Vars. perävaunut- vaunulla vaunulla tomat varustetut varustetut autot autot autot matka, Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa km Kaikki autot TAULUKKO 14 Keskimääräiset kuljetusmatkat tavaralajeittain Tukki Kuitupuu Tukki ja kuitupuu matka, km Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa Keskimäärin

18 1~!: 1 LT.f ~. / ~ j. :.~... '.,, -.., -: -.[i.j. : )~.. ~~ c.... ~ J t 'Fr '. i:.r,..

19 8 TAULUKKO 15 Keskimääräiset kuljetusmatkat määränpään mukaan M ä ä r ä n p ä ä käyttö- rautatien uittoväylän paikka varsi varsi kuljetusmatka, km keskim. Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa TAULUKKO i6 Liikennöitsijöiden autojen työsuhde Sopimus- Vakin. työurakka- Tilap. Yht. autoilija suhteessa, työurakkaei sopimusta suhteessa Lappi Oulu Itä-Suomi 45 4o Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa TAULUKKO 17 Puutavara-autojen autovakuutus Autovakuutuksen omavastuu, mk Ei auto- Vakuutus Yht vakuutusta tuntem. Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa

20

21 9 TAULUKKO 18 Autojen vuotuinen ajokausi A j o k a u s ~. kk/v enint yli 9 yht. Perävaunuttomat autot Puo1iperävaunul1a varustetut autot Vars. perävaunu11a varustetut autot Bo 100 Kaikki autot TAULUKKO 19 KuormausEaikka1uokkien jakautuminen ti1astonkeruueuivänä K u o r m a u s p a ~ k k a 1 u o k k a I I yht. Lappi Oulu Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Koko maa

22 . -, r.,. ~. :.: ~ -.. :: '